Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin loppuraportti

Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin loppuraportti Projektin nimi: Projektikoodi: Tavoiteohjelma: Toimintalinja: edistäminen Toimenpidekokonaisuus: Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä projekti S01408 tavoite 3-ohjelma 2 Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien 3 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Alkamispäivämäärä: 01.04.2004 Päättymispäivämäärä: 30.4.2008 Yhteystiedot: Projektin vastuuhenkilö: Väliraportin laatija: Oulun kaupunki / Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kirkkokatu 54 PL 61, 90015 Oulun kaupunki Sirkka-Liisa Olli, mielenterveys- ja sosiaalijohtaja puhelin 044 703 4744 Pia Kortessalo, projektin vetäjä p. 08 5584 1630

Sisällys 1 Tiivistelmä projektin toiminnasta...2 2 Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät...5 3 Projektin toteutus ja yhteistyö...6 3.1 Osallistujien ja yritysten valinta...6 3.2 Projektin toteutus ja eri tahojen kanssa tehty yhteistyö...7 3.2.1 Projektin hallinnoija...7 3.2.2 Ohjausryhmä...8 3.2.3 Työhönvalmennuksen rakenne...8 3.2.4 Ammattiin opiskelevien maahanmuuttajien vertaistukiryhmä...10 3.2.5 Projektihenkilöstön toteuttamat lyhytkurssit...11 3.2.6 Muita yhteistyötahoja...12 3.2.7 Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken...13 4 Julkisuus ja tiedottaminen...15 4.1 Projektin markkinointi ja julkaisut...15 4.2 Projektihenkilöstön koulutus...17 4.3 Opinnäytetyöt ja tutkimukset...18 5 Ongelmat ja suositukset...18 5.1 Ongelmat projektin toteutuksessa...18 5.2 Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi...19 6 Projektin tulokset...19 6.1 Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista...19 6.2 Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset...21 6.3 Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin...21 6.4 Työpaikat ja uudet yritykset...21 6.5 Välilliset työllisyysvaikutukset...22 7 Projektin innovatiivisuus...22 8 Toiminnan jatkuvuus...22 9 Projektin rahoitus...23 10 Projektin taloushallinto ja arkistointi...24 11 Seurantaraportti...24 12 Allekirjoitus ja pvm...25 1

1 Tiivistelmä projektin toiminnasta Tavoiteohjelma: Toimintalinja: Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3-ohjelma 2: Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työelämässä Toimenpidekokonaisuus:3:Heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien tukeminen Projektin suunnitelman mukainen kestoaika: 1.1.2004-30.4.2008 Projektin päävastuuviranomainen: 3413: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, työvoimaosasto Projektia hallinnoiva organisaatio: Oulun kaupunki/ Sosiaali- ja terveystoimi/ sosiaalityön tulosyksikkö Projektin vastuuhenkilö: Sirkka-Liisa Olli, mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Hankkeen nimi: Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä projekti Projektinumero SO1408, kp 2780 (vuosina 2004-2007 kp 0125) Toteuttava yksikkö: Oulun kaupunki/ Sosiaali- ja terveystoimi/ Sosiaalityön tulosyksikkö Vastuullinen johtaja Oulun kaupunki / keskushallinto, Tellervo Koivikko 31.12.2005 asti. Oulun kaupunki / sosiaalinen ja taloudellinen tuki, Raimo Ojanlatva 31.12.2007 asti. Oulun kaupunki / sosiaali- ja terveystoimen tilaajatiimi, Sirkka-Liisa Olli 30.4.2008 asti. Yhteistyökumppanit: Hankekuvaus: Oulun seudun työvoimatoimisto/kansainvälinen yksikkö, Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut, monikulttuuriset integroimispalvelut, sosiaalinen ja taloudellinen tuki, Nuorisoasiainkeskus, Oulun seudun ammatilliset oppilaitokset, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, järjestöt, julkisen ja yksityisen sektorin työnantajat sekä muut toimijat ja organisaatiot Oulun kaupungin sisällä. Projektin taustalla oli tarve ratkaista maahanmuuttajien vaikeaan työllistymiseen liittyviä ongelmia Oulussa. Maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut moninkertainen valtaväestöön nähden. Projektin tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien työllistymistä työnhakuvalmiuksien parantamisen avulla. Tarkoituksena on ollut myös kehittää malli työllistymisen tukemisesta. Projektin tärkeitä päämääriä oli auttaa sosiaalisten verkostojen luomisessa ja antaa maahanmuuttajille tietoa suomalaisesta tapakulttuurista syvemmin kuin kotoutumiskoulutuksessa on mahdollista. Työyhteisöille ja työnantajille tarjottiin myös ohjausta monikulttuurisuuteen ja tietoa maahanmuuttajan rekrytoinnista ja maahanmuuttajasta työntekijänä 2

ja työtoverina. Työhönvalmennuksen keskeinen päämäärä on ollut asiakkaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden tukeminen. Työhönvalmennukseen sisältyvä suomen kielen opetus pyrki tukemaan asiakkaiden omaehtoista suomen kielen opiskelua ja elvyttämään mahdollisesti unohduksiin jäänyttä kielitaitoa. Tavoitteena oli laajentaa asiakkaiden teoreettista kielentuntemusta unohtamatta arjen kielenkäyttötilanteista poimittuja esimerkkejä. Tavoitteet ja toteuma: Projektin kohderyhmänä olivat oululaiset maahanmuuttajat, jotka halusivat työllistyä tai kouluttautua ja tarvitsivat siihen tukea. Projektin tavoitteet: 1.) Maahanmuuttajien työllistymis- ja työnhakuvalmiuksien parantaminen Maahanmuuttajien työllistymis- ja työnhakuvalmiuksien parantamiseksi on annettu henkilökohtaista ohjausta ja ryhmäohjausta työnhönvalmennuksena. Työhönvalmennus kehitettiin, suunniteltiin ja toteutettiin projektihenkilöstön toimesta. Asiakkaita on perehdytetty suomalaiseen yhteiskuntaan, työelämään ja työkulttuuriin sekä ohjattu tuetusti palkkatuetun työn tai työelämävalmennuksen tai työharjoittelun kautta. Kaikki ohjaus on käyty suomen kielellä ja lisäksi kieltä on opetettu ryhmän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Projektissa tuotettiin Intoa työnhakuun sekä Perustietoa virastoista maahanmuuttajille esitteet. 2.) Koulutuksessa olevien maahanmuuttajien tukeminen ja maahanmuuttajien koulutukseen hakeutumisen aktivoiminen Työhönvalmennukseen osallistuvia maahanmuuttajia on aktivoitu ja motivoitu hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen, järjestetty koulutuskokeiluja, heille on annettu tietoa koulutusmahdollisuuksista ja työelämän vaatimuksista, tuotu esille elinikäisen oppimisen käsitettä ja koulutuksen merkitystä sekä tuettu jo ammatillisessa koulutuksessa olevia maahanmuuttajia. Yhteistyössä Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa perustettiin ammattiin opiskelevien ja opintoja suunnittelevien maahanmuuttajanuorten vertaistukiryhmä, joka jatkaa toimintaansa osana nuorisoasiainkeskuksen tarjoamia palveluja. 3.) Työnantajien kynnyksen madaltaminen ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen Projektissa on tarjottu työnantajille ja työyhteisöille monikulttuurisuustietoutta ja tietoa maahanmuuttajan rekrytoinnista sekä tukihenkilöpalveluja työnantajan työllistäessä maahanmuuttajan. 4.) Maahanmuuttajien työllistymisen tukemisen mallin etsiminen On kehitetty maahanmuuttajien työllistymistä ja kouluttautumista tukevia uusia toimintamalleja sekä yhteistyömalleja maahanmuuttajatyötä tekevien eri alojen toimijoiden kanssa. 3

Määrälliset tavoitteet: Maahanmuuttajien urapolusta tehtiin mallinnus, joka pyrkii kuvaamaan maahanmuuttajan urapolulla olevia nivelvaiheita ja tarjoamaan toimintaehdotuksia ohjaustyöhön Toiminto tavoite toteuma Työhönvalmennukseen osallistuneet 60 64 Tiedotus- ja esittelytilaisuuksiin osallistuneet 150 1320 Henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät 8226 5611 Uudet yritykset 0 2 Yrityskontaktit; työnantaja tai työyhteisö 50 90 Ammattiin opiskelevat tai pyrkivät nuoret 20 20 Koulutusorganisaation edustajat 50 60 Eväitä työelämään lyhytkurssi 6 Talous tasapainoon lyhytkurssi 8 Projektin ulkopuoliset asiakkaat 20 4

2 Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät Oulun kaupunki käynnisti Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin 1.4.2004. Projektin taustalla oli tarve ratkaista maahanmuuttajien vaikeaan työllistymiseen liittyviä ongelmia Oulussa. Maahanmuuttajien työttömyys on jo useiden vuosien ajan ollut moninkertainen valtaväestöön nähden, vaikka noin 75 % maahanmuuttajista on työikäisiä ja työnhakijoina olevien maahanmuuttajien koulutustaso on keskimäärin korkeampi kuin suomalaisten työnhakijoiden. Projektin tavoitteena on ollut tukea maahanmuuttajien työllistymistä työnhakuvalmiuksien parantamisen avulla. Tarkoituksena onkin ollut kehittää malli työllistymisen tukemisesta ja maahanmuuttajia palvelevasta urapolusta. Määrällisinä tavoitteina on ollut tarjota 60 maahanmuuttajalle 5 kuukauden työhönvalmennuskoulutus, jota täydentää 6 kuukauden pituinen työelämäjakso. Projektisuunnitelmassa on arvioitu toteutettavaksi 8226 henkilötyöpäivää. Projektiin osallistuvista asiakkaista noin puolelle on ollut tavoitteena löytää jokin ratkaisu työttömyyden tilalle. Lisäksi tavoitteena on ollut tukea noin 20:ta projektin ulkopuolista maahanmuuttajaa opintojen suorittamisessa tai koulutukseen hakeutumisessa. Työnantajia ja koulutusorganisaatioiden edustajia on pyritty tavoittamaan noin 50 kutakin. Tiedotustilaisuuksien avulla on pyritty tavoittamaan noin 150 henkilöä. Projektiin mukaan tulevien yrityksen määräksi on arvioitu 50. Projektin päämääränä on ollut auttaa maahanmuuttajia sosiaalisten verkostojen luomisessa ja antaa tietoa suomalaisesta tapakulttuurista syvemmin kuin kotoutumiskoulutuksessa on mahdollista. Projektin on ollut tarkoitus tukea maahanmuuttajien työelämä- ja tietoyhteiskuntavalmiuksia tarjoamalla atk-koulutusta ostokoulutuksena. Työyhteisöille ja työnantajille tavoitteena on ollut tarjota ohjausta monikulttuurisuuteen ja tietoa maahanmuuttajan rekrytoinnista ja maahanmuuttajasta työntekijänä ja työtoverina. Lisäksi tavoitteena on ollut selvittää maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvän seudullisen toimintamallin tarve. Työhönvalmennuksen keskeinen päämäärä on asiakkaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden tukeminen. Työhönvalmennukseen sisältyvä suomen kielen opetus on pyrkinyt tukemaan asiakkaiden omaehtoista suomen kielen opiskelua ja elvyttämään mahdollisesti unohduksiin jäänyttä kielitaitoa. Tavoitteena on ollut laajentaa asiakkaiden teoreettista kielentuntemusta unohtamatta arjen kielenkäyttötilanteista poimittuja esimerkkejä. Projektin käytännön toiminnot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat olleet: 1. Maahanmuuttajien työllistymis- ja työnhakuvalmiuksien parantamiseksi on annettu henkilökohtaista ohjausta ja ryhmäohjausta työhönvalmennuksena. Asiakkaita on perehdytetty suomalaiseen yhteiskuntaan, työelämään ja työkulttuuriin sekä ohjattu tuetusti palkkatuetun työn tai työelämävalmennuksen tai työharjoittelun kautta. Kaikki ohjaus on käyty 5

suomen kielellä ja lisäksi kieltä on opetettu ryhmän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. 2. Maahanmuuttajia on aktivoitu ja motivoitu hakeutumaan ammatilliseen koulutukseen, heille on annettu tietoa koulutusmahdollisuuksista ja työelämän vaatimuksista, tuotu esille elinikäisen oppimisen käsitettä ja koulutuksen merkitystä sekä tuettu jo ammatillisessa koulutuksessa olevia maahanmuuttajia. 3. Projektissa on tarjottu työnantajille ja työyhteisöille monikulttuurisuustietoutta ja tietoa maahanmuuttajan rekrytoinnista sekä tukihenkilö työnantajan työllistäessä maahanmuuttajan. 4. On kehitetty maahanmuuttajien työllistymistä ja kouluttautumista tukevia uusia toimintamalleja sekä yhteistyömalleja maahanmuuttajatyötä tekevien eri alojen toimijoiden kanssa. Projektin yhtenä kohderyhmänä ovat olleet Oulussa asuvat, Oulun seudun työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevat maahanmuuttajat, jotka ovat suorittaneet kotoutumiskoulutuksen tai ovat muutoin hankkineet vastaavat tiedot ja jotka tarvitsevat tukea työhön tai koulutukseen hakeutumisessa. Toisen kohderyhmän ovat muodostaneet ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ja opintoja suunnittelevat maahanmuuttajat, joille tarjotaan henkilökohtaista tukea ja vertaistukiryhmän toimintaa. Ammattiin opiskelevien maahanmuuttajien vertaistukiryhmätoiminta on kehitetty kentältä tulleesta tarpeesta auttaa maahanmuuttajaopiskelijoita sopeutumaan suomalaiseen opiskelukulttuuriin. Kolmantena kohderyhmänä ovat olleet alueen työnantajat ja työyhteisöt, joille on tarjottu monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien työllistämiseen liittyviä palveluja. 3 Projektin toteutus ja yhteistyö 3.1 Osallistujien ja yritysten valinta Projektissa on työhönvalmennuksen aloittanut 64 asiakasta, jotka on valittu kirjallisten hakemusten perusteella. Hakuajan alkaessa toiminnasta on tiedotettu ja esitteitä ja hakulomakkeita toimitettu maahanmuuttajille Oulun seudun työvoimatoimiston, Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden, sosiaalitoimen, kansainvälinen toimintakeskus Villa Victorin, Oulun kaupungin työllistämiskeskuksen ja maahanmuuttajakouluttajien kautta. Yhteistyökumppaneiden välityksellä asiakkaat ovat saaneet tietoa projektista ja hakuajasta. Yhteistyökumppanit ovat jakaneet esitteitä ja hakulomakkeita henkilökohtaisten käyntien yhteydessä ja asiakaspostituksena. Lisäksi Oulun työvoimanpalvelukeskus on ohjannut asiakkaita projektiin. 6

Ammattiin opiskelevien maahanmuuttajien vertaistukiryhmään on projektin aikana osallistunut noin kolmekymmentä henkilöä. Vertaistukiryhmää on markkinoitu etupäässä Oulussa toimivien koulutusorganisaatioiden opinto-ohjaajien ja nimettyjen yhdyshenkilöiden kautta sekä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan niille opiskelijoille, joiden yhteystiedot ovat olleet käytettävissä. Lisäksi ryhmää on markkinoitu maahanmuuttajakoulutuksissa oleville henkilöille erilaisissa tiedotustilaisuuksissa. Toiminta jatkuu vireänä projektin päättymisen jälkeen Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen alaisuudessa. Yhteydenotto työnantajiin oli projektin alkaessa satunnaista, mutta projektin edetessä yhteydenotot ovat olleet pääsääntöisesti kohdistettuja niihin yrityksiin ja toimijoihin, joiden ammattialaan projektiin osallistuvilla asiakkailla on ollut koulutusta tai työkokemusta. Yhteydenotot ovat tapahtuneet puhelimitse, sähköpostitse tai yrityskäynneillä. Yleensä yrityskäynti on järjestetty, jos työnantajalla on ollut kiinnostusta tai aikaa henkilökohtaiseen käyntiin. Kontakteja eri työpaikkoihin, yrityksiin ja työyhteisöihin on ollut noin 90, joten projektille asetettu määrällinen tavoite on saavutettu. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikki projektiin osallistuneet asiakkaat ovat myös olleet itsenäisesti yhteydessä alueen ja oman alan työnantajiin. Yhtenä harjoitteena on käytetty pienimuotoista yritysselvittelyä, jossa kukin asiakas valitsee itsenäisesti viisi työnantajaa, johon on yhteydessä joko puhelimitse tai käymällä työpaikalla. Asiakkaalle on annettu valmiiksi kysymykset, jotka hän kysyy työnantajalta. Harjoitus on ollut hyvä tapa saada asiakkaat itse olemaan yhteydessä työnantajiin ja samalla kysymään mahdollista työharjoittelu- tai työpaikkaa. Samalla asiakkaat ovat saaneet myös mahdollisuuden kertoa itsestään ja osaamisestaan sekä projektista ja tukihenkilötoiminnasta. Jos yrityksessä on herännyt kiinnostusta asiakasta kohtaan, on työelämäkoordinaattori ollut yhteydessä työantajaan ja ollut mukana järjestämässä mahdollista harjoittelua, työpaikkaa tai palkkatukityötä. Työhönvalmennusjakson alussa asiakkaille on jaettu projektin esitteitä sekä työelämäkoordinaattorin käyntikortteja, joita he ovat voineet hyödyntää työnhaussa. 3.2 Projektin toteutus ja eri tahojen kanssa tehty yhteistyö 3.2.1 Projektin hallinnoija Projektia on hallinnoinut Oulun kaupungin työllistämiskeskus. Alun perin työllistämiskeskus sekä projekti kuuluivat Oulun kaupungin keskushallintoon, mutta vuoden 2006 alusta alkaen molemmat siirtyivät osaksi yleistä sosiaalityötä. Keskushallinnossa vastuuhenkilönä toimi henkilöstön kehittämispäällikkö Tellervo Koivikko. Vuoden 2007 aikana Oulu siirtyi tilaaja tuottaja -malliin ja samalla yleisen sosiaalityön nimikkeeksi muuttui sosiaalinen ja taloudellinen tuki. Sosiaali- ja taloudellisessa tuessa projektin vastuuhenkilönä toimi palvelupäällikkö Raimo Ojanlatva. Vuoden 2008 alusta projekti siirtyi sosiaali- ja terveystoimen tilaajatiimiin ja vastuuhenkilöksi tuli sosiaali- ja mielenterveysjohtaja Sirkka- Liisa Olli. 7

3.2.2 Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Kyllikki Höyhtyä-Pikkarainen, puheenjohtaja Oulun kaupunki, Maahanmuuttajapalvelut Irmeli Männistö (Aikaisemmin Kerttu Maunu) Oulun seudun ammattiopisto / Kontinkankaan yksikkö Erkki Komminaho, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus (aikaisemmin Saija Luonuansuu, Anita Koljonen) Martti Eskelinen Oulun seudun työvoimatoimisto Raimo Ojanlatva Oulun kaupunki, sosiaalinen ja taloudellinen tuki Shahnaz Mikkonen Oulun kaupunki, Monikulttuuriset integroimispalvelut, Helena Kilponen Oulun kaupunki, Työllistämiskeskus (aikaisemmin Sanna Rungren, Virpi Knuutinen) Vuosina 2004-2005 ohjausryhmässä on toiminut Oulun kaupungin keskushallinnosta Tellervo Koivikko, henkilöstön kehittämispäällikkö. 1.1.2008 alkaen ohjausryhmän kokouksiin on kutsuttu Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tilaajatiimistä sosiaali- ja mielenterveysjohtaja Sirkka-Liisa Olli, joka on ollut 1.1. - 30.4.2008 projektin vastuuhenkilö sekä projektihenkilöstön esimies. Kokoukset on pidetty 31.5.2004, 27.8.2004, 21.1.2005, 31.1.2005 (21.1.2005 täydentävä) sähköpostikokous, 19.8.2005, 11.11.2005, 24.11.2005 sähköpostikokous, 18.1.2006, 5.5.2006 sähköpostikokous, 22.8.2006, 23.8.2006 (22.8. täydentävä) sähköpostikokous, 6.11.2006, 22.1.2007, 23.1.2007 (22.1.2007 täydentävä) sähköpostikokous, 7.2.2007 sähköpostikokous, 16.4.2007, 23.8.2007, 15.11.2007, 22.1.2008, 23.1.2008; 22.1.2008 täydentävä sähköpostikokous, 7.4.2008, 11.4.2008 sähköpostikokous (kommenttipyynnöt liittyen projektin päättämiseen liittyviin asiakirjoihin) ja 9.5.2008 sähköpostikokous (kommenttipyynnöt liittyen maksatushakemukseen). 3.2.3 Työhönvalmennuksen rakenne Projektin keskeisin toiminto on ollut maahanmuuttajille järjestetty 5 kuukauden mittainen työhönvalmennus, joka on järjestetty ryhmätoimintana kolmena päivänä viikossa, kuusi oppituntia päivässä. Työhönvalmennuksen sisällön ja toteutuksen kehittämisestä on vastannut projektihenkilöstö itsenäisesti. Työhönvalmennuksessa käytetty materiaali on pääosin laadittu myös henkilöstön toimesta. Ryhmiin on valittu pääsääntöisesti kaksitoista osallistujaa. Ryhmätoiminnan lisäksi asiakkaille on tarjottu henkilökohtaista ohjausta. Projektin työhönvalmentaja on laatinut yhteistyössä asiakkaan kanssa urasuunnitelman, jonka avulla asiakas on voinut selkiyttää omia tavoitteitaan, työllistymismahdollisuuksiaan ja kouluttautumistarpeitaan. Tämän jälkeen henkilökohtaista ohjausta on jatkanut työelämäkoordinaattori, koulutuskoordinaattori tai työhönvalmentaja sen mukaan, onko asiakas ollut hakeutumassa koulutukseen vai työelämään. Projektihenkilöstön antamalla 8

henkilökohtaisella ohjauksella on erittäin suuri merkitys asiakkaan voimaantumisessa ja aktivoinnissa kohti työllistymis- tai koulutustavoitetta. Kaikille työhönvalmennusryhmille on hankittu ostokoulutuksena atk-koulutusta. Tarjoukset pyydettiin Oulun alueen eri toimijoilta. Atk- koulutuksien tavoitteina oli parantaa asiakkaiden työnhaku- ja perustoimistotyövalmiuksia yksilöllinen osaamistaso huomioiden. Osallistujilla oli mahdollisuus suorittaa koulutuksen aikana osia tietokoneen @, A- tai AB- kortista oman osaamistasonsa mukaan. Työhönvalmennusryhmä Kouluttaja tuntimäärä tarjous pyydetty Ryhmä 1. Oulun aikuiskoulutuskeskus 80 5 Ryhmä 2. Pohjois-Suomen koulutuskeskus 100 5 Ryhmä 3. Pohjois-Suomen koulutuskeskus 100 7 Ryhmä 4. Pohjois-Suomen koulutuskeskus 100 10 Ryhmä 5. PSK - Aikuisopisto 120 11 Työhönvalmennus on sisältänyt suomen kielen opetusta (suullinen ja kirjallinen kielitaito), perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, työelämä- ja koulutustietoutta sekä työnhakuvalmennusta. Ryhmätoiminnan sisältö ja rakenne on suunniteltu yksilöllistä ohjausta tukevaksi kunkin ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaan. Kaikki projektityöntekijät ovat osallistuneet sekä yksilö- että ryhmäohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen. Ryhmän ohjelmaan on sisältynyt mahdollisimman paljon myös eri alojen asiantuntijavieraita ja vierailukäyntejä tapahtumiin ja työpaikoille. Työhönvalmennusjaksoon on liitetty kaikkien ryhmien kohdalla myös ostokoulutuksena hankittu työllistymistä ja työnhakutaitoja tukeva atk-koulutus. Lisäksi joillekin asiakkaille on ostettu ammatillista pätevyyttä tukevia lyhytkoulutuksia ja testejä, kuten hygieniapassi ja YKI-testi (yleinen kielitutkinto). Maahanmuuttajien työhönvalmennus 2004-2007 Ryhmät: 1) 3.8. 21.12.2004 2) 1.2. 30.6.2005 3) 2.8. 21.12.2005 4) 31.1.- 30.6.2006 5) 30.1. 30.6.2007 Työhönvalmennuksen jälkeen asiakkaille on heidän urasuunnitelmansa, kiinnostuksensa ja ammattitaitonsa mukaan järjestetty kuuden kuukauden mittainen työelämäjakso. Tämä jakso on voinut pitää sisällään työn avoimilla markkinoilla, palkkatuetun työn, työharjoittelun tai työelämävalmennuksen. Lisäksi projektin kautta on ohjattu hakeutumaan koulutukseen, mikäli asiakas on tarvinnut ammatillista koulutusta tai kielikoulutusta. Mikäli sopiva tilaisuus on tarjoutunut, asiakkaat ovat lähteneet koulutukseen tai työelämään myös kesken työhönvalmennusjakson. Projektissa aloittaneet ovat sijoittuneet työelämäjaksolle tai työhönvalmennusjakson aikana avoimille työmarkkinoille, kunnalle sekä yksityiselle työnantajalle niin osa-aikatyöhön kuin kokoaikatyöhön. Palkkatuettua työtä asiakkaat ovat tehneet kunnan, yksityisen työnantajan ja kolmannen sektorin palveluksessa. Oheisessa taulukossa on huomioitu kaikki 64 9

projektin asiakasta toisin kuin seurantaraportissa, jossa tarkastellaan vain projektin loppuun suorittaneiden tilannetta. Loppuun suorittaneella tarkoitetaan työhönvalmennuksen (5 kk) ja työelämäjakson (n. 6 kk) suorittanutta henkilöä. Työhön valmennukseen osallistuneiden tilanne 10.4.2008 Projektissa aloittaneet 64 Projektin loppuun suorittaneet (työhön valmennus + työelämäjakso = n. 11 kk) 36 Projektin keskeyttäneet 28 7 työllistyminen avoimille työmarkkinoille 12 työllistyminen muualle kuin avoimille työmarkkinoille 2 yrittäjänä 6 työelämävalmennuksessa 8 2 ammatillinen koulutus koulutuksessa 6 työvoimapoliittinen koulutus 1 muualla 4 työllistyminen 1 työelämävalmennuksessa 2 tuettu palkkatyö 6 koulutus 0 ammatillinen koulutus 6 työvoimapoliittinen koulutus 15 muut syyt 3.2.4 Ammattiin opiskelevien maahanmuuttajien vertaistukiryhmä Projektin oppilaitosyhteistyö liittyy suurimmaksi osaksi ammattiin opiskelevien maahanmuuttajien vertaistukiryhmän toimintaan. Projekti teki vuonna 2005 alueen ammatillisten oppilaitosten ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun maahanmuuttajien parissa työskenteleville opettajille ja opinto-ohjaajille kirjallisen kyselyn, jossa selvitettiin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrää ja opintojen etenemistä. Saatujen vastausten ja myöhemmin toteutettujen tarkentavien haastattelujen pohjalta projektissa päätettiin käynnistää vertaistukiryhmä toimintaa ammattiin opiskeleville maahanmuuttajille. Vertaistukiryhmä on aloittanut toimintansa toukokuun lopussa 2005 ja kokoontui tuolloin pari kertaa alkukesän aikana. Aluksi ryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen perjantai 16.12.2005 asti Nuorisokeskus Waldan tiloissa. Ryhmän kokonaisosanottajamäärä oli tuolloin 12 opiskelijaa. Vertaistukiryhmän toiminta jatkui kevätkaudella 2006 tammikuussa. Syksyllä 2006 ryhmä ei kokoontunut sen toiminnasta vastanneiden henkilöiden jäätyä pois tehtävistään. Keväällä 2007 ryhmän toiminta on käynnistetty uudelleen ja tapaamisia on ollut siitä lähtien joka viikko. Kokoontumispaikkana on ollut syksystä 2007 lähtien nuorisokahvila Bysis. 10

Opiskelijoiden ikäjakauma ryhmässä on ollut 17 29 vuotta. Opiskelijoita on ollut useasta eri maasta ja erilaisista kulttuureista. Opiskelijat ovat edustaneet seuraavia Oulun seudun oppilaitoksia: Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan, Kempeleen, Kontinkankaan, Myllytullin, Pikisaaren ja Kaukovainion yksiköt, Oulun palvelualan opisto, Merikosken ammatillinen koulutuskeskus ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Vertaistukiryhmän toiminta on perustunut opiskelijoiden omille toiveille ja tarpeille. Ryhmässä opiskelijat ovat voineet selkeyttää mieltä askarruttavia asioita ja saada vastauksia kysymyksiin, jotka ovat koulussa jääneet esittämättä tai puutteellisesta kielitaidosta johtuen epäselviksi. Vertaistukiryhmän tavoitteena on lisäksi ollut kehittää maahanmuuttajaopiskelijoiden suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Ryhmässä on pyritty tukemaan oppilaitoksissa tapahtuvaa suomen kielen opiskelua sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden aktiivista arjen ja elämän hallintaa. Muita ryhmässä käsiteltäviä asioita ovat olleet mm. työelämätietous (esim. työsopimuksen tekeminen), oppilaitosten välinen yhteistyö, opiskeluun ja työelämään liittyvät kysymykset sekä nuorisokulttuuri ja sopeutuminen. Ryhmä on vieraillut aktiivisesti Oulun alueen erilaisissa organisaatioissa ja ryhmässä on käynyt eri alojen asiantuntijoita. 3.2.5 Projektihenkilöstön toteuttamat lyhytkurssit Eväitä työelämään kurssi toteutettiin 5.6. 15.6.2007 yhteistyössä Oulun nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Kurssi suunnattiin maahanmuuttajataustaisille nuorille, joiden tulevaisuuden suunnitelmat eivät olleet selkiytyneet sekä niille, jotka opiskelivat tai suunnittelivat opintoja Suomessa. Osallistujat, yhteensä kuusi nuorta, ohjautuivat kurssille Oulun kaupungin maahanmuuttajien sosiaalipalveluiden kautta. Kurssi järjestettiin nuortenkeskus Waldassa arkipäivisin klo 10-14. Kurssin ohjaajina toimivat Mirjami Ndiaye Nuorisoasiainkeskuksesta ja Erja Stolt Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävästä projektista. Kurssin ideana oli tarjota Suomeen muuttaneille nuorille tietoa suomalaisesta koulutuksesta ja työelämästä. Kurssilla laadittiin ansioluettelot, jotta nuorilla olisi jokin väline työnhakuun ja jotta oman opiskelu- ja työhistorian merkitys selkiytyisi. Kurssilla tutustuttiin myös suomalaiseen kulttuuriin ja vapaa-ajanviettotapoihin. Tavoitteena oli myös tarjota vertaistukea ja luoda ystävyyssuhteita osanottajien välille. Eväitä työelämään kurssi on omalta osaltaan toiminut innoittajana suunnitteilla olevaan Nuorisoasiankeskuksen alaisuudessa toteutettavaan Urapaja-hankkeeseen, johon on haettu ESR - rahoitusta. Talous tasapainoon - kurssi toteutettiin 10. 12.3 ja 17. 19.3.2008 yhteistyössä Oulun kaupungin Asumisneuvonta -hankkeen kanssa. Ryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa, 2,5 oppituntia kerrallaan Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victorissa. Kurssi suunnattiin kolmen vuoden kotoutumisvaiheessa oleville maahanmuuttajille. Kurssin osallistujat hankittiin Oulun kaupungin maahanmuuttajien sosiaalipalveluiden kautta. Osallistujia oli yhteensä seitsemän. 11

Kurssimateriaalin ovat tuottaneet yhteistyössä Asumisneuvonta- hanke, Hyvänmielentalo, Oulun seudun nuorisoasuntoyhdistys ja Nuorten Ystävät. Kurssin lähtökohtana on ollut tarjota osallistujille arjen eväitä oman talouden hoitamiseen ja säästämiseen sekä havahduttaa heidät huomaamaan oman roolinsa rahankäyttäjinä ja kuluttajina. Osallistuessaan kurssin ohjaamiseen Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin henkilökunta on saanut valmiudet toteuttaa vastaavanlaisia kursseja tulevaisuudessa sekä kouluttaa samalla uusia ohjaajia kurssin vetäjiksi. Suomen kielen alkeiskurssi on toteutettu 18.9. 19.12.2007 kaksi kertaa viikossa, 2 oppituntia kerrallaan. Ajalla 16.1. 9.4.2008 kurssi on toiminut kerran viikossa kahden oppitunnin ajan. Toiminta on järjestetty yhteistyössä Oulun kaupungin monikulttuuristen integrointipalvelujen kanssa ja se on toiminut Villa Victorin tiloissa. Opiskelijat ovat ohjautuneet kurssille Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden kautta. Kurssilla on ollut yhteensä noin 40 osallistujaa. Kurssin osallistujat ovat olleet pääsääntöisesti vasta maahan tulleita kotoutumisvaiheessa olevia pakolaistaustaisia maahanmuuttajia. Suomen kielen kurssien tarkoituksena on ollut tutustuttaa opiskelijat suomen kielen erityispiirteisiin, suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kurssin suunnittelussa on otettu huomioon Opetushallituksen suositus Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta (2007). 3.2.6 Muita yhteistyötahoja Projekti on ylläpitänyt jatkuvasti kontaktia myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta järjestäviin tahoihin, joiden välityksellä on rekrytoitu asiakkaita työhönvalmennusryhmiin. Projekti on osallistunut maahanmuuttajien erityiskysymyksiä käsitteleviin työryhmiin, joihin on kuulunut edustajia muun muassa Oulun kaupungin eri hallintokunnista ja erilaisista koulutusorganisaatioista. Projekti on ollut mukana omine näkökulmineen Oulun kaupungin kotouttamisohjelman ja Tavoitteena kansainvälinen työvoima - raportin laadinnassa. Projekti on toiminut yhteistyössä muiden maahanmuuttajahankkeiden, kuten Oulun seudun setlementin Kulttuurimentor-projektin ja 3V-hankkeen (päättyneet hankkeet), Oulun ammattikorkeakoulun Pro-maahanmuuttaja -yrittäjä-hankkeen (päättynyt hanke), Sinni voimavarakeskuksen, Oulun kaupungin Hoitoalan avustavat tehtävät työpaikoiksi Equal - Hot-hankkeen sekä Oulun kaupungin EFA-projektin kanssa. Projektihenkilöstö osallistui myös jo päättyneen Silta-hankkeen organisoimiin verkostotapaamisiin, joissa eri työllisyyshankkeet tutustuvat toistensa toimintaan ja miettivät mahdollista yhteistoimintaa. Projekti liitettiin syksyllä 2004 osaksi työministeriön valtakunnallista MoniQtuotekehityshanketta, jossa on ollut mukana noin 20 maahanmuuttajaprojektia ympäri Suomen. Tätä kautta projekti on luonut kontakteja myös muualla maassa toimiviin hankkeisiin. Projekti on käynyt aktiivisesti tutustumassa muihin maahanmuuttajien työllisyyteen liittyviin hankkeisiin, kuten Tampereella toimineeseen Maamark-hankkeeseen, Hämeenlinnassa toimineeseen Ymmärräks sää? -projektiin ja Vaasassa toteutettuihin Maahanmuuttajat matkalla työhön -hankkeeseen ja Myötätuuli-projektiin. 12

Keväällä 2006 projekti on järjestänyt yhteistyössä Valtakunnallisen opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) kanssa Maahanmuuttajan koulutuspolut työelämään - seminaarin. Opeko on Suomessa ainoa opetusalan koulutusta järjestävä Opetushallituksen alainen ja voittoa tavoittelematon organisaatio. Yhteistyö Opekon kanssa oli antoisaa ja se helpotti seminaarijärjestelyjä, koska Opekon verkostosta saatiin asiantuntijat seminaarin puhujiksi, ja Opeko markkinoi omilla nettisivuillaan seminaaria. Seminaariin osallistui yhteensä noin 70 henkilöä Pohjois-Suomen alueelta (osallistujia oli mm. Oulusta, Rovaniemeltä ja Kajaanista). Projektin työhönvalmennusryhmille on järjestetty useita yrityskäyntejä. Vakituisia käyntikohteita ovat olleet muun muassa Stora Enso, Valio, Posti (lajittelukeskus), Hotelli Radisson SAS ja sanomalehti Kalevan toimitus. Lisäksi ryhmille on järjestetty tutustumiskäyntejä muun muassa Oulun kaupungintalolle, pääkirjastoon, yleisradioon, verotoimistoon, erilaisiin rekrytointitapahtumiin sekä ryhmäläisiä kiinnostaviin ajankohtaisiin tapahtumiin. Ryhmät ovat myös vierailleet useissa maahanmuuttajien omistuksessa olevissa pienyrityksissä. Yrittäjyyttä on tehty ryhmäläisille tutuksi Oulun seudun yrityspalvelujen järjestämien Minustako yrittäjä koulutuksien avulla. Oulun seudun yrityspalvelut ovat myös tarjonneet yritystoimintaa suunnitteleville työhönvalmennusryhmäläisille henkilökohtaista neuvontaa. Projektin on toteuttanut yhteistyössä Oulun kaupungin Asumisneuvonta hankkeen kanssa maahanmuuttaja-asiakkaille suunnatun Talous tasapainoon lyhytkoulutuksen. Lisäksi projektin henkilöstö on yhdessä maahanmuuttajapalvelujen ohjaajien kanssa työstänyt asumisneuvojien laatimaa asumiseen liittyvää koulutusmateriaalia maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi. Projekti on toteuttanut 26.3.2008 laaditun materiaalin pohjalta maahanmuuttajille suunnatun koulutustilaisuuden. Asumiseen liittyvä materiaali sisältää osiot Asuminen Suomessa, Asunnon hakeminen ja Viihtyisää asumista. Se täydentää Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden ja monikulttuuristen integroimispalveluiden keräämää tiedotus- ja koulutusmateriaalia. 3.2.7 Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Projekti on tehnyt tiivistä yhteistyötä Oulun seudun työvoimatoimiston kansainvälisen yksikön kanssa. Projekti on valinnut asiakkaansa itsenäisesti, mutta maahanmuuttajaasiakkaiden valinnoissa on kuitenkin konsultoitu Oulun seudun työvoimatoimiston kansainvälistä yksikköä, josta asiakkaat ovat saaneet hakemuskaavakkeita, tietoa ja kannustusta projektiin osallistumisesta. Valtaosa projektiin valituista onkin ohjautunut asiakkaaksi juuri työvoimatoimiston kautta. Työvoimatoimisto on vahvistanut projektihenkilöstölle, asiakkaan suostumuksella, hakijoiden työnhakija-asiakkuuden, työttömyyden keston sekä käytetyt työvoimahallinnon toimenpiteet. Hankaluutena yhteistyössä voidaan mainita työhallinto-organisaation hitaus ja byrokratia. Työhallinnon toimintatavoissa ei aina kyetä reagoimaan riittävän nopeasti asiakkaan työllistymistä tai kouluttautumista koskevaan tilanteeseen, mutta jonkin verran joustoa on ollut. Kaikkiin asiakasta koskeviin toimiin on tarvittu työvoimatoimiston lupa ja työvoimatoimiston virkailijat ovat kirjanneet asiakkaiden tavoitteet heidän työnhakusuunnitelmiinsa. Projektihenkilöstö 13

on lisäksi lähettänyt työvoimatoimistoon lyhennelmät asiakkaille projektissa laadituista urasuunnitelmista. Yhteistyötä tehtiin myös Oulun työvoimanpalvelukeskuksen kanssa. Oulun kaupungin sosiaalisen ja taloudellisen tuen alaisuudessa toimivien maahanmuuttajien sosiaalipalvelujen avulla on ollut mahdollista tavoittaa kohderyhmään kuuluvia asiakkaita ja tiedottaa projektin toteuttamista työhönvalmennusjaksoista sekä lyhytkursseista. Monikulttuurisen integroimispalvelujen kanssa tehty yhteistyö on ollut niin ikään hedelmällistä. Integroimispalvelujen henkilökunta on aktiivisesti tiedottanut projektin toiminnasta ja toimittanut hakemuskaavakkeita ja esitteitä kohderyhmään kuuluville maahanmuuttajille. Integrointipalveluiden asiakaskunnasta ne, jotka eivät ole kuuluneet sosiaalityön palvelujen piiriin ja joilla on ollut työllistymiseen tai kouluttautumiseen liittyviä kysymyksiä, on ohjattu projektihenkilöstön vastaanotolle. Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor on tarjonnut toimitilat projektissa toteutetuille kursseille siitä lähtien, kun projektin toimipiste siirtyi kyseisiin tiloihin. Lisäksi integrointipalveluiden verkkosivuilla ja ilmoitustauluilla on mainostettu projektin tarjoamia palveluja. Hedelmällistä yhteistyö on ollut myös Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ja erityisesti monikulttuurisen nuorisotyöntekijän kanssa ammatillisten maahanmuuttajaopiskelijoiden vertaistukiryhmän toiminnassa. Nuorisoasiainkeskus on tarjonnut ryhmälle toimitilat sekä kustantanut tarjoilut. Projektin koulutuskoordinaattori ja monikulttuurinen nuorisotyöntekijä ovat laatineet yhteistyössä vertaistukiryhmän opetussuunnitelman sekä ohjanneet ryhmiä. Vuoden 2008 alusta, jolloin vertaistukiryhmän toiminta on siirtynyt kokonaisuudessaan Nuorisoasiankeskuksen alaisuuteen, kohderyhmä on laajennettu kattamaan myös ammatillisia opintoja suunnittelevat maahanmuuttajat. Projektin henkilöstö ja Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus ovat syksystä 2007 suunnitelleet yhteistyössä työttömille ja kouluttautumattomille maahanmuuttajanuorille suunnattua Urapaja-hanketta, jonka tarkoituksena on tarjota perustietoa Suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja koulutusjärjestelmästä. Hankkeen aikana nuorille pyritään järjestämään heidän kiinnostuksensa mukaan erilaisia vierailuja työpaikkoihin ja koulutusorganisaatioihin sekä työharjoittelua ja koulutuskokeiluja. Urapajan on tarkoitus aloittaa toimintansa kevään 2008 aikana. Asiakkaiden hankinnassa avustaa Oulun seudun työvoimatoimisto ja Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Projektille on asetettu 1.1.-30.4.2008 väliselle ajalle tavoitteeksi selvittää maahanmuuttajille suunnattujen erityispalveluiden seutukunnallinen tarve. Seutukunnallinen selvitystyö toteutettiin Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshankkeen yhteydessä, jossa kartoitettiin myös muilta osin seudun kuntien työllistämistoimien nykytilaa ja kehittämistarpeita. Välityömarkkinoiden esiselvityshankkeessa kartoitettiin kuntakohtaisin haastatteluin Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Oulunsalon, Oulun, Tyrnävän, ja Ylikiimingin kuntien työllistämispalvelut. Lisäksi Haukiputaan ja Muhoksen kunnat tuottivat kartoitustiedot hankkeeseen oman kuntansa toimesta. Välityömarkkinoiden kartoitukseen liitetyssä selvitysosiossa kunnista tiedusteltiin mm. onko kunnassa tarvetta maahanmuuttajien työttömyyden hoitoon ja millaisia kokemuksia maahanmuuttajien työllistämisestä on ollut. Kunnista selvitettiin myös, onko heillä olemassa olevia erityistoimia maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi ja ovatko 14

maahanmuuttajat ylipäätään erityistoimenpiteiden tarpeessa vai nähdäänkö maahanmuuttajien työllistämisen hoituvan ns. normaalipalveluiden kautta. Lisäksi tiedusteltiin, onko kunnissa kiinnostusta kehittää maahanmuuttajien työllistymisen erityispalveluita seutukunnallisesti. Kuusi kuntaa kartoitetusta kymmenestä kunnasta vastasi maahanmuuttajien työllistämistä koskevaan osioon välityömarkkinoiden esiselvityksessä. Kuntien edustajat kokivat, että pääsääntöisesti maahanmuuttajien osuus kunnissa asuvasta väestöstä on suhteellisen pieni, jonka vuoksi kunnilla ei ole ollut varsinaisesti tarvetta järjestää tälle kohderyhmälle erityispalveluita, vaan maahanmuuttaja-asiakkaat käyttävät kuntien ja työvoimahallinnon tarjoamia peruspalveluja. Maahanmuuttajien työllistymiseen ei useissa kunnissa ole kiinnitetty erityistä huomiota, koska he olivat työllistyneet itsenäisesti suhteellisen hyvin tai osallistuneet työvoimakoulutuksiin. Kaksi kuntaa (Oulu, Haukipudas) ilmaisi kuitenkin tarvetta ja halukkuutta maahanmuuttajien työllistämispalveluiden kehittämiseen kartoitushetkellä ja kaksi (Kiiminki, Kempele) ilmaisi tarvetta olevan mahdollisesti lähitulevaisuudessa. 4 Julkisuus ja tiedottaminen 4.1 Projektin markkinointi ja julkaisut Projektia on pääasiassa markkinoitu suoraan maahanmuuttajille sekä maahanmuuttajien kanssa työskenteleville tahoille esittelykäynnein sekä esitteitä ja hakemuksia lähettämällä. Projektin esitteitä on ollut saatavilla monien yhteistyökumppaneiden toimitiloissa. Hanke on esitelty mm. Oulun yrittäjät ry:lle, maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksia järjestäville tahoille, työvoimatoimiston, maahanmuuttajatoimiston sekä sosiaalitoimen asiakastyötä tekeville virkailijoille, Oulun koto-verkostolle sekä useille muille maahanmuuttajin kanssa eri puolilla Suomea toimiville projekteille työministeriön MoniQ-hankkeen verkostoitumiskokousten ja seminaarien yhteydessä. Projekti on osallistunut toimintavuosiensa aikana esitemateriaaleineen ja esittelypöytineen Kansainvälinen Ouluviikolla järjestettyihin Kansainvälinen tori-tapahtumiin. Projektin toiminta esittäytyy omilla nettisivuillaan www.ouka.fi/tyollistamiskeskus/maahanmuuttaja, josta myös työhönvalmennusryhmän hakuohjeet ja lomakkeet ovat olleet saatavana. Lisäksi projektista on esittelyteksti Kunnat.net Kuntatiedon keskuksen internetsivuilla monikulttuurisuuden ja maahanmuuton työllisyyttä edistävien projektien alla. Projektista on julkaistu toiminnan aikana useita juttuja eri sanomalehdissä. 1.07.04 Pohjolan Työssä oli lehtiartikkeli Oulu tähyää tulevaisuuteen kotouttamalla maahanmuuttajia. Työllistymistä edistetään. Osakki lehden numerossa 3/2004 julkaistiin 15.10.2004 artikkeli Käytännön välineitä maahanmuuttajille, oppilaitoksille ja työyhteisöille Oulun kaupunki tukee työelämän monikulttuuristumista. Sanomalehti Kalevassa ovat 15

toiminnan aikana ilmestyneet jutut Maahanmuuttajat kaipaavat apua työnhakuun (5.7.2006) ja Työllistämistä edistävä projekti jatkuu (20.10.2006). Lisäksi Kaleva julkaisi 20.3.2008 maahanmuuttajien työllisyystilannetta kartoittavan jutun Liettualaisopettaja löysi paikkansa, johon haastateltiin projektin koulutuskoordinaattoria ja projektin asiakasta. Projektista on julkaistu pieni artikkeli maahanmuuttoasioiden ammattilehdessä Monitorissa numerossa 4/2005. Projekti on esittäytynyt myös Oulun kaupungin henkilöstölehti Pyörteessä kahdesti. Projektin aloittaessa toimintaansa vuonna 2004 lehdessä 5/2004 oli juttu Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä projekti käynnistyi ja toiminnan päättyessä keväällä 2008 lehti julkaisi kansainvälisyysteemaa käsittelevässä numerossaan 2/2008 jutun Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävä projekti lähenee loppuaan. YLEn Oulun alueuutiset tekivät radiohaastattelun 29.6.2004 maahanmuuttajien työllisyystilanteesta ja 3.8.2004 Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin aloituksesta. Kevään 2007 aikana työhönvalmennusryhmä esiintyi rasismin vastaisella viikolla 20.3.2007 Pohjois-Suomen uutisissa. Yleisradion paikallisradion toimittaja Matti Ylönen kävi 24.4.2007 haastattelemassa suorassa lähetyksessä työhönvalmennusryhmän asiakasta Anna Ahmaa sekä projektin vetäjä Pia Kortessaloa. Aiheena oli maahanmuuttajien työllisyyteen liittyvät asiat. Sanomalehti Suomenmaassa ilmestyi 11.5.2007 juttu Oman kulttuurinsa kaltaiset äidit, jossa haastateltiin kahta työhönvalmennusryhmän naista äitiyteen liittyvistä asioista. Keväällä 2006 lehdistöä ja muuta mediaa lähestyttiin myös projektin järjestämän seminaarin Maahanmuuttajan koulutuspolut työelämään lehdistötiedotteilla. Tiedote seminaarista laitettiin paikkakunnan ja lähiseutujen noin kahteenkymmeneen eri mediaan; lehdistö, paikallisradiot ja YLEn paikallisuutiset televisiossa. Lisäksi seminaaritiedote lähetettiin lähes puolen Suomen alueella (Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Savo, Kainuu, Oulun seutu ja Lappi) sijaitseviin maahanmuuttajakoulutuksen ja -asioiden sekä kansainvälisten asioiden yksikköön. Seminaaritiedotteen saajista yksikään ei kuitenkaan ottanut juttua tehtäväkseen. Projektin päättöseminaari pidettiin Oulun kaupungintalon valtuustosalissa perjantaina 11.4.2008 klo 8.30 alkaen. Seminaarin avasi projektin ohjausryhmässä aktiivisesti toiminut, monikulttuuristen integroimispalveluiden toiminnanohjaaja Shahnaz Mikkonen. Puheenvuorossaan projektinvetäjä, työelämäkoordinaattori Pia Kortessalo esitteli projektin toimintaa ja tuloksia. Oulun seudun työvoimatoimiston kansainvälisestä yksiköstä työvoimaohjaaja Outi Parhankankaan aiheena oli Maahanmuuttajat oululaisilla työmarkkinoilla. Vaasan yliopistosta tutkija Jussi Leponiemi puhui aiheesta Monimuotoinen työyhteisö tutkimuksia ja käytänteitä. Lisäksi puheenvuoron piti työyhteisön edustajana Mirjami Ndiaye Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta ja aiheena oli Maahanmuuttaja työtoverina. Projektin asiakkaina olleet Luz Peltoniemi Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluista ja Valentina Gogoleva Oulun kaupungin opetustoimesta esittivät omat työllistymispolkunsa. Ilmoittautuneita seminaariin oli yhteensä 58, osallistujia oli 51 henkilöä. Osallistujat olivat muun muassa Oulun kaupungin eri organisaatioista, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta, Oulun yliopistolta, Oulun seudun setlementistä, Oulun aikuiskoulutuskeskuksesta, Oulun seudun työvoimatoimistosta ja Oulun seudun ammatillisesta oppilaitoksesta. Seminaari sai heti 16

positiivista ja kannustavaa palautetta osallistujilta. Erityisesti kiiteltiin projektin laatimia esitteitä Into työnhakuun ja Perustietoa virastoista maahanmuuttajille. Tiedotus- ja esittelytilaisuuksissa osanottajamääräksi oli tavoitteissa asetettu 150 henkilöä, mutta kaiken kaikkiaan osallistuneita on ollut yhteensä 1340 henkilöä. 4.2 Projektihenkilöstön koulutus Projektihenkilöstö on pyrkinyt osallistumaan aktiivisesti koulutuksiin ja oman työn kehittämiseen. Koulutustilaisuudet ovat olleet mainio väylä tutustua ja verkostoitua maahanmuuttajatyötä tekevien toimijoiden kanssa. Projektihenkilöstö on vuonna 2005 kokonaisuudessaan tai osittain osallistunut muun muassa seuraaviin koulutustilaisuuksiin: Pro Maahanmuuttajayrittäjä- hankkeen koulutusilta Kulttuurien kohtaaminen ; Monikanaisten järjestämä koulutus- ja yhteistyöseminaari Pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneen maahanmuuttajanaisen tukeminen ; Silta-hankkeen verkostotapaamiset; UraAvvain- ja Urapaletti-projektien Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja ohjaus työhön ja jatko-opintoihin - seminaari; Oulun kaupungin järjestämä Maailma Suomessa ja Suomi maailmalla - seminaari; WSOY pro:n kielenhuollon koulutuspäivä; Oulun seudun ammattikorkeakoulun sidosryhmäseminaari sekä Oulun kaupungin henkilöstökoulutukset hankintamenettelystä ja hankintapäätösten tekemisestä. Lisäksi on osallistuttu Hämeenlinnassa toimineen Ymmärräks sää? - maahanmuuttajaprojektin päätösseminaariin. Vuosina 2006 ja 2007 projektihenkilöstö on osallistunut seuraaviin koulutuksiin: KOHOTE - projektin järjestämä Rautaisannos näyttötutkintoasiaa henkilöstöstä vastaaville, Työministeriön MoniQ-projektin järjestämä Maahanmuuttajan tie opiskelusta työelämään, Asiantuntijuuden vaihtoa seminaari, 3V-hankkeen järjestämä seminaari- ja keskustelutilaisuus viranomaisten ja monikulttuurisuusyhdistysten välisen yhteistyön kehittämiseksi, Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen UraMatkaaja- ja Oulun seudun ammattiopiston URA PLUS projektien järjestämä Nuorten polut työelämään uraohjauksen seminaarisarja ja Oulun kaupungin Taito Oulu 400 projektin koulutustilaisuus, Expat Oulu Conference, Oulun seudun NYKIS ry:n järjestämä Etninen yhdenvertaisuus työelämässä sukupuolen ja etnisyyden näkökulmasta, Oulun Diakonissalaitoksen järjestämä Kuntoutusta kehittämässä seminaari, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan järjestämä Monikulttuurinen työvoima: työelämään perehdyttävät ja opastavat palvelut seminaari ja Oulun seudun työvoimatoimiston ja Oulun työvoiman palvelukeskuksen palvelutuotannon ja työelämäyhteyksien kehittämishankkeen järjestämä Välityömarkkinat väylänä työelämään -teemaseminaari. Lisäksi projektihenkilöstö on osallistunut vuonna 2008 järjestettyyn Mahdollistavat työmarkkinat- ja Oulun seudun välityömarkkinoiden esiselvityshankkeiden Välityömarkkinat toimiviksi yhteistyöllä seminaariin, jonka ovat toteuttaneet Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus. Projektihenkilöstö vieraili Tampereella 4. 5.6.2007. Matkan aikana tutustuttiin seuraaviin tahoihin: Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut; Setlementtinuorten Hämeen piirin Kölvi-poikatyöprojektin 5-vuotisseminaari; Kulttuurikeskus Unipoint; Tampereen 17

työvoimatoimiston kansainvälinen osasto ja sen hallinnoima Maamark eli Maahanmuuttajat markkinoille projekti. Toinen vuonna 2007 toteutettu verkostoitumis- ja tutustumismatka suuntautui Vaasaan 3. 4.12.2007. Kohteina olivat Vaasan kaupungin ulkomaalaistoimiston ja TE-keskuksen rahoittama Maahanmuuttajat matkalla työhön projekti sekä Vaasan, Pietarsaaren, Kokkolan ja Suupohjan rannikkoseudun työvoimatoimistojen alueella toimineen Myötätuuli-projektin loppuseminaari. 4.3 Opinnäytetyöt ja tutkimukset Projektin tavoitteet ovat kiinnostaneet useita Oulun ja lähialueiden opiskelijoita, jotka ovat ottaneet yhteyttä ja halunneet hyödyntää projektista saatuja kokemuksia omissa opinnoissaan ja lopputöissään. Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitoksen opiskelija Hanna Niemi teki kevään 2006 aikana kulttuuriantropologian proseminaaritutkielman projektin toiminnasta ja sen vaikutuksia Oulussa. Työn nimi on Me olemme teidän armoillanne. Maahanmuuttajien työllisyyttä edistävän projektin vaikutuksia Oulussa vuosina 2004 2006. Proseminaaritutkielma jaettiin ohjausryhmän jäsenille ja sitä on mahdollisuus saada Hanna Niemen luvalla projektihenkilöstöltä. Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija Tanja Vallo teki 20.11.2007 Sosiologian projektiopintoihinsa työn Maahanmuuttajat Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun työmarkkinoilla, jonka pohjaksi hän kävi haastattelemassa projektin työntekijöitä. Vaasan yliopiston tutkija Jussi Leponiemi kävi haastattelemassa projektihenkilöstöä liittyen yrityksille suunnattuihin tukitoimiin ja tiedotukseen heidän palkatessaan maahanmuuttajan. 5 Ongelmat ja suositukset 5.1 Ongelmat projektin toteutuksessa Koska projektissa toteutettu työhönvalmennus ei ollut työvoimakoulutusta, eivät asiakkaat saaneet Kelan myöntämää ylläpitokorvausta, jolla asiakas kattaa matka- ja ruokailukustannukset koulutuksen ajalta. Ylläpitokorvauksen puuttuminen vaikutti joidenkin asiakkaiden projektiin osallistumiseen negatiivisesti. Toisaalta ne asiakkaat, jotka eivät puolison tulojen perusteella olleet oikeutettuja Kelan työttömyysturvaan, saivat työttömyysturvaa projektissa oloaikana. Taloudellisen tuen puuttuminen johti joidenkin asiakkaiden kieltäytymiseen osallistumaan projektin työhönvalmennusryhmään, vaikka olivat siihen hakeneet. Koska työhönvalmennusta ei voitu toteuttaa kokopäiväisesti viisi kertaa viikossa tapahtuvana työvoimakoulutuksena, ei projekti saavuttanut henkilötyöpäivistä projektille asetettua tavoitetta. Ongelmallista on ollut myös työhönvalmennusryhmän kutistuminen asiakkaiden sijoittuessa koulutukseen tai työelämään kesken työhönvalmennusjakson. Nämä keskeyttämiset ovat olleet asiakkaiden näkökulmasta katsottuna positiivisia keskeyttämisiä, mutta projektin näkökulmasta katsottuna negatiivisia keskeyttämisiä, 18

vaikka sinänsä projektin tavoite toteutui, kun asiakas löysi koulutus- tai työpaikan. Varhaisten sijoittumisten vuoksi henkilötyöpäivät ovat jääneet jälkeen tavoitteista sekä ryhmätöiden tekeminen on vaikeutunut ryhmän käydessä pieneksi. Eri-ikäisten ja eritaustaisten ihmisten sovittaminen samaan ryhmään on ollut haasteellista. Tavoitteena oli valita kielitaidoiltaan mahdollisimman yhtenäinen työhönvalmennusryhmä, mutta se ei aina onnistunut samantasoisten hakijoiden vähyyden vuoksi. Heterogeeninen ryhmä vaikeutti jonkin verran työhönvalmennuksen sisällön suunnittelua ja toteutusta. Työhönvalmennusryhmien työskentelyä ovat osaltaan vaikeuttaneet myös asiakkaiden poissaolot ja myöhästymiset. Toisaalta nämä ongelmat ovat mahdollistaneet luontevia tilaisuuksia keskustella aikakäsityksistä, työntekijän velvollisuuksista ja käytöstavoista. 5.2 Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Projektien hallinto-organisaatioiden tulisi entistä enemmän sitoutua projekteihin ja niiden kehittämien toimintatapojen jatkuvuuden takaamiseen. Vastuuorganisaatioiden tulisikin olla tiiviimmin mukana projektien toiminnassa. Ohjausryhmään valittujen tulisi sitoutua paremmin projektin toimintaan ja seurata tarkemmin niiden toimintaa. 6 Projektin tulokset 6.1 Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projektissa kehitelty, suunniteltu ja toteutettu maahanmuuttajille suunnattu työhönvalmennus on tukenut maahanmuuttaja-asiakkaiden omatoimisuutta ja aktiivisuutta työhön ja koulutukseen hakeutumiseen. Toteutettujen viiden työhönvalmennusryhmän jälkeen voidaan todeta henkilökohtaisen ohjauksen ja ryhmätoiminnan yhdistäminen on ollut hyvä toimintamalli. Ryhmässä on voitu jakaa perustietoja, keskustella kokemuksista, saada vertaistukea ja oppia ryhmätyötaitoja, joita työelämässä edellytetään. Tarpeeksi pieni ryhmäkoko on mahdollistanut jokaisen henkilökohtaisen tilanteen ja osaamistason huomioimisen. Asiakkaiden hyvin onnistunut ryhmäytyminen on tukenut myös sitoutumista työhönvalmennukseen. Valmius henkilökohtaiseen ohjaukseen kehittyi joillakin asiakkailla hitaasti. Ryhmätoiminnassa he valmistautuivat projektityöntekijöiden kanssa käytäviin kahdenkeskisiin tapaamisiin, jotka joidenkin asiakkaiden mielestä olivat aluksi hankalia ja ahdistaviakin, koska ne vaativat heiltä itseltään tavoitteiden ja suunnitelmien tekoa, oman elämäntilanteen tiedostamista, vastuunottoa omasta toiminnasta ja passiivisen roolin muuttamista aktiiviseksi toimijaksi. Henkilökohtaisesta ohjauksesta tuli tiivis ja läheinen, asiakas kävi tapaamisissa monta kertaa ja vähitellen hänen tavoitteensa konkretisoituivat ja realisoituivat. Henkilökohtaiset kontaktit on koettu projektissa myös 19