Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Leirin avoin päiväkoti LEIRINLEIKKI toimintakausi 2015-2016 Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Sisällys 1. Yleistä... 3 Arvot... 3 Lappeenrannan kaupungin arvot... 3 Varhaiskasvatuksen arvot... 3 Muut yksikön toimintaa ohjaavat arvot... 4 Yleiskuvaus leikkikerhosta... 5 Työtavat... 7 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma... 8 Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma... 9 Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus... 10 Suomi toisena kielenä eli S2-opetus... 10 2. Varhaiskasvatussuunnitelma... 11 Lapselle ominaiset tavat toimia... 11 Kieli ja kommunikaatio... 11 Leikkiminen... 12 Liikkuminen... 13 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... 14 Tutkiminen... 15 3. Strategia 2013-2016... 16 Strategian toteuttamissuunnitelma 2013 2016: toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna 2015 2016... 17 Tavoite 1. YHTEINEN MYÖNTEINEN LAPPEENRANTALAINEN KASVU- JA OPPIMISKOKEMUS... 17 Tavoite 2. OSALLISTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 17 Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma 2015 2016... 19 Pedagogisen kehittämisen organisointi... 19 Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset 2015 2016 (kuten yrittäjyyskasvatus)... 19 ESIVASUVUSUN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT... 20 Liite 1. Kestävän kehityksen suunnitelma... 20 Liite 2. Liikuntasuunnitelma... 20 Liite 3. Tiimisopimus... 20 Liite 4. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana20 Liite 5. Työhyvinvointisuunnitelma... 20 2

3 1. Yleistä Arvot Lappeenrannan kaupungin arvot Arvostamme uuteen luotaavaa ajattelua sekä luottamukseen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaa organisaatiokulttuuria. Varhaiskasvatuksen arvot Miten minun ja meidän pitää arjessa toimia, jotta teemme arvojen mukaisia valintoja ja tekoja. Mitä meillä on sovittu seuraavista arvoista: Oikeudenmukaisuus - kaikki asiakkaamme ovat samanarvoisia - yksilöllisyyden huomioiminen, oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi Oppiminen ja ihmisenä kasvaminen - jatkuvaa ja yksilöllistä - vastavuoroista - rajat ja rakkaus - hyvä aikuisen malli - monipuolista toimintaa, onnistumisen ja oppimisen iloa - vanhemmuuden tukeminen Oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen - yksilöllisyys, arvostaminen ja koskemattomuus - vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus Välittäminen - aito läsnäolo - syli, hellyys, empatia - lasten ja perheiden tukeminen Yhdessä kasvaminen - asiakkaat samanarvoisia - toisen mielipiteiden kunnioittaminen kasvatuskumppanuudessa - vertaistuki

4 Leikin ja lapsuuden arvostaminen - leikkirauha, tilaa, aikaa ja ohjausta leikille - avoin päiväkoti mahdollistaa vanhemmille monipuoliset virikkeet leikkiin ja yhdessäoloon lastensa kanssa Kestävä kehitys - uusiokäyttö, kierrätys, lajittelu - laadukkaat materiaalit - kulttuuriperinteiden säilyttäminen Erillinen kestävän kehityksen suunnitelma liitteenä 1. Muut yksikön toimintaa ohjaavat arvot myönteinen asenne työhön henkilökunnan ammatillisuus lapsiperheitä tukevaa toimintaa

5 Yleiskuvaus leikkikerhosta lapsiryhmä, ikärakenne henkilöstö kerhon erityispiirteet ja miten ne näkyvät arjessa Leikkikerhon tavoitteena on: tarjota lapselle monipuolista ohjattua toimintaa totuttaa lasta toimimaan ryhmässä herättää myönteistä suhtautumista uuden oppimiseen tukea lapsen itsenäistymistä ja itsetunnon kehittymistä tukea perheiden kasvatustyötä Henkilökunta: Lastentarhanopettaja Minna Vedenpää Lastenhoitaja Sirva Reiman alias Iikku Päiväkodin johtaja Saila Ylänne-Korhonen Kerhossa lapset ovat ilman vanhempia 2,5-3 tuntia päivässä kahtena päivänä viikossa. Kerhoon haetaan leikkikerhohakemuksella. Kerhotoimintaan osallistuminen on maksutonta. Lapset on vakuutettu kerhotoiminnan ajaksi. Leikkikerhopäivät ovat tiistai ja keskiviikko 9-11.30 ja 12.30 15.30 Leikkikerhoissa on 3-5-vuotiaita lapsia. Ryhmäkoko on noin 20 lasta. Leikkikerhoissa on toistuva päivästruktuuri: 1. Alkupiirissä havainnoidaan ja lasketaan ketä on paikalla, havainnoidaan päivän sää, vuodenaika, kuukausi ja viikonpäivä, harjoitellaan puheenvuoron pyytämistä viitaten ja puhumista vuorotellen (huomioidaan lapsi yksilönä) 2. Päivän toimintana on ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. 3. Leikkien siivoaminen yhdessä 4. Käsien pesu / wc-käynnit 5. Välipala: jolloin harjoitellaan siirtymätilanteita - kuten omasta repusta ja eväistä huolehtiminen ja opetellaan syömään itsenäisesti sekä harjoitellaan hyviä pöytätapoja 6. Wc -käynnit 7. Loppupiirissä on yhteisiä ohjattuja leikkejä, satuja, lauluja, loruja ja pelejä. 8. Kotiinlähtö

6 Yleiskuvaus avoimesta päiväkodista Toiminta on maksutonta ja tarkoitettu lappeenrantalaisille, kunnallisen päivähoidon ulkopuolella oleville, lapsille vanhempineen. Avoin päiväkoti on lapsiperheiden kohtauspaikka, jossa perheillä on mahdollisuus tutustua toisiin samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin ja saada vertaisryhmän kasvatuksellista tukea. Toiminta pyrkii tukemaan lapsen kehitystä sekä vanhempia ja hoitajia heidän kasvatustyössään. Avoimessa päiväkodissa toimitaan yhdessä: leikitään, lauletaan, askarrellaan, maalataan, leivotaan, liikutaan, tehdään retkiä yms. Yhteisten toimintahetkien ja vapaan leikin lomassa on mahdollisuus keskusteluun ja vuorovaikutukseen toisten aikuisten ja henkilökunnan kanssa Avoimessa päiväkodissa kaikki aikuiset toimivat yhdessä lasten kanssa, mutta päävastuu lapsesta on mukana olevalla aikuisella. Avoimen päiväkodin toimintaan osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista. Toimintaan voi osallistua oman rytmin mukaan aukioloaikoina. Avoimet päivät ovat maanantai 9-15, torstai 9-15 (vauvapäivä) ja perjantai 9-12. Päivähoitoyksikön erityispiirteet ja miten ne näkyvät arjessa: Leirinleikki sijaitsee keskustassa, Leirin kaupunginosassa, vanhan kerrostalon alakerrassa. (entinen sekatavarakauppa 50-luvulla : D) Kierrätämme jätteet ja opastamme asiakkaita myös siihen sekä kannustamme kestävään kehitykseen Seurakuntatuokiot kerran kuussa Hammashoitajan vierailu avoimessa Mie ite- keskusteluryhmät toimivat alle 3-vuotiaiaden lasten vanhemmille vuoro vuosina Lauritsalan avoimen kanssa tarpeen mukaan. Kaikkien avoimien yhteiset tapahtumat -avointen päiväkotien kanssa yhteisiä liikunta- ja urheilutapahtumia sekä yhteisiä juhlia ja retkiä (urheilutalolla, Huhtiniemen liikuntahallilla, Myllysaaren perhepuistossa, ja perinteinen Camilla-risteily Saimaan kanavalla päättää lukuvuoden)

7 Työtavat Työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde - vähitellen kehittyvä taito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapsia ohjataan kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. P. Hakkaraista mukaillen: Päiväkodin arkitodellisuutta ei välttämättä ohjaakaan hyvänä pidetyt periaatteet ja kasvatuksen tavoitteet, vaan kasvattajien työn organisointia helpottavat tekijät. Taulukkoon kirjataan: yksikön yhteiset sekä kaikkien lapsiryhmien tavoitteet ja toimintatavat tarkastelkaa toimintatapoja sekä lasten että kasvattajayhteisön näkökulmasta TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu nukkuminen/lepo pukeutuminen ulkoilu wc-toiminnot siirtymät Lasten työtehtävät Juhlat ja retket: arjen ja juhlan erottaminen toisistaan juhlaperinne TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Omatoimisuuden kehittyminen. Yhteisten sääntöjen ja niiden noudattaminen. Ryhmässä toisen huomioiminen ja oman vuoron odottelu. Päiväjärjestyksen hahmottaminen. Aikuiset ovat esimerkkinä lapsille. Noudatetaan leikkikerhon päivän struktuuria ja luodaan lapselle rutiineja, joilla luodaan turvallinen ilmapiiri. Lapset saavat tärkeitä pieniä tehtäviä eri tilanteissa hoidettavaksi ja onnistumisen kokemuksia. Esimerkiksi opetellaan lasten kanssa omien leikkien siivoamista ja huolehditaan eväshetken jälkeen omat tavarat reppuihin ja roskat roskiin (kestävä kehitys roskien lajittelu) Opetellaan huolehtimaan yhteisestä leikkiympäristöstä ja tavaroista. Vaalimme perinteitä. Vietämme kalenterivuoden juhlia. Sibeliuksen 150v-juhlam kunniaksi vietämme Sibelius-päiviä. Huomioimme juhlan ja arjen eroja, esimerkiksi lasten syntymäpäivät. Tehdään juhlasta juhlallinen hetki koristeluin ja tunnelmin. Lapsi saa itse suunnitella yhdessä aikuisen kanssa oman syntymäpäiväpöydän. Lasten ja vanhempien toiveet Muut työtavat, leikki, tutkiminen ja opetus kuvataan ja dokumentoidaan oppimiskokonaisuuksien yhteydessä. Oppimiskokonaisuuksien yhteydessä kuvataan myös oppimisympäristön järjestämistä sekä kasvattajien työskentelyn periaatteita.

8 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma Koko yksikön yhteinen tai lapsiryhmän oma suunnitelma. Valitaan 1-3 teemaa. lapsiryhmän oma suunnitelma valitaan 1-3 teemaa tasa-arvoisen kasvattajan muistilista. Teema, jota lähdetään edistämään: Mitä haluat tänään tehdä? Järjestetään lapsille tilat ja annetaan aikaa omalle ajattelulle ja luovalle toiminnalle, kunnioittaen lapsen valintaa, tavoitteena tasa-arvoinen leikki. Kuka seuraa tilannetta ja miten: Suunnitellaan ja tehdään leikkitaulukko tammikuussa, josta lapsi voi aikuisen kanssa katsoa mitä leikkejä on leikkinyt ja mitä leikkisi nyt. Miten arvioidaan tilanne: Seurataan taulukkoa Osaavatko/saavatko kaikki lapset leikkiä kaikilla leluilla? Taulukon avulla aikuiset lapsien kanssa näkee, mitä leikkejä on leikkinyt tai voisi leikkiä. Mitä ei ole vielä ole kokeillut lainkaan?

9 Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma Yksikön yhteinen suunnitelma Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisen määritteleminen oh haasteellista, koska kiusaamisen kokemus on yksilöllinen. Kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Kiusaaminen voi olla kertaluonteista tai jatkuvaa. Kaikki tilanteet, missä lapsi kokee tulleensa kiusatuksi. Kiusaamiseen puuttuminen (miten ja millaisiin tapauksiin puututaan) Kaikkiin tilanteisiin puututaan missä lapsi pahoittaa mielensä. Lapsen tunne on aito. Tilanteesta keskustellaan kaikkien osapuolten kanssa ja sovitellaan ja pyydetään anteeksi. Tuetaan kiusattua sekä kiusaajaa/kiusaajia. Huomioidaan lasten ikätaso. Kiusaamisen ehkäisyn keinot Tavoitteellisella ja tietoisella toiminnalla voidaan ennaltaehkäistä kiusaamista. Tavoitteena on, että kaikilla olisi hyvä olla yhdessä. Aikuisen läsnäolo, tilanteiden ennakointi ja havainnointi! Toimiminen pienryhmissä. Kiusaamista ei hyväksytä missään muodossa. Suunnitelman arviointi

10 Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus Mitä meillä on sovittu työskentelystä erityistyöntekijöiden (veot, puheterapeutti ja reppulastenhoitajat) kanssa? Varhaiserityiskasvatuksen kehittämiskohteet yksikössämme toimintakaudella 2015 2016. Meillä on sovitut käynnit varhaiskasvatuksen erityisopettajan (Veon) Sari Kortelaisen ja puheterapeutti Riikka Kaurasen kanssa sekä kerho- että avoimena päivänä. Henkilökunta saa tukea ja neuvoja tarvittaessa. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella Sarin ja Riikan kanssa. Suomi toisena kielenä eli S2-opetus Miten yksikössämme toteutetaan S2-opetusta (organisointi, aikataulutus, yhteinen suunnittelu)? Miten S2-opetus näkyy koko toiminnassa?

11 2. Varhaiskasvatussuunnitelma Lapselle ominaiset tavat toimia Kieli ja kommunikaatio Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Mitä on sovittu? Miten edistämme lasten kielen kehittymistä? Millaista vuorovaikutusta meillä on lasten kesken, lasten ja aikuisten välillä ja aikuisten kesken? Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Kielen kehittyminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Tavoitteena luoda turvallinen ja myönteinen ilmapiiri, jossa voi rohkeasti ilmaista itseään. Opettelemme vuorovaikutustaitoja, kuunnellen ja keskustellen yhdessä. Aikuisen toimiessa mallina sanoitamme tunteita ja arkisia askareita. Lasketaan, lajitellaan, lauletaan ja lorutellaan yhdessä. Luemme satuja. Pidämme säännöllisesti satutuokioita ja teatteriesityksiä niin kerho- kuin avoiminakin päivinä. Lasten ja vanhempien toiveet Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

12 Leikkiminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Leikistä iloitseva lapsi Leikin keston lisääminen kerhoissa Timer-kello käyttöön Leikkirauhan lisääminen etenkin avoimina päivinä Uusi tila rauhallisille leikeille kuten satutuokioille Leikkitilojen siisteys ja leikkien siivoaminen yhdessä. Lelujen siivous omille paikoilleen, aikuiset mallina! Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen (eri teorioiden lähestymistavat) Leikki eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS- YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS- KATSOMUKSELLINEN Aikuiset mukaan leikkiin. Annetaan leikkirauha ja tilaa leikille. Ehjät ja monipuoliset leikkivälineet, joista opetellaan pitämään huolta. Perinneleikkeihin tutustuminen Laskeminen ja lajitteleminen eri leikkitilanteissa. Rooli- ja draamaleikit. Lasten ja vanhempien toiveet Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

13 Liikkuminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset tavoitteena lisätä liikunnan osuutta niin kerho- kuin avoiminakin päivinä ulkoilupäivien lisääminen ja ulkopuolisten liikuntatilojen käytön lisääminen syksyllä kerholaisten kanssa Kesämäen päiväkodin saliin, avoimen kanssa mahdollisesti urheilutalon tilojen käyttö Avoimien päiväkotien yhteiset liikunta-/ulkoilutapahtumat syksyllä ja keväällä Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen Valo ry:n materiaalin hyödyntäminen läpi koko vuoden Liikkuminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Innostaa lapsia liikkumaan ja auttaa aikuisia löytämään liikunnan ilo. Yhdessä iloisesti toimiminen. Opetellaan ryhmässä toimista ja erilaisia sääntöjä liikunnan kautta. Ulkopuolisten tilojen käyttö, retket. Luistelupäivä kerhoissa vanhempien avustamana eli ns. avoin kerho. Lasten ja vanhempien toiveet Erillinen liikuntasuunnitelma liitteenä 2. Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

14 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset Rohkaista itsensä ilmaisuun Esteettiset kokemukset eri taiteen muodoin Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Lasten ja vanhempien toiveet Musiikkituokiot päivittäin. Säännölliset teatteri- ja satupäivät mahdollisuuksien mukaan. Satujumpat, maalaaminen, piirtäminen ja askarteleminen vuodenaikojen ja Piilometsän teemaan mukaan. Lasten tuotokset esille. Huomioidaan arjen ja juhlan ero koristeluin ja juhlaan kuuluvalla tunnelmalla. Opettelemme juhliin kuuluvia käytäntöjä ja perinteitä. Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

15 Tutkiminen Koko yksikön yhteiset tavoitteet ja sopimukset tukea lapsen luontaista uteliaisuutta ja tiedon halua antaa mahdollisuus ja aikaa ihmettelyyn ja asioista selvilleottamiseen Lapsiryhmän tavoitteet Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ESTEETTINEN EETTINEN USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN Tutkimme luontoa ja eläimiä Piilometsän polulla, säätä ja vuodenaikojen vaihtelua. Käytämme luonnonmateriaaleja askarteluissa. Tutkimme käsitteitä, muotoja, määriä jne. ikätason ja lapsen kiinnostuksen ja innostuksen mukaan. Lasten ja vanhempien toiveet Toiminnan kuvaus ja arviointi (peda.net)

3. Strategia 2013-2016 16

17 Strategian toteuttamissuunnitelma 2013 2016: toimenpiteet toimintakaudella/lukuvuonna 2015 2016 Tavoite 1. YHTEINEN MYÖNTEINEN LAPPEENRANTALAINEN KASVU- JA OPPIMISKOKEMUS Toiminnallinen ja projektioppiminen/ilmiölähtöinen oppiminen Mitä tarkoittaa meillä? Miten toteutetaan? Tavoite 2. OSALLISTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Lasten osallisuus Mitä tarkoittaa meillä? Miten mahdollistetaan? Leikkikerhoissa lapset ovat saaneet valita ryhmilleen nimet: Leppäkertut ja Varikset Vapaan leikin valinta (leikkitaulukko, pidämme niin avoimessa kuin kerhossakin toivepäivän toiminnalle) Lasten osallisuuden toteutumista voidaan arvioida seuraavilla kysymyksillä: Oliko projekti/toiminta syntynyt aikuisten vai lasten aloitteesta? Asetettiinko tavoitteet yhdessä? Kuultiinko lasten ideoita ja ajatuksia? Millaisia valintoja lapset ovat tehneet? Millaista tietoainesta aikuiset tarjosivat lapsille? Oliko lasten omaehtoista toimintaa? Saivatko lapset tukea projektin/toiminnan toteuttamiseen aikuisilta? Millaisia menetelmiä (toimintatapoja) käytettiin? Oliko lapsilla mahdollisuus suunnitella oppimisympäristöä?

18 Huoltajien osallistaminen (kasvatusyhteistyö) Miten mahdollistamme? Sovimme leikkikerholaisille tutustumiskäynnit ennen kerhojen alkua syksyllä Kerromme vanhemmille lapsen päivästä kerhossa Avoimina päivinä vanhemmilla mahdollisuus keskusteluun henkilökunnan kanssa Järjestetään lapsille ja vanhemmille yhteisiä juhlia ja retkiä Pedanetista löytyy kerho- ja avoimien päivien kuukausiohjelmat ym. tärkeät ilmoitusasiat, joita vanhemmat voivat halutessaan kommentoida Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista johdetut kehittämiskohteet ja toimenpiteet Mitä kehittämiskohteita ja toimenpiteitä on sovittu? Muut yhteistyökumppanit mm. Saimaan tukipalvelut oy:n (Satu) henkilöstö, neuvola, opiskelijat Mitä olemme sopineet, mitä odotamme kumppaneiltamme? Miten kehitämme toimintaamme kumppaneina saamamme palautteen perusteella? Leirinleikissä käy siivooja 3 x viikossa Neuvolaan täytämme leikkikerholaisista 4.v. tiedonsiirtolomakkeen Seurakunnan lastenohjaaja käy kerran kuukaudessa pitämässä seurakuntatuokion leikkikerholaisille. Otamme opiskelijoita leirinleikkiin

19 Kansainvälisyyskasvatus Mitä tarkoittaa meillä? Tavoitteet Pyrimme luomaan ja ylläpitämään kansainvälisiä kontakteja sekä kehittämään kotikansainvälisyyttä kehitämme kielitaitoa monipuolisesti avarramme maailmankuvaamme uskallamme toimia ja käyttää vieraita kieliä saamme kokemuksia vuorovaikutuksesta eri kansallisuuksien kanssa ymmärrämme erilaisuutta ja erilaisia kulttuureja tuemme työelämävalmiuksia aktiivisen yrittäjyyskasvatuksen kautta ylläpidämme monipuolisia liikkuvuushankkeita ja jaamme hankkeiden kokemukset oppilaitoksissa ja koulujen kesken jokaisella koululla / alueella on kansainvälisyysvastaava Palvelualueen sisäisen yhteistyön suunnitelma 2015 2016 Koulut ja muut päivähoidon yksiköt Pedagogisen kehittämisen organisointi Millaisia rakenteita kehittämistyölle (palaverikäytännöt, työryhmät yms.)? Miten jaettua johtamista toteutetaan? Muut yksikön kehittämishankkeet ja toiminnan painotukset 2015 2016 (kuten yrittäjyyskasvatus)

20 ESIVASUVUSUN LIITTYVÄT MUUT ASIAKIRJAT Liite 1. Kestävän kehityksen suunnitelma Liite 2. Liikuntasuunnitelma Liite 3. Tiimisopimus Liite 4. Turvallisuuteen liittyvien asioiden huomioiminen päiväkodissa toimintakauden aikana Liite 5. Työhyvinvointisuunnitelma