Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen. Matti Koivu,

Transkriptio

1 Finanssilaitosten valvonta Systeemiriski vs. vakuutettujen etujen turvaaminen Matti Koivu,

2 Agenda Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttaminen Pankkien ja vakuutuslaitosten merkittävimmät riskit Finanssilaitosten riskienvalvonta Systeemiriski, sen ehkäisy ja riskin lähteet Suomessa 1

3 Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteet Laki Finanssivalvonnasta Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottaviksi säädettyjen vakaa toiminta, vakuutettujen etujen turvaaminen sekä yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

4 Miten Fivan tavoitteet pyritään saavuttamaan? riskien valvonnan näkökulma Vakavaraisuus ja riskien valvonta Liiketoiminnan riskit oltava oikeassa suhteessa vakavaraisuuteen Korkealaatuinen riskienhallinta Valvottavien kannattava liiketoiminta Korkea vakavaraisuus luottamuksen ylläpitämiseksi Ikävien yllätysten välttäminen ongelmat havaittava ja niihin puututtava riittävän aikaisessa vaiheessa hallittu alasajo tarvittaessa Tässä esityksessä tarkastellaan finanssilaitosten valvontaa vakavaraisuus - ja riskien valvonnan näkökulmasta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

5 Pankkien ja vakuutuslaitosten merkittävimmät riskit

6 Yksinkertaistetun pankin ja vakuutuslaitoksen taserakenne Pankin tase Vakuutuslaitoksen tase Joukkovelkakirjat Vastuuvelka Luottokanta Sijoitusomaisuus Talletukset Saamiset luottolaitoksilta Likvidit varat Oma pääoma Oma pääoma 5

7 Pankin merkittävimmät riskit 1) Likviditeettiriski Talletuskannan käyttäytymiseen liittyvät riskit Maturiteettitransformaatio ja jälleenrahoitusriski Sijoitusomaisuuden ja likvidien varojen likvidiyteen liittyvä riski 2) Luottoriski Erittäin suhdanneriippuvainen Luottokannan laatu ja keskittymät Arvopaperisijoitusten konkurssiriski 3) Markkinariski Korkotason muutoksista aiheutuvat riskit (korkokate, arvopaperisijoitukset) Sprediriski Kiinteistöriski 4) Tartuntariski Kanava tartuntojen leviämiseen pankkien ja muiden finanssilaitosten välillä (keskittymä- ja vastapuoliriskit) Riskien välillä merkittäviä takaisinkytkentöjä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

8 Likviditeettiriski talletuskannan kasvu kiihtynyt kriisissä Talletukset olleet stabiili varainhankinnan lähde Kriisissä vaadittaessa maksettavien talletusten käyttäytyminen suurin epävarmuustekijä Euroalueen yritysten ja kotitalouksien Suomen rahalaitoksiin tekemät euromääräiset talletukset vaateittain milj. euroa / / / / /2004 Lähde: Suomen Pankki 02/ / / / / /2007 Yön yli ja avistatalletukset 7 08/ / / / / / /2010 Määräaikaistalletukset 07/2010 Muut Talletusten vuosikasvu, % 12/ / % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 %

9 Likviditeettiriski Jälleenrahoitustarve ja riski kasvanut Noin 30% luottokannasta joudutaan rahoittamaan liikkeeseen lasketuilla korkopapereilla rahamarkkina ja jvk-instrumentit Jälleenrahoitusriski likviditeettikriisissä Suomen rahalaitosten euroalueen yleisön euromääräiset talletukset milj. euroa /2003 5/2003 9/2003 1/2004 5/2004 9/2004 1/2005 5/2005 9/2005 1/2006 5/2006 9/2006 1/2007 5/2007 9/2007 1/2008 5/2008 9/2008 1/2009 5/2009 9/2009 1/2010 5/2010 9/2010 1/2011 5/2011 9/ % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloudet Yritykset Muut Talletukset/Antolainaus, % Lähde: Suomen Pankki 8

10 Likviditeettiriski Jälleenrahoitusriskiä ehkäistään riittävän pitkällä varainhankinnalla Pitkäaikaisen varainhankinnan osuus kasvanut kriisin puhjettua selvästi Tulevan likviditeettisääntelyn vaikutus? Milj. euroa / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /2011 Lähde: Suomen Pankki Alle 1 vuosi 1-2 vuotta Yli 2 vuotta 9

11 Likviditeettiriski Velkakriisi vaikeuttanut ja vähentänyt pankkien jvk-emissioita tuntuvasti Pankkien jälleenrahoitus vaikeutunut Lyhyen rahoituksen kustannukset nousseet Pitkäaikaista vakuudetonta rahoitusta ei juurikaan ole hankittu Vakuudellisen pitkäaikaisen rahoituksen kustannukset ovat myös nousseet Pankit, jotka sijaitsevat velkaongelmamaissa tai joilla on merkittäviä saamisia kyseisistä maista, ovat kohdanneet suurimmat ongelmat Kuka sijoittaa jatkossa pankkipapereihin? mrd. USD Kansainväliset rahoituslaitosten velkapapereiden nettoliikkeeseenlaskut ja vuosikeskiarvot 03/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /2011 Lähde: BIS Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

12 Likviditeettiriski EU:n pankeilla lähivuosina suuret jälleenrahoitustarpeet EU:n pankkien erääntyvä pitkäaikainen (> 1 v) varainhankinta Euroopan pankeilla erääntymässä paljon (noin 1300 mrd. euroa) pitkäaikaista varainhankintaa Suomen pankkisektorilla erääntymässä noin 10 mrd. euroa pitkäaikaista varainhankintaa kahden seuraavan vuoden aikana. Valtioilla samanaikaisia suuria rahoitustarpeita Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

13 Luottoriski riskit pysyneet maltillisina kriisistä huolimatta Luottotappiot kärjistyvät aina taloustaantumissa 12

14 Korkoriski Matala korkotaso uhka pankkien korkokatteelle Pitkittyvä alhainen rahamarkkinakorkojen taso ja talletuskilpailun kiristyminen uhkaavat nakertaa pankkisektorin korkokatetta ja kannattavuutta Pankkisektorin neljänneksittäinen korkokate Milj euroa % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % 03/ / / / / / / / / / / / / /2011 Lähde: Finanssivalvonta Korkokate,milj. euroa Euribor 6 kk, % 13

15 Tartuntariski Case Euroopan velkakriisi 250 % GIIPS-valtionlainojen osuus ydinpääomasta (Core Tier 1) 200 % 150 % 100 % 50 % Espanja Portugali Italia Irlanti Kreikka 0 % Itävalta Belgia Kypros Tanska Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Irlanti Italia Luxemburg Malta Alankomaat Norja Puola Portugali Slovenia Espanja Ruotsi Iso-Britannia Eurooppalaisten pankkien valtionlainariskit merkittäviä suhteessa vakavaraisuuteen GIIPS-riskit ovat keskittyneet velkaongelmamaiden pankkeihin, mutta myös CYP, BE, FR ja LUX pankeilla merkittäviä vastuita Viime aikoina monet pankit pienentäneet saamisiaan Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Lähde: EBA, stressitestiin osallistuneet pankit,

16 Tartuntariski Riskien tartuntakanavat eri maista Suomen finanssilaitoksiin Tartunnat voivat kanavoitua Suomeen useasta lähteestä erityisesti pohjoismaista Suomalaisten sijoittajasektoreiden saamiset maittain Milj. euroa Alankomaat Belgia Espanja Irlanti Iso-Britannia Luottolaitokset Italia Vakuutuslaitokset Lähde: Suomen Pankki, maksutasetilasto Itävalta Kreikka Luxemburg Norja Portugali Ranska Ruotsi Saksa Tanska Tappiopuskuri, , mrd. euroa Luottolaitokset 8.9 Vakuutuslaitokset 5.0 Työeläkelaitokset Venäjä Viro Sijoitus-ja rahamarkkinarahastot Työeläkelaitokset Muu Eurooppa Amerikka Aasia

17 Yksinkertaistetun pankin ja vakuutuslaitoksen taserakenne Pankin tase Vakuutuslaitoksen tase Joukkovelkakirjat Vastuuvelka Luottokanta Sijoitusomaisuus Talletukset Saamiset luottolaitoksilta Likvidit varat Oma pääoma Oma pääoma 16

18 Vakuutuslaitoksen merkittävimmät riskit 1) Sijoitusriskit Osakeriski Korko-, spredi- ja konkurssiriski Kiinteistöriski Valuuttariski 2) Vakuutustekniset riskit Pitkäikäisyysriski Kuolevuusriski Katastrofiriski Keskittymät Riskien välillä ei merkittäviä takaisinkytkentöjä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

19 Sijoitusriski Osakeriski dominoi vakuutuslaitosten sijoitusriskejä Osakeriskin kontribuutio suurin sektorista riippumatta Korko- ja sprediriskit myös tärkeässä roolissa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sijoitusjakaumat Vahinkovakuutus Henkivakuutus Työeläkelaitokset Korkosijoitukset Kiinteistösijoitukset Osakesijoitukset Muut Työeläkelaitosten vakavaraisuusaste ja HEX portfolioindeksi 18 12/ / / / / / / / / / / / / /2011 HEX portfolio-indeksi Vakavaraisuusaste, % 09/ % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 %

20 Vakuutustekniset riskit merkittäviä pitkällä aikavälillä Salakavala, yleensä hitaasti realisoituva riskityyppi (esim. pitkäikäisyys) Piilevät riskit Vastuiden hinnoitteluriski (takuutuotto-, eläkelupaukset) Keskittymät vs. jälleenvakuutus 19

21 Finanssilaitosten riskienvalvonta

22 Pankkien ja vakuutuslaitosten valvonnan tavoitteet Valvottavien riskienhallinta on riittävällä tavalla järjestetty suhteessa toiminnan laajuuteen ja noudattaa lakeja sekä Fivan sääntelyä Riskienhallinta tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa valvottavan riskeistä riskit tunnistetaan ajoissa Varmistua siitä, että riskit eivät uhkaa valvottavan vakavaraisuutta Valvottavan ylimmän johdon hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita noudatetaan päivittäisessä toiminnassa systemaattisesti Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

23 Pankkien ja vakuutuslaitosten valvonnan tavoitteet Analyysitoiminta Riski- ja vakavaraisuusraportointiin pohjautuvat analyysit Stressitestit ja pääoman riittävyys Ad-hoc kyselyt ja selvitykset Tavoitteena havaita riskipesäkkeet ajoissa ja puuttua mahdollisiin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa On-site valvonta Valvontakäynnit Riskienhallinnan tarkastukset kohdennetaan merkittävimpiin riskialueisiin ja riskianalyysin perusteella tunnistettuihin toimijoihin Tavoitteena arvioida kuinka hyvin sääntelyvaatimukset ja valvottavan riskienhallinnan periaatteet ja ohjeet on implementoitu käytännön prosesseihin ja toiminnan ohjaukseen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

24 Eroja pankkien ja vakuutuslaitosten valvonnassa Eri laitostyyppien valvonnan periaatteissa ei ole merkittäviä eroja Valvonnan painopisteet kohdennettava riskiprofiilien erot huomioiden Tiettyjen riskialueiden hallintaan ja valvontaan soveltuvat periaatteet sekä käytännöt ovat yhteneväiset yli sektorirajojen Esim. markkinariskien hallinta ja mittaus Merkittävimmät erot pankkien ja vakuutuslaitosten välillä velkapuolen erien riskiprofiilissa Pankki: talletusten äärimmäinen likvidoitavuus merkittävin riskitekijä Vakuutuslaitos: vastuuvelan riskien arviointi ja riskivastaava hinnoittelu Tulevassa vakavaraisuussääntelyssä merkittäviä eroja: Basel III: lähtökohtana saamisten riskipainotus. Likviditeettisääntelyssä tavoitteena taseriskien huomiointi Solvenssi II: lähtökohtana taseriskien hallinta ja mittaaminen Samoille riskeille eri pääomavaatimukset: sääntelyarbitraasi? Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

25 Systeemiriski, sen ehkäisy ja lähteet Suomessa

26 Systeemiriski eräs määritelmä Finanssijärjestelmästä lähtevät kriisit - Konkurssit - Maksujärjestelmähäiriöt -Epäluottamuksen kärjistyminen -Varallisuusarvojen romahdus Reaalitaloudesta lähtevät kriisit - Talouden taantuma - Valtioiden velkaongelmat Muualta lähtevät kriisit -sota - suuronnettomuus Kriisin leviäminen finanssijärjestelmään, - Riskien eskaloituminen -Tartunnat -Mahdollisia suuria kustannuksia yhteiskunnalle Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

27 Systeemiriski pankkisektori vs. vakuutussektori Pankit herkempiä talouden epävarmuudelle ja riskitekijöille Euroopassa pankeilla merkittävä rooli rahan ja maksujen välityksessä, luotottajina ja tätä kautta talouskasvun moottoreina Pankkien merkittävän roolin takia ne voivat toimia myös kriisien ja tartuntojen välityskanavana Perinteistä vakuutustoimintaa ei yleensä pidetä systeemiriskin lähteenä Toiminta hidastempoista vakuutusmaksujen keräys etukäteen, rahastointi ja etuuksien maksu yleensä pidemmän ajanjakson aikana Ei markkinaehtoista varainhankintaa eikä merkittävää likviditeettiuhkaa Rajoitettu tartuntariski Finanssikriisissä vakuutusyhtiöiden merkittävät ongelmat johtuivat kvasi-pankkitoimintojen saamasta merkittävästä asemasta osana vakuutuslaitosten toimintaa Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

28 Systeemiriskin ehkäisy Basel III sääntelyuudistusten tavoitteet Korkeammat pääomavaateet Pankkien likviditeettipuskurien vahvistaminen ja maturiteettitransformaation pienentäminen Vivutuksen rajaaminen Makrovakaustyökalut riskien rajaaminen jo noususuhdanteessa Sääntelyarbitraasin vähentäminen (trading - vs. banking book) Turvallisempi pankkisektorin toiminta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

29 Systeemiriski Suomen finanssimarkkinat keskittyneet Suomen pankkimarkkinat ovat erittäin keskittyneet suhteessa muihin Euroopan maihin pankkisektorin koko suhteessa BKT:een on huomattava milj. euroa Pankkien taseiden loppusumma ja suhde BKT:een Pankit, joiden tase < 1 mrd euroa 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % BKT:sta milj. euroa Kaikki pankit/pankkiryhmät 300 % 250 % 200 % 150 % 100 % 50 % % BKT:sta 0 Lähde: Finanssivalvonta, % %

30 Systeemiriski Suomen finanssimarkkinat keskittyneet Myös vakuutusmarkkinat ovat keskittyneet, mutta vähemmän kuin pankkisektori Suomessa on kansallisesti systeemisesti merkittäviä toimijoita Laitokset, joiden sijoitusomaisuus < 1 mrd euroa milj. euroa Henki-, vahinko- ja työeläkevakuutuslaitosten sijoitusomaisuus ja suhde BKT:een 5 % 5 % 4 % 4 % 3 % 3 % 2 % 2 % 1 % 1 % % BKT:sta milj. euroa Kaikki vakuutuslaitokset 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % BKT:sta 0 Lähde: Finanssivalvonta, % %

31 Systeemiriski riskin lähteet Suomessa? Kotitalouksien varallisuudesta valtaosa sidottu asuinkiinteistöihin Kiinteistömarkkina erittäin merkittävä sijoituskohde myös yrityksille ja institutionaalisille sijoittajille (markkinan koko?) Potentiaalisella varallisuusarvojen laskulla voi olla merkittäviä taloudellisia seuraamuksia kuten finanssikriisikin maailmalla osoitti milj. euroa Kotitalouksien rahoitusvarallisuus Kaikkien sektoreiden rahoitusvarallisuus Käteinen ja talletukset Korkopaperit Osakkeet ja osuudet Asuntovarallisuus milj. euroa Lähde: Tilastokeskuksen rahoitustilinpito 2010, Tilastokeskuksen data ja esitelmöijän omat laskelmat Osakkeet Jvk:t Rahamarkkina

32 Systeemiriski Kuinka paljon varallisuushinnat voivat laskea ja miten käy reaalitaloudelle finanssikriiseissä? Muutokset 14 pankkikriisissä*, keskiarvot Kumulatiivinen muutos, % Kesto, vuosia Asuntojen hinnat Osakekurssit Työttömyys, %-yks BKT henkeä kohti Asuntojen hintojen ja osakekurssien muutos on ollut varsin yhtenäistä kriiseissä, työttömyyden ja BKT:n muutos vaihtelee kriisistä toiseen enemmän Julkisen velan reaalinen määrä kasvaa rajusti: toisen maailmansodan jälkeisissä kriiseissä keskimäärin +86 % *: Argentiina 2001, Columbia 1998, Hong Kong 1997, Indonesia 1997, Korea 1997, Malesia 1997, Filippiinit 1997, Thaimaa 1997, Japani 1992, Suomi 1991, Ruotsi 1991, Norja 1987, Espanja 1977, Yhdysvallat 1929 Huom: Asuntojen hintojen muutos, kesto ilman Japani 1992 Lähde: The Economist ja Reinhardt & Rogoff

33 Systeemiriski asuntohintojen kehitys Suomessa ollut toistaiseksi vakaata Hinnat nousseet tasaisesti jo lähes kaksi vuosikymmentä nousu vaimeampaa suhteutettuna ansiotason kasvuun 450 Pohjoismaiden asuntohintaindeksien kehitys Norway Denmark Sweden Iceland Finland Q1/95 Q1/96 Q1/97 Q1/98 Q1/99 Q1/00 Q1/01 Q1/02 Q1/03 Q1/04 Q1/05 32 Q1/06 Q1/07 Lähde: Pohjoismaisten valvojien tiedonvaihto Q1/08 Q1/09 Q1/10 Q1/11

34 Yhteystiedot KIITOS! Yhteystiedot: Matti Koivu Toimistopäällikkö, Markkina- ja operatiiviset riskit Finanssivalvonta Puh Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority