KANGASALAN KUNTA PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA PALAUTERAPORTTI 06.05.2015 KAAVAEHDOTUS (26.11.2014 ) Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 1
Saapuneet lausunnot: Palautteen antaja Pvm Oriveden kaupunki, ympäristölautakunta 3.2.2015 Pälkäneen kunta, kunnanhallitus 19.2.2015 Kangasalan kunta, ympäristönsuojelu 19.2.2015 Valkeakosken kaupunki, kaupunginhallitus 23.2.2015 Pirkanmaan maakuntamuseo 24.2.2015 Kangasalan kunta, rakennusvalvonta 24.2.2015 Pirkanmaan ELY-keskus 10.4.2015 Pirkanmaan liitto 10.4.2015 Saapuneet muistutukset: Palautteen antaja Pvm Kaija-Liisa Nurminen 16.2.2015 Pekka Laurila 17.2.2015 Kari Poussa 17.2.2015 Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava 20.2.2015 Sirpa Elkelä (antanut muistukuksen suullisesti Jenni Joensuu-Partaselle) 20.2.2015 Marko Urkko 23.2.2015 Tarmo Keskinen 23.2.2015 Kangasalan luonto ry 24.2.2015 Annele ja Erkki Mäkijärvi 24.2.2015 Pirkanmaan ELY-keskus: ELY -keskus pitää tärkeänä että, yleiskaavassa ratkaistaan olevien ja uusien rakennuspaikkojen sekä ympäristöhaittaa aiheuttavien eläinsuojien riittävä etäisyys siten, että eläinsuojien toimintamahdollisuudet suuryksikköinä ovat olemassa myös tapauskohtaisessa ympäristölupamenettelyssä. EL Y -keskuksen mielestä tätä tavoitetta ei kaavaehdotuksessa ole kaikilta osin otettu huomioon. Ristiriitainen tilanne saattaa syntyä, ellei yleiskaavassa sallittua ME ja MEu-alueiden maankäyttöratkaisua voida toteuttaa läheisen asutuksen vuoksi (MRL 42.2 ). ELY-keskus toteaa, että kaavaselostuksessa olevalla kunnallistekniikan toiminta-aluetta kuvaavalla kartalla esitettävän aluerajauksen tulee vastata kunnan hyväksymiä Kangasalan Veden ja Tursolan vesiosuuskunnan toiminta-alueita. Kaavaehdotus sisältää sellaisia uusia rakennuspaikkoja, joilla ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ei ole riittävällä tavalla arvioitu rakennusluvan edellytysten olemassaoloa vedensaannin ja viemäröinnin järjestämisen osalta. Maantien 3230, Pakkalantien varteen rakennettu kevyen liikenteen väylä pitäisi esittää kaavakartalla, jotta kyläyleiskaava antaa oikean kuvan suunnitellun maankäytön lisäksi jo toteutuneesta maankäytöstä. Pirkanmaan ELY-keskus esittää merkinnän Historiallisesti merkittävä tielinja lisämääräykseksi: Tien tavanomainen uudelleen päällystys, päällysteen korjaus sekä tien normaali hoito ja ylläpito eivät kuitenkaan edellytä neuvottelua museoviranomaisen kanssa. ME- ja MEu-alueita täydennetään osoittamalla niiden sisään alueet, joille ei saa sijoittaa sellaista toimintaa, joka aiheuttaa kotieläintuotannosta aiheutuvaa ajoittaista merkittävää hajuhaittaa (/y). Määräyksellä voidaan vähentää ristiriitaisten tilanteiden syntymistä ympäristölupamenettelyssä ja parantaa asumisen ja kotieläintuotannon yhteensovittamista. Ohjaamalla kaavalla toimintoja ME- ja MEu-alueiden sisällä: Sovitetaan asumista ja kotieläintuotantoa sijoittuvaksi alueella siten, että kumpikaan ei olisi esteenä toisensa toteuttamiselle. Vähennetään mahdollisuutta, että ympäristöluvan myöntäminen vaikeuttaisi yleiskaavassa asumiseen osoitettujen alueiden toteutumista ja ympäristölupaa ei voitaisi sen vuoksi myöntää (MRL 42 2 mom). Vähennetään mahdollisuutta, jossa asuinrakentamista ei voitaisi toteuttaa sen vuoksi, että se vaikeuttaa kotieläintalouden suuryksiköiden toteuttamista (MRL 43 1 mom). Ohjataan rakentamista ja maankäyttöä yleispiirteistä yleiskaavaa tarkemmin, jotta kaavaa voidaan käyttää rakennusluvan perusteena (MRL 44 2 mom). 2
Kotieläintuotannon toteuttaminen edellyttää varsinaisten tuotantorakennusten lisäksi tuotannon kannalta välttämättömien, merkittävää hajuhaittaa aiheuttamattomien huolto- ja varastorakennusten rakentamista. Kotieläintalouden suuryksiköille varatut alueet ovat niin laajoja, että alueille on mahdollista sijoittaa kotieläintalouden vaatimat rakennukset ja toiminnot /y- kaavamääräyksestä huolimatta ja ilman, että vaikeutetaan alueiden toteuttamista. /y- kaavamääräyksen oikeudellisena perusteena ovat: MRL 39, jonka mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon asumisen tarpeet, mahdollisuudet terveelliseen elinympäristöön, elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja ympäristöhaittojen vähentäminen. MRL 41, jonka mukaan yleiskaavamääräykset voivat koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä ja rajoittamista. MRL 39, jonka mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajille kohtuutonta haittaa. MRL 44, jonka mukaan yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan perusteena, mikäli yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. MRL 43, jonka mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Asumisen ja kotieläintuotannon toteuttamisesta aiheutuvien mahdollisten ristiriitaisten tilanteiden välttämiseksi tarkistetaan myös Hampaalan tilan MEu-alueen rajausta siten, että siirretään se pohjoisemmaksi Karhumäen tuotantorakennusten tasalle. MEu-alue siirtyy silloin kauemmaksi kiinteistöön Myllyvainio 211-480-6-61 osoitetusta uudesta asuinrakennuspaikasta ja olemassa olevista asuinrakennuspaikoista kiinteistöissä Matomäki 211-480-6-63 ja Myllymäki 211-480-6-62. Samalla MEu-alue siirtyy arvokkaan kulttuurimaisemarajauksen ulkopuolelle. Samoin asumisen ja kotieläintuotannon toteuttamisesta aiheutuvien mahdollisten ristiriitaisten tilanteiden välttämiseksi tarkistetaan myös kiinteistön Kivelä 211-480-4-55 ja 211-480-7-145 ja kiinteistön Loukas 211-480-8-20 alueille osoitetun MEu-alueen rajausta siten, että siirretään sitä kauemmaksi uusista osoitetusta asuinrakennuspaikoista ja olemassa olevasta asumisesta. /y-kaavamääräyksen johdosta myös hajuhaitta-alueiden rajauksia tarkistetaan. Kotieläintalouden suuryksiköiden hajuhaitta-alueelle sijoittuu 7 uutta asuinrakennuspaikkaa (aiemmin 16) ja 43 olemassa olevaa asuinrakennuspaikkaa (aiemmin 46). ME- ja MEu-alueiden toimintaa koskevia, esim. eläinmääriä tai toiminnalle asetettavia tarkempia ehtoja, ei ole mahdollista antaa yleiskaavassa. Kaavassa ei voida antaa määräyksiä, jotka ovat voimassa riippumatta mahdollisessa ympäristöluvassa asetetuista, kulloinkin voimassa olevista lupamääräyksistä ja luvan voimassaoloajasta sekä siitä, harjoitetaanko eläintuotantotoimintaa vai lopetetaanko se mahdollisesti kokonaan. Asuinrakentamisen sijoittumista ei voida kaavassa kieltää kotieläintuotannon suuryksiköiden läheisyyteen, sillä: MRL 101 :n mukaan jos maa asemakaavassa tai 43 :n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen nojalla yleiskaavassa on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan, kunta tai, jos alue on kaavassa tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin, tämä on velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan haitasta korvauksen. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa (MRL 39 4 mom). MRL 43 :n mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle kohtuutonta haittaa. KHO:n vuosikirjaratkaisun 5.5.2006/1043 KHO:2006:24 mukaan yksityisen alueen käyttöä ei voida rajoittaa toisen yksityisen harjoittaman, ympäristölupaa edellyttävän toiminnan turvaamiseksi eikä kaavassa voida ratkaista kiinteistön naapurille tai lähistöllä asuvalle aiheutuvaa rasitusta (Laki eräistä naapuruussuhteista 17 ). Ympäristölupaa vaativan eläinsuojan kulloinkin aiheuttama haitta arvioidaan ympäristölupamenettelyssä. Kaikkien edun mukaista luonnollisesti on, että asuinrakennuspaikat eivät sijaitse kotieläintalouden suuryksiköiden välittömässä läheisyydessä. Kaavaa laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan pyritty sijoittamaan sekä kotieläintalouden suuryksiköiden laajennusalueet että uudet asuinrakennuspaikat siten, että kotieläintuotannosta olisi mahdollisimman vähän haittaa asumiselle ja asuinrakennuspaikoista mahdollisimman vähän haittaa kotieläintalouden suuryksiköiden laajentamiselle. Maanomistajilla on ollut mahdollisuus osallistua asuinrakennuspaikkojen sijainnin määrittämiseen ja kotieläintalouden suuryksiköiden omistajat ovat osallistuneet laajennusalueiden määritykseen. 3
Yleiskaavaa laadittaessa kotieläintalouden suuryksiköille on osoitettu laajennusalueet siihen suuntaan, missä vaikutukset asutukselle ovat vähäisimmät: alueet rajoittuvat pääosin peltoihin ja metsiin laajennukset suuntautuvat poispäin häiriintyvästä kohteesta asuinrakentaminen sijoittuu suuryksiköistä katsoen vallitsevan tuulensuunnan yläpuolelle alueiden osoittamisessa on käytetty hyväksi hajuselvityksestä saatua tietoa hajun leviämisestä. Ympäristölupaharkinta ja lupamääräykset tehdään aina tapauskohtaisesti ja ympäristönsuojelulaissa edellytetyllä tavalla. Ympäristölupamenettelyssä toiminnan aiheuttama haitta arvioidaan, edellytykset ja eläinmäärät määritetään tarkemmin, eläinsuojan sijoittaminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti ja toiminnalle voidaan asettaa tarkempia ehtoja koskien ympäristönsuojelua tai jätehuoltoa. Kunnallistekniikan toiminta-aluetta kuvaavaa karttaa tullaan tarkistamaan. Suurin osa kaavassa osoitetuista uusista asuinrakennuspaikoista on liitettävissä nykyiseen viemäriverkkoon. Mikäli rakennuspaikalla ei rakennuslupaa haettaessa todeta olevan edellytyksiä liittyä vesi- ja viemäriverkkoon, on harkittava tapauskohtaisesti kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestämismahdollisuuksia ja rakennusluvasta poikkeamisen edellytyksiä. Kevyen liikenteen väylän merkintä lisätään kaavakartalle. Historiallisesti merkittävän tielinjan kaavamääräystä tarkistetaan ELY-keskuksen esittämällä tavalla. Pirkanmaan liitto: Pirkanmaan liitto toteaa, että teknisluonteisena tarkistuksena tulisi maakuntakaavaan merkitty runkoviemärin linjaus näyttää myös yleiskaavakartalla. Runkoviemärin linjaus lisätään kaavakartalle. Pirkanmaan maakuntamuseo: Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavaehdotus on kulttuuriympäristön arvojen osalta hyväksyttävissä. - Oriveden kaupunki, ympäristölautakunta: Pälkäneen kunta, kunnanhallitus: Valkeakosken kaupunki, kaupunginhallitus: Kangasalan kunta, rakennusvalvonta: Kangasalan kunta, ympäristönsuojelu: Ei huomautettavaa. - Kaija-Liisa Nurminen: Pakkalan kyläyleiskaavaehdotuksessa on merkitty kaksi rakennuspaikkaa Leuhon kantatilasta (730-417 -5-52) muodostetuille kiinteistöille, joista toinen on olemassa oleva rakennuspaikka kiinteistöllä nro 221-486-5-53 ja toinen, uusi rakennuspaikka on merkitty kiinteistölle 211-486-5-57. Nurminen ehdottaa, että Pakkalan kyläyleiskaavan mitoitusta tarkistetaan siltä osin, että Myllypelto-kiinteistöön lisätään asuinrakennuspaikka. Perusteluina hän esittää: 1. Myllypellon pinta-ala on 1,22 ha, joten se on riittävän suuri asuinrakentamiseen. 2. Myllypelto sijaitsee aivan Pälkäneelle johtavan Pohjalahdentien varressa, vain noin kilometrin etäisyydellä Sahalahti- Luopioinen tiestä, joten sieltä on helpot kulkuyhteydet moneen suuntaan. 3. Myllypellon reunaa pitkin kulkee valmis kunnallistekniikka, vesi- ja viemäriverkosto. 4. Asuinrakentamisen paikkana Myllypelto on hyvä profiililtaan, koska pelto nousee sillä kohdalla osittain korkeammaksi kummuksi. 5. Asuinrakennuspaikka tukee jo olemassa olevaa kyläyhteisöä, sillä lähistöllä on asuinrakennuksia. 6. Paikan rakentamiselle ei ole luonnonsuojelullisia esteitä. 4
Emätilatarkastelun, edullisuusvyöhykejaon ja mitoituksen avulla rakennusoikeus on pyritty määrittämään kaavassa tasapuolisesti maanomistajien kesken. Asuinrakennuspaikkoja on pyritty muodostamaan niin paljon, että määrä tyydyttäisi maanomistajia ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua. Uusien asuinrakennuspaikkojen määrä onkin suuri suhteutettuna olemassa oleviin asuinrakennuspaikkoihin. Maanomistajien toiveista huolimatta kaavan mitoitusta ei voida nostaa, jotta kaavassa voidaan huomioida ympäristöön soveltuva täydennysrakentamisen määrä ja maankäyttö- ja rakennuslain 44 :n edellytykset kaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena täyttyvät. Leuhon kantatilaan kuuluvalla kiinteistöllä Myllypelto ei ole kaavan mitoituslaskelman mukaan rakennusoikeutta. Kantatila kuuluu edullisuusvyöhyketarkastelussa vyöhykkeeseen III, joka käsittää rikkonaiset peltoalueita, joilla on runsaasti metsäsaarekkeita sekä yksittäisiä asuinrakennuksia/ maatiloja. Alueet liittyvät välittömästi alueisiin, joilla on jo vesi- ja viemäriverkko. Kantatilan pinta-ala on 5,5 ha ja edullisuusvyöhyketarkastelussa painotettu pinta-ala on 4,4 ha. Rakennusoikeutta on 2 rakennuspaikkaa, joista yksi on toteutunut. Olemasta olevista rakentamattomista kiinteistöistä 486-5-57 Töyry käsittää pinta-alaltaan suurimman osan kantatilasta (47%), minkä vuoksi uuden asuinrakennuspaikan rakennusoikeus on osoitettu sille. Myllypellon 486-5-56 pinta-ala on 22% kantatilasta ja Riihivainion 486-5-58 30%. Pekka Laurila: Laurila esittää, että kaavan on lisättävä rakennuspaikka kiinteistöille Kalliomäki 485-1-11 ja Kalliorinne 485-1-26. Perusteluna on, että tontilla olleet rakennukset on purettu vuonna 2003. Tonteista maksetaan edelleen kiinteistöveroa. Kalliomäki on kaavassa osoitettu asuinrakennuspaikaksi. Kalliorinne osoitetaan kaavassa olemassa olevaksi asuinrakennuspaikaksi. Kari Poussa: Poussa kertoo, että kiinteistön 480-7-116 Viiskulma alueella sijaitsee tuotanto- /teollisuushalli. Poussa pyytää muuttamaan kiinteistön 480-7-116 Viiskulma kaavamerkinnän toimintaan soveltuvaksi TY-merkinnäksi, jossa huomioidaan mahdollinen lisärakentaminen ao. tontilla. Olemassa olevan rakennuksen alue voidaan osoittaa TY-alueeksi ja aluerajauksessa voidaan huomioida ympäristöön sopiva lisärakentaminen. Samassa yhteydessä on tarpeen tarkistaa samaan kantatilaan Eskola kuuluvan kiinteistön 480-7-125 Mäkivainio alueella olevat hallirakennukset osoittamalla ne toteutuneen tilanteen mukaisesti TYalueeksi. TY-alueita koskee kaavamääräys: Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) Alue on tarkoitettu teollisuus- ja varastointitoiminnalle, joka ei aiheuta ilman pilaantumista, jonka melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista tai aiheuta muuta merkittävää häiriötä ympäristölle. Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava: Jalavat toteavat, että kaavaa laadittaessa on jätetty paikalla asuvat ihmiset ja heidän tarpeensa huomioimatta. Kaava perustuu yksinomaan muutaman broilerinkasvattajan suuriin vaatimuksiin ja tarpeisiin. He esittävät, että Mäkifarmi Oy:n pohjoispuolelle suunniteltu MEu-alue tulee poistaa. Jalavat kyseenalaistavat kaavan rakennusoikeuden laskentaperiaatteen ja esittävät, että kaavaselostuksen sivu 4 (Mitoitus) tulee muuttaa lainmukaiseksi. He kehottavat lukemaan hajulaskentamallin perustelut, sillä heidän mukaansa pelkästä kuvasta tulee täysin vääränlainen signaali/mielikuva. Jalavien mielestä maatalouden suuryksiköiden kehittämisen nimissä ei tule sallia broilerteollisuuden laajentamista, vaan kehittämistä tulee kohdistaa ihan johonkin muuhun alaan. Kehittää tulee myös sitä, miten ylipäätään nykyiset kasvattamot saadaan haitattomiksi. Kunnan tehtävä on suojella tavallisia veronsa maksavia kuntalaisia. Se koskee ennen kaikkea terveyden, mutta myös omaisuuden suojaamista tasapuolisesti. 5
Jalavat esittävät, että aluetta tulee kehittää esim. matkailun varaan ja että oikein käytettyinä suurissa erämaissa olisi valtava matkailuvaltti. Jalavat toteavat, että on erittäin irvokasta merkitä Pakkalanjärven entinen uimaranta virkistysalueeksi. Ranta on paksun lietteen peitossa ja järvi on ihan saastunut. Alue on ränsistynyt ja epäsiisti. Se ei ole ollut vuosikausiin Kangasalan kunnan virallinen uimaranta. Pakkalan kyläyleiskaavassa on huomioitu asuinrakentaminen, maa- ja metsätalous, palvelut, virkistys. kulttuuriympäristö, maisemat ja arvokkaat luontokohteet. Kaavan laatiminen perustuu tehtyihin selvityksiin, edullisuusvyöhyketarkasteluun ja mitoituksen määrittämiseen ympäristöön sopivalla tavalla. Kaavahankkeen aikana on toteutettu erittäin avointa ja aktiivista vuorovaikutusta maanomistajien ja kyläläisten kanssa. Mäkifarmi Oy:n pohjoispuolelle osoitettu kotieläintalouden suuryksikön osoittaminen perustuu olemassa olevien suuryksiköiden kartoittamiseen, alueelle laadittuun emätilaperusteiseen rakennusoikeustarkasteluun, maanomistajien toiveisiin, asuinrakentamisen sijoittumiseen suhteessa suuryksiköihin, alueelle laadittuihin maisema-, luonto-, haju- ja arkeologisiin selvityksiin, vesihuolto- ja liikenneverkon läheisyyteen sekä alueelle tehtyihin maastokäynteihin. Suuryksiköille on osoitettu laajennusalueet siihen suuntaan, missä vaikutukset asutukselle ovat vähäisimmät: alueet rajoittuvat pääosin peltoihin ja metsiin, laajennukset suuntautuvat poispäin häiriintyvästä kohteesta ja asutuksen sijainti suuryksiköistä katsoen vallitsevan tuulensuunnan yläpuolella. Kotieläintalouden suuryksiköiden määrittämisessä on käytetty hyväksi hajuselvityksestä saatua tietoa hajun leviämisestä. ME- ja MEu-alueita täydennetään osoittamalla niiden sisään alueet, joille ei saa sijoittaa sellaista toimintaa, joka aiheuttaa kotieläintuotannosta aiheutuvaa ajoittaista merkittävää hajuhaittaa (/y). Määräyksellä voidaan vähentää ristiriitaisten tilanteiden syntymistä ympäristölupamenettelyssä ja parantaa asumisen ja kotieläintuotannon yhteensovittamista. Ympäristölupaharkinta ja lupamääräykset tehdään aina tapauskohtaisesti ja ympäristönsuojelulaissa edelletyllä tavalla. Ympäristölupamenettelyssä toiminnan aiheuttama haitta arvioidaan, edellytykset ja eläinmäärät määritetään tarkemmin, eläinsuojan sijoittaminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti ja toiminnalle voidaan asettaa tarkempia ehtoja koskien ympäristönsuojelua tai jätehuoltoa. Rakennusoikeuden perusteiden lähtökohtana on maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi rakennusoikeuden määrittämisessä on käytetty emätilatarkastelua. Ilmatieteen laitoksen laatimaa hajuselvitystä on käytetty apuna osoitettaessa uusia asuinrakennuspaikkoja ja kotieläintalouden suuryksiköiden laajenemisalueita. Uusien yksiköiden osalta hajuselvitystä voidaan pitää suuntaa-antavana. Uusien yksiköiden osalta hajun leviämissuunta on samankaltainen kuin olemassa olevien. Sen sijaan hajupäästöt yksittäisten tilojen kohdalla voivat vaihdella riippuen mm. tuotantosuunnasta ja käytettävästä tekniikasta. Myös erilaiset lannankeräysjärjestelmät vaikuttavat hajupäästöihin ja niiden leviämiseen. Uusilla alueilla hajualueen määrittämisessä on käytetty hyväksi selvityksen tietoa, jonka mukaan hajukynnys ylittyy noin 200 metrin alueella yksittäisten tilojen ympäristössä. Koska tuotantorakennusten sijaintia uusilla alueilla ei tunneta, on hajualueen raja määritetty 200 metrin päähän MEu-alueiden rajoista. Laajennuksien ei tiedetä aiheuttavan muita yhteisvaikutuksia, jotka laajentaisivat hajualuetta vielä tätä laajemmaksi. Kaavaa laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan pyritty sijoittamaan sekä kotieläintalouden suuryksiköiden laajennusalueet että uudet asuinrakennuspaikat siten, että sekä nykyisistä hajuhaitoista että mahdollisista uusista hajuhaitoista olisi mahdollisimman vähän haittaa asumiselle ja asuinrakennuspaikoista mahdollisimman vähän haittaa kotieläintalouden suuryksiköiden laajentamiselle. Maanomistajilla on ollut mahdollisuus osallistua asuinrakennuspaikkojen sijainnin määrittämiseen ja kotieläintalouden suuryksiköiden omistajat ovat osallistuneet laajennusalueiden määritykseen. KHO:n päätöksen mukaan kaavassa ei voida asettaa rajoituksia, jotka ovat voimassa riippumatta mahdollisessa ympäristöluvassa asetetuista, kulloinkin voimassa olevista lupamääräyksistä ja luvan voimassaoloajasta sekä siitä, harjoitetaanko eläintuotantotoimintaa vai lopetetaanko se mahdollisesti kokonaan. Koska Pakkalan kylän alueelle ei sijoitu matkailun kannalta merkittäviä alueita, eikä ehdotuksia matkailuun osoitettavista alueista tai matkailun kannalta kehitettävistä alueista ole kaavaa laadittaessa esitetty, ei niitä ole osoitettu. Yleiskaava ei myöskään estä sitä, että Pakkalan kylällä voisi olla nykyistä merkittävämpi rooli seudun matkailussa. 6
Kyläyleiskaavassa osoitettu uimaranta-alue ei ole kunnan omistuksessa eikä ole virallinen uimaranta. Yleiskaavassa osoitettu maankäyttö tulee perustua näkemykseen alueen tavoitteellisesta kehittymisestä. Uimarannan osoittaminen kaavassa tukee tavoitetta Pakkalanjärven kunnon parantamisesta ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamisesta. Sirpa Elkelä: Elkelä esittää, että selvitettäisiin onko kiinteistölle 480-7-29 Rauhamäki osoitetuille rakennuspaikoille mahdollisuutta järjestää kulkua muuta järkevää kautta kuin hänen tonttitiensä kautta. Kiinteistönmuodostamislain 156 :n mukaan kullekin kiinteistölle ja palstalle on järjestettävä tarpeellinen kulkuyhteys kadulle, maantielle tai sellaiselle yksityiselle tielle pääsemiseksi, jota varten on perustettu tiekunta. Kiinteistölle 480-7-29 Rauhamäki osoitetuille rakennuspaikoille lyhin ja suorin kulkuyhteys järjestyy kiinteistöjen 480-2-4 Anttila sekä 480-7-12 Vähäpää ja 480-7-8 Kotimäki välistä. Muuta kautta kulkuyhteyttä ei ole järkevää järjestää. Marko Urkko: Urkko esittää, että kiinteistö 211-480-6-65 Hupasen tarha osoitetaan kaavassa AT-alueeksi. Kyseinen kiinteistö on aikanaan erotettu emäkiinteistöstään talon rakennuspaikaksi naapurikiinteistön tavoin emäkiinteistöstä sijaitsevan maatilan sukupolven vaihdoksen tms yhteydessä, toisille pojille yhden jatkaessa maatilan pitoa. Vuosien kuluessa kiinteistö on päätynyt omistukseeni isältäni. Oma elämäntilanteeni ei ole mahdollistanut rakentamista kiinteistölle toistaiseksi. Kiinteistö ei sovi kokonaan maanviljelyskäyttöön sillä sijaitsevan kallioisen alueen takia. Olemassa oleva rakennuspaikka tarkistetaan kaavaan AT-alueeksi. Rakennuspaikan pinta-ala on yli 2000m². Kiinteistö kuuluu emätilaan Hampaala. Hampaalan emätilalla on kaavassa rakennusoikeutta 7 rakennusoikeusyksikköä. Hupasen tarhan osoittaminen asuinrakennuspaikaksi lisää mitoituslaskelmaan merkittyä olemassa olevien asuinrakennuspaikkojen lukumäärää ja vähentää Hampaalan tilan rakennusoikeutta yhdellä rakennusoikeusyksiköllä. Tarmo Keskinen: Keskinen esittää, että Iivarin MEu-alueen rajausta muutetaan siten, että aluetta laajennetaan luoteeseen siirtämällä tilan pohjoispuolella olevista rakennuspaikoista toisen rakennusoikeus MEu-alueeseen. Kaavaa tarkistetaan Keskisen ehdottamalla tavalla. Kangasalan luonto ry: Kangasalan luonto ry toteaa, että kaikki heidän esittämänsä kritiikki on jätetty vaille huomiota. Kaavan valmistelussa on kuultu vain yhtä osapuolta, alueen yrittäjiä. Asukkaiden, ympäristöjärjestöjen, Kangasalan kunnan ympäristöterveysvalvonnan ja Pirkanmaan Ely-keskuksen näkemyksille ei ole annettu mitään arvoa. Kangasalan luonto ry arvioi, että kaavoittajan tarkoitus on selvästikin saastuttaa pysyvästi yksi järvi elinkeinoelämän niin vaatiessa. Pakkalanjärven pysyvä saastuttaminen on ristiriidassa vesipuitedirektiivin (VPD, 2000/60/EY) kanssa, eikä nyt esillä oleva kaavaluonnos ole muuttunut tältä osin. Onkin ilmeistä, että jos kaava hyväksytään nykymuodossa, se kumotaan hallinto-oikeuksissa mahdollisten valitusten takia. Pakkalan kyläyleiskaava nro 30 ei tue kestävän kehityksen mukaista rakentamista, asumista ja elämäntapaa. Sen ensisijainen tavoite on elinkeinotoiminnan tukeminen ympäristöarvot sivuuttaen. Kangasalan luonto ry:n luonnosvaiheessa antamaan palautteeseen on annettu kaavan laatijan vastine luonnosvaiheen palauteraportissa. Palauteraportissa on käsitelty myös muu saatu palaute ja kerrottu, miten luonnosta on tarkistettu palautteen pohjalta. Pakkalan kyläyleiskaava ei syrjäytä lakeja ja oikeuta jättämään noudattamatta niitä. Vesipuitedirektiivi ja muu ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö on voimassa yleiskaavassa annetuista määräyksistä huolimatta. Kaavan varsinainen toteutus tapahtuu erityislainsäädännön kautta. Vesiensuojelua koskevi- 7
en yksityiskohtaisten kaavamääräysten antaminen jo rakennetulla kyläalueella on haasteellista, koska määräysten pitäisi olla yleispiirteisiä ja aikaa sekä muuttuvaa lainsäädäntöä kestäviä. Merkittävimmin kaavoituksella voidaan vaikuttaa vesistöihin ottamalla vesiensuojelu huomioon sijoittamalla vesistöjä kuormittavat uudet toiminnot siten, että niiden vaikutukset vesistöön ovat mahdollisimman vähäiset. Pakkalan kyläyleiskaavassa on Pakkalanjärven ranta-alue osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Uudet rakennuspaikat ja kotieläintalouden suuryksiköt on pyritty sijoittamaan muualle kuin ranta-alueille. Kaavassa on annettu yleismääräykset, joiden mukaan kaikki uudet asuin- ja lomarakennukset, maatilat ja kotieläintalouden suuryksiköt tulee liittää vesi- ja viemäriverkkoon ja vesistöjen ja ojien rannoilla toteutettavien toimenpiteiden tulee täyttää vesilain mukaiset vaatimukset eivätkä ne saa heikentää vesistöjen tilaa. Kaavoitusta tarkemmin ja yksilöidymmin vesiensuojeluun voidaan paneutua alueelle tekeillä olevassa vesienhoitosuunnitelmassa. Yleiskaavan määräys antaa vesienhoitosuunnitelmalle lisää painoarvoa ja oikeusvaikutuksensa kautta velvoittaa viranomaisia ottamaan vesiensuojelun huomioon. Pakkalan kyläyleiskaavaa varten on osoitettu maaseutuelinkeinojen tukemisen ja vahvistamisen lisäksi useita muitakin tavoitteita, mm. luontoon, kulttuuriympäristöön, maisemaan, uusiin rakennuspaikkoihin, kestävään kehitykseen ja vesiensuojeluun liittyviä tavoitteita. Haasteena onkin ollut näiden eri tavoitteiden yhteensovittaminen. Pakkalan kyläyleiskaavan ratkaisuilla on pyritty luomaan mahdollisuuksia saada kylään uusia asukkaita, tukemaan kylän elinvoimaisena pitämiä elinkeinoja sekä luomaan mahdollisuuksia säilyttää luontoon, maisemaan ja kulttuuriympäristöön liittyvät arvot. Annele ja Erkki Mäkijärvi: Mäkijärvet esittävät kaavaan tehtävän seuraavat tarkistukset: Kunnin talouskeskuksen MEu-aluetta tarkistetaan muistutuksen liitteenä olevan karttaliitteen mukaisesti. Perusteluna on parempi rakennettavuus. Välimäentien eteläpäähän osoitettua MEu-aluetta tarkistetaan muistutuksen liitteenä olevan karttaliitteen mukaisesti. Perusteluna on parempi rakennettavuus. Kiinteistöjen Salokas ja Salokas I alueet liitetään kuuluvaksi Kunnin ME-alueeseen. Perusteluna on tilojen ostaminen ja sijainti Kunnin talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä. Kunnin talouskeskuksen MEu-aluetta laajennetaan MY-alueelle ME-alueen ja AT-alueen välille muistutuksen liitteenä olevan karttaliitteen mukaisesti. Perusteluna talouskeskuksen rakentamismahdollisuuksien paraneminen. MY- ja MA-alueilta poistetaan kaavamääräyksestä vaatimus maisematyöluvasta. Perusteluna määritelmän epämääräisyys, maatalouden harjoittamisen vaikeuttaminen, ajanhukan aiheutuminen ja ylimääräisten kustannusten aiheutuminen. Kunnin tilalle osoitetaan 1 uusi asuinrakennuspaikka Pakkalanjärven rantaan. Perusteluna rantaviivan pituus ja asuinrakennuksen etäisyys rannasta (185m). MEu-alueiden rajauksia voidaan tarkistaa rakennusoikeuden puitteissa. 1 rakennusoikeusyksikkö = 1 ha ME- tai MEu-aluetta. Kiinteistöt Salokas ja Salokas I voidaan liittää Kunnin ME-alueseen. Kumpikaan ei lisää rakennusoikeutta. Välimäentien eteläpäässä olevan MEu-alueen rajausta voidaan muuttaa siten, että alueesta tulee suorakaiteen muotoinen. Aluetta ei ole perusteltua tuoda lähemmäksi olemassa olevaa asuinrakennusta. MEu-aluetta ei ole tarpeen laajentaa MY-alueelle, sillä kaavamääräyksen mukaan MY-alueella on sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Rakentaminen edellyttää normaalia lupamenettelyä. Maisematyölupa tarvitaan, jos alueella aiotaan tehdä maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä. Lupaa ei tarvita myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Rantavyöhykkeen mitoitus ja rakennusoikeus noudattaa samaan aikaan valmisteluvaiheessa olevan Sahalahden rantaosayleiskaavan periaatteita. Rakennusoikeus perustuu kantatilatarkasteluun, muunnetun rantaviivan määrittämiseen ja järvien rakennettavuusluokkamäärittelyyn. Pakkalanjärven mitoitusluvuksi on määritetty 4 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. On perusteltua, että koko Pakkalajärvellä on maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi voimassa samat mitoitusperiaatteet. Mitoitusja rakennusoikeuslaskelman mukaan Kunnin kantatilalla ei ole jäljellä käyttämätöntä rantarakennusoikeutta. Rantavyöhykkeen maankäytön suunnittelusta määrätään maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ssä. Ympäristöministeriön Rantojen maankäytön suunnittelu-oppaassa määritellään rantavyöhyke seuraavasti: Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat kasvillisuus, maisema, maaston muodot ja muut luonnonolosuhteet. Rantavyöhykkeellä tarkoitetaan sellaista rannan osaa, jonka luonnonolosuhteisiin vesistön vaikutus ulottuu, joka maisemallisesti mielletään rantaan kuuluvaksi tai jolle kohdistuu erilaisia rantaa hyödyntäviä maankäyttötarpeita. Rakentamista rantavyöhykkeellä harkittaessa on kiinnitettävä huomio siihen, edistääkö ratkaisu rantaluonnon monimuotoisuuden sekä rannan luonnonarvojen ja maisema- 8
arvojen säilymistä. Rannan maisemallisten tekijöiden ja maaston muodon tulisi vaikuttaa ennen kaikkea rantavyöhykkeen suunnittelutarpeen ulottuvuuteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n perusteluissa rantavyöhyke on katsottu ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle mutta ei kuitenkaan missään pidemmälle kuin 200 metrin päähän rantaviivasta. Arvioitaessa rantavyöhykkeen suunnittelutarpeen ulottuvuutta Kunnin talouskeskuksessa on todettavissa, että alue on maisemallisesti miellettävissä rantaan kuuluvaksi. Talouskeskus asuinrakennuksineen vaikuttaa rannan rakennusoikeuteen varaamalla yhden rantarakennusoikeusyksikön. 9
Yhteenveto tehtävistä tarkistuksista: Kaavakarttaan tehtävät tarkistukset: Täydennetään ME- ja MEu-alueita osoittamalla niiden sisään alueet, joille ei saa sijoittaa sellaista toimintaa, joka aiheuttaa kotieläintuotannosta aiheutuvaa ajoittaista merkittävää hajuhaittaa (/y). Tarkistetaan Hampaalan tilan MEu-alueen rajausta siten, että siirretään sen pohjoisemmaksi Karhumäen tuotantorakennusten tasalle arvokkaan kulttuurimaisemarajauksen ulkopuolelle. Tarkistetaan kiinteistön Kivelä 211-480-4-55 ja 211-480-7-145 ja kiinteistön Loukas 211-480-8-20 alueille osoitetun MEu-alueen rajausta siten, että siirretään sitä kauemmaksi uusista osoitetusta asuinrakennuspaikoista ja olemassa olevasta asumisesta. Iivarin MEu-alueen rajausta muutetaan siten, että aluetta laajennetaan luoteeseen siirtämällä tilan pohjoispuolella olevista rakennuspaikoista toisen rakennusoikeus MEu-alueeseen. Kunnin talouskeskuksen MEu-aluetta tarkistetaan suorakaiteen muotoiseksi. Kiinteistöjen Salokas ja Salokas I alueet liitetään kuuluvaksi Kunnin ME-alueeseen. Välimäentien eteläpäässä olevan MEu-alueen rajausta muutetaan siten, että alueesta tulee suorakaiteen muotoinen. Hajuhaitta-alueen rajauksia tarkistetaan /y-aluerajausten sekä ME- ja MEu-alueiden rajausten tarkistusten vuoksi (hh). 10
Kevyen liikenteen väylän merkintä lisätään kaavakartalle. Runkoviemärin linjaus lisätään kaavakartalle. 11
Kiinteistö Kalliorinne 485-1-26 osoitetaan kaavassa olemassa olevaksi asuinrakennuspaikaksi (1). Kiinteistöön 211-480-6-65 Hupasen tarha osoitetaan kaavassa uusi asuinrakennuspaikka (2). Hampaalan tilalta vähennetään yksi asuinrakennuspaikka Moltsiantien varrelta (3). 3 1 2 Kiinteistön 480-7-116 Viiskulma olemassa olevan rakennuksen alue osoitetaan TY-alueeksi ja aluerajauksessa huomioidaan ympäristöön sopiva lisärakentaminen. Kiinteistön 480-7-125 Mäkivainio alueella olevat hallirakennukset osoitetaan toteutuneen tilanteen mukaisesti TY-alueeksi. Yli-Toukolan tilalta poistetaan kaavamääräys sr-2, koska asuinrakennus on purettu/siirretty muualle. Kohteen kulttuurihistorialliset arvot ovat oleellisesti heikentyneet. Kaavamääräyksiin tehtävät tarkistukset: Lisätään /y kaavamääräys. Lisätään kevyen liikenteen väylän kaavamääräys. Lisätään runkoviemärin kaavamääräys. Historiallisesti merkittävän tielinjan kaavamääräystä tarkistetaan ELY-keskuksen esittämällä tavalla. 12
Kaavaselostus: Lisätään tarkistetut ja uudet kaavamääräykset ja niiden perustelut kaavaselostukseen. Kunnallistekniikan toiminta-aluetta kuvaavaa karttaa tullaan tarkistamaan. Olemassa oleva viemäriverkko on osoitettu punaisella ja vesijohtoverkko turkoosilla. Viivarasterilla on osoitettu Kangasalan Vesi- liikelaitoksen toiminta-alue ja Sahalahden-Tursolan vesiosuuskuntaan liittyneet kiinteistöt. Nokialla, 06.05.2015 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 13