KUNTAMARKKINAT KOTIHOIDON TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN
PÄIVÄN NOSTOT 1. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Yhdessä enemmän elämänlaatua 2. Geriatristen lääkäripalveluiden kehittäminen 3. Hoitoketjut sujuviksi 4. Palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen ja keskittäminen 5. Kotihoidon prosessit sujuviksi 6. Käynnissä ja alkamassa olevat kehittämistoimenpiteet
SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2015-2018 Yhdessä enemmän elämänlaatua Palveluja ohjaavat linjaukset: lainsäädäntö, laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, kaupunkistrategia, hyvinvointikertomus, vanhusneuvoston rooli Teemat: Vastuutahoina kaupungin eri toimialat, yhdistykset, oppilaitokset ja vanhusneuvosto SITOUTU- MINEN Asuminen ja asuinympäristö Kulttuuri ja liikunta Vapaaehtoistyö Palveluohjaus ja viestintä Edistämme ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksia Lisäämme ikääntyneiden mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin ja liikuntaan Asukkaiden osallistumismahdollisuudet lisääntyvät ja toteutamme toimivan palveluverkon Lisäämme toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille ja tuemme yhdessä ikäihmisten toimintakykyä Vuosittainen seuranta tapahtuu toimialojen toimintakertomuksissa. Toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan vuoden 2017 keväällä.
GERIATRISTEN LÄÄKÄRIPALVELUIDEN JA HOITOKETJUN KEHITTÄMINEN Potilasvirran ja kotihoidon asiakkaiden kokonaistilanteen haltuunotto Päätös, että painopiste on kotihoidossa Hoitajille on tullut lisää vastuuta ja osaamisen taso on noussut Kotihoidon henkilöstön ymmärrys oman työn roolista osana kotihoidon asiakkaan palveluketjua selkeytynyt. Lyhytaikaishoitojaksolle pääsee vaikka samana päivänä, koska terveyskeskuksen vuodeosastoilla vapaita paikkoja. Potilassiirrot ovat vähentyneet. Kotihoidon asiakkaan saama hyöty on moninkertainen. Lääkäripalvelut ovat tasalaatuiset ja sama ideologia on taustalla ohjaamassa päätöksentekoa! PUUTUTTIIN SAMANAIKAISESTI KAIKKIIN HOITOKETJUN VAIHEISIIN!
MITEN UUDISTUS VAIKUTTI KOTIHOIDON LAATUUN? THL teki selvityksen vaikutuksista Vertailuun poimittiin 125 931 kotihoidon asiakkaan RAI-arviointia 30 kunnasta (Porvoosta 4523) ajanjaksolta 1.10.2008 31.3.2014 Asiakkaiden tarpeita kuvattiin kolmella mittarilla: kognitio, palveluntarve ja terveydentilan vakaus Hoidon laatua kuvaavien indikaattorien aihealueet olivat 1. Fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky 2. Turvallisuus 3. Oireiden ja kärsimysten lievittäminen 4. Toimintakyvyn riskitekijät 5. Terveydentila, hoidot ja palvelut
TULOKSET Kotihoidon asiakkaiden sairaalakäynnit vähenivät 50% uudistuksen alkamisesta Erityisesti alle 3 kk kotihoitoa saaneiden terveydentila vakaantui nopeammin verrokkeihin nähden Psyykenlääkkeiden käyttö oli verrokkeja hallitumpaa Turvallisuus kehittyi muita parempaan suuntaan Kokonaislääkitys oli tarkistettu verrokkikuntia paremmin Kehitettävää: Vähäiseen kuntoutukseen ja toiminnanvajauksen jatkumiseen ja toisaalta kivun hallintaan tulee kiinnittää huomiota nykyistä paremmin. Myös influenssarokotteen kattavuus on keskimääräistä matalampi
PÄÄTELMÄT Vaikka kehittämiskohteitakin paljastui, Porvoossa kyettiin säästöistä huolimatta parantamaan kotihoidon laatua. Vanhustenhuollon laitosvaltaisuutta voitaneen purkaa kustannustehokkaasti aiempaa laadukkaammilla kotihoitopalveluilla. Valtakunnalliset säästötavoitteet ovat realistisia, jos Porvoon kaltaiseen lääketieteellisen hoidon kehittämiseen yhdistetään myös omaisten aiempaa parempi tukeminen
SAKARI-HANKKEEN TAVOITTEENA OLI VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANON TUKEMINEN Päätavoitteena oli kehittää ja jalkauttaa kotihoitoon toimintamalli, joka mahdollistaisi henkilöstöresurssien joustavan, asiakaslähtöisen ja täysimääräisen hyödyntämisen Tähän vastaamiseksi hankkeessa aloitettiin ns. tarvepohjaisen toimintamallin käyttöönottoa. Toimintamallilla pyrittiin samanaikaisesti kehittämään sekä kotihoidon tuottavuutta että palvelun laatua ja henkilöstön työhyvinvointia. Onnistumista mitattiin mm. välittömän työajan osuuden kasvulla. Lisäksi ulkopuolisen tilapäistyövoiman tarvetta haluttiin vähentää, sillä se vähentää sekä asiakkaiden hoitajien vaihtuvuutta että kustannuksia samalla kun se rauhoittaa palvelutuotantoa. Espoo Eksote Porvoo
VAIKUTUSARVIOINNIN TULOKSET 1. Tarvepohjaisen toimintamallin aloitus (Porvoo) / pilotointi (Espoo) / suunnittelu (Eksote) lisäsi kotihoidon työntekijöiden välittömän työajan osuutta. Implementoinnissa pisimmälle edenneessä Porvoossa välittömän työajan osuus nousi 6 %-yksikköä. 2. Tervepohjaisen toimintamallin implementoinnin seurauksena Porvoossa sijaiskustannukset pienentyivät 37 %. 3. Tarvepohjaisen toimintamallin implementointi paransi kotihoidon tuottavuutta Porvoossa 12 %. 4. Tarvepohjaisen toimintamallin implementointi tasasi kotihoidon työntekijöiden ruuhkahuippua merkittävästi Porvoossa. Kotihoidon työntekijöiden työmäärä siis tasaantui aamun kiireestä tasaisemmin pitkin päivää. 5. Kannustinpalkkiomallin suunnittelun ja pilotoinnin seurauksena Porvoossa eniten välitöntä työaikaa tehneet kotihoidon työntekijät palkittiin. 6. Kotihoidon asiakkaat saivat enemmän palveluaikaa.
Välitön työaika % KOTIHOIDON VÄLITÖN TYÖAIKA 2015-2016 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% LH VÄLITÖN % SH VÄLITÖN % LH + SH VÄLITÖN % Lin. (LH + SH VÄLITÖN %) 0,00% LISTAT 1-18/2015, 1-8/2016
Osuus asiakastunneista ASIAKASTYÖAJASTA 58 % KOHDENTUI 20 %:LLE ASIAKKAISTA Asiakastuntien kohdentuminen raskashoitoisuuden mukaisesti elokuussa 2014 (% asiakastunneista) 100% 90% 80% 70% Palveluohjausta kehittämällä osa näistä asiakkaista ei tulisi kotihoidon piiriin 60% 50% 40% 30% Asiakastunneista 58 % kohdentui 20 %:lle asiakkaista 20% 10% Osuus asiakastunneista 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Osuus asiakkaista
RUORI IKÄÄNTYNEIDEN KESKITETTY PALVELUOHJAUS
KÄYNNISSÄ TAI ALKAMASSA OLEVAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kotihoidon henkilökunnan Lean koulutukset Prosessit sujuviksi Kunnon kotihoito kärkihanke Uudellamaalla? Mikäli rahoitus järjestyy VAIHTOEHTOISESTI Kunnon kotihoito kärkihanke Porvoossa Rahoitus varmasti järjestyy
LÄHTEET Yhdessä enemmän elämänlaatua Porvoon kaupungin suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015 2018 Finne-Soveri H, Mäkelä M, Noro A, Nurme P, Partanen S. Vanhustenhoidon kustannustehokkuutta ja laatua voidaan parantaa. Lääkärilehti 2014;69:3467 3473 SAKARI- hankkeen loppuraportti: Tarvepohjainen toimintamalli kotihoitoon Mikä se on ja miten se otetaan käyttöön? Kaste. 2014. Ikäihmisten keskitetty neuvonta- ja palveluohjaus loppuraportti. Porvoon kaupunki 2016.
YHTEYSTIEDOT Soili Partanen vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Porvoon kaupunki Raatihuoneenkatu 5 B, 06100 Porvoo Puh. +358 (0)40 585 3357 soili.partanen@porvoo.fi