Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta

Transkriptio

1 Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja niiden väliset erot riskienhallinnan näkökulmasta Matti Koivu, Matti Koivu

2 Agenda Pankki- ja vakuutusliiketoiminta keskeiset ominaispiirteet merkittävimmät riskitekijät ja riskien hallinta Finanssilaitosten riskienvalvonta Matti Koivu 1

3 Pankki- ja vakuutusliiketoiminnan keskeiset piirteet ja riskit Matti Koivu

4 Yksinkertaistetun pankin ja vakuutuslaitoksen taserakenne Pankin tase Vakuutuslaitoksen tase Joukkovelkakirjat Vastuuvelka Luottokanta Sijoitusomaisuus Talletukset Saamiset luottolaitoksilta Likvidit varat Oma pääoma Oma pääoma Saamiset Velat Saamiset Velat Matti Koivu 3

5 Peruspankkitoiminnan tuotto- ja kulurakenne Liikevoitto/-tappio Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Liiketoiminnan muut kulut Poistot ja arvonalentumiset Hallintokulut Liiketoiminnan muut tuotot Arvopaperikaupan nettotuotot Palkkiotuotot, netto Rahoituskate -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Matti Koivu 4

6 Pankin merkittävimmät riskit 1) Likviditeettiriski Talletuskannan käyttäytymiseen liittyvät riskit Maturiteettitransformaatio ja jälleenrahoitusriski Sijoitusomaisuuden ja likvidien varojen likvidiyteen liittyvä riski 2) Luottoriski Erittäin suhdanneriippuvainen Luottokannan laatu ja keskittymät Arvopaperisijoitusten konkurssiriski 3) Markkinariski Korkotason muutoksista aiheutuvat riskit (korkokate, arvopaperisijoitukset) Sprediriski Kiinteistöriski 4) Tartuntariski Kanava tartuntojen leviämiseen pankkien ja muiden finanssilaitosten välillä (keskittymä- ja vastapuoliriskit) Riskien välillä merkittäviä takaisinkytkentöjä Matti Koivu 5

7 01/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /2012 Likviditeettiriski talletuskannan käyttäytyminen keskeinen riskitekijä kriisissä Talletukset olleet stabiili varainhankinnan lähde Suomessa Kriisissä vaadittaessa maksettavien talletusten käyttäytyminen suurin epävarmuustekijä Suomen rahalaitoksiin tehdyt talletukset Kreikan rahalaitoksiin tehdyt talletukset mrd euroa % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % mrd euroa % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % Yön yli ja avistatalletukset Määräaikaistalletukset Muut Talletusten vuosikasvu, % Lähde: Suomen Pankki Talletukset, mrd euroa Vuosimuutos, % Lähde: Kreikan keskuspankki Matti Koivu 6

8 1/2003 5/2003 9/2003 1/2004 5/2004 9/2004 1/2005 5/2005 9/2005 1/2006 5/2006 9/2006 1/2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 1/2010 5/2010 9/2010 1/2011 5/2011 9/2011 1/2012 5/2012 9/2012 Likviditeettiriski Jälleenrahoitustarve ja riski kasvanut Noin 30% luottokannasta joudutaan rahoittamaan liikkeeseen lasketuilla korkopapereilla rahamarkkina ja jvk-instrumentit Jälleenrahoitusriski likviditeettikriisissä Suomen rahalaitosten euroalueen yleisön euromääräiset talletukset milj. euroa % % % 60 % % % % % % 0 0 % Kotitaloudet Yritykset Muut Talletukset/lainat, % Lähde: Suomen Pankki Matti Koivu 7

9 03/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /2012 Likviditeettiriski Jälleenrahoitusriskiä ehkäistään riittävän pitkällä varainhankinnalla Pitkäaikaisen varainhankinnan osuus kasvanut kriisin puhjettua selvästi Tulevan likviditeettisääntelyn vaikutus? 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: Suomen Pankki Alle 1 vuosi 1-2 vuotta Yli 2 vuotta Matti Koivu 8

10 Luottoriski riskit pysyneet maltillisina kriisistä huolimatta Luottotappiot kärjistyvät aina taloustaantumissa Matti Koivu 9

11 01/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /2012 Korkoriski Matala korkotaso uhka pankkien korkokatteelle Pitkittyvä alhainen rahamarkkinakorkojen taso ja talletuskilpailun kiristyminen uhkaavat nakertaa pankkisektorin korkokatetta ja kannattavuutta Pankkisektorin korkokatemarginaali 6.00 % 5.00 % 4.00 % 3.00 % 2.00 % 1.00 % 0.00 % 3.50 % 3.00 % 2.50 % 2.00 % 1.50 % 1.00 % 0.50 % 0.00 % 6kk euribor (%, vasen) Lainojen keskikorko - talletusten keskikorko (%, oikea) Lähde: Finanssivalvonta Matti Koivu 10

12 Yksinkertaistetun pankin ja vakuutuslaitoksen taserakenne Pankin tase Vakuutuslaitoksen tase Joukkovelkakirjat Vastuuvelka Luottokanta Sijoitusomaisuus Talletukset Saamiset luottolaitoksilta Likvidit varat Oma pääoma Oma pääoma Saamiset Velat Saamiset Velat Matti Koivu 11

13 Vakuutuslaitoksen tuotto- ja kulurakenne käyvin arvoin Sijoitustoiminta ja vakuutustekninen tulos keskeisimmät vakuutusyhtiön kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Sijoitustoiminnan tuotto merkittävin epävarmuustekijä Kokonaistulos Sijoitustoiminnan nettotuotto Liikekulut Maksutuotot-korvauskulut -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % Matti Koivu 12

14 Vakuutuslaitoksen merkittävimmät riskit 1) Sijoitusriskit Osakeriski Korko- ja sprediriski Kiinteistöriski Valuuttariski Hyödykeriski jne 2) Vakuutustekniset riskit Pitkäikäisyysriski Kuolevuusriski Katastrofiriski Keskittymät Riskien välillä ei merkittäviä takaisinkytkentöjä Matti Koivu 13

15 12/ / / / / / / / / / / / / / / / /2012 Sijoitusriski Osakeriski dominoi vakuutuslaitosten sijoitusriskejä Osakeriskin kontribuutio suurin sektorista riippumatta Korko- ja sprediriskit myös tärkeässä roolissa 100 % Sijoitusjakaumat Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste ja HEX portfolioindeksi 90 % % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Vahinkovakuutus Henkivakuutus Työeläkelaitokset 0 0 % Korkosijoitukset Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset Muut HEX portfolio-indeksi Vakavaraisuusaste, % Matti Koivu 14

16 Vakuutustekniset riskit merkittäviä pitkällä aikavälillä Piilevä, usein hitaasti realisoituva riskityyppi (esim. pitkäikäisyys) Vastuiden hinnoitteluriski (takuutuotto-, eläkelupaukset) Keskittymät vs. jälleenvakuutus Matti Koivu 15

17 Finanssilaitosten riskienvalvonta Matti Koivu

18 Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteet Laki Finanssivalvonnasta Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottaviksi säädettyjen vakaa toiminta, vakuutettujen etujen turvaaminen sekä yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan Matti Koivu 17

19 Miten Fivan tavoitteet pyritään saavuttamaan? riskien valvonnan näkökulma Vakavaraisuus ja riskien valvonta Liiketoiminnan riskit oltava oikeassa suhteessa toiminnan laajuuteen ja vakavaraisuuteen Korkealaatuinen riskienhallinta, joka tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa valvottavan riskeistä riskit tunnistetaan ajoissa Valvottavan ylimmän johdon hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita noudatetaan systemaattisesti Valvottavien kannattava liiketoiminta Korkea vakavaraisuus luottamuksen ylläpitämiseksi Ikävien yllätysten välttäminen ongelmat havaittava ja niihin puututtava riittävän aikaisessa vaiheessa Matti Koivu 18

20 Pankkien ja vakuutuslaitosten valvonnan tavoitteet Analyysitoiminta Riski- ja vakavaraisuusraportointiin pohjautuvat analyysit Stressitestit ja pääoman riittävyys Ad-hoc kyselyt ja selvitykset Tavoitteena havaita riskipesäkkeet ajoissa ja puuttua mahdollisiin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa On-site valvonta Valvontakäynnit Riskienhallinnan tarkastukset kohdennetaan merkittävimpiin riskialueisiin ja riskianalyysin perusteella tunnistettuihin toimijoihin Tavoitteena arvioida kuinka hyvin sääntelyvaatimukset ja valvottavan riskienhallinnan periaatteet ja ohjeet on implementoitu käytännön prosesseihin ja toiminnan ohjaukseen Matti Koivu 19

21 Eroja pankkien ja vakuutuslaitosten valvonnassa Eri laitostyyppien valvonnan periaatteissa ei ole merkittäviä eroja Valvonnan painopisteet kohdennettava riskiprofiilien erot huomioiden Tiettyjen riskialueiden hallintaan ja valvontaan soveltuvat periaatteet sekä käytännöt ovat yhteneväiset yli sektorirajojen Esim. markkinariskien hallinta ja mittaus Merkittävimmät erot pankkien ja vakuutuslaitosten välillä velkapuolen erien riskiprofiilissa Pankki: talletusten äärimmäinen likvidoitavuus merkittävin riskitekijä Vakuutuslaitos: vastuuvelan riskien arviointi ja riskivastaava hinnoittelu Tulevassa vakavaraisuussääntelyssä merkittäviä eroja: Basel III: lähtökohtana saamisten riskipainotus. Likviditeettisääntelyssä tavoitteena taseriskien huomiointi Solvenssi II: lähtökohtana taseriskien hallinta ja mittaaminen Samoille riskeille eri pääomavaatimukset: sääntelyarbitraasi? Matti Koivu 20

22 Yhteystiedot KIITOS! Yhteystiedot: Matti Koivu Toimistopäällikkö, Markkina- ja operatiiviset riskit Finanssivalvonta Puh Matti Koivu 21