Yhdistelmähoidot moniongelmaisten nuorten hoidossa Monimuotoinen perheterapia, MDFT

Samankaltaiset tiedostot
Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA)

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Opiskelijapalaute vuodelta 2017

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Suomen Mielenterveysseura

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Anna Erkko Projektisuunnittelija

YRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Psyykkinen toimintakyky

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Miksi koulu on olemassa?

ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI

Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia

MLL. Tukioppilastoiminta

Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Työjärjestys

Perhearviointi. Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

- silta parempaan tulevaisuuteen -

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

HUIPPUJEN KASVATTAJA

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

SYTY-HANKE TAVOITTEET JA TOIMINTATAPA, KOKEMUKSIA MAAKUNNISTA

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Työkalu ART-menetelmän käyttöönoton mahdollisuuksien arvioimiseksi (Jos ART:ia)

MITEN TUKEA VANHEMPIA EROTAITOJEN OPETTELUSSA?

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Interventiot nuoren ja perheen tukena Monimuotoisen perheterapian (MDFT) näkökulma nuorten kanssa työskentelemiseen

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

Rovaniemen lapset ja perheet

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat

Hyödyt asiakkaille. Miksi LivingSkills-työvälineen käyttöönotto kannattaa?

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Monimuotoiset perheet

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa

MUHOKSEN KUNTA. Tenavat ryhmäperhepäiväkoti. TOIMINTASUUNNITELMA Toimikaudelle

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Haastattelurunko työpaikoille

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Koulutus- ja psykoterapiapalvelut Aino Maija Rautkallio & Minna Koskinen järjestää 1-VUOTISEN KRIISI- JA TRAUMAKOULUTUKSEN

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

Työhyvinvoinnin varmistaminen muutosprosessissa

@ilkkamakitalo KIELIKESKUS 40

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Transkriptio:

Yhdistelmähoidot moniongelmaisten nuorten hoidossa Monimuotoinen perheterapia, MDFT MIELI 2011, Vaasa 4.2.2011 Leena Ehrling (VTT) Koulutuskeskus, Psykoterapiaklinikka leena.ehrling@mielenterveysseura.fi

Esimerkki yhdistelmähoitomalleista: MONIMUOTOINEN PERHETERAPIA (multidimensional familytherapy, MDFT) Nuoret ja heidän perheensä Laaja-alaiset, monimuotoiset ongelmat Avohoito Ylittää sektorirajat > yksi työntekijä huolehtii prosessin etenemisistä kaikilla toimintasektoreilla 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 2 Mielenterveysseura

MDFT:n teoreettiset, kliiniset ja empiiriset pilarit: 1. Nuoruusvaiheen kehityspsykologia 2. Vanhemmuus, sen käytänteet ja perheen toimintamallit 3. Riski- ja suojatekijät nuoren elämässä 4. Sosiaaliekologinen näkökulma (Brofenbrenner) 5. Perheterapia: strukturaalinen (Minunchin) ja ratkaisukeskeinen (Hayley) 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 3 Mielenterveysseura

Minä Perhe - Ystävät M.C. Escher 1955: Kolme maailmaa 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 4 Mielenterveysseura

MDFT:n näkökulma nuorten ongelmiin Ongelmat ovat monimuotoisia ja yhteen kietoutuneita; erilaisia ilmenemismuotoja pitää tutkia ja ratkoa johdonmukaisesti, samassa linjassa Ongelmat saavat merkityksensä ja sävynsä kontekstissaan (mm. sosiaalinen ympäristö, nuoren yksilöllinen kehitysvaihe) Ongelmat ovat systeemisiä ; pysyvät yllä ympäristönkin vaikutuksesta ja työntävät nuoren kehityksen väärille urille Perhe/vanhemmat on terveen kehityksen perustekijä Suojaavien tekijöiden vahvistaminen > muutoksen pysyvyys (esim. myönteiset sosiaaliset suhteet, minäkuva, itsetuntemus, toimivat ja monipuoliset selviytymiskeinot, luottamus perheeseen) 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 5 Mielenterveysseura

MDFT:n muutosteoria Nuoren täytyy luoda uusi suhde vanhempiinsa Nuoren oireet vähenevät ja kehityskaari palautuu suotuisaksi, kun työskentely kohdentuu samanaikaisesti ja johdonmukaisesti myös perheeseen ja merkityksellisiin elämän osa-alueisiin Muutos edellyttää mielekkäiden ja konkreettisten, vaihtoehtoisten toiminta- ja ajattelumallien löytämistä, niiden hyväksymistä, sinnikästä harjoittelua ja integroitumista arkeen Muutoksen täytyy toteutua myös siellä ja kaikilla tasoilla, missä ongelmat ovat konkreettisesti ilmenneet 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 6 Mielenterveysseura

MDFT:n ominaispiirteitä Terapian ja case-managementin yhdistelmä Kolme vaihetta Kesto keskimäärin 6 kk Kahdesta kolmeen tapaamista viikossa sekä puhelinkontakti Jalkautuu Neljä erilaista kokoonpanoa tapaamisissa (1.nuori yksin, 2.vanhemmat yksin, 3. koko perhe, 4.perhe ja perheen ulkopuoliset verkostot); työntekijä ei vaihdu 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 7 Mielenterveysseura

MDFT toteutuu Terapeutit työskentelevät tiimeissä (tiimissä 3-6 työntekijää, joista yksi on vastaava, ns. avainterapeutti) Rajoitettu asiakasmäärä (4-8) Suunnitelmallisesti jokainen istunto suunnitellaan, sille asetetaan tavoite ja valmistellaan tavoitetta tukeva kotitehtävä suunnitelmalle tehdään myös varasuunnitelma Terapeutilla on mielessään kokonaiskuva ja selkeä käsitys siitä, missä vaiheessa nyt mennään, mikä on konkreettinen välitavoite, mihin laajempaan tavoitteeseen/työskentelyn tehtävään se liittyy ja mitkä ovat tähän tavoitteeseen kietoutuvat riski- ja suojatekijät nuoren/perheen/ulkopuolisten systeemien kannalta työskentely dokumentoidaan > muutoksen seuraaminen, ongelmakohtien paikallistaminen 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 8 Mielenterveysseura

Terapeutin toiminta tekee onnistumisen mahdolliseksi Terapeutti Uskoo muutoksen mahdollisuuteen Etsii vahvuuksia; kunnioittaa nuorta ja hänen perhettään Ei väistele tunteita, vaan raivaa tilaa vaikeiden tunteiden esiin tulemiselle kriisi on oivallinen paikka muutoksen tekemiselle Tekee, mitä pitää tehdä Kyvykäs yhteistyöhön, ei tuomitse eikä rankaise Pyrkii jatkuvasti parantamaan taitojaan; on valmis omaksumaan uusia toiminta- ja ajattelutapoja ja poisoppimaan vanhaa 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 9 Mielenterveysseura

MDFT:n logiikka ja osa-alueet Ongelmat ovat monimuotoisia Monimuotoiset ongelmat edellyttävät monimuotoista kuvausta ja määrittelyä Vanhempi Perhe MDFT Nuori Monimuotoinen ongelmanmääritelmä näkyy laaja-alaisina interventioina Perheen ulkopuoliset systeemit MDFT arvioi ja muuttaa kaikkia systeemejä, jotka vaikuttavat nuoren kehistyskaareen 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 10 Mielenterveysseura

Miten? Työntekijä kohdentaa työskentelyä Nuori minuus, koulu, kaverit, perhe Vanhempi minuus; toiminta, kuormittuneisuus, vanhemmuus; vanhemmuuden ristiriidat, tunteet vanhemmuuden käytänteet Työstämällä ymmärryksen lisääntymisen ohella aina jotain konkreettista muutosta, pientäkin askelta kohti tavoitetta Painopiste riippuu hoidon vaiheesta (esim. alussa motivaatio ja yhteistyösuhteet, keskivaiheessa muutoksen sorvaaminen, enactment, harjoittelu jne.) 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 11 Mielenterveysseura

Kohdentamisen polttopisteet : VAIKEIDEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN JA TUTKIMINEN PERHEEN VUOROVAIKUTUKSEN MUUTTAMINEN TÄSSÄ JA NYT TARVITTAVIEN TAITOJEN JA KÄYTÄNTEIDEN OPPIMINEN 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 12 Mielenterveysseura

Mikä auttaa työntekijää kohdentamaan toimintansa oikein? KATTAVA LAADUN VARMISTUS- JA ARVIOINTIKONEISTO JO KOULUTUSVAIHEESSA, Learning by doing Jokainen tapaaminen valmistellaan (suunnitelma ennen, kuvaus jälkeen) ja mietitään tämänhetkinen konkreettinen tavoite > muutos käsitteellistetään ja konkretisoidaan Työmallin työnohjaus (1,5h kahden viikon välein) -kiinnittyy työntekijän todellisiin toimintatapoihin ja -käytänteisiin -perustuu dokumentteihin toteutuneista istunnoista (mm. suunnitelmat, tapaamiskuvaukset, menetelmäuskollisuusarviot / videonauhoitukset), jotka ovat sekä koulutettavan että työnohjaajan käytössä -kouluttajat työnohjaavat; tieto työntekijän kliinisistä taidoista syventää myös koulutussisältöä ja suhdetta Kouluttaja tutustuu koulutettavien työpaikkaan 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 13 Mielenterveysseura

(jatk.) Manuaali -16 osa-aluetta, joita työntekijän pitää jokaisessa istunnossa käsitellä -muodostaa ja ylläpitää yhteistyösuhdetta -herättelee ja ylläpitää motivaatio, -tekee monimuotoista arviointia -vahvistaa vanhempien sitoutumista ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa -työstää ja kehittää vanhemmuuden käytänteitä -työstää vanhempien kykyä ja halua vaikuttaa nuoren tapaan viettää vapaaaikaa -kannustaa vanhempia ja nuoria kokemaan ja ilmaisemaan tunteita istunnoissa -fasilitoi muutosta perheenjäsenten välisissä suhteissa (enactment) -työskentelee oikealla kehityspsykologisella alueella -työskentelee yksin nuoren / vanhempien kanssa pyrkien vahvistamaan itsehavainnointikykyä -käsittelee päihteidenkäyttöä -alleviivaa vahvuuksia -tekee suunnitelmia käytännön muutoksille -selostaa/perustelee muutossuunnitelmia 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 14 Mielenterveysseura

Yhteenveto Suomalaiseen hoitokulttuuriin tarjoillaan uudenlaista ajattelua, fokusoitumista ja rohkeutta ohjata työskentelyä ystävällisesti ja vastaantulevasti, mutta jämäkästi ja hallitusti Työntekijöitä haastetaan ottamaan vastuuta, suunnittelemaan ja toimimaan Työntekijän on pystyttävä hahmottamaan laaja-alainen kokonaiskuva kaikista niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat nuoren ja perheen tilanteeseen sekä konkretisoimaan muutos perheen tilanteeseen osuvaksi Laaja-alainen yhteistyö toteutuu nuoren eduksi, kun ei ole enää eri sektoreiden työntekijöiden välisiä epäselvyyksiä tiedonkulussa, vastuujakautumisessa, toimintasuunnitelmissa (tavoitteissa) Tärkeää, että työnantajat tuntevat työtavan, jotta työntekijöillä on tarvittava työrauha ja resurssit 16.3.2011 Yhdistelmähoidot / Leena Ehrling 15 Mielenterveysseura