s e u d u l l i s t a y h t e i s t y ö t ä ra j a t t o m a s t i 1 / 2 0 0 7 Päijät-Hämeen maakunnan PARASta kaikille kunnille -hankkeen julkaisu.
Palapeli kootaan yhteistyöllä Väestö ikääntyy ja väkiluku vähenee syntyvyyden alenemisen myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että lähitulevaisuudessa on yhä haasteellisempaa löytää koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa erilaisiin ammatteihin. Jos maakunta ei saa uutta työvoimaa, niin jo viiden vuoden kuluttua kahden eläkkeelle jäävän työt tekee yksi työntekijä. Miten palvelut järjestetään uudella tavalla niin, että tämä henkilö selviytyy tehtävästään normaalein ponnistuksin? Miten taataan, että peruspalvelut pysyvät laadukkaina tulevaisuudessakin, sillä julkisten palveluiden käyttäjäkunta tulee olemaan entistä laatutietoisempaa. Palveluiden tuottamistapoihin tehtävillä muutoksilla ennakoidaan näitä uusia tarpeita ja kulutustottumuksia. Haasteisiin vastaa valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus. Sen tavoitteena on kannustaa kuntia löytämään keinoja, joiden avulla lakisääteiset palvelut tuotetaan taloudellisesti ja riittävän laadukkaasti. Kunnan perustehtävänä on huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista kaikissa olosuhteissa. Väestörakenteen muuttuminen ja kuntatalouden nopea heikkeneminen vaativat väistämättä muutoksia sekä rakenteissa että toimintatavoissa. Jokaisen kunnan on selvitettävä elokuun 2007 loppuun mennessä, miten palvelut järjestetään tulevaisuudessa ja kuinka saavutetaan taloudellinen tasapaino. Päijät-Hämeen 12 kuntaa ovat päättäneet, että kuntaliitosten sijasta palvelut pyritään ensisijaisesti hoitamaan yhteistyönä. Tällä hetkellä tutkitaan, miten palvelut on mahdollista toteuttaa kuntien kesken. Tämä lehti kertoo Sinulle siitä, miten palvelurakennemuutoksen haasteisiin pyritään vastaamaan Sinun kotikulmillasi. Jaana Simola Paras-hankkeen pääsihteeri Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus Keväällä 2005 Valtioneuvosto käynnisti PARAShankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Sen tavoitteena on taata kuntien elinvoimaisuus ja toimintakykyisyys sekä laadukkaat ja saavutettavat palvelut. Elokuun 2007 loppuun mennessä kaikkien Suomen kuntien on annettava selvitys siitä, kenen kanssa ja miten ne tulevat tekemään yhteistyötä. Uudistuksen toteuttamiseksi on säädetty puitelaki, joka antaa kunnille raamit, joiden pohjalta syntyy alueellisia erityispiirteitä vahvistava kunta- ja palvelurakenne. Kunta- ja palvelurakenneuudistus pitää toteuttaa siksi, että 1) palvelut voidaan turvata kansalaisille tulevinakin vuosina. 2) demokraattinen kuntajärjestelmä säilyy. 3) toiminnalle luodaan taloudelliset edellytykset jatkossakin. www.kunnat.fi Lähde: www.kunnat.net 36,95% Päijät-Hämeen kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Jos huomioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät, luku on 50,5 %. 2 Sosiaali - ja terveydenhuolto Tekninen toimi kunta- ja palvelurakenneuudistus Hallinto Sivistys Päijät-Hämeen kuntien menojakauma. Yli 65-vuotiaiden osuus Päijät-Hämeen väestöstä. Perusterveydenhuollon kustannukset ikäryhmittäin Päijät-Hämeessä.
Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistus Päijät-Hämeen liitto ja Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto käynnistivät 1.4.2006 palvelurakenneuudistusprojektin, jonka toteuttamisesta vastaavat alueen kunnat. Joulukuun lopussa 2008 päättyvän hankkeen tavoitteena on selvittää kuntien palvelutuotannon yhteistyömahdollisuuksia ja -menetelmiä sekä tehdä ehdotukset kuntien vastuulla olevien palveluiden toteuttamisesta ja järjestämisestä. Uudistushankkeen aikana pyritään ratkaisemaan 1) mitkä palvelut voidaan tuottaa paikallisesti 2) mitkä seudullisesti tai maakunnallisesti 3) mitkä palvelukokonaisuudet on mielekästä tuottaa jopa laajemmalla aluejaolla Päijät-Hämeen kunnat ovat yhtä mieltä siitä, että * kuntien yhdistäminen ainoana keinona ei paranna kuntasektorin rahoituskriisiä. * kunnallisten toimijoiden määrää vähennetään ja toimintarakenteita selkeytetään taloudellisuuden että tehokkuuden lisäämiseksi. * kuntalaisten arkiseen turvallisuuteen liittyvät tehtävät ovat tulevaisuudessakin osa kunnallishallintoa. * on etsittävä uusia keinoja ja kannusteita asukkaiden omavastuisuuden ja velvollisuudentunteen lisäämiseksi, sillä tulevaisuudessa yhteiskunta ei kykene tarjoamaan kaikkia niitä palveluita ilmaiseksi, joita kansalaiset ovat tottuneet saamaan. Päätavoite Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistushankkeen päätavoitteena on päijäthämäläisten hyvinvoinnin turvaaminen. Keskeisin toimintatapa on kunnallisten palveluiden yhteinen suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen. Jos kuntien omat kehittämissuunnitelmat osoittavat, että kuntaliitos naapurin kanssa on järkevää, niin nyt tehtävä suunnittelutyö ei ainakaan estä sitä. Kuntaliitosten toteuttaminen ei ole hankkeen ensisijainen tavoite. Valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikataulu syksy 2005: kuntien näkemyksiä selvittänyt aluevaihe helmikuu 2006: puitelakiesityksen laatiminen aloitettiin alueiden raporttien pohjalta kesäkuu 2006: poliittinen sopimus uudistuksen toteutuksesta valmistui ja hyväksyttiin syyskuu 2006: hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä kuntajakolain muuttamisesta helmikuu 2007: puitelain voimaantulo elokuu 2007: mennessä kuntien on tehtävä selvitykset vireillä olevista mahdollisista kuntaliitoksista ja yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta sekä suunnitelmat niiden toteuttamisesta joulukuu 2007: mennessä kuntien on tehtävä päätökset vuoden 2009 alussa tehtävistä kuntajaon muutoksista vuonna 2009: valtioneuvosto esittää eduskunnalle selvityksen puitelain tavoitteiden toteutumisesta * nykyisten toimintamallien kyseenalaistaminen ja rohkeiden uudenlaisten järjestämis- ja tuottamistapojen etsiminen ja muutostyö on aloitettava heti. Lähde: www.palvelurakenneuudistus.fi joulukuu 2012: puitelain voimassaolo päättyy Kunta- ja palvelurakenteen muutokset tulisi olla toteutettuina puitelain voimassaoloaikana eli viimeistään vuoden 2013 alusta. Päijät-Hämeen palvelurakenneuudistus 3
Kuntayhteistyö lisää seudullista päätöksentekoa Seutuhallitus Seutuvaltuusto Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Seutuvaltuusto valitsee seutuhallitukseen 12 jäsentä sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja valitaan Lahden kaupungin valitsemista jäsenistä. Varapuheenjohtajan tehtävät kiertävät kunnittain ja toimikausittain kuntien aakkosjärjestystä noudattaen. Seutuyhteistyöstä päättävä ylin julkisoikeudellinen luottamushenkilöelin on 43jäseninen seutuvaltuusto. Sen päätösvallan perusteista säädetään seutuyhteistyökokeilulaissa. Yhteistyökuntien kunnallisvaltuustot valitsevat keskuudestaan seutuvaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Päijät-Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 39-jäseninen maakuntavaltuusto. Se vastaa maakunnallisesta päätöksenteosta sekä aluekehityksen ja -suunnittelun poliittisista linjauksista ja edunvalvonnan ja yhteistyön järjestämisestä. Maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen. Siihen kuuluu neljätoista jäsentä, vähintään yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. * toteuttaa seutuvaltuuston sille ohjaamat asiat * valmistelee seutuvaltuuston käsittelyyn tulevat asiat, tekee niitä koskevat esitykset sekä hoitaa niiden täytäntöönpanon. www.lahdenseutu.net * seutuvaltuuston tehtävät koostuvat yhteistyökunnilta siirrettävistä tehtävistä sekä seutuyhteistyökokeilulain perusteella valtion viranomaisilta siirrettävistä tehtävistä. * hyväksyy maakuntasuunnitelman sekä sitä toteuttavat kehittämisohjelmat ja maakuntakaavat * ohjaa Päijät-Hämeen liiton toimintaa ja hyväksyy liiton tilinpäätöksen * valmistelee asiat maakuntavaltuustolle ja panee ne täytäntöön * vastaa kehittämisohjelmien ja maakuntastrategian toteuttamisesta sekä maakunnan kehittämisrahojen käytöstä * vastaa maakuntakaavan valmistelusta ja sen toteuttamisesta Maakunnan yhteistyöryhmä Päijäthämäläinen päätöksentekomalli perustuu läpinäkyvyyteen Palvelurakenneuudistukseen liittyviä päätöksentekorakenteita sekä demokratian toteutumista pohtinut työryhmä toteaa, että * hyvä hallinto edellyttää avoimuutta, läpinäkyvyyttä, vastuun selkeyttä ja tilivelvollisuutta. * poliittisella johdolla tulee olla valmiutta ja halua uudistuksiin sekä vahvaa sitoutumista linjausten ja päätösten toteuttamiseen. 4 * poliittisen päätöksentekojärjestelmän tehokkuutta ja kannustavuutta tulee vahvistaa. * päätöksentekomalli ei voi perustua vain rakenteisiin ja laajaan luottamushenkilöhallintoon. * kansalaisille pitää taata mahdollisuus päätöksentekoon sekä palveluiden toimivuuteen vaikuttamiseen ja keskusteluun päättäjien kanssa. seudullinen päätöksenteko * päätöksenteosta syrjäytymistä tulee ehkäistä, ja siksi eri ikäluokille, sukupuolille, pienille väestöryhmille sekä kuntien reuna-alueilla asuville pitää taata tasavertaiset vaikuttamismahdollisuudet. Lähde: Yhteenveto palvelurakenneuudistusprojektin työ- ja teemaryhmien raporteista www.palvelurakenneuudistus.fi Yhteistyöryhmä sovittaa yhteen EU-rahoituksen ja vastaavan kansallisen rahoituksen sekä kohdentaa varat maakunnassa eri viranomaisten päätettäväksi. * Yhteistyöryhmään kuuluvat maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot, alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Yhteistyöryhmässä voi myös olla pysyviä asiantuntijoita. www.paijat-hame.fi
Seutuvaltuustosta merkittävä suunnannäyttäjä Läpinäkyvyyttä kunnallishallintoon keilulain perusteella valtion viranomaisilta siirtyvien tehtävien hoitoon, seutuvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen sanoo. Seutuvaltuuston pitää ottaa entistä vahvempi seudullisen toimijan poliittinen rooli. Toivon, että seutuvaltuusto on merkittävä suunnannäyttäjä nyt, kun kunnat kehittävät ja toteuttavat tulevaisuuden palveluiden tuottamista. Valtuuston tärkein rooli on lisätä kuntien päättäjien yhteistyötä sekä vaikuttaa yhteisen tahtotilan saavuttamiseen. Seutuvaltuuston rooli vahvistui, kun seutuhallinto laajeni lähes koko maakuntaan. Yhteistyön piiriin tulivat Hämeenkoski, Heinola, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä. Seutuvaltuustossa kuntia edustavat niiden johtavat päättäjät, ja se tekee siitä merkittävän poliittisen foorumin. Seutuvaltuusto on seutuyhteistyöstä päättävä ylin luottamushenkilöelin. Meidän työmme keskittyy yhteistyökunnilta siirtyvien toimintojen sekä seutuyhteistyöko- Nykyinen kuntien hallintomalli on liian monikerroksinen. Tulevaisuudessa hallintomuodot pitää rakentaa ymmärrettäviksi, yksinkertaisiksi ja läpinäkyviksi. Valtuustoilla tulee olla strategisesti merkittävissä tehtävissä selkeämpi päätöksentekoon vaikuttava ohjaustehtävä. Koska hallintojärjestelmät ovat monimutkaisia, vastaavat luottamushenkilöt entistä vähemmän muun muassa siitä, mihin suun- taan palvelut kehittyvät organisaatioissa, joiden päätöksentekoon valtuutetut eivät juuri pääse vaikuttamaan, maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari toteaa. Päijät-Hämeessä, 200 000 asukkaan maakunnassa, 12 erilaista kunnallishallintoa tuottaa ja maksaa palveluita, joita voivat käyttää pääasiassa vain oman kunnan asukkaat. Enemmän kuin itsenäisyydestään, kuntien tulee olla huolissaan siitä, mikä on niiden todellinen kyky tuottaa palvelut nopeasti ja voimakkaasti muuttuvalla väestörakenteella. Uskon, että Lahden yhteyteen syntyy lähitulevaisuudessa laajempi yhteisiä palveluita tuottava organisaatio. Se tulee järjestämään palvelutuotannon huomattavasti toisella tavalla kuin nyt, sillä ennusteiden perusteella tiedämme, etteivät nykyrakenteet riitä tulevaisuuden palveluiden tuottamiseen. Maakunnan kaikkien päättäjien tulee pitää meneillään oleva kehittämisprosessi läpinäkyvänä, kuunnella toisiaan, hankkia ja jakaa tietoa sekä tukea avoimen ja aidon vuoropuhelun ilmapiiriä. seudullinen päätöksenteko 5
Lautakuntien päätösvalta säilyy Monista asioista päätetään maakuntavaltuustossa, maakuntahallituksessa tai erilaisissa yli kuntarajojen menevissä työryhmissä. Laajasta yhteistyöstä huolimatta kuntien lautakunnilla on se viimeinen sana sanottavanaan useasta tärkeästä asiasta päätettäessä. Leila Perkiö Seudullisesta yhteistyöstä huolimatta kunnissa päätetään vielä monista asioista. Me huolehdimme muun muassa siitä, miten opetukseen ja kulttuuriin varatut resurssit jaetaan. Vastaamme päivähoidosta, perusopetuksesta ja lähiliikuntapaikoista, kuten uimahallista, kentistä, laduista ja nuorten kokoontumispaikasta sekä vaikkapa paikallisten museoiden asioista, sanoo Leila Perkiö Padasjoen sivistyslautakunnan puheenjohtaja. Martti Aslamaa Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien yhteinen, sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävä peruspalvelukeskus Oiva aloitti toimintansa 1.1.2007. Peruspalvelukeskus huolehtii läntisen perusturvapiirin kuntien perustason sosiaali- ja terveyspalveluista lukuun ottamatta lasten päivähoidon palveluita, joista vastaavat kuntien sivistystoimet. Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos perustettiin Hollolan kunnan organisaatioon. Tässä yhteydessä melkein kaikki perusturvalautakunnassamme käsiteltävät asiat siirtyivät peruspalvelukeskus Oivaan. Kärkölän oma perusturvalautakunta käsittelee pelkästään viime vuoden perusturva-asioita koskevat valitukset ja oikaisut. Kärkölän kunnan edustajina tilaamme peruspalvelukeskukselta palveluja, joita Oiva tuottaa kohtuuhintaan. Esimerkiksi omaishoidontuki nousee Kärkölässäkin samalle tasolle kuin muissa kunnissa, toteaa Kärkölän perusturvalautakunnan puheenjohtaja Martti Aslamaa. Arto Hottola Palvelurakenneuudistuksen myötä palveluiden tuottaminen etääntyy kuntalaisesta, ja niin on ehkä tapahduttavakin, jotta riittävä tuotannon tehostuminen ja kustannussäästöt saavutetaan. Lautakunnan on kuitenkin - palveluiden tilaajana - pystyttävä päätöksillään ja toimillaan takaamaan, että asukkaat tuntevat olonsa palveluiden saatavuuden suhteen turvatuksi ja mahdollisimman tasa-arvoiseksi. Teknisen toimialan laajuuden vuoksi pohdittavaa ja päätettävää lautakunnalla riittää jatkossakin, eikä päätösten merkitys suinkaan vähene, toteaa Hollolan teknisen lautakunnan puheenjohtaja Arto Hottola. Ilpo Ylikoski Vaikka oppilaat voivat käydä lähinnä kotiaan olevaa koulua kuntarajoista huolimatta, esi- ja perusopetus ovat lähipalveluja, jotka haluamme hoitaa hyvin. Voimavarat tulee saada paremmin yhteiseen käyttöön, ja paikallisten palveluiden pitää säilyä järkevinä ja tasapuolisina. Palvelut voidaan jakaa ja keskittää seudullisesti. Esimerkiksi erityisopetuksen sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen toteuttaminen yhteistyössä on mielekästä ja kaikkien etu, toteaa Heinolan koulutuslautakunnan puheenjohtaja Ilpo Ylikoski. Merja-Liisa Kerkkä Lautakuntien jäsenet ovat kuntalaisten ääniä. Lautakuntia tarvitaan tulevaisuudessakin, sillä vain niiden avulla säilytetään päätöksenteko lähellä asukkaita. Lautakunnissa luodaan linjaukset, joiden varaan rakennetaan järkevät ja suunnitelmalliset palvelut. Kun tulevaisuuden haasteet ja niihin käytettävät varat jaetaan eri lautakuntien vastuille, saadaan näistä kysymyksistä ymmärrettävämpiä kokonaisuuksia, eivätkä kuntalaista lähellä olevat asiat huku isoon koneistoon. Työskentely on vastaisuudessakin hyvää vuoropuhelua asukkaiden kanssa, vakuuttaa Lahden sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Merja-Liisa Kerkkä 6 kuntien päätösvalta
Yhteistyö on toiminut jo vuosia Kuntien omat resurssit eivät riitä palveluiden ylläpitämiseen, kehittämiseen ja erikoistumiseen. Yhteistyöllä saavutetaan toiminnallisia etuja sekä taloudellisesti tuotettuja palveluita. Voimia yhdistämällä vastataan paremmin sekä ikärakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin että globalisaation vaikutuksiin alueen kilpailukykyyn. Päijät-Hämeen kuntien menoista 80 prosenttia kohdistuu tehtäviin, jotka hoidetaan usean kunnan kanssa yhteistyössä. Yhteisesti omistettuja toimintoja ovat esimerkiksi Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Lakes Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Heimo-hyvinvointipiiri, Peruspalvelukeskus Oiva, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Lahden seudun kuntatekniikka. Esimerkki sivistyspalveluiden järjestämisen suunnitelmasta Sivistyspalvelut (ammatillinen aikuiskoulutus, lukio ja II-asteen koulutus, perusopetus, varhaiskasvatus ja nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut sekä kirjasto ja aikuiskoulutuspalvelut) voidaan jakaa lähi-, alue- ja maakuntatason palveluihin. Vastaavanalaisella jaotuksella voidaan tarkastella muitakin palvelukokonaisuuksia. Tärkeintä on pohtia sitä, minkä kokoiseksi kunnat määrittelevät lähipalvelualueen. 1) Lähipalveluina tuotetaan edelleen päivähoito ja perusopetus. 2) Alueellisten palveluiden, kuten lukio-opetuksen tai kansalaisopiston, saatavuus pitää olla hyvä tai ainakin riittävä. Opiskelun ei tulisi aiheuttaa ylimääräisiä tai hankalia järjestelyitä. 3) Maakuntatasoisen palvelun, kuten ammattikorkeakoulun, saavutettavuus vaatii kuntalaiselta hiukan enemmän vaivaa. www.palvelurakenneuudistus.fi seudullista yhteistyötä 7
Ympäristö on yhteinen asiamme Lahden seudun ympäristölautakunta Lahti, Hollola ja Nastola aloittivat seudullisen ympäristöyhteistyön 1.7.2006. Näille kunnille perustettiin yhteinen Lahden seudun ympäristölautakunta ja sen alaiseksi organisaatioksi Lahden seudun ympäristöpalvelut. Yhteistyön tavoitteena on tehostaa vaativiksi ja monimutkaisiksi muotoutuneiden ympäristönsuojelutehtävien hoitoa. Samaan organisaatioon kuuluvien kuntien viranhaltijoiden erityisosaamista voidaan nyt hyödyntää paremmin koko seudun alueella sekä yhdenmukaistaa kuntien ympäristö- ja valvontakäytännöt. www.lahdenseutu.net/seutuyhteistyo Seudullista kuntatekniikkaa Syökää kalaa! Kautta aikojen Vesijärvi on ollut hyvin kalaisa. Vieläkin puhutaan Vesijärven lahnoista ja muikuista. Hollolan kirkonkelloja ei saanut soittaa lahnan kutuaikana, niin tärkeä tuo suurikokoinen Paimelan lahna oli. Sitä saadaan edelleen jonkin verran, mutta julkkis se ei enää ole, sanoo Vesijärvi-projektin projektipäällikkö limnologi Juha Keto. Kuhaa istutettiin järveen vasta Vesijärvi-projektin ansiosta. Onneksi valittiin kuha, sillä lämpöhakuisena se hyötyy ilmastonmuutoksesta. Se on ollut Suomessa menestymisensä äärirajoilla eikä ole oikein viihtynyt, mutta nyt se tuntee olonsa kotoisaksi. Talvisin ja syksyisin suoritetaan hoitokalastuksia vapaaehtoisten kalastajien voimin. Viime vuonna järvestä nostettiin 111 tonnia rehukalaa. Vesijärven hyvinvointi on riippuvainen kansalaisliikkeestä ja talkooporukoista. Kalastustoiminta ja -tekniikka ovat paikallisten ihmisten kehittämiä. Neljäntoista vuoden ajan on järjestetty pyydystalkoita, jolloin 50 60 henkeä tekee nuottia, rysiä ja katiskoita, Juha Keto kertoo. Kaikkia järviä ei voida tervehdyttää samalla tavalla, sillä jokainen järvi on yhtä yksilöllinen kuin ihminen ja siten samat toimet eivät sovi kaikille. Vedet saadaan kirkkaiksi kalastuksen avulla, ja tämä hoitotapa sopii suomalaiseen kulttuuriin kuin nenä päähän. Valinnoilla vaikutetaan ympäristöön Ympäristönsuojelu on hankala asia. Elinkeinoelämän pitäisi lisätä tuotantoaan ja samanaikaisesti torjua päästöjä ja saasteita. Ympäristöystävällisyys sisältää paljon pieniä juttuja suurilla arvoilla. Lahden seudun ympäristöpalvelut huolehtii asuinympäristömme luonnonmukaisesta hoidosta, toteuttaa kestävää kehitystä ja pyrkii kaikilla toimillaan lisäämään ympäristönsuojelua. www.lahti.fi Vesijärven Ystävät ry on perustettu viime vuonna ylläpitämään Vesijärven suojeluhenkeä ja kokoamaan voimia järven tilan säilyttämiseksi. www.vesku.net Lahden seudun kuntatekniikka aloitti 1.1.2005 Asikkalan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan kuntien omistamana liikelaitoksena. Se toimii Lahden kaupunkiseudun seutuhallinnon alaisuudessa. Kuntatekniikka huolehtii yleisten alueiden ja liikennealueiden ylläpidosta sekä kunnallistekniikan rakentamisesta ja rakennuttamisesta. Kunnilla yhteiset tiehöylät Kuntayhteistyöllä saadaan parempia koneita myös pienten kuntien käyttöön. Kaikkia laitteita ei tarvitse hankkia omaan omistukseen, vaan voidaan hyödyntää naapurikunnassa olevaa kalustoa. Näin syntyy säästöä ja koneet saadaan useammin tositoimiin tien päälle, sanoo tiehöylänkuljettaja Olli Järnström Lahden seudun kuntatekniikan kadunhoidosta. Tiehöylän ajolistat tehdään siinä järjestyksessä, missä eniten on tiellä kulkijoita. Koneita tarvitaan yleensä aina samanaikaisesti, mutta hyvässä yhteistyössä ja ymmärryksessä kaikki tiet saadaan hoidettua. Aluksi aikaa kului, kun piti opetella toisen kunnan tieverkosto ja tavat, mutta nopeasti ovat kaikki asiat loksahtaneet paikoilleen. Ihmiset liikkuvat päivittäin monen kunnan alueella, ja yhteistyöllä luodaan kadunhoitopalveluita meidän kaikkien parhaaksi, Järnström toteaa. www.kt.lahdenseutu.net 8 seudullista yhteistyötä
Me olemme kumppaneita ihan jokainen Parhaimmillaan seudullisella yhteistyöllä pystytään saamaan aikaan tuloksia, jotka takaavat kaikille voittopotin. Päijät-Hämeen kunnat ovat ajoissa varautuneet tuleviin muutoksiin ja toteuttaneet seudullisia palveluita jo vuosien ajan. Yhdessä tekemisen meininki on ollut luovaa ja sitoutunutta. Lajittele ja kierrätä Ympäristöinsinööriksi valmistuva Akseli Syyrakki on seurannut kolmen vuoden ajan aitiopaikalla, miten Päijät-Hämeen Jätehuollon osakaskuntien asukkaiden jätteenkäsittelytaidot ovat kehittyneet. Kaikkien kuntien asukkaat osaavat lajitella pienjäteasemalle tuomansa jätteet tosi hyvin. Neuvontaa tarvitaan nykyään harvemmin, ja valituksia lajittelun vaikeudesta ei enää juurikaan kuule. Seudullinen toiminta on hyvä asia. Kaatopaikkoja ei enää ole joka kunnassa, sillä yhtä isoa seudullista jätteiden käsittelykeskusta pystytään hallitsemaan paremmin ja valvomaan tarkemmin sinne tuotavan jätteen laatua. Mielestäni olisi tärkeää, että me asukkaat pystyisimme vähentämään jätteiden tuottamista. Pienjäteasema Pilleri opastaa lajittelemaan oikein. Samalla tulee pakostakin ajatelleeksi, mitkä tavarat voisi kierrättää tai uusiokäyttää kaatopaikalle heittämisen sijasta, Akseli Syyrakki toteaa. Seutulippu säästää rahaa Henkilökohtaisella Lahden alueen seutulipulla voi matkustaa rajattomasti 30 päivän aikana vakiovuoroliikenteessä Artjärven, Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän, Lahden, Lammin, Myrskylän, Mäntsälän, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien alueella. Seutulipun hinta määräytyy kotikunnan mukaan. Lippu käy osamaksuna myös Lahti-Helsinki välillä, mikäli linjaauto ajaa Mäntsälän kautta. Pikavuoroissa peritään lisämaksu. Anna Vesanen asuu Uudessakylässä ja kulkee bussilla Lahteen kerran pari viikossa. www.seutulippu.fi Eläinlääkintähuolto murroksessa Kuntien on järjestettävä hyöty- ja lemmikkieläimien eläinlääkäripäivystys kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina. Vuoden 2007 alusta 11 kunnan eläinlääkintähuolto kuuluu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän piiriin. Palvelu rakenneuudistuksen myötä eläinlääkintähuoltoon tulee muutoksia, sanoo eläinlääkäri Markku Kärkkäinen. Päijät-Hämeessä päivystykset on hoidettu neljän erillisen sopimuksen avulla. Nämä yhdistetään koko maakunnan kokoiseksi päivystysalueeksi vuoden 2007 aikana. Maatalousyrittäjille päivystysjärjestelmien toiminta on tuttua. Pieneläinten omistajat ovat monesti yllättyneet, kun potilas on kuljetettava päivystysaikana toiseen kuntaan, Kärkkäinen toteaa. www.phsotey.fi Jäteneuvonta (03) 871 1766 www.phj.fi Ambulanssi yli rajan Sairaankuljettaja Sonja Vilhunen ja palomies Juha Rautava ovat työparina hoitaneet satoja sairaankuljetuksia Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ambulanssilla. Kuntayhteistyöllä poistuvat tarkat kuntarajat, ja eniten tästä toimintamallista hyötyvät tietenkin apua tarvitsevat kuntalaiset, Vilhunen sanoo. Hätäkeskus järjestää paikalle aina lähimmän yksikön, olkoon se sitten kenen tahansa ambulanssi. Hoito aloitetaan jo potilaan luona, ja siksi autojen pitää olla hyvin varusteltuja. Kaikissa pelastuslaitoksen autoissa pystytään esimerkiksi ottamaan tarkat sydänfilmit. Seudullinen toiminta tuo lisää haastetta ja mielenkiintoa työhön, sillä ambulanssiväen hoitovelvoitteet lisääntyvät yhteistyön kehittymisen myötä. Me olemme ihmisiä varten, asuvat he sitten Hartolassa, Hämeenkoskella tai Lahdessa, Sonja Vilhunen ja Juha Rautava vakuuttavat. www.phpela.fi seudullista yhteistyötä 9
Heimo pitää huolen omistaan Päijäthämäläisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehditaan nyt koko maakunnan voimin. Uusi Heimo-hyvinvointipiiri kattaa koko Päijät-Hämeen alueen ja edustaa aivan uudenlaista ajattelua Suomessa. Hyvinvointipiirin nimeksi valittiin Heimo, sillä heimo kuvaa perinteisesti ihmisiä, joita yhdistää sama asuinpaikka, yhteiset tavat ja halu pitää huolta toisistaan. Heimo-hyvinvointipiiriä rakennetaan portaittain. Kunnissa asiat edistyvät eri vauhdilla, ja siitä syystä liikkeelle on lähdetty hieman erilaisin mallein. Tavoitteena on, että lähivuosina yksi maakunnallinen piiri hoitaisi suuren osan kuntien sosiaali- ja terveysasioista. Varmistetaan resurssit Nykyaikaiset hoidot ovat tehokkaita, mutta vaativat paljon teknisiä laitteita ja henkilöitä, jotka hallitsevat niiden käytön. Kun vaativat hoidot keskitetään, tarjotaan kaikille maakuntalaisille yhdenmukaiset palvelut, varmistetaan hoitohenkilökunnan osaaminen ja hyödynnetään nykyaikaista tietotekniikkaa. Samalla varmistetaan, ettei asioita tehdä päällekkäin. Kustannusten kasvu hallintaan Sosiaalijohtaja Risto Kajaste toteaa, että Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ei aiheuta muutoksia lahtelaisten sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluissa, sillä Lahti tuottaa ne edelleen itse. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa Lahdelle erikoissairaanhoidon. Lahti järjestää keskuskuntamallin mukaisesti palveluja, joista on tehty kuntien kanssa sopimuksia. Näitä ovat muun muassa sovittelutoiminta ja velkaneuvonta. Lisäksi Lahden sosiaali- ja terveystoimi myy tarvittaessa sosiaali- ja terveysyhtymälle ja muille kunnille palveluja, muun muassa vaikeavammaisten asumispalveluja. Kun palvelut keskitetään, saadaan kustannusten kasvu hallintaan, ja palvelut tuotetaan taloudellisemmin ja tehokkaammin.. Heimo-hyvinvointipiiri * Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetyt erikoissairaanhoidon sekä hoitaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon palvelut siltä osin kuin kunnat siirtävät nämä tehtävät sen hoidettavaksi. * Lahti muodostaa oman perusturvapiirinsä ja järjestää sosiaali- ja perusterveyspalvelunsa itse. Lahti hankkii erikoissairaanhoidon palvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä. * Heinola muodostaa oman perusturvapiirinsä ja järjestää sosiaali- ja perusterveyspalvelunsa itse. Heinola hankkii sopimuksin erikoissairaanhoidon lisäksi kaupungin erikseen päättämät palvelut Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä. Palvelurakenneuudistus tuo muutoksia * Palvelut, joille ei ole kysyntää, järjestetään sovittuina aikoina. * Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoito erotetaan akuuttista hoidosta ja muutetaan vanhusten hoiva- ja palveluasumiseksi. * Palveluja toteutetaan yhä enemmän asiakkaan kotona. * Erityisasiantuntemusta vaativat palvelut keskitetään. * Sosiaali- ja terveyspiiri hoitaa kaikki ne palvelut, jotka vaativat laajaa väestöpohjaa, yhteisiä linjauksia sekä tuovat taloudellista hyötyä toimintoja keskittämällä. * Erikoislääkäreiden konsultaatiot voivat olla seudullisia palveluita. * Vaativan erikoissairaanhoidon määrittelyssä saattaa tapahtua uudelleen arviointia Heimo hyvinvointipiirin tunnus on Sydän keskellä kämmentä. Se kuvaa sitä, että työtä tehdään sydämellä ja työtä tehdään käsin. Päijät-Hämeen alueella asuu noin 200 000 ihmistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa Päijät-Hämeessä on noin 7000 työntekijää. Yhteenlasketut menot ovat noin 450 miljoonaa euroa. * Nastolan, Iitin, Sysmän, Hartolan, Orimattilan, Artjärven, Pukkilan ja Myrskylän sosiaali- ja terveyshuollot siirtyivät Heimo-hyvinvointipiiriin niin sanottuna kuntakahdeksikkona. * Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki perustivat liikelaitoksen, Peruspalvelukeskus Oivan eli läntisen perusturvapiirin, joka vastaa näiden kuntien sosiaalija terveydenhuollosta. Lähde: www.heimohyvinvointipiiri.fi Lähipalvelut säilyvät Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen peruspalvelut tarjotaan edelleen lähellä ihmisiä. Alueellisesti ja keskitetysti hoidetaan erityisosaamista vaativat palvelut sekä toiminnot, joissa suurtuotannolla saadaan kustannustehokkuutta. Hallintoa keskitetään purkamalla päällekkäisyyksiä. 10 sosiaali- ja terveystoimi
Silmäklinikalla huippuosaamista Keskussairaalan silmäklinikan ylilääkäri Juha Välimäki kehuu kaksi vuotta sitten avatun osaston tiloja ja henkilökunnan osaamisen tasoa. 102-vuotiaan silmäklinikan juuret ja ammattitaito juontavat Viipurin silmäsairaalaan, joka muutti sotaevakkoon Lahteen. Klinikalla työskentelee oman sektorimme huippuosaajat. Meillä on erinomaiset välineet ja hyvä henkilökunta, ja siksi pystymme suorittamaan leikkauksia, joita ei Lahden lisäksi tehdä muualla kuin Helsingissä. Hoitotakuun ansiosta jonot silmäleikkauksiin ovat pienet. Potilaamme tulevat eri puolilta Suomea. Silmäsairaudet ovat lisääntyneet väestön ikääntyessä. Jos näkökyky huononee, myös omatoimisuus ja itsestään huolehtiminen heikkenevät. Esimerkiksi kaihileikkaus on kustannustehokkain tapa auttaa ihmisiä tulemaan toimeen kotona pidempään. Huippuosaajat täytyy sitoa taloon muuten kuin rahalla. Sairaalan hyvä maine, koulutusmahdollisuudet, huippuluokan laitteet ja työvälineet sekä uudet tilat saivat minut siirtymään Päijät-Hämeeseen. Peruspalvelut säilyvät entisellään Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän peruspalvelukeskuksen johtajan Sirkka-Liisa Pylvään mukaan tarkoituksena on tarjota kuntakahdeksikon alueella tasavertaista palvelua. Tulevaisuudessa Heimo-hyvinvointipiirin tavoitteena koko Päijät-Hämeessä on kehittää ja yhdenmukaistaa muun muassa hoito- ja palveluprosesseja, jolloin toimintaperiaatteet vähitellen samankaltaistuvat koko alueella. Tässä vaiheessa sosiaali- ja terveyspiiri ei vaikuta millään lailla esimerkiksi orimattilalaisten elämään. Peruspalvelut säilyvät ennallaan ja ne tuotetaan samoissa toimipisteissä kuin aiemminkin. Tiivistä yhteistyötä Heinolan kaupunginvaltuusto teki päätöksen, että kaupunki ei lähde mukaan sotepiiriin, vaan pitää kiinni omista perusturvan lähipalveluistaan. Erikoissairaanhoidon osalta Heinola jatkaa edelleen sairaanhoitopiirissä. Heinolaisille tämä tarkoittaa nykyisen toiminnan jatkumista ennallaan, eikä yhteistyön loppumista, vaan jatkossakin lähtökohtana on, että palveluja kehitetään yhdessä kaikin tavoin, va. sosiaalijohtaja Sirkka Sokka sanoo. Palvelut turvataan rohkeilla päätöksillä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisin tavoite on, että kansalaisten oikeudet yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin säilyvät maan kaikissa osissa. Rohkeilla päätöksillä vastataan sosiaali- ja terveydenhuollon edessä oleviin haasteisiin tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Kunnat voivat selvittää myös palveluiden alueellisen ja valtakunnallisen keskittämisen tarvetta. Lähipalvelut turvataan entistä paremmin. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut tuotetaan tehokkaammin, sillä palveluiden järjestämisvastuu laajenee ja palveluiden tarjonta- ja tuottamistavat uudistuvat. www.kunnat.fi Tällä hetkellä pyrimme järkiperäistämään toimintaa ja alentamaan kustannuksia karsimalla päällekkäisyyksiä. Näin saadaan lisää resursseja itse palvelun tuottamiseen ja se taas parantaa laatua. Tarkoituksena on myös kehittää uusia työtapoja. Toimenpiteillä taataan hoidon ja palveluiden jatkuvuus kunnissa myös tulevaisuudessa, Pylväs sanoo ja muistuttaa, että näin isossa projektissa tuloksia voidaan odottaa aikaisintaan kahden tai kolmen vuoden päästä. Lähipalvelut * Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut * Laboratoriotutkimuksiin liittyvä näytteenotto * Kotipalvelut * Terveyskeskuslääkärien vastaanotot * Hammaslääkärien vastaanotot Alueelliset palvelut * Terveyskeskusten akuuttihoitoa vaativat vuodeosastot * Erikoislääkärien konsultaatiot * Sosiaalitoimen erityispalvelut * Eritystyöntekijöiden palvelut * Mielenterveyspalvelut * Päihdepalvelut Keskitetyt tai yhteisesti järjestävät palvelut * Erikoissairaanhoito * Terveydenhuollon yhteispäivystys * Vaativat kuvantamispalvelut * Apuvälinen keskus * Vaativat laboratoriopalvelut Valtakunnallisilta tuottajilta hankittavat palvelut * Erityistason sairaanhoito * Erityistason tutkimukset * Neuvolat * Saattohoito * Kotipalvelut * Perustason kuvantamispalvelut sosiaali- ja terveystoimi 11