KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD Tekninen palvelukeskus Kaavoituspalvelut MUISTIO VIRANOMAISNEUVOTTELU KOKKOLAN KAUPUNGIN KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN KYLÄASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVASTA, MRL 64 JA 66 Aika: Maanantai 28.4.2014 kello 10:00-11:10 Paikka: Läsnäolijat: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Öja Matti Rantala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / Alueidenkäyttö Harald Zschauer " " John Öst " / Liikenne ja infrastruktuuri Teppo Rekilä Keski-Pohjanmaan liitto Janna Räisänen " Pirkko Järvelä Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Jaakko Isoherranen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Outi Järvinen " Veli-Pekka Koivu Kokkolan kaupunki / Kaavoituspalvelut Juho Peltoniemi " " Suvi-Elina Maunu " " Elina Nissinen " " Tero Jelekäinen " / Yhdyskuntatekniikan rakentaminen Minna torppa " / Kaavoituspalvelut Neuvottelussa läsnä olleiden lisäksi neuvottelukutsu oli lähetetty Museovirastolle, Maanmittauslaitokselle, Metsäkeskukselle, Liikennevirastolle, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselle, sekä Kokkolan kaupungin organisaatiossa teknisen toimialan-, ympäristö- ja rakennusvalvonta-asioista vastaaville virkamiehille. Asialista: 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Veli-Pekka Koivu avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Rantala ja sihteeriksi Minna Torppa. Viranomaisneuvottelun (MRL 64 ja 66 ) aiheena oli Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaava. Matti Rantala totesi että kyseessä on kaavaa koskeva viranomaisneuvottelu, sekä toisaalta aloitusvaiheen neuvottelu, jossa keskustellaan kaavan tavoitteista, suunnittelualueen rajauksesta sekä kaavaa varten laadittavista selvityksistä. Tiukan aikataulun vuoksi kokouksessa ei ole mahdollista paneutua tarkemmin esim. kaavamerkintöihin ja niiden sisältöön. 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyden ja toteuttamisen arviointi Jaakko Isoherranen esitteli Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan (myöh. vaiheyleiskaava) osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), jonka jälkeen esitettiin alustavat viranomaiskommentit:
2 - Keski-Pohjanmaan liitto (Janna Räisänen) OAS:ssa on kuvattu maakuntakaavan eri vaiheet ja esitetty vaiheyleiskaavan suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavamerkinnät. Liitolla ei ollut huomautettavaa. - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo (Pirkko Järvelä) Maakuntamuseon kommentti käsitteli käytettävien / tehtävien kulttuuriympäristöselvitysten luonnetta, eli ts. tullaanko kaavatyön yhteydessä tekemään tarkempia rakennusinventointeja. Muutoin ei lisättävää. Veli-Pekka Koivu vastasi että alueella tullaan tekemään historialliset kylät - selvitys ja rakennusinventointi. Arkeologisten kohteiden osalta asiasta sovitaan Museoviraston kanssa myöhemmin. - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri (John Öst) Uusien rakennuspaikkojen osalta toiveena oli, että käytettäisiin mieluiten olemassa olevia liittymiä, rakennuspaikkojen sijainti olisi melualueiden ulkopuolella, uudet palvelut olisivat järkevästi sijoitettuja, ja joukkoliikenteen mahdollisuudet huomioitaisiin. Kysymyksenä esitettiin myös se, että miksi keskusta-alue on jätetty suunnittelualueen ulkopuolelle. Muutoin ei lisättävää. Veli-Pekka Koivu vastasi, että uudet liittymätarpeet eivät kovin paljon koske Valtatie 8:aa tai Kajaanintietä. Aluetta koskeva meluselvitys on tehty, joukkoliikenneselvitys on laadittava ja valmistuu tänä keväänä. - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / Alueidenkäyttö (Harald Zschauer) OAS:n mukainen rajaus (kirkonkylän keskusta ja Peltokorven alue rajautuvat kaavan suunnittelualueen ulkopuolelle) herätti kysymyksiä. Lisäksi OAS:n osallisista (viranomaiset) puuttui Pohjanmaan ELY-keskus. Viranomaisten joukossa oli myös lueteltu osallisia, jotka eivät ole viranomaisia. Kokoukseen kutsutuille lähetetty OAS poikkesi myös hieman kokouksessa esillä olleesta OAS:sta. Suvi-Elina Maunu vastasi, että kyseessä on puhtaasti tilastoalueen rajaus. Suunnittelualueen rajaus tarkentunee suunnittelun edetessä. Suunnittelualueen ulkopuolelle on jätetty kirkonkylän keskustan asemakaavoitettu alue. OAS:aa tullaan parantelemaan kommenttien pohjalta. Jaakko Isoherranen vastasi, että lähetetyn kutsun liitteeksi oli ilmeisesti päässyt aikaisempi versio OAS:sta. Matti Rantala (pj.) totesi, että kaavatyössä ollaan alkuvaiheessa, mutta minkälaiset ovat tavoitteet. Miten huomioidaan esim. ilmasto- ja energia-asiat? Tässä kaavatyössä tavoitteisiin liittyvät lupamenettelyt. Veli-Pekka Koivu vastasi, että huomio on hyvä, ja että siksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet avataan suunnittelua varten. Uutta rakentamista koskeva mitoitus kaavan suunnittelualueella perustuu aiemman rakentamisen perusteella ennustettavissa olevaan volyymiin (keskimäärin noin 3-6 taloa / vuosi), jonka pohjalta tehdään ilmasto- ja muiden vaikutusten arviointi. Mitoitus uuden rakentamiselle ei tapahdu perinteisellä tavalla toteutetun emätilamitoitustarkastelun kautta, vaan ensin tutkitaan kuinka paljon ylipäätään voi-
3 daan rakentaa, jonka jälkeen tutkitaan rakentamisen kohdentuminen emätilaselvityksen ja mitoituksen perusteella. Muiden viranomaisten kommentit: - Museovirasto on antanut asiaa koskevan lausunnon - Liikenneviraston kommentti: Hei! Liikennevirastosta ei valitettavasti saada edustajaa 28.4. järjestettäviin Kälviän kirkonkylän lievealueen kyläasutuksen vaiheyleiskaavan viranomaisneuvotteluihin. Alla kuitenkin muutamia Liikenneviraston näkemyksiä kaavahankkeen eteenpäin vientiin liittyen. Kaavoituksessa on huomioitava rautatien melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat. Mikäli kaavassa tullaan osoittamaan uusia asuinalueita rautatien läheisyyteen tulisi näiden osalta tehdä selvitykset melun ja tärinän osalta Ystävällisin terveisin, Ville Vuokko Ville Vuokko Maankäytön asiantuntija Liikennevirasto, Hankesuunnitteluyksikkö
4 3. Keskustelu maankäyttö- ja rakennuslain tulkinnasta eri rakennusluvan myöntämisperusteita harkittaessa - rakennusjärjestys - suunnittelutarveratkaisu - MRL 44 soveltamismahdollisuus - oikeusvaikutteiseen yleiskaavaa perustuva suunnittelutarveratkaisu - asemakaava / kyläasemakaavoitus Suvi-Elina Maunu oli koonnut viranomaisneuvottelua varten ja keskustelun pohjaksi esityksen, joka käsitteli: 2003-2012 aikavälin asuntojakaumaa ja -määrää Kokkolassa sekä Kälviän prosentuaalista osuutta Kokkolan omakotitalorakentamisesta sekä Kälviän osa-alueiden rakentamisen määrää, yleiskaavalla toteutuneita tiheitä asuin- ja/tai yritysalueita Peltokorven Kasikulmassa ja Kivikrintin polulla, alustavaa analyysiä maankäyttö- ja rakennuslain 44 ja 137, rakennusjärjestyksen, asemakaavan perusteella toteutettavista alueista, suunnittelualueen osa-alueiden muutosta 1949 tilanteesta 2014 tilanteeseen ja kuinka Kälviän kirkonseudun osayleiskaavan 2010 on kyseisillä alueilla toteutunut ja millä alueilla käsitellään melu- ja tärinäkysymyksiä. - Rakennettujen asuinrakennusten määrä vuosina 2003-2012 alueittain Veli-Pekka Koivu: tarkasteluajanjaksossa mukana myös lukumääräisesti korkean rakentamisen vuodet, mikä saattaa vääristää keski-arvoa. - Peltokorpi - Kasikulma Veli-Pekka Koivu: onko MRL:n mukainen? Kaava vahvistunut ennen MRL 44 :n vahvistumista: minkälaisilla alueilla em. pykälä voi tulla kyseeseen? Matti Rantala vastasi, että asiaa on sivuttu MRL:n toimivuuden arvioinnin yhteydessä. Taajama-alueille ei tulisi käyttää. Seinäjoen seudulla myös tärkeä kysymys. Veli-Pekka Koivu lisäsi, että jos rakentaminen perustuu pendelöintiin, ei tulisi myöskään käyttää. Matti Rantala totesi että tieto em. kysymyksestä ei tule viranomaisilta, vaan asia on tutkittava kaavan yhteydessä. Veli-Pekka Koivu: milloin asemakaavakynnys ylittyy? Suvi-Elina Maunu esitteli kaavan suunnittelualuetta koskevan yleispiirteisen analyysikartan, johon oli merkitty ne alueet, jossa rakentaminen olisi mahdollista yleiskaavan perusteella, ne alueet joiden rakentamien tulisi tutkia asemakaavalla, ja ne alueet jossa rakentaminen voisi tapahtua rakennusjärjestyksen perusteella. - Kälviän kirkonseudun osayleiskaava 2010 (myöh. yleiskaava 2010) ja merkinnät, sekä vaiheyleiskaavan suunnittelualueen rakentamistilannetta lähemmin: Veli-Pekka Koivu ja Suvi-Elina Maunu: Yleiskaava 2010 alueella on osia, joissa asemakaavakynnys on selkeästi jo ylittynyt (esim. Saaripelto), sekä osia jotka on osoitettu AP-reservialueeksi (esim. Lukkarinmäki), ja joiden toteutuminen epätodennäköistä mm. alikulkujärjestelyjen ja pientalorakentamiseen varatun alueen ylimitoituksen vuoksi.
5 Vaiheyleiskaavan suunnittelualueeseen on otettu mukaan myös alueita, joita ei yleiskaava 2010:ssä vielä ollut mukana (esim. Kleemola). Kuussaaren alue Kajaanintien ja radan eteläpuolella yksi mahdollisista alueista, jossa 44 :ää voisi hyödyntää; alue ei sijaitse melualueella, mutta Liikenneviraston mainitsema tärinä tulee vielä tutkia (ks. liikenneviraston kommentti edellä). - Mitoitusperiaatteet ja niihin liittyvät kysymykset Suvi-Elina Maunu: mitoituskysymyksiin liittyvistä haasteista muutama esimerkki: vuonna 1926 rekisteröity 1050 m 2 :n suuruinen tila Saarinen RN:o 13:10 Perhonjoen varrella Vitsarissa, sekä Långön kylän tila Boijer RN:o 6:14. Lisäinformaationa vaiheyleiskaavan suunnittelualueelle kuntaliitoksen jälkeen myönnetyt poikkeamisluvat - ja suunnittelutarveratkaisut karttaesityksenä. Veli-Pekka Koivu: alueet, joissa rakentaminen voisi tapahtua rakennusjärjestyksen perusteella, ei laskettaisi mitoitukseen mukaan. Suunnittelutarveratkaisun käyttäminen siellä missä mahdollista; ei kovin runsaasti. MRL 44 käyttämällä? Yleiskaavan perusteella suunnittelutarveratkaisu, jonka rakennustarkastaja voisi myöntää rakennusluvan yhteydessä. Asemakaava- ja kylä-asemakaavoitus, joita ei myöskään otettaisi mitoitukseen mukaan. Tavoitteena yhteinen näkemys kaavoittajan ja viranomaisten kesken. - Matti Rantala: kommentteja muilta? Keski-pohjanmaan liitto (Teppo Rekilä): Maakuntaohjelma ja maaseutu: maakunnan tahtona, että maaseudulle pitää voida rakentaa. Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo (Pirkko Järvelä): Museoviraston lausunto, ja sen edellyttämät toimenpiteet? Veli-Pekka Koivu vastasi, että ne paikat joihin osoitetaan rakentamista, tutkitaan, jottei turmella arkeologista kulttuuriperintöä. Lisäksi Koivu totesi, että viranomaisneuvottelun kohdasta 3. (maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta eri rakennusluvan myöntämisperusteita harkittaessa), on syytä järjestää erillinen epävirallinen neuvottelu. Matti Rantala ehdotti, että erillinen epävirallinen neuvottelu voitaisiin pitää aiemmin (OAS:ssa) aikataulutetun neuvottelun yhteydessä (elo-syyskuun vaihde 2014?). Tero Jelekäinen: asemakaavan laatiminen osalle alueista ehkä tarpeen, mutta jos asemakaavoitettavat alueet sijaitsevat irrallaan keskusalueesta kauempana, niiden toteuttaminen on kallista, ja riskinä se että jäävät rakentumatta. Kälviän alueella on yksityisomistuksessa olevia tontteja, mutta maanomistajat ovat haluttomia myymään, tai tontin ovat esim. hankalanmallisia. Kysymyksenä myös se, että osuuko mitoitus hyville rakennuspaikoille, ja kuinka paljon esim. kannattaa ottaa yksityishoidossa olevasta tiestöstä kaupungin hoidettavaksi.
6 4. Muut asiat Kokouksessa ei ollut muita asioita. Kälviän keskustan eteläpuolisilla alueilla asuvat hakevat palvelut Kälviältä, mutta Keskustasta meren suuntaan sijoittavilla alueilla asuvat käyttävät Kokkolan palveluja. Veli-Pekka Koivu: kysymys on taloudellinen, ja kustannusten haltuunotto on poliittinen päätös. Elina Nissinen: Kälviän keskustan alueen asemakaava tullaan jollain aikataululla uusimaan. 5. Viranomaisneuvottelun päättäminen Viranomaisneuvottelu päättyi kello 11.10 Muistion kirjasi 12.5.2014 Minna Torppa