Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 27.9.2011
Velkakriisi uhkaa koko euroalueen rahoitusjärjestelmää ja reaalitalouden kasvua 1. Julkinen velka 2. Finanssimarkkinat Pankkien rahoitus Osake- ja jvk-markkinat USD-määräinen rahoitus 3. Kasvun heikkeneminen Pankkien luotonantokyky Valvojan toimet: Taloudellisten puskureiden edellyttäminen Läpinäkyvyydestä ja yhdenmukaisista arvostusperiaatteista huolehtiminen Riskienhallinnan korostaminen 1
Julkisen sektorin velkaantuneisuus ydinongelma % 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Julkinen velka, % bruttokansantuotteesta 15 Euroopan maassa, euroalueella ja Euroopan Unionissa 1980 1985 1990 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kreikka Italia Irlanti Portugali Belgia euroalue Iso-Britannia Ranska EU Saksa Itävalta Espanja Hollanti Suomi Tanska Ruotsi Viro Lähde: EU:n komission talousennuste, kevät 2011 ja aiemmat julkaisut. 2010 luvut ennakollisia ja 2011 2012 ennuste. 2
Velkaantuneiden maiden rahoituskustannukset nousseet erittäin paljon 25 % 10 v. valtionobligaatioiden korkoero Saksaan 20 % 15 % 10 % 5 % Kreikka Portugali Irlanti Italia Espanja Ranska Suomi 0 % 1.4.2011 8.4.2011 15.4.2011 22.4.2011 29.4.2011 6.5.2011 13.5.2011 20.5.2011 27.5.2011 3.6.2011 10.6.2011 17.6.2011 24.6.2011 1.7.2011 8.7.2011 15.7.2011 22.7.2011 29.7.2011 5.8.2011 12.8.2011 19.8.2011 26.8.2011 2.9.2011 9.9.2011 16.9.2011 23.9.2011 Lähde: Bloomberg 3
Pankkien jälleenrahoitus vaikeutunut Euroalueen rahamarkkinoiden riskilisät kasvaneet Riskilisät nousseet myös katetuissa joukkolainoissa % 2,5 2,0 1,5 3 ja 12 kuukauden vakuudettoman ja vakuudellisen talletuksen korkoero, Euribor Eurepo 3 kuukautta 12 kuukautta 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % Katettujen joukkolainojen korkoero suhteessa swap-korkoihin, 5 vuoden maturiteetti, % Tanska Saksa Ruotsi Ranska Espanja 1,5 % 1,0 0,5 1,0 % 0,5 % 0,0 2.1.2007 2.1.2008 2.1.2009 2.1.2010 2.1.2011 Lähde: Bloomberg. 0,0 % -0,5 % 01/2007 04/2007 07/2007 10/2007 01/2008 04/2008 07/2008 10/2008 01/2009 04/2009 07/2009 10/2009 01/2010 04/2010 07/2010 10/2010 01/2011 04/2011 07/2011 4
Valtioiden velkaongelmat heijastuvat osake- ja korkomarkkinoille Eurooppalaiset ja suomalaiset osakkeet alentuneet, osakevolatiliteetti noussut EU:n yritysten lainojen luottoriskihinnat kohonneet 10 % 5 % 0 % Eurooppalaiset osakkeet Osakkeet, Suomi Eurooppalaisten osakkeiden volatiliteetti 60 50 900 800 700 Peruspistettä Alle investointiluokan yritykset Investointiluokan rahoituslaitokset Investointiluokan yritykset -5 % -10 % 40 600 500-15 % 30 400-20 % -25 % 20 300 200-30 % -35 % -40 % 10 0 100 0 Lähde: Bloomberg Lähde: Bloomberg 5
Velkakriisi ja rahoitusjärjestelmän epävarmuus synkentänyt globaalin talouden näkymiä Yritysten näkymät USA:ssa Yritysten näkymät Saksassa 10 % 5 % Teollisuustuotanto, vuosimuutos, % (vasen asteikko) Philadelphia Fed Business conditions indeksi, siirretty 5 kk eteenpäin (oikea asteikko) 50 40 30 20 % 15 % 10 % Teollisuustuotanto, vuosimuutos, % (vasen asteikko) IFO Business Expectations Index, vuosimuutos, %, siirretty 5 kk eteenpäin, (oikea asteikko) 30 % 20 % 0 % 20 10 5 % 10 % -5 % 0 0 % 0 % -10-5 % -10 % -20-10 % -10 % -15 % -30-40 -15 % -20 % -20 % -50-20 % 2000/1 2000/7 2001/1 2001/7 2002/1 2002/7 2003/1 2003/7 2004/1 2004/7 2005/1 2005/7 2006/1 2006/7 2007/1 2007/7 2008/1 2008/7 2009/1 2009/7 2010/1 2010/7 2011/1 2011/7-25 % 2000/1 2000/8 2001/3 2001/10 2002/5 2002/12 2003/7 2004/2 2004/9 2005/4 2005/11 2006/6 2007/1 2007/8 2008/3 2008/10 2009/5 2009/12 2010/7 2011/2 2011/9-30 % 6
Velkakriisin vaikutukset: Riskejä realisoituu myös Suomen finanssisektoriin 1. Markkinariskit HÄIRIÖ 2. Likviditeettiriskit 3. Kannattavuuskehityksen aleneminen 4. Luottoriskit Pankki B Pankki A Pankki C Pankki D HÄIRIÖ Hyvä riskienhallinta korostuu Pankki A Pankki D Tartuntariskit arvaamattomia Pankki B Pankki C 7
1. Markkinariskit: Työeläke- ja vakuutuslaitosten vakavaraisuus edelleen turvaavalla tasolla Tuotto, %, 1.1 16.9. Vahinkovak.yhtiöt Vakavaraisuusasema 16.9. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työeläkevak.yhtiöt Henkivak.yhtiöt -3,4 % 0,3 % 0,7 % 2,2 4,1 3,6 Työeläkevakuutusyhtiöt Henkivakuutusyhtiöt Vahinkovakuutusyhtiöt Korkosijoitukset Kiinteistösijoitukset Lähde: Finanssivalvonta. Sijoitusjakaumat, 30.6.2011 Osakesijoitukset Muut sijoitukset Työeläkeyhtiöiden tuotot painuneet osakeriskin vuoksi negatiivisiksi, vaikka riskiltä onnistuttiin osittain suojautumaan ennen markkinaturbulenssia Vakuutusyhtiöiden tuottoja alentanut yritysriskilisien kasvu ja kasvattanut Saksan ja Suomen valtioiden korkojen lasku Nettovaikutus vaihtelee yhtiökohtaisesti Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on säilynyt vahvana Työeläkesektorin vakavaraisuusasema edelleen kohtuullinen 8
2. Likviditeettiriskit: Suomalaisten pankkien likviditeettitilanne tällä hetkellä hyvä Suomalaisten pankkien riskejä alentavat: Talletukset kasvaneet alkuvuonna 3 mrd. Erääntyvää jälleenrahoitustarvetta uusittu etupainotteisesti vuoden alkupuoliskolla Lyhytaikaisen rahoituksen saatavuus jatkunut hyvänä Likviditeettireservejä kasvatettu Katettujen joukkolainojen merkitys rahoitusrakenteessa kasvanut (osuus jo 23 % markkinarahoituksesta) Rahoitusmarkkinoiden ongelmat nostavat kuitenkin jatkuessaan myös suomalaispankkien kustannuksia ja kasvattavat merkittävästi riskejä 9
3. Kannattavuuskehitys: Matala korkotaso heikentää vakuutusyhtiöiden tuottoja ja pankkien korkokatetta 4,0 % 3,5 % Euroalueen korkokäyrän alentuminen heikentää vakuutusyhtiöiden tuottoja ja vakavaraisuutta Milj. 1400 Pankkien korkokate pudonnut alemmalle tasolle 3,0 % 3,0 % 1200 2,5 % 2,5 % 1000 2,0 % 2,0 % 800 1,5 % 1,5 % 600 1,0 % 400 1,0 % 0,5 % 200 0,5 % 0,0 % 0 5 10 15 20 25 30 35 31.12.2010 Maturiteetti, vuotta 22.9.2011 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Korkokate ilman johdannaisten vaikutusta Luottojen ja talletusten marginaali (oik.) 0,0 % Lähde: Bloomberg. Lähteet: Finanssivalvonta ja Suomen Pankki. 10
4. Luottoriskit: Talouden taantuminen kasvattaa arvonalentumistappioita 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00-0,10-0,20 Arvonalennukset neljännesvuosittain ja BKT:n kehitys Arvonalentumiset luotoista, % luottokannasta (vasen asteikko) BKT:n kasvu edellisestä vuodesta, euroalue (oikea asteikko) BKT:n kasvu edellisestä vuodesta, Suomi (oikea asteikko) % % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0 Toteutunut kasvu jo hidastunut sekä koko euroalueella että Suomessa Uusi talousinformaatio on ollut heikkoa suhteessa odotuksiin Kasvuennusteita 2011 2012 alennettu kesästä alkaen Pankkien jälleenrahoitusongelmat voivat alentaa eurooppalaista kasvua Suomalaisten pankkien ongelmaluotot ja arvonalentumistappiot luotoista tällä hetkellä matalalla tasolla Lähteet; Eurostat, Tilastokeskus ja Finanssivalvonta. 11
4. Luottoriskit: Pankkisektorin tappionsietokyky edelleen korkea 16 % Pankkisektorin vakavaraisuus neljännesvuosittain 15 % 14 % 13 % 12 % 11 % 10 % 9 % 8 % 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 2008 2009 2010 2011 Vakavaraisuussuhde, % Tier 1 -suhde, % Core Tier 1 -suhde, % Lähde: Finanssivalvonta. 12
Suomalainen finanssisektori varautunut velkakriisin seurauksiin Pankkisektorin vakavaraisuussuhde 14,4 % (30.6.) Korkealuokkainen ns. ydinvakavaraisuus 13,2 % Työeläkevakuutusyhtiöiden toimintapääoman määrä suhteutettuna markkinariskit huomioivaan vakavaraisuusrajaan 2.2 (16.9.) Henkivakuutusyhtiöillä oli toimintapääomaa 4,1-kertainen määrä lakisääteiseen vähimmäismäärään nähden (16.9.) Vahinkovakuutusyhtiöillä vakavaraisuusasema oli 3,6 (16.9.) Sijoituspalveluyritysten omat varat 3,2-kertaiset ja rahastoyhtiöiden 2,5-kertaiset minimivaatimuksiin nähden (30.6.) 13
Riskienhallinnan merkitys korostuu: Finanssivalvonnan valvottavien riskienhallinnan taso ainakin kohtuullinen Riskienhallinnan ja riippumattoman riskienvalvonnan rooli korostuu epävarmassa toimintaympäristössä Valvottavien riskitilanteen seurannan oltava kattavaa ja ajantasaista Hallitusten vastuu ja rooli merkittävä yrityksen toiminnan ohjauksessa Hallituksilla oltava kyky ymmärtää, arvioida ja rajoittaa liiketoiminnassa otettavia riskejä Finanssivalvonta antanut valvottaville runsaasti palautetta tarkastusten perusteella riskienhallinnan käytäntöjen parantamiseksi 14
Yhteenveto: Luottamuksen vahvistuminen euroalueella olennaista myös suomalaiselle finanssisektorille Yksittäisten maiden velkakriisi vaikuttaa nopeasti yli rajojen rahoitusmarkkinoiden tartuntakanavien välityksellä Myös suomalaiset toimijat kytkeytyneitä eurooppalaiseen rahoitusjärjestelmään sijoitusten, jälleenrahoituksen ja vastapuolien kautta Suomen finanssisektorin riskinkantokyky vahva, mutta puolustuslinjat säilytettävä edelleen vahvana Riskienhallinta Kannattavuus Vakavaraisuus Pidemmällä aikavälillä velkakriisin heijastuminen reaalitalouteen kasvattaa finanssisektorin riskejä ja heikentää kannattavuutta Finanssisektorin toimijoiden ylläpidettävä vahvoja likviditeetti- ja vakavaraisuuspuskureita, esimerkiksi tarvittaessa voitonjakoa rajoittamalla 15
Uudet vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimukset
Basel III: Pankkien vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimusten tiukentaminen Basel III -säännöstö tiukentaa pankkien pääomavaatimuksia (2013 ) ja likviditeettivaatimuksia (2015 ) Erityisesti nousee korkealaatuisimman pääoman vaatimus Uusia vaatimuksia riittävän maksuvalmiuden ja terveen rahoitusrakenteen turvaamiseksi Komissio jo tehnyt esityksen EU:n asetus- ja direktiiviteksteistä Rahoitusmarkkinat edellyttävät pankeilta minimitason ylittävää vakavaraisuutta Korkean luottoluokituksen säilyttäminen tärkeää rahoitushuollon kannalta Pääomamarkkinoiden häiriöt ovat vaikeuttaneet osakeanteja Voitonjaon ja bonusten rajoittaminen mahdollinen keino vahvistaa vakavaraisuutta Arvonalentumisten kirjaamisen harmonisointi olisi tärkeää 17
Basel III:n käyttöönotto EU:ssa: Komission esityksen pääsisältö Osa-alue Pääsisältö Voimaantulo Vakavaraisuuspääoma Uudet pääomapuskurit Likviditeettiriski Pääomien määrän lisääminen ja laadun parantaminen Yleinen pääomaa säilyttävä puskuri Vastasyklinen puskuri Uusi maksuvalmiusvaatimus (LCR) Uusi pysyvän varainhallinnan vaatimus (NSFR) 2013 alkaen 2016 alkaen 2013/2015 alkaen 2018 alkaen? Vähimmäisomavaraisuusaste Luotettava hallinto Sanktiot Yksinkertainen velkaantumisrajoite pankeille Ylimmän johdon harjoittama valvonta Riskienhallinta ja -valvonta Vahvemmat valvojan käytössä olevat sanktiot Sanktiomahdollisuuksien harmonisointi EU:ssa Raportointi 2013 Julkaisuvelvollisuus 2015 Voimaan 2018? 2013 alkaen 2013 alkaen 18
Komission pankkisektorin sääntelyesitys: Finanssivalvonnan näkemyksiä Kokonaisuudessaan tarpeellinen ja kannatettava esitys: Ehdotettu sääntely vahvistaa pankkisektorin riskinkantokykyä ja valvojan valtuuksia Siirtymäajat mahdollistavat sopeutumisen uusiin tiukempiin vaatimuksiin Mahdollisuus tilapäisiin kansallisen sääntelyn kiristyksiin tulisi sallia, jos rahoitusmarkkinoiden vakaus sitä edellyttää Uusissakin sääntelyvaatimuksissa edelleen aliarvioidaan valtioriskejä ja luodaan kannustimia niiden ottamiseen Uusien likviditeettivaatimusten tulisi tukea komission ehdotusta paremmin yritysrahoituksen edellytyksiä ja pankkien omaa jälleenrahoitusta Sääntelyn tulee olla sopeutettu EU:n finanssimarkkinoiden rakenteeseen (EU:n asetus ja direktiivi voivat poiketa Basel III:sta) Pienten pankkien ja pankkiryhmien erityispiirteet tulee huomioida ja mahdollistaa järkevä yhteistoiminta esim. maksuvalmiuden ylläpidossa 19
Lisäsääntelyn seurausvaikutukset tulee arvioida Onnistunut sääntely vakauttaa finanssimarkkinoita ja tukee kasvua pitkällä aikavälillä Velkakriisi ja sen heijastuminen finanssimarkkinoille ja reaalitalouteen on korostanut sääntelyuudistuksen seurausvaikutuksia (myötäsyklisyys) Vaikutusarvioinnit tarpeen uusien sääntelyaloitteiden käyttöönotossa Merkittävät uudet lisävaateet pankeille jo sovittujen päälle voivat heijastua reaalitalouden kasvuun EU:ssa viimeistellään parhaillaan vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusuudistusta (Solvenssi II) ja kotimaassa pohditaan työeläkelaitosten vakavaraisuusvaatimuksia Vakuutusyhtiöiden ja työeläkelaitosten sääntelyllä vaikutuksia mm. osakemarkkinakehitykseen Sääntelyvaatimukset eivät saisi johtaa osakkeiden pakkomyynteihin 20
Asuntoluottomarkkinoiden kehitys ja Finanssivalvonnan toimenpiteiden seuranta
Asuntomarkkinat viilentyneet Suomessa % Asuntojen hintojen muutos edellisestä vuodesta 20,0 koko maa pääkaupunkiseutu Asuntoluottokannan kehitys Kotitalouksien asuntolainakanta, mrd. euroa (vasen asteikko) Asuntolainakannan vuosimuutos, % (oikea asteikko) Mrd. % 90 18,0 15,0 80 16,0 10,0 70 60 14,0 12,0 5,0 50 10,0 0,0 40 30 8,0 6,0-5,0 20 4,0-10,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 10 0 2,0 0,0 1/2006 4/2006 7/2006 10/2006 1/2007 4/2007 7/2007 10/2007 1/2008 4/2008 7/2008 10/2008 1/2009 4/2009 7/2009 10/2009 1/2010 4/2010 7/2010 10/2010 1/2011 4/2011 7/2011 Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Suomen Pankki. 22
Asuntojen hinnannousu tasaantunut Pohjoismaissa Asuntojen hinnat nousivat tasaisesti 1995 2004, minkä jälkeen hintakehityksessä ollut suurempia vaihteluja 450 Pohjoismaat: asutojen hinnat, koko maa, indeksi Q1/1995=100 40,0 % Pohjoismaat: asuntojen hintojen vuosittainen muutos, %; koko maa 400 30,0 % 350 300 250 200 150 Norja Tanska Ruotsi Islanti Suomi 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0 % Norja Suomi Ruotsi Tanska Islanti 100-20,0 % 50 0 Q1/95 Q1/96 Q1/97 Q1/98 Q1/99 Q1/00 Q1/01 Q1/02 Q1/03 Q1/04 Q1/05 Q1/06 Q1/07 Q1/08 Q1/09 Q1/10 Q1/11 Lähde: valvojien Pohjoismainen tietojen vaihto perustuen kansallisiin tilastoviranomaisiin -30,0 % Q1/96 Q1/97 Q1/98 Q1/99 Q1/00 Q1/01 Q1/02 Q1/03 Q1/04 Q1/05 Q1/06 Q1/07 Q1/08 Q1/09 Q1/10 Q1/11 Lähde: valvojien Pohjoismainen tietojen vaihto perustuen kansallisiin tilastoviranomaisiin 23
Asuntorahoituksen pohjoismaista vertailua Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa asuntolainat ovat juoksuajaltaan selvästi lyhyempiä, ja keskimaturiteetti on kääntynyt laskuun Suomessa ei juuri myönnetä hyvin pitkäaikaisia ja kertalyhenteisiä lainoja kuten muissa pohjoismaissa Suomalaiset edelleen lyhentävät asuntolainojaan Toteutuneiden luottotappioiden perusteella asuntorahoitus on ollut pankeille vähäriskistä Suomessa Pankeilla on merkittävä kannattavuusriski johtuen matalista asuntoluottojen marginaaleista Marginaalien riskiperusteista hinnoittelua pitäisi edistää (ml. jälleenrahoitusriskit) 24
Pohjoismaisten pankkien arvonalentumiset jatkoivat laskuaan Q2/2011 4,5 mrd. 4,0 mrd. 3,5 mrd. 3,0 mrd. 2,5 mrd. 2,0 mrd. 1,5 mrd. 1,0 mrd. 0,5 mrd. 0,0 mrd. Kuuden* pohjoismaisen pankkikonsernin yhteenlaskettu tulos Q1/2008 Q2/2011 2008 2009 2010 2011 Liikevoitto Liikevoitto ennen arvonalentumisia Arvonalentumiset luotoista * Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, OP-Pohjola, SEB ja Swedbank. 25
Asuntolainojen marginaalit Suomessa matalalla tasolla Suomessa euroalueen matalimmat asuntolainakorot Asuntolainamarginaalien korotuspaineita aiheuttavat: Pankkien oman jälleenrahoituksen kallistuminen Joukkolainoilla hankittu rahoitus on talletusrahaa kalliimpaa Uudet sääntelyvaatimukset Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus Suomessa on hyvin korkea % 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 Uusien vaihtuvakorkoisten asuntoluottojen korko* euroalueella (7/2011) Asiakkaiden tulee edelleen huomioida asuntoluottojen korkoriskit: Marginaalit ja euriborkorot voivat nousta 0,00 * Koron kiinnitysjakso enintään yksi vuosi Lähde: Suomen Pankki /eurojärjestelmä. 26
Kotitalouksien velkaantuneisuus Suomessa Pohjoismaiden alhaisin velkaantuminen kuitenkin keskittynyt Kotitalouksien velkaantuneisuus (kotitalouksien lainat, % vuosittaisista käytettävissä olevista tuloista) 300 % Suomi Tanska Norja Ruotsi 250 % 200 % 150 % 100 % 50 % 0 % 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: valvojien Pohjoismainen tietojenvaihto perustuen kansallisiin tilastoviranomaisiin. 27
Pankkien luotonmyöntöprosessi kehittynyt myönteisesti Pankkien toimenpiteitä: Pankkien mukaan maksuvaralaskenta ja stressattu maksuvaralaskenta (6 % / 25 vuotta) tehdään kattavasti uusille asuntoluottohakemuksille Luotonmyöntöprosessiin osallistuvaa henkilökuntaa koulutetaan Pankeilla on edelleen merkittävästi korkean luototusasteen asuntolainoja (yli 90 % LTV). Ne päätetään Finanssivalvonnan suosituksen mukaan korotetulla luottopäätöstasolla Luototusasteen (LTV) raportointia kehitetään pankeissa Heikon maksuvaran ja korkean luototusasteen yhdistelmään kiinnitetään pankeissa huomiota Pankit ovat kehittäneet luotonmyöntökäytänteitään Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaisesti Ostettavaan kohteeseen nähden suuriin asuntoluottoihin (korkea LTV) liittyviä asiakkaiden riskejä tulisi edelleen pienentää Finanssivalvonta valvoo tarkastuksilla luottoprosessin asianmukaisuutta 28
Asuntorahoituskyselyn jatkotoimet lähitulevaisuudessa Finanssivalvonta tekee asuntorahoitustarkastuksia suurimpiin toimijoihin tulevilla syksyn ja kevään tarkastuskausilla Finanssivalvonnan ja toimialan edustajien yhteinen työryhmä määrittelee asuntorahoituksen luototusasteen (LTV) Suomen juridiseen ympäristöön ja pankkikäytäntöihin sopivat laskentaohjeet Asuntorahoituskysely uusitaan vuonna 2012 Raportointia Finanssivalvonnalle kehitetään 29