Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Transkriptio

1 Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus

2 Agenda Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit Suomen finanssisektorin tila Sääntelyn vaikutukset #finanssisektori Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2015 1

3 Euroopan ja Suomen finanssisektorien riskit 2

4 Euroopan finanssisektorin riskit ja haavoittuvuudet voimistuneet viimeisen puolen vuoden aikana Tuottohakuisuus matalan koron ympäristössä kasvattaa yliarvostuksen riskiä arvopaperimarkkinoilla Pankkisektorin heikko kannattavuus yhdistyy alhaiseen talouskasvuun Velkakriisi voi kärjistyä uudelleen Varjopankkisektorin mahdolliset ongelmat voivat levitä laajemmin finanssisektorille Tietotekniset riskit lisääntyneet 3

5 Osake- ja korkomarkkinoiden äkkinäiset liikkeet vaikuttavat suoraan Suomen finanssisektoriin Viime kuukausien kurssinousu nopeaa, osakekurssit nousseet Euroopassa finanssikriisiä edeltäneelle tasolle Sekä lyhyissä että pitkissä koroissa ennätysalhainen taso, seitsemän vuoden maturiteetti negatiivinen Indeksi = ,0 Indeksien muutoksia: 2014: Eurooppa: +5,0 % Suomi: +6,7 % : Eurooppa +16,0 % Suomi: +16,3 % 180,0 160,0 140,0 120,0 % 6,0 3 kk Euribor 5,0 4,0 3,0 2,0 Saksa 2 v. Saksa 10 v. 100,0 80,0 60,0 Suomi Eurooppa 1,0 0,0-1,0 Lähde: Bloomberg, viikkohavaintoja alkaen , viimeinen havainto

6 Varjopankkisektori kasvaa nopeasti 25,000 20,000 15,000 10,000 5,000 Euroalueen muiden rahoitussektorin toimijoiden tase vaateittain Käteinen ja talletukset Velkakirjalainat Lainat Osakkeet ja osuudet Mrd. EUR Muut saamiset Lähde: Euroopan keskuspankki. Muut rahoitussektorin toimijat: Rahamarkkinarahastot Hedgerahastot Muut sijoitusrahastot Arvopaperistamiseen liittyvät yhtiöt Muita, esim. leasingyhtiöt ja joukkorahoitusyhtiöt Muiden rahoitussektorin toimijoiden taseiden loppusumma vastaa nyt noin 70 % pankkien taseiden loppusummasta euroalueella 5

7 Suomen finanssisektorin keskeisimmät riskit ennallaan Talousnäkymät heikot, vaikka viimeisimmissä ennusteissa talouden kasvuvauhtia onkin hieman nostettu Negatiivinen ja matala korkotaso kasvattavat jälleensijoitusriskiä Arvopapereiden voimakkaaseen hintojen nousuun liittyy kasvavia riskejä Tietojärjestelmiin liittyvät riskit kasvaneet 6

8 Varallisuushintojen nopean ja suuren laskun negatiiviset vaikutukset eri sektoreille vaihtelevat Pankit Työeläke- ja henkivakuutus Vahinkovakuutus Osakkeet Joukkovelka -kirjalainat Asunnot ja liikekiinteistöt Stressitesteillä ja käänteisillä stressitesteillä arvioidaan säännöllisesti riskinsietokykyä Palveluntarjoajan vastuu korostuu tässä markkinatilanteessa, kun se myy sijoitustuotteita vähittäisasiakkaalle Sijoittaja Asuntovelallinen Suuri Keskitaso Pieni 7

9 Riskienhallinnan ja riittävien pääomapuskureiden merkitys korostuu Nykyisen tuottotason ylläpito matalan koron ympäristössä kannustaa suuntaamaan sijoitustoimintaa riskillisempiin kohteisiin Sijoituksia tehdään uusille markkinoille ja uusiin tuotteisiin kuten: Euroopan ulkopuoliset osakemarkkinat, valuutat ja hedge fundit Markkinoille, joiden likviditeetti heikompaa Näihin liittyvät riskit tulee tunnistaa ja hallita Lisääntyvä riskinotto ja monimuotoinen sijoitustoiminta korostavat sijoitusosaamisen ja riskienhallinnan merkitystä Vahvat pääomapuskurit turvaavat riskinkantokyvyn ja toiminnan jatkuvuuden 8

10 Suomen finanssisektorin tila Pankit 9

11 Rahoituskatteen ja palkkiotuottojen kasvu vahvistivat pankkien kannattavuutta Mrd. euroa 2,7 Kotimaisen pankkisektorin liiketulos ja oman pääoman tuotto % 9,0 Milj. euroa 3500 Pankkisektorin tuottojen kehitys ,5 2,3 2,1 1,9 1,7 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1, , Liiketulos Oman pääoman tuotto, oikea asteikko Lähde: Finanssivalvonta. 0, Korkokate Palkkioiden nettotuotto Kaupankäynnin -ja sijoitustoiminnan nettotuotot Vakuutustoiminnan nettotuotot Muut tuotot Lähde: Finanssivalvonta 10

12 Järjestämättömät saamiset ja arvonalentumiset säilyneet verrattain alhaisella tasolla Nettomääräiset arvonalentumiset 0,1 % luottokannasta Järjestämättömät saamiset 1,7 % bruttoluottokannasta Milj Keskeisimpien määritelmämuutosten vaikutus järjestämättömiin saamisiin UUSI MÄÄRITELMÄ 763 Muihin järjestämättömiin kohdistuvat arvonalentumiset VANHA MÄÄRITELMÄ Arvonalentumiset erääntymättömistä ja alle 90 päivää erääntyneistä saamisista, jotka jäävät todennäköisesti maksamatta Erääntymättömät tai erääntyneet < 90 päivää, jotka jäävät todennäköisesti maksamatta Vanha määritelmä järjestämättömistä saamisista (laskennallinen estimaatti vuonna 2014) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2015 Lähde: Finanssivalvonta. 11

13 Uuden pääoman hankinta vahvisti vakavaraisuutta Pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% MÄÄRITELMÄMUUTOS ,0 % 16,2 % 15,2 % 14,9 % 15,3 % 14,3 % 16,0 % 15,0 % 14,8 % 14,7 % 14,1 % 14,3 % 17,3 % 16,4 % 15,8 % 0% 12/2013 3/2014 6/2014 9/ /2014 Vakavaraisuussuhdeluku, % Tier 1 -vakavaraisuussuhdeluku, % Ydinvakavaraisuussuhdeluku (2013: Core Tier 1, 2014: Common Equity Tier 1), % Lähde: Finanssivalvonta. 12

14 Suomen finanssisektorin tila Vakuutus 13

15 Työeläkesektorin hyvä tuottotaso mahdollistanut riskin kasvattamisen 3,0 45% 2,5 2,1 2,1 40% 35% 2,0 1,5 1,0 28,4 % 30,3 % 13,5 % 14,4 % 30% 25% 20% 15% 0,5 10% 5% 0, % Riskiperusteinen vakavaraisuusasema Vakavaraisuusaste (oik.) Riskiperusteinen vakavaraisuusraja % vastuuvelasta (oik.) Lähde: Finanssivalvonta 14

16 Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui, henkivakuutussektorin vakavaraisuus pysyi ennallaan Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus 7,0 6,0 4,0 3,5 Mrd.euroa 4,0 3,5 3,0 2,5 5,0 4,0 3,0 2,5 3,0 2,5 2,0 2,0 2,0 1,5 3,0 2,0 1,5 1,0 1,5 1,0 1,0 1,0 0,5 0,5 0,5 0, Toimintapääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Riskiperusteinen vakavaraisuusasema (oikea) 0,0 0, Toimintapääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Riskiperusteinen vakavaraisuusasema 0,0 Lähde: Finanssivalvonta. Lähde: Finanssivalvonta 15

17 Korkotasolla merkittävä vaikutus henki- ja vahinkovakuutusyhtiöihin % 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Henkivakuutusyhtiöiden keskeisiä korkoja Suomen valtion 5 vuoden obligaatioiden korko (%) Suomen valtion 10 vuoden obligaatioiden korko (%) Vastuuvelan keskimääräinen tuottovaatimus (%) Sijoitusten keskimääräinen tuotto-% (vuoden alusta) Lähde: Reuters ja Finanssivalvonta % 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Vahinkovakuutusyhtiöiden diskonttokorot vuoden lopussa Keskiarvo (aritm.) Matalin * Korkein * Ei sisällä yhtiötä, jonka diskonttokorko on 0 Lähde: Finanssivalvonta Toistaiseksi henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot ylittäneet vastuuvelan tuottovaatimuksen, mutta matala korkotaso kasvattaa riskiä siitä, että sijoitustuotot jäävät alle vastuuvelan tuottovaatimuksen Vahinkovakuutusyhtiöt laskivat diskonttokorkojaan ja lisäsivät vastuuvelan turvaavuutta 0,2 miljardia euroa 16

18 Entistä matalampi korkotaso lisännyt Solvenssi II -vaatimusten haasteita 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % Vastuunlaskennassa käytettävä korkokäyrä EIOPAn julkaisema korkokäyrä EIOPAn stressitestissä käytetty korkokäyrä ( pitkään jatkuvan matalan koron skenaario) vuotta Lähde: Finanssivalvonta EIOPAn julkaisema riskitön korkokäyrä selvästi alle vuoden 2014 stressitestin korkokäyrän Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden Solvenssi II -vaatimukset haastavia matalan koron ympäristössä Sijoitukset voivat ohjautua pienemmän pääomavaatimuksen omaaviin matalariskisempiin sijoituskohteisiin Siirtymäsäännökset ja korkokäyrän korjaukset auttavat siirtymisessä uuteen vastuuvelan arvostuskäytäntöön 17

19 Sääntelyn vaikutukset 18

20 Finanssikriisi vaati suuria valtiontukia myös sääntelyyn ja valvontaan tarvittiin parannuksia Takaukset Likviditeettiä tukevat välineet Pääomitukset Saamisten arvonalennukset Yhteensä Vuodet Mrd. euroa Mrd. euroa Mrd. euroa Mrd. euroa Mrd. euroa Lähde: Euroopan komissio (2011a) / Suomen Pankki Käytetyn valtiontuen määrä (10/ /2010) mrd. eli 13 % EU:n BKT:stä Kriisin jälkeen käynnistettiin mittavia sääntelyn ja valvonnan kehittämishankkeita Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/

21 Sääntely EU-lähtöistä Pankkisektorin vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimukset EU:n direktiivien ja asetusten tasolla ei kansallisia erityisvaatimuksia Makrovakausvälineistä EU:n direktiivin mukaista järjestelmäriskipuskuria ei sisällytetty Suomen lainsäädäntöön Enimmäisluototussuhde (LTV) otetaan Suomessa käyttöön kansallisilla säädöksillä Vastaavia säädöksiä jo mm. Ruotsissa, Hollannissa ja Irlannissa Arvopaperisektorilla enää vähän kansallisia erityisvaatimuksia, nekin poistunevat pääosin vuosina Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimukset vuoden 2016 alusta EU:n Solvenssi II -sääntelyn mukaisia Työeläkesektorin sääntely kansallista 20

22 Pääomavaatimuksen kiristämisellä lievä vaikutus luottomarginaaleihin Vakavaraisuusvaatimusten yhden prosenttiyksikön noston vaikutus lainamarginaaliin % -yksikköä 0,15 Muutos luottomarginaalissa, %-yksikköä 0,12 0,09 0,06 0, Luoton riskipaino,% Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 21

23 Vaihtoehtoiset rahoituskanavat kehitysvaiheessa Joukkorahoitus uusi ja kasvava tapa kerätä rahoitusta yleisöltä pienyrityksille ja erilaisiin hankkeisiin internetpalvelualustojen avulla Pienyritysten kasvava tarve saada vaihtoehtoinen rahoituskanava pankkirahoituksen rinnalle Riskinä mm. riittämättömät tiedot sijoituskohteesta huijausriski likviditeettiriski/jälkimarkkinoiden puute Vaihtoehtorahastojen hoitajista annettu sääntely muokannut rahastomuotoisen sijoitustoiminnan sääntelyä Vaihtoehtorahastot voivat sijoittaa lähes mihin tahansa tuoteinnovaatioita odotettavissa Vaihtoehtorahastojen valikoima laajentunut jo viime vuosina Euroopassa markkinoille tuotu mm. luotonantorahastoja, jotka voivat antaa lainaa yrityksille 22

24 Pidemmän aikavälin hyödyt ylittävät lyhyen aikavälin kustannukset Hyötyjä saavutetaan pitkällä aikavälillä Finanssikriisejä harvemmin talouskasvun pidemmän aikavälin edellytykset paranevat Globaalien finanssikriisien ehkäisy sääntelyä tiukentamalla hyödyttää erityisesti Suomen kaltaisia vientivetoisia talouksia Kustannuksia ja sopeutumispaineita tulee lyhyellä aikavälillä, mm. Pankkien pääoma- ja maksuvalmiusvaatimusten tiukentaminen saattaa välittyä luottojen hintaan ja rahoituksen kustannusten nousu voi vaikeuttaa talouskasvua Uudet raportointivelvoitteet ja hallinnon vaatimukset nostavat kustannuksia Tiukentunut sääntely yhtenä syynä Suomen paikallispankkisektorin rakennemuutoksiin Vaikutusten ennakointi ja siirtymäajat lieventävät sopeutumispaineita Suomalaisilla pankeilla lähtökohtaisesti hyvä vakavaraisuus Vakuutusyhtiöiden Solvenssi II -säädöksissä mukautumiselementtejä 23

25 Kiitos! #finanssisektori 24