AJANKOHTAISTA MUISTISAIRAUKSISTA JA LÄÄKKEISTÄ
MUISTIN OSA-ALUEET Tapahtumamuisti (episodinen muisti) meille tapahtuneet, elämänkerralliset asiat Tietomuisti (semanttinen muisti) opitut asiat (sanojen merkitykset, matemaattiset kaavat jne.) Taitomuisti (proseduraalinen muisti) opitut liikesarjat esim. pyörällä ajo, konekirjoitus mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen, mieleen palauttaminen
MITÄ ON DEMENTIA? ei ole sairausdiagnoosi, vaan erilaisten oireiden ilmentymä muistin ja muiden ajatteluun liittyvien toimintojen heikkeneminen siten, että arjessa selviytyminen, työssä oleminen ja sosiaaliset suhteet vaikeutuvat oireet vaihtelevat suuresti vähintään kahden oireen merkittävä heikkeneminen vaaditaan muisti kielellinen sujuvuus, kommunikointi keskittymiskyky arvostelukyky hahmotus
NORMAALIIN IKÄÄNTYMISEEN LIITTYVÄT MUUTOKSET hermosolujen välinen toiminta heikkenee hitaasti ja hermosolut vähenevät aivojen paino ja tilavuus alkavat hitaasti vähentyä jo 50-60-vuotiaalla aivojen verenkierto, hapenkäyttö ja välittäjäainepitoisuudet vähenevät
IKÄÄNTYMINEN JA AIVOT aivomuutokset ovat yksilöllisiä otsalohkon tilavuus vähenee nopeammin kuin muiden aivoalueiden, valkean aivoaineen muutokset lisääntyvät normaaliin ikääntymiseen ei kuulu muistitoimintojen heikentyminen siten, että selviytyminen arjessa vaikeutuu terve seniori ei höperöidy eikä tylsisty
IKÄÄNTYMINEN JA AIVOT muistin toiminta hidastuu nuoruuden into ja uteliaisuus laimenee aikoinaan kunnolla mieleenpainettu säilyy muistissa yhtä hyvin kuin nuoremmillakin aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät oppimiskyky säilyy lieviä muutoksia jo 40. ikävuoden jälkeen nimimuistin heikkeneminen, vihjeet ja muistivinkit auttavat
IÄN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN oppimiseen tarvittava aika lisääntyy jos oppimiseen on varattu riittävästi aikaa ovat oppimistulokset yhtä hyviä kuin nuoremmillakin ulkoa oppiminen, pienten faktatietojen tai muiden yksittäisten asioiden oppiminen heikkenee asiakokonaisuuksien, keskeisen sisällön ymmärtäminen ja hallinta vanheneminen ei juurikaan vaikuta hankittujen kokemusten, tietojen ja taitojen hyödyntäminen erotetaan paremmin olennaiset asiat epäolennaisesta enemmän kertausta vaikeus muistaa ja tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa
IÄN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN ihmisen on päivittäin opittava uutta, jotta voi selvitä autonomisuutensa säilyttäen tiedotusvälineet, toisilta ihmisiltä, kohtaamalla uusia tilanteita lisääntynyt aktiivisuus vanhuudessa voi vaikuttaa parantavasti muistiin ja muihin tiedonkäsittelyn osa-alueisiin
KÄYTÄ AIVOJASI aivot tarvitsevat aktivointia jos työ vaatii valppautta ja aktiivista aivojen käyttöä, vastapainoksi vapaa-aikana luovaa lekottelua sosiaaliset suhteet, älylliset haasteet hyväksi aivojen jumppaa uusien asioiden opettelu, käsillä tekeminen ylläpidä ystävyyssuhteita juonellisten tarinoiden lukeminen
MUISTISAIRAUKSIEN YLEISYYDESTÄ Suomessa oli 2013 lähes 200 000 henkilöä joilla oli lieviä tiedonkäsittelyn ongelmia 100 000 lievä muistisairaus 93 000 vähintään keskivaikea muistisairaus keskivaikea tai vaikea muistisairaus 8.1% yli 65v. täyttäneistä muistipotilaista valtaosa on yli 80-vuotiaita (66%) työikäisillä ( 35-65v.) etenevää muistisairautta on n. 7 000:lla Suomessa sairastuu vuosittain 14 500 >64v. ihmistä muistisairauteen ¾ pitkäaikaishoidossa olevalla vanhuspotilaalla on muistisairaus Duodecim, Lääkärin käsikirja 7/2016
% Muistisairaiden asiakkaiden osuus (%) eräissä sosiaali- ja terveyspalveluissa 2001 2009 60,0 50,0 40,0 Terveyskeskusten laitoshoito, pitkäaikaishoito Vanhainkoti 30,0 20,0 10,0 Tehostettu palveluasuminen Terveyskeskusten laitoshoito, lyhytaikaishoito Säännöllinen kotihoito 0,0 2001 2003 2005 2007 2009 THL, hoitoilmoitusrekisteri 2011
MUISTIOIREIDEN SYITÄ OHIMENEVÄT PYSYVÄT aivoverenkiertosairaus (TIA) aivovamma lievät aivovammat aivoverenkiertosairaus epileptinen kohtaus aivotulehdus lääkkeet B1-vitamiinin puutos (tiamiini) unihäiriöt ja sairaudet leikkaus ja sädehoito päihteet alkoholin aiheuttama aivovaurio psyykkiset syyt (mm. depressio, burn out) sekavuustila (delirium) skitrofrenia ja muut psykoosit kaksisuuntainen mielialahäiriö
MUISTIOIREIDEN SYITÄ PARANNETTAVISSA OLEVAT ETENEVÄT psykiatriset häiriöt (masennus, ahdistuneisuus, uupuminen) aineenvaihdunnan häiriöt (kilpirauhanen mm.) puutostilat (B12-vit., foolihappo, B1-vit.) Alzheimerin tauti 65-70% aivoverenkiertosairauden aiheuttama 15% Lewyn kappale- tauti 15% otsa-ohimolohkorappeumat unihäiriöt ja sairaudet keskushermostoinfektiot (kuppa, HIV, tuberkuloosi, herpes, borrelioosi)
MUISTISAIRAUDEN RISKIMITTARI Kivipelto M. ym., Lancet Neurol, 2006 ikä <47 0 47-53 3 >53 4 koulutusaika > 10 0 7-9 2 0-6 3 sukupuoli nainen 0 mies 1 systolinen verenpaine <140 0 >140 2 painoindeksi <30 0 >30 2 kokonaiskolesteroli <6.5 0 >6.5 2 liikunta aktiivinen 0 ei-aktiivinen 1
MUISTISAIRAUDEN RISKIMITTARI laske pisteet yhteen. Mikä on riski sairastua muistisairauteen seuraavan 20v. aikana (%)? 0-5 1.0 6-7 1.9 8-9 4.2 10-11 7.4 12-15 16.4
MUISTISAIRAUKSIEN VAARATEKIJÄT IKÄ on tärkein vaaratekijä ikääntymismuutokset + muut aivojen toimintaa heikentävät / suojaavat tekijät määräävät lopulta kliinisten oireiden synnyn valtimotautien yleiset vaaratekijät keski-iässä kohonnut verenpaine rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sokeriaineenvaihdunnan häiriöt tupakointi, vähäinen liikunta, ylipaino
ruokavalion merkitys Alzheimerin taudin ehkäisyssä suojaavia? tyydyttymättömät rasvahapot, antioksidantit välimerellinen ruokavalio runsaasti kalaa, kasviksia, oliiviöljyä, punaviini (kohtuudella), hedelmiä pähkinät ei hiilihapollisia ja/tai sokerilla makeutettuja juomia päivittäin kahvinjuonti polyfenolit, kofeiini, antioksidantit 3-5 kuppia päivässä, säännöllisesti koko elämän ajan riskiä lisääviä? länsimainen, prosessoitu ruoka valkoinen leipä, peruna (runsaasti nautittuna), punainen liha paistettuna, rasvaiset ja makeat maitotuotteet sokeroidut virvoitusjuomat, makeiset aiheuttaa ylipainoa ja mm. sokeritasapainon ongelmia
MCI= mild cognitive impairment lievä kognitiivinen (tiedonkäsittelyn) heikentyminen oiretermi, ei diagnoosi subjektiivinen muistioire tai oire muulla tiedonkäsittelyn osa-alueella objektiivisesti todettu tiedonkäsittelyn yhden tai useamman osa-alueen selvä heikkeneminen aiemmasta suoritustasosta jokapäiväisistä toimista selviytyy muistisairauden diagnostiset kriteerit eivät täyty raja varhaiseen muistisairauteen on liukuva
VCI= vascular cognitive impairmet aivoverenkierosairauteen liittyvä muistisairaus tiedonkäsittelyn yhdellä tai useammalla osa-alueella ilmenevät rajalliset oireet oirekuvaltaan laaja-alaiset, etenevät, vaikeaan muistisairauteen johtavat tilat (ent. vaskulaariset dementiat) Alzheimerin tauti- potilaat, joilla on lisäksi kliinisesti merkittävä aivoverenkiertosairaus pienten aivoverisuonten tauti, suurten aivoverisuonten tauti ja tiedonkäsittelyn kannalta kriittisellä alueella olevan infarktin aiheuttamat tilat
PIENTEN AIVOVERISUONTEN TAUTI tyypillinen varhainen oire on toiminnanohjauksen heikentyminen ja tiedonkäsittelyn hidastuminen muistioire vähemmän korostunut kuin AT:ssa käytösoireet masennus persoonallisuuden muutos psykomotorinen hidastuminen varhaisia kliinisiä löydöksiä ovat mm. kävelyn muutos (lyhytaskelinen, töpöttävä) tasapainon heikentyminen, kaatuilu virtsaoireet ( tihentynyt tarve, pidätyskyvyn vaikeus) lievä sanojen muodostamisen vaikeus, lievä nielemisvaikeus jäykkyys
PIENTEN AIVOVERISUONTEN TAUTI usein paikalliset neurologiset oireet ovat vähäisiä (esim. tasapainon ja kävelyn heikentyminen) oireiden alku vaihtelee ohimenevä aivoverenkierron häiriö (TIA), hetkellinen sekavuus tai kävelyvaikeus ilman selvää aivohalvaukseen viittaavaa löydöstä vaivihkainen alku on äkillistä yleisempi oireet etenevät yleensä tasaisesti oireet voivat vaihdella päivien välillä Aivojen magneettikuvauksessa todetaan joko laaja-alainen valkean aineen muutos ja/ tai lakunaari-infarkteja syvässä harmaassa ja valkeassa aineessa. Mikrovuotoja ja aivorappeumaa voidaan nähdä.
SUURTEN AIVOVERISUONTEN TAUTI tiedonkäsittelyn oireet vaihtelevat tapauksittain toiminnanohjauksen ja muistin oireet kielliset, näönvaraiset oireet huomaamattomuusoire kliiniset löydökset riippuvat infarktien sijainnista toispuolihalvaus ja/tai kävelyn heikkeneminen toispuolinen heikkous ja/tai kömpelyys näkökenttäpuutos ja/ tai suupielen roikkuminen kuvantamisessa todetaan kortikaalisia (kuorikerroksen) ja subkortikaalisia (kuorikerroksen alaisia) infarkteja. Myös aivoverenvuotoja voi olla.
MUUT TUTKIMUSLÖYDÖKSET Laboratoriotutkimuksissa ei ole tyypillisiä löydöksiä Aivoselkäydinnesteessä ei ole vain VCI:lle tyypillistä merkkiä AT+ aivoverenkiertosairaus- tapauksissa aivoselkäydinnesteen vähentynyt beetaamyloidi 42 (AT:n biologinen merkki)
HOITO hoito keskittyy syihin, vaaratekijöihin hoidetaan jo todettuja sairauksia (verenpainetauti, hyperkolesterolemia, diabetes) ennaltaehkäisyn merkitys on keskeinen elintapamuutokset ajoissa (tupakoimattomuus, painonhallinta, riittävä liikunta) verenpaineen hoito ennen vanhuusikää liian alhaista verenpainetta tulee välttää iäkkäämmillä ja niillä, joilla on laajoja valkean aineen muutoksia verenkiertohäiriöiden estolääkitys kuten aivoinfarktipotilailla muistisairauslääkkeistä voi olla hyötyä lähinnä tiedonkäsittelyn osalta VCI ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa tai USA:ssa.
AT JA AIVOVERENKIERTOSAIRAUS monia samoja riskitekijöitä (kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, diabetes ja valtimosairaudet) tärkeä etenevän muistisairauden alatyyppi erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä tulevaisuudessa voi olla yleisin yksittäinen muistisairaus hyötyvät muistisairauslääkkeistä
LEWYN KAPPALE-TAUTI on saanut nimensä taudissa havaittavien patologisten muutosten mukaan (Lewyn kappaleet) Lewyn kappaleita esiintyy runsaasti aivojen kuorikerroksen alueella Otsa-, ohimo- ja päälaenlohkojen alueella rajoitetuimmin Lewyn kappaleita esiintyy myös Parkinsonin taudissa yli puolella on Alzheimerin taudille tyypillisiä aivomuutoksia tauti kuvattiin vasta v. 1980
LEWYN KAPPALEITA
ESIINTYMINEN kolmanneksi yleisin dementiaa aiheuttava sairaus aiheuttaa n. 15% kaikista dementiatapauksista Yli 75v-vuotiailla 5%:lla sekamuodot mukaanlukien alkaa tavallisesti 50-80 vuoden iässä voi ilmaantua jo 50-vuotiaana tai vasta 80 ikävuoden jälkeen alkaa hitaasti miehillä jonkin verran yleisempi sairauden kesto vaihtelee suuresti, keskimäärin 8v.
LEWYN KAPPALE- TAUTI, OIREET KOGNITIIVISET hahmotushäiriöt muistihäiriöt kielelliset häiriöt kätevyyden heikkous tarkkaavuuden ja vireyden häiriöt alkuvaiheessa yleensä lieviä
LEWYN KAPPALE- TAUTI, OIREET PARKINSONISMI Lihasjäykkyys Kävelyvaikeudet Lepovapina harvinaisempaa vrt. Parkinsonin tauti 40%:lla potilaista
LEWYN KAPPALE- TAUTI, OIREET PSYKOOTTISET OIREET hallusinaatiot harhaluulot näköharhat 30-60%:lla (tarkkoja, yksityiskohtaisia) väsymys ja hämäryys altistavat
TARKKAAVUUDEN JA HUOMIOKYVYN VAIHTELU voi vaihdella jopa minuuttien ja tuntien aikana muissa muistisairauksissa päivien välinen vaihtelu tavallista mikä erottaa Alzheimerin taudista päiväaikainen uneliaisuus Päiväaikainen nukkuminen >2 tuntia yhteen kohtaan tuijottaminen pitkän ajan Jäsentymätön puhe (kohtauksina) voi vaihdella lähes tajuttomuudesta lähes normaaliin toimintakykyyn
TARKKAAVUUDEN JA HUOMIOKYVYN VAIHTELU ei ole riippuvainen ympäristöstä ajatellaan johtuvan asetyylikoliini-välittäjäaineen vähenemisestä ja/tai aivorungon toimintahäiriöstä
MUUT OIREET selittämättömät kaatuilut, pyörtymiset osa liittyy matalaan verenpaineeseen, heikentyneeseen kävelykykyyn ja tasapainon hallintaan tajuttomuus voi liittyä välittäjäainemyrskyyn aivoissa ei ole huonon ennusteen merkki unen aikaiset käytösoireet vilkkaat, pelottavatkin unet ääntely, raajojen voimakkaat liikkeet unen aikana
MUUT OIREET herkkyys lääkkeille neuroleptit voivat aiheuttaa huomattavaa parkinson oireiden pahenemista myös henkinen ja fyysinen toimintakyky heikkenevät agressiivisuus/ äkkipikaisuus tyypillistä
PARKINSONISMI motoriset oireet eroavat jonkin verran perinteisestä Parkinsonintaudista enemmän jäykkyyttä harvemmin lepovapinaa symmetriset oireet jos parkinsonin taudin diagnoosista on yli vuosi ennen muistiongelmien ilmaantumista kyseessä on Parkinson dementia (ei Lewyn kappale-tauti)
UNENAIKAISET KÄYTÖSOIREET REM-unen aikana lihakset eivät rentoudu monimuotoinen unenaikainen lihasaktivaatio voivat vahingoittaa itseään tai puolisoa painajaiset muuttuvat todeksi, taistelua, tönimistä, potkimista yleisempää miehillä, alkaa keskimäärin 65-vuotiaana 65%:lle kehittyy seurannassa Parkinsonin tauti ja/tai dementia oireita keskimäärin 10v. ennen dementia/parkinson diagnoosia
AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTAHÄIRIÖ 95%:lla potilaista yleisimmät: ortostaattinen (asentoriippuvainen) hypotensio (= verenpaineen lasku) virtsatieoireet (virtsankarkailu, lisääntynyt yöllinen virtsaamisentarve, virtsapakko) eivät yleensä esiinny heti taudin alkuvaiheessa heikentävät elämänlaatua
HERKKYYS LÄÄKKEILLE JA INFEKTIOILLE deliriumalttiita potilaita ensimmäiset oireet voivat ilmetä esim. leikkauksen jälkeen (yleisanestesia), uuden lääkkeen aloituksesta, akuutin infektion yhteydessä neuroleptiyliherkkyys 30-50%:lla potilaista jäykkyyden lisääntyminen väsymyksen lisääntyminen psyykkisen voinnin heikkeneminen/vaihtelu
NÄKÖHARHAT yksi perusoireista yksityiskohtaisia, usein ihmisen/eläimen hahmoja usein päivittäisiä, kestävät minuutteja illuusiot ympäristön signaalin väärintulkinta (esim. puun runko tulkitaan eläimeksi) hallusinaatio todellinen näköharha kasvot tulevat huoneen seinästä tai huonekaluista
LEWYN KAPPALETAUTI JA ALZHEIMERINTAUTI puhdas Lewynkappaletauti Sekamuotoinen (yleinen) Alzheimerin tauti
DIAGNOOSI perustuu kliiniseen kuvaan todennäköisen Lewyn kappaletaudin diagnoosiin tarvitaan aina älyllinen heikkeneminen moni jää ilman oikeaa diagnoosia pidetään Alzheimerin tautina tai Parkinsonin tautina laboratoriotutkimuksista ei apua aivojen magneettikuvauksessa ei näy Lewyn kappaletaudille tyypillisiä muutoksia ohimolohkon rappeuma lievempää kuin Alzheimerin taudissa
HOITO ei parantavaa hoitoa oireita voidaan helpottaa lääkkeillä ja lääkkeettömästi
LÄÄKEHOITO Alzheimerin taudin lääkkeet (rivastigmiini) lievittävät erityisesti apatiaa, hallusinaatioita, tuskaisuutta, levottomuutta, harhaluuloisuutta. Parantaa tarkkaavuutta. Dopaminergiset lääkkeet (parkinsonlääkkeet) voivat helpottaa parkinsonismioireita voivat pahentaa harhoja (lääkityksen lisäys varovasti ja vähitellen)
TOIMINTAKYVYN YLLÄPITO/KUNTOUTUS Fysioterapia/kuntoutus Viriketoiminta/ intervallihoito kävelylenkit Verenpaineen nosto (suolalisä esim.) Päiväunet lounaan jälkeen
KÄYTÖSOIREIDEN HOITO lääkehoito neuroleptit Alzheimerin taudin lääkkeet mielialalääkkeet lääkkeetön hoito valaistus valoa heijastavien pintojen poistaminen näkökyky
OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMAT aivoatrofia painottuu otsalohkoihin ja ohimolohkojen etuosiin alkuvaiheessa atrofia voi puuttua etiologia on tuntematon
OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA Alkaa yleensä 45-65 ikävuoden välillä Miehillä yleisempi Kestää 2-20v., keskimäärin 8v. 30-40%:lla sairaus esiintyy suvuittain yleisin geneettinen etiologia on C9ORF72- geenin ei-koodaavan alueen laaja monistuma geenidiagnostiikasta voi olla hyötyä otsalohkodementian ja joidenkin psykiatristen sairauksien erotusdiagnostiikassa
OTSA-OHIMOLOHKORAPPEUMA Kolme tyypillistä oirekuvaa: otsalohkodementia etenevä sujumaton afasia semanttinen dementia
OTSALOHKODEMENTIA käsittää n. puolet otsa-ohimolohkorappeumista 5% kaikista etenevistä ja liki 20% työikäisten muistisairauksista alkaa yleensä 45-65-vuotiaana kesto keskimäärin 8v., vaihtelu on hyvin suurta kliinisiä ominaispiirteitä: hiipivä alku, etenee vähittäin käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutos (estottomuus, arvostelukyvyn puutos..) toiminnanohjauksen vaikeudet (suunnitelmallisuus, keskittymiskyky, tarkkaavuus) puheen tuoton ongelmat sairaudentunto heikentynyt muisti alkuvaiheessa säilynyt
OTSALOHKODEMENTIA aivojen magneettikuvauksessa etuotsalohkon kudoskato, toiminnallisissa kuvauksissa (PET, SPECT) aineenvaihdunnan heikentyminen ei tyypillisiä muutoksia laboratoriokokeissa muistilääkkeet ei virallinen käyttöaihe psyyken oireiden hoito tarvittaessa
ETENEVÄ SUJUMATON AFASIA alkaa nuorempana kuin AT, n. puolet <65v. kliinisiä ominaispiirteitä: hiipivä alku, vähittäinen eteneminen työläs puheentuotto, kieliopillisia virheitä, lyhyet lauseet, yksinkertainen lauserakenne sanojen löytämis- ja nimeämisvaikeus (anomia) luku- ja kirjoittamisvaikeuksia voi esiintyä puheen ymmärtäminen arkikeskustelussa normaali muut tiedonkäsittelyn osa-alueet ovat säilyneet aivojen MRI-kuvauksessa kudoskato yleensä vasemmalla otsalohkossa ja ohimolohkon etuosassa.
SEMANTTINEN DEMENTIA alkaa yleensä 50-70v. iässä, yleensä kuitenkin < 65-vuotiaana kliinisiä ominaispiirteitä: hiipivä alku, vähittäinen eteneminen kielen merkityksen häviäminen: nimeämisen ja puheen ymmärtämisen vaikeus sujuva, vaivaton, sisällöllisesti merkityksetön puheentuotto toistamiskyky, lukeminen, sanelusta kirjoittaminen suhteellisen hyvin säilyneet heikentynyt kasvojen ja esineiden tunnistaminen tapahtumamuisti on suhteellisen hyvin säilynyt Aivojen MRI-kuvauksessa kudostuho ohimolohkon keskimmäisen ja alimman aivopoimun alueella
Alois Alzheimer 1907 kuvasi preseniilin dementian, jonka oli havainnut potilaassaan Auguste D:ssa
ALZHEIMERIN TAUTI yleisin, yksittäinen, dementiaan johtava, etenevä aivosairaus etenee tyypillisin vaihein, hitaasti ja tasaisesti suvanto- ja nopean etenemisen vaiheita voi esiintyä taudin kesto ensioireista kuolemaan voi vaihdella eri henkilöiden kohdalla paljon tyypillinen ensioire on uuden oppimisen vaikeus, tuoreen muistiaineksen korostunut unohtaminen muistihäiriötä seuraavat kielellisen ilmaisun, toiminnanohjauksen ja hahmottamisen vaikeudet portti muistiin alkaa sulkeutua, mutta portti järkeen ei samanaikaisesti mene kiinni
LIEVÄ ALZHEIMERIN TAUTI oireiden peittely/ vähättely muistin heikentyminen (uuden oppimisen kyky ja aiemmin opitun tiedon muistaminen heikkenee) ympäristön hahmottaminen heikkenee (eksyminen) ajantaju heikkenee sanojen löytyminen vaikeutuu monimutkaisten ja abstraktien asioiden ymmärtäminen vaikeutuu vetäytyminen, aktiivisuuden vähentyminen depressio, paranoia, agressiivisuus kliiniset statuslöydökset ovat normaaleja
KESKIVAIKEA ALZHEIMERIN TAUTI Sairaudentunne häviää usein Tutussa ympäristössä eksyminen Erilaiset harhat Laihtuminen Päivittäistoiminnoissa on vaikeutta (pukeutuminen, peseytyminen) Muistioireiden eteneminen
VAIKEA ALZHEIMERIN TAUTI kyky puhua ja ymmärtää puhetta on huomattavasti vaikeutunut/ hävinnyt lihasjänteys lisääntyy -> raajat jäykistyvät, asento etukumara, kävely töpöttävää kävelykyky heikkenee ja häviää ellei ole ylläpitävää fyysistä kuntoutusta virtsa- ja ulosteinkontinenssi joskus epileptiset kohtaukset päivittäisistä toiminnoista ei enää suoriudu nielemisvaikeudet
ALZHEIMERIN TAUDIN PATOGENEESI hermosoluja häviää etenkin sisemmän ohimolohkon (hippocampus)alueelta liukenematonta beeta-amyloidivalkuaisainetta kertyy aivoihin (seniilit plakit) erityisesti vaurioituvat neuronit neuronit liittyvät aivojen muistijärjestelmään neuronit käyttävät mm. asetyylikoliinia välittäjäaineenaan beeta-amyloidin kertymisen alkamisesta diagnoosiin kuluu n. 15-20 vuotta hermosolun sisäiset hermosäievyyhdet liukenematonta TAU-proteiinia voi tapahtua jo ennen solunulkoisten amyloidiplakkien syntymistä esiintyy myös muissa hermoston rappeuma-, aineenvaihdunta- ja infektiosairauksissa
AMYLOIDIPLAKKEJA
ALZHEIMERIN TAUDIN PATOGENEESI väestötasolla AT on ikääntymiseen liittyvä monitekijäinen sairaus puhkeamiseen vaikuttavat useat aivoihin kohdistuvaa metabolista stressiä lisäävät osatekijät apoe-genotyyppi + muut huonosti tunnetut geneettiset tekijät apoe4 sitoutuu A-beetaan edistäen sen sakkautumista ja amyloidiplakkien muodostumista. Lisää AT sairastumisriskiä 3-5x. lipiditasapaino hormonaaliset ja inflammatoriset tekijät verenkiertosairaudet
ALZHEIMERIN TAUDIN DIAGNOSTIIKKA merkittävä tapahtumamuistin heikkeneminen edennyt vähitellen vähintään 6kk ajan todetaan myös testauksessa (MMSE, CERAD, neuropsykologiset testit) voi olla ainut tiedonkäsittelyn oire tai siihen voi liittyä muitakin tiedonkäsittelyn oireita toiminnanohjauksen heikkeneminen afasia kätevyyden, hahmotuksen ongelmat
ALZHEIMERIN TAUDIN DIAGNOSTIIKKA diagnoosia tukevia piirteitä: magneettikuvauksessa (tietokonekuvauksessa) ohimolohkon kudoskatoa poikkeavat selkäydinnesteen merkkiainepitoisuudet lisääntynyt beeta-amyloidi-42 ja/tai lisääntynyt TAU- ja/tai fosfo-tau-proteiini Alzheimerin tautiin ei liity muutoksia tavallisissa laboratoriokokeissa Geenitestit eivät ole tällä hetkellä kliinisessä käytössä
ALZHEIMERIN TAUDIN DIAGNOSTIIKKA AT vastaan puhuvia oireita ja löydöksiä Äkillinen alku, varhaiset kävelyvaikeudet, kohtaukset tai käytösoireet Paikalliset neurologiset löydökset (halvaus mm.)
OMATOIMISUUDEN JA ARKISELVIYTYMISEN ARVIOINTI päivittäiset toiminnot pukeutuminen, peseytyminen, liikkuminen, WC-asiointi, pidätyskyky arvioidaan BADL-asteikolla (Basic Activities of Daily Living) monimutkaisemmat toiminnot kyky käyttää puhelinta, käydä kaupassa, valmistaa ruokaa, hoitaa kotia, liikkua ulkona, huolehtia lääkityksestä/ raha-asioista arvioidaan IADL-asteikolla (Instrumental Activities of Daily Living) arvio perustuu potilaan ja hänen läheisensä haastatteluun, kotihoidon työntekijöiden tietoihin mielialan kartoitus tärkeää (GDS-15 seula)
MUISTISAIRAAN POTILAAN HOITO keskeistä Yksilöllinen ohjaus Oikea-aikainen, jatkuva tuki ja turva sairastuneelle sekä perheelle Kohdennettu lääkehoito kuormittavien tekijöiden ja muutosten välttäminen käytösoireiden ja muiden sairauksien asianmukainen hoito (lääkkeetön/ lääkkeellinen) säännöllinen tilanteen arviointi (hoito- ja palvelusuunnitelman päivittäminen) tarvittaessa pitkäaikaishoitopäätös vaaratekijöihin ei tehostetullakaan kotihoidolla voida vaikuttaa omaishoito käy liian raskaaksi
MUISTISAIRAAN POTILAAN HOITO Oireenmukainen lääkehoito jo lievässä vaiheessa AT Parkinsonin taudin muistisairaus Lewyn kappale- tauti Sekamuotoinen Alzheimerin tauti
ALZHEIMERIN TAUDIN LÄÄKEHOITO Asetyylikoliiniesteraasin estäjät (AKE-estäjät) Donepetsiili Galantamiini Rivastigmiini Memantiini (vaikuttaa glutamaatti-välittäjäaineen pitoisuuteen)
DONEPETSIILI Aricept, Doneratio, Donepezil. aloitusannos 2.5-5mg x1, annoksen nosto 1-2kk kuluttua 10mg x1 ruoka ei vaikuta imeytymiseen lievä maksan tai munuaisten vajaatoiminta ei vaikuta esim.annostukseen yleisimmät haittavaikutukset pahoinvointi, oksentelu ripuli Ruokahaluttomuus, laihtuminen
RIVASTIGMIINI Exelon kapselit 1.5mg, 3mg, 4.5mg, 6mg annostelu kahdesti vrk:ssa (aamu, iltapäivä) annoksen nosto portaittain n. 1kk välein laastari 4.6mg/24h, 9.5mg/24h, 13.3mg/24h annostelu kerran vrk:ssa annoksen nosto 1-6 kk kuluttua myös mikstuura (ei korvattava)
GALANTAMIINI aloitusannos on 8mg x1, annoksen nosto 1-6 kk välein 16mg x1, 24mg x1 ruoka hidastaa imeytymistä, ei vaikutusta kokonaispitoisuuteen maksan tai munuaisten vajaatoiminta hidastaa eliminaatiota voi hidastaa pulssia samanaikaisesti digoksiinin tai beetasalpaajan kanssa käytettynä yleisimmät haittavaikutukset pahoinvointi, oksentelu ripuli ruokahaluttomuus heitehuimaus, päänsärky
MEMANTIINI estää glutamaatin liiallista vaikutusta estämällä NMDA- reseptorien toimintaa aloitusannos 5mg x1, annoksen nosto viikon välein 5mg/viikko ylläpitoannokseen 20mg x1 annostellaan liuoksena tai tablettina munuaisten vajaatoiminta hidastaa eliminaatiota yleensä hyvin siedetty, yleisimmät haittavaikutukset aistiharhat sekavuustilat huimaus, päänsärky väsymys
ALZHEIMERIN TAUDIN LÄÄKEHOITO Hyvin lievässä tai lievässä AT:ssa ( + MCI vaiheessa) voidaan harkita Souvenaidravintovalmistetta Keskivaikeassa ja vaikeassa AT:ssa ensisijaisesti AKE-estäjä + Memantiini Lääkehoidon tavoitteena on Omatoimisuuden säilyminen/tukeminen pidempään (myös vaikeassa vaiheessa) Eri oireiden (esim. käytösoireiden) ilmenemisen estäminen tai hoito Hoitovastetta kuvaa parhaiten selviytyminen päivittäisistä toimista Seurataan myös mielialaa ja muita käytösoireita
ALZHEIMERIN TAUDIN LÄÄKEHOITO Lopetetaan jos Ilmenee vaikeita haittavaikutuksia (eivät korjaannu lääkevaihdolla) Lääkehoidon valvonta ei onnistu Tila heikkenee nopeasti Lääkkeillä ei saavuteta hyötyä toimintakyvyn tai käytösoireiden osalta vaikeassa dementiassa Tarvittaessa 1-3 viikon lääketauko
UUSINTA UUTTA Aducanumab vasta-aine, joka vähentää beeta-amyloidiplakkeja aivoista lievässä Alzheimerin taudissa. Saadaan Alzheimeria sairastamattomien vanhusten verestä saaduista immuunisoluista Rokotteena, 165 lieväoireista sairastunutta 3 ryhmää sai rokotetta kerran kuussa eri annosmääriä, neljännelle ryhmälle annettiin lumelääkettä tulokset: kaikkien koehenkilöiden aivoista amyloidiplakit vähenivät, eniten lääkettä saaneilla amyloidiplakit hävisivät lähes täysin (= annosvaste-vaikutus) 6kk kuluttua koehenkilöillä muistisairauden eteneminen pysähtyi, toisin kuin lumelääkettä saaneilla faasi 3 tutkimukset ovat alkamassa, mahdollisesti potilaskäytössä muutamien vuosien päästä
UUSINTA UUTTA lääke on todennäköisesti tehokkain alkuvaiheessa, jopa jo silloin kun oireet eivät ole vielä alkaneet (plakkeja kuitenkin esiintyy) muistisairauden mahdollisimman varhainen havaitseminen on tärkeää lääkeannoksen määrää säätämällä voitaneen hallita sivuvaikutuksia tulokset on julkaistu Nature- tiedelehdessä (vol 537, s. 50-56, 01 Sept.2016) Biogen- yhtiö
UUSINTA UUTTA PD-1:salpaajat perustuu yleiseen immuunivasteen tehostamiseen hiirimalleissa muistihäiriöt ja amyloidiplakit vähenivät kliinisessä käytössä tehostamassa immuunivastetta syöpäsoluille immuunijärjestelmän aktivaatio ja veriperäisten fagosyyttien (syöjäsolujen) siirtyminen aivoihin korjaamaan vaurioitunutta kudosta on hyödyllistä
MUITA TUTKITTUJA OIREENMUKAISIA LÄÄKKEITÄ Hydergin Ergomatiinijohdannainen, ei näyttöä tehosta AT tai muistihäiriöiden hoidossa Gingo Biloba Neidonhiuspuun lehtiuute, ei merkittäviä vaikutuksia AT tai MCI hoidossa Pirasetaami Käytössä yleisesti Keski-Euroopassa, tehosta ei näyttöä AT tai muistihäiriöiden hoidossa Dimebon Käytössä Venäjällä antihistamiinina Vaikutusmekanismit AT:ssa epäselvät, mahdollisesti vaikuttaa moniin välittäjäainejärjestelmiin Tehoa AT hoidossa ei ole pystytty osoittamaan
MUITA LÄÄKKEITÄ Antioksidantit Omega-3-rasvahapot Mahdollisesti hyvin lieväoireiset potilaat voisivat hyötyä, MCI-vaiheessa olevat Ei näyttöä AT hoidossa C-vitamiini Ei vaikutusta AT ilmaantumiseen tai kulkuun E-vitamiini Eläinkokeissa edistää neuronien kasvua ja parantaa kolinergistä toimintaa vanhoilla rotilla Kokeellisissa tutkimuksissa on suojannut neuroneita beeta-amyloidin neurotoksisilta vaikutuksilta Käypä hoito- suosituksen mukaan näyttö ei ole riittävä sen käytölle AT:ssa
MUITA LÄÄKKEITÄ Tulehduskipulääkkeet tutkimustulokset ovat jääneet negatiivisiksi Statiinit eläinmalleissa ovat vähentäneet neurofibillivyyhtien määrää monissa suurissa epidemiologisissa tutkimuksissa käyttö on vähentänyt dementian ilmaantumista alustavat tutkimustulokset viitaavat siihen, ettei niillä ole vaikutusta AT kulkuun
OIKEA AJOITUS? AT kehittyminen on hidas prosessi Beeta-amyloidin kertyminen alkaa jo 20v. ennen oireisen taudin toteamista oireettomilla henkilöillä Beeta-amyloidin määrä kasvaa, AT potilailla määrä ei juuri enää lisäänny seuranta-aikana plakit organisoituvat ja tiivistyvät ei voida enää poistaa millään tunnetulla hoidolla määrän lisääntyminen pysähtyy lievässä taudin vaiheessa, muut tautiprosessit jatkuvat (osa kiihtyneeseen tahtiin) Beeta-amyloidin kertyminen tautiprosessin käynnistäjä? hoitoyritykset ovat kohdistuneet vaiheeseen, jossa kertyminen on jo pysähtynyt -> suurin hyöty amyloidiin kohdistuvista hoidoista saadaan AT oireettomassa vaiheessa
MUISTISAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISY hyvin vähän laajoja korkeatasoisia tutkimuksia sydämen terveyttä vaalimalla edistämme myös aivoterveyttä monipuolinen aivojen käyttö, liikunta, aivojen suojaaminen vammoilta, terveellinen monipuolinen ravinto mitä varhaisemmassa vaiheessa aloitetaan, sitä suurempi mahdollisuus on todennäköisesti vaikuttaa aivoterveyteen aktiivinen, sosiaalinen elämä mieluisat harrastukset
TEHOSTETTU ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ FINGER- tutkimus (Lancet 12.3.-15) ensimmäistä kertaa tutkimuksella osoitettu 2 vuoden tutkimusaika, 1260 osallistujaa tavanomainen elintapaneuvonta/ tehostettu neuvonta ravitsemusohjaus, liikunta ja muistiharjoittelu, tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan tutkimusaikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31% suurempi aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voidaan siirtää 5-10 vuotta muistisairaiden määrän puolittuminen maailmassa
KIITOS