Toteutus ja työtavat Mitä kasvatustiede on?

Tavoitteet! Opiskelija ymmärtää kasvatustieteen historiallisen rakentumisen, Dosentti, FT Riitta sl 2015 moniuloitteisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen.! Opiskelija ymmärtää itsenäisen opiskelun ja laajojen opintokokonaisuuksien merkityksen oman pedagogisen ajattelunsa rakennusaineksina.! Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa erilaisia kasvatuspäämääriä ja niiden taustalla vaikuttavia kasvatustieteellisiä painotuksia.! Opiskelija kykenee tarkastelemaan kasvatustieteen yhteiskuntasuhdetta ja koulun kasvatustodellisuutta kriittisesti.! Opiskelijalla on valmiuksia akateemiseen opiskeluun ja oman käyttöteorian alustavaan tiedostamiseen. Avoin yliopisto 2 Sisältö Kirjallisuus! Opintojaksossa tarkastellaan kasvatustiedettä monitieteisenä järjestelmänä.! Husu, J., &, R. (Toim.) (2006). Suoraa puhetta. Kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. Juva: PSkustannus! Siljander, P. (2002). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava. Arviointi! Opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5 3 4 Toteutus ja työtavat Mitä kasvatustiede on?! Luennot: 4 tuntia! Itsenäinen työskentely: 72 tuntia! Tentti: 2 tuntia ma 28.9. klo 17 uusinnat ke 11.11. klo 17 ke 16.12. klo 17! Keskustelkaa hetki keskenänne (n. 5 min) omista käsityksistänne kasvatustieteestä!! millainen tieteenala?! millaisia sisältöjä?! millaisia menetelmiä?! mitä tutkitaan?! millainen arvostus? 5 6

7 Kasvatustiede ja sen osa-alueet Kasvatustieteilijöiden ammattinimikkeitä koulutussuunnittelija, projektipäällikkö, suunnittelija, työnsuunnittelija, ohjaava opettaja, Yleinen kasvatustiede Kasvatusfilosofia Kasvatuksen historia Kasvatuspsykologia Kasvatussosiologia Didaktiikka/Pedagogiikka Vertaileva kasvatustiede Aikuiskasvatustiede Erityispedagogiikka varhaiskasvatus musiikkikasvatus liikuntakasvatus taidekasvatus käsityökasvatus mediakasvatus yrittäjyyskasvatus eri oppiaineiden didaktiikat koulutustarkastaja freelance-kouluttaja/kouluttaja/aikuiskouluttaja, kasvatusaineiden lehtori, lehtori, kasvatustieteellisten ja psykologisten aineiden opettaja, päätoiminen tuntiopettaja, aikuiskoulutusvastaava, rehtori, koulutuspäällikkö, koulutusjohtaja, opinto-ohjaaja, työvoimakonsultti, työvoimaohjaaja, työvoimaneuvoja, asiakasneuvoja, koulutusneuvoja, urasuunnittelija, perhepäivähoidon ohjaaja, perhetyöntekijä/-ohjaaja, sosiaalityöntekijä, lastensuojelu, koulukuraattori, tutkija, projektitutkija, kuntoutustutkija, assistentti, projektiassistentti, henkilöstönkehityspäällikkö, elearning Product Manager, henkilöstöpäällikkö, koulutuspäällikkö, hallinnon ja henkilöstön assistentti, henkilöstökonsultti, henkilöstöneuvottelija, rekrytoija, rekrytointikonsultti, HRD-consultant, HRD-specialist, HRDmanager, human resources compensation & benefits assistant, liikkeenjohdon ja johtamisen kouluttaja, järjestösihteeri/aluesihteeri, sosiaalisihteeri, projektisihteeri, kehittämispäällikkö, sivistystoimentarkastaja, amanuenssi, talouspäällikkö, rekrytointipäällikkö ja korkeakoulusihteeri 8 MODERNIN KASVATUSTIETEEN SYNTY Historiallinen konteksti Peruskäsitteitä 9 Kasvatustiede tieteenalana Kasvatustieteen ydinsisällöt! tutkii ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista! tarkastelee erilaisia koulutusinstituutioita ja -järjestelmiä! Kasvatustieteen ydinsisältö on perusta, jonka pohjalle muu sisältö rakentuu tai josta se eriytyy. Kasvatustieteitä! varhaiskasvatustiede! aikuiskasvatustiede! erityispedagogiikka! Lähtökohtana tieteenalan systemaattinen tiedonmuodostus ja teoriankehittely! Tieteenalan kehityshistoria! Tieteenalan teoriahistoria 11 12

Kasvatustieteen tehtävän kaksi orientaatiota Kasvatustieteen tehtävä! Luoda tai tuottaa perusteltua tietoa tutkimuskohteestaan eli kasvatustodellisuudesta! Tieteenalan systemaattinen tiedonmuodostus ja teorian kehittely Teoreettinen rekonstruktio 13 Kasvatustieteen tarkastelutasot Metateoria Empiirinen rekonstruktio 14 Kasvatustieteen kolme ydinsisältöä! METATEORIA Kasvatustieteen teoria! Käsitys kasvatustieteestä tieteenalana! KOHDETEORIA (OBJEKTITEORIA) Objektiteoria Kasvatustiede! Tutkimuskohdetta koskevat perusteoriat! Kasvatustieteen klassiset sisältöalueet! KASVATUS JA OPETUS TOIMINTANA Kohde Kasvatuskäytäntö, kasvatustodellisuus (König, 1975) 15 KOHDETEORIA METATEORIA Minkälaiset tavoitteet asetan opetusjaksolle? Mitkä sisällöt valitsen? Millaisia menetelmiä käyttäisin? Miten ja mitä arvioisin? Miten tavoitteiden sisältöjen ja menetelmien valinta ovat suhteessa toisiinsa? Miten arvioinnin kohteet muodostuvat? Mikä on kasvatustieteelle tieteenä tunnusomaista? Kasvatus- ja opetuskäytännöt! Kasvatus- ja opetuskontekstit Kasvatus kasvatustiede kasvatustieteen teoria KASVATUSTOIMINTA! 16 Kasvatus kasvatustiede kasvatustieteen teoria KASVATUSTOIMINTA Mitä ainevalintoja oppilaan olisi tehtävä peruskoulun yläasteella? Miten oppilaan ainevalinnat vaikuttavat tulevan koulutusuran muotoutumiseen? Onko ruumiillinen kuritus sallittua? Aiheuttaako ruumiillinen kuritus tunneelämän häiriöitä? OPETTAJA ONTOLOGIA Miten kasvatustutkimusta tehdään? OPETUS EPISTEMOLOGIA OPISKELU OPPILAS didaktinen suhde OPPIMINEN METATEORIA KOHDETEORIA 17 OPPIAINES METODOLOGIA 18

Pedagogisen ajattelun tasomalli (Kansanen, 1993) 20 Paradigma Kasvatustieteen eri suuntaukset Paradigma on yleinen ja yhteisesti hyväksytty käsitys korkeatasoisesta tutkimuksesta ja ajattelusta. (Thomas Kuhn, 1962; 1977)! Henkitieteellinen t. hermeneuttinen pedagogiikka 1700 1800- lukujen vaihteesta alkaen! Empiirinen kasvatustiede 1800-luvun lopulta alkaen Tutkimusparadigma Joukko uskomuksia, arvoja ja oletuksia tutkimuksesta, sen luonteesta ja menetelmistä, joista ryhmällä tutkijoita on yhteinen käsitys. 21 22 Kasvatustieteen synty Pedagogiikan toiminta- ja prosessikäsitteet! Kasvatusta on aina ollut!! Akateemisena oppiaineena 1770-luvun lopulla, jolloin Hallen yliopistoon perustettiin ensimmäinen pedagogiikan oppituoli eli professuuri! saksalaisella kielialueella Pädagogik! suomalaisessa perinteessä kasvatus- ja opetusoppi TOIMINTAKÄSITTEET - kasvatus PROSESSIKÄSITTEET - sivistys Valistus! Kasvatus ja koulutus yhteiskunnallisen edistyksen ehto, valistuneen ihmisen perushyve. Tarve kehitellä pedagogiikkaa kasvatusta tutkivana tieteenä. - opetus - koulutus - sosialisaatio - oppiminen 23 (Oelkers, 1985) 24

Kasvatuksen käsitteen muodolliset piirteet Kasvatuksen ja sivistyksen suhde! intentionaalisuus! interaktiivisuus! interaktion epäsymmetrisyys! pakon ja vapauden ristiriita > vaatimus itsenäiseen toimintaan Vierasmääräytyminen KASVATUSTOIMINTA Täysi-ikäisyys Itsemääräytyminen SIVISTYSPROSESSI 25 (Siljander, 2002) 26 Kasvatuksen kolme perustehtävää! Sivistys! Sosialisaatio! Identiteetin rakentuminen Opetus sisältö Didaktinen kolmio opettaja oppilas 27 28 Didaktinen kolmio Tehtävä OPETTAJA YKSILÖ sivistys ja sosialisaatioprosessi YHTEISKUNTA OPETUS! Minkälaiseen yhteiskuntaan kasvatetaan?! Yksilöllistymisen ja yhteiskunnallistumisen tasapaino! Vierasmääräytyminen / Itsemääräytyminen OPPILAS OPISKELU didaktinen suhde OPPIMINEN OPPIAINES Ollaanko yhteiskunnassa yksimielisiä siitä, millaisia ihmisiä kasvatetaan? tehokas työntekijä aktiivinen kansalainen työntekijä vaikuttaja 29 30 (Krokfors)

31 Hermeneuttinen pedagogiikka Herbart ja aikalaiset KASVATUSTIEDE KULTTUURITIETEENÄ 32 Hermeneuttinen pedagogiikka Hermeneutiikan lajeja! Herbart, Schleiermacher, Hegel! kulttuuritiede, henkitiede, hermeneutiikka! saksalaisella kielialueella kutsutaan henkitieteelliseksi pedagogiikaksi (geisteswissenschaftliche Pädagogik), Wilhelm Diltheyn (1833 1911) käyttöön ottama terminologia! tarkoitetaan tieteitä, joiden tutkimuskohteena ovat ihminen itse ja ihmisen omalla toiminnallaan luoma kulttuuri! hermeneuttinen-käsite tuli kielenkäyttöön 1960-luvulla, jolloin haluttiin korostaa pedagogiikan tulkitsevaa ja ymmärtävää luonnetta sekä! tekstihermeneutiikka! kirjallisten tekstien tulkinta! filosofinen hermeneutiikka! ihmisen olemassaolon tapaan, kieleen, kommunikaatioon ja ymmärtämisen ehtoihin liittyvät kysymykset! pedagoginen hermeneutiikka! kasvatustodellisuuden tulkinta ja ymmärtäminen historiallis-hermeneuttisia tutkimusmenetelmiä kovien empiiristen menetelmien vaihtoehtoina 33 34 Hermeneutiikalle ominaista! Ihmisten toiminta on intentionaalista.! Toiminta ja sen tulokset sisältävät erilaisia merkityksiä.! Tietoa tuotetaan hahmottamalla asioiden ja niiden kontekstien välisiä yhteyksiä ja tarkastelemalla ilmiöitä suhteessa sekä toisiin samanaikaisiin ilmiöihin että ilmiöiden kehitykseen.! Tieto ymmärretään jatkuvana tulkintojen prosessina, jossa tulkinnat ja tieto uusiutuvat.! Tiedon muodostumisen prosessia kuvataan hermeneuttiseksi kehäksi: yksityiskohtien tulkinta vaikuttaa kokonaisuuden tulkintaan ja tutkimuskohteesta tehtyjen tulkintojen uudelleentulkitseminen tuottaa yhä laajenevaa ymmärrystä kohteesta. Hermeneuttisen pedagogiikan rajat kasvattajan toiminnan osalta 1. Kasvatusta on tutkittava historiallisessa kontekstissaan eli kehittyvänä ilmiönä. 2. Kasvattajaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisena yksilönä. 3. Kasvattajaa on tutkittava osana kulttuuria ja yhteiskuntaa. 4. Tutkija ei voi tarkastella kasvatusta ulkopuolisena. 5. Tutkijan tulee käyttää tutkimuskohteestaan peräisin olevia käsitteitä. 6. Tutkimuksen tehtävänä on syventää kasvattajan kasvatustietoisuutta. 7. Tutkijan on otettava kantaa päämäärä- ja arvokysymyksiin. 8. Tutkijan on tuotava esiin kasvattajien tietoisuuden yhteiskunnalliset ehdot. 9. Tutkijan on harjoitettava ideologiakritiikkiä. 35 Moilanen (1990, 4) 36

1833 1911 Diltheyn perilliset! Dilthey 1888: Über die Möglichkeit einer allgemeingültigen pädagogischen Wissenschaft! kasvatustiedettä koskeva kehittely jäi oppilaiden tehtäväksi (Dilthey-koulukunta)! Herman Nohl (1879 1960)! Theodor Litt (1880 1962)! Eduard Spranger (1882 1963)! Max Frischeisen Köhler (1878 1923)! Erich Weniger (1893 1961)! Wilhelm Flitner (1889 1990)! Otto F. Bollnow (1903 1991)! saksalaisella kielialueella valta-asema 1920 1960 -luvuilla Luonnontieteiden ja ihmistieteiden perusajattelutapoihin liittyvät oletukset ja sitoumukset LUONNONTIETEET luonnonobjektit historiattomuus kausaalisuhteet selittäminen yleisyys IHMISTIETEET kulttuuriobjektit historiallisuus merkityssuhteet ymmärtäminen ainutkertaisuus 37 38 John Locke ajatuksia kasvatuksesta KASVATUSTIEDE KOKEMUSPERÄISENÄ TIETEENÄ 39 40 Empiirinen kasvatustiede Empiristejä! empiirinen = kokemusperäinen! tieto perustuu kokemukseen, tiedon lähteenä on havainto! tausta modernin luonnontieteen kehityksessä: luonnontiede on empiiristä luonnon tutkimusta! John Locke! G. Berkeley! David Hume 41 42

Empiirinen kasvatustiede Empiirisen kasvatustieteen varhaisvaiheet ymmärretään! tiedon alkuperää koskevana periaatteena,! kasvatustieteen tutkimuskohteen määrittelyyn liittyvänä periaatteena ja! tiedonhankinnan menetelmiin liittyvänä vaatimuksena! 1800-luvun lopun empiirinen murros! psykologialla suuri merkitys kasvatustieteen empiiriselle käänteelle! Wilhelm Wundtin perustama kokeellisen psykologian laboratorio 1879 Leipzigiin! 1895 The National Society for the Scientific Study of Education! E. L. Thorndike (amer.)! Alfred Binet (ransk.) 43 44 Kokeellinen eli eksperimentaalinen kasvatustiede! 1900-luvun alussa! Ernst Meumann ja August Lay (saks.) > systemaattinen kasvatustieteen kehittely tieteenä! kokemusperäinen reaalitiede, tutkimuskohteena kasvatus yhteiskunnallisen todellisuuden ilmiönä! kasvatustieteen itsenäisen aseman perustelu, kasvatustieteen tutkimuskohteen, kysymyksenasettelun ja tarkoituksen erityisluonne! pedagoginen eksperimentti, testit, kyselyt, havainnointimenetelmät! kasvatustieteen rakenne ja osa-aluejako (kasvatusfilosofia, -psykologia, -sosiologia, didaktiikka)! kokeellisen pedagogiikan periaatteita kokeiltiin opetustyössä Empiiris-analyyttinen kasvatustiede! voidaan tarkoittaa laajasti empiiristä kasvatustieteen traditiota, yleisempi merkitys 1960-lähtien voimistunut suuntaus! empiirinen = kasvatustieteellisen tiedon tulee olla kontrolloitujen havaintojen avulla perusteltua! analyyttinen = filosofisten ongelmien käsittely kieleen ja kielenkäyttöön liittyvinä ongelmina, kielen looginen analyysi! merkitysanalyysi keskeinen, analyysin vaatimus edellyttää käytettyjen käsitteiden täsmällistä määrittelyä ja loogisten suhteiden osoittamista 45 46 Realistinen käänne Ontologinen realismi! 1960-luvulla kasvatustieteen tiedeperustaa arvioitiin ja rakennettiin uudelleen useista eri lähtökohdista! saksalaisella kielialueella realistinen käänne, pyrkimys irrottautua varhaisemmista kasvatustutkimuksen lähtökohdista ja määritellä kasvatustieteen asema suhteessa muihin tieteisiin ja kasvatus- ja koulukäytäntöihin! Roth: henkitieteellisen ja empiristisen pedagogiikan yhteen saattaminen! todellisuuskäsitys: ihmisen mielipiteistä ja uskomuksista riippumaton ns. objektiivinen todellisuus, josta voidaan saada tietoa! ontologinen realismi: ilmiöiden olemassaolo ei ole välittömästi riippuvainen omista uskomuksistani tai käsityksistäni! totuuden korrespondenssiteoria 47 48

Pedagogiikan yleiset tehtävät Kasvatustiede vs. kasvatusoppi! kasvatustodellisuutta koskevan kuvailevan tiedon tuottaminen! kasvatustodellisuutta koskevien suositusten ja toimintaohjeiden kehitteleminen! kasvatustodellisuuden ilmiöiden ymmärtäminen! kasvatusta koskevien poliittisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten ehtojen muuttaminen! > empiiris-analyyttisen tiedekäsityksen mukaan tehtävistä on hyväksyttävissä vain ensimmäinen! kasvatusoppi luonteeltaan ei-tieteellistä ja käytännöllistä, normatiivista! kasvatustiede luonteeltaan deskriptiivistä, ei voi asettaa mitään yleisesti noudatettavia ohjeita! kasvatustieteen tulee olla arvovapaata ja ei-normatiivista, kasvatusoppi on luonteeltaan arvosidonnaista! teorioiden tehtävänä on! kuvata! selittää! ennustaa! toimia teknologisten ongelmien ratkaisuvälineenä 49 50 Paolo Freire ja kriittinen pedagogiikka KASVATUSTIEDE YHTEISKUNTATIETEENÄ 51 52 Kriittinen kasvatustiede Kriittinen kasvatustiede! kaksi kriittisen pedagogiikan päätraditiota:! mannereurooppalainen ja! amerikkalainen! Frankfurtin koulukunta 1920 30-luvuilla (Horkheimer & Adorno)! > tieteen sidonnaisuus poliittisen ja taloudellisen vallan yhteiskunnallisiin mekanismeihin! Jürgen Habermas 1960 70-luvuilla! Klaus Mollenhauer, Hervig Blankertz, Wolfgang Klafki (1970 1980- luvuilla)! Pierre Bourdie & Michel Foucault! feministinen yhteiskunta- ja koulutuspolitiikan kritiikki! amerikkalaisessa perinteessä Henry Giroux & Peter McLaren! Wildfred Carr & Stephen Kemmis (austr.)! kiinnitetään huomio mm. etnisten vähemmistöjen asemaan, rotu- ja sukupuolistereotypioihin, rahan valtaan, taloudellisen ja kulttuurisen pääoman säätelymekanismeihin ja yleisesti valtakulttuurin ja alakulttuurien kamppailuasetelmiin! Paolo Freire (brasil.)! perinnettä yhdistää samantyyppiset kritiikin kohteet ja marxilainen filosofinen tausta, korostus tieteen yhteiskuntakritiikissä ja politiikassa 53 54

Kriittinen kasvatustiede Kriittinen kasvatustiede! syntykonteksti 1960-luvun poliittisessa liikehdinnässä! yliopistoissa vasemmisto-opiskelijoiden kulttuurivallankumous! mies ja ääni -periaate! uusmarxilaisuus, vasemmistointellektuellit! demonstraatiot, joukkomielenosoitukset, valtaukset (Vanha ylioppilastalo 1968)! kriittinen kasvatustiede eräänlaista henkitieteellisen pedagogiikan itsekritiikkiä, poliittinen tausta toisen maailmansodan jälkeinen oikeudenkäynti ja välienselvittely fasismin kanssa! keskeisimmät syytökset: hermeneutikkojen poliittisen tiedostuksen puute ja yhteiskuntakritiikin voimattomuus! hermeneutikkojen tapa määritellä ja käsitteellistää tutkimuskohde, kasvatustodellisuus, rajaa tutkimuksen kohteesta pois olennaisimman, nimittäin poliittisen ulottuvuuden! valta, manipulaatio ja luokkaintressit aina kasvatustapahtumassa, hermeneutikoilla yksilöidealismia! hermeneuttisen pedagogiikan tiedonintressi on väärä tai voimaton, status quo, ei edistystä! vastaava kritiikki empiiris-analyyttistä kasvatustiedettä vastaan 55 56 Kriittinen kasvatustiede Emansipaatio! kasvatusta tarkastellaan konkreettisesta historiallisesta kontekstista käsin (fasismin ja pedagogiikan suhde)! jatkaa valistuksen pedagogiikasta tuttuja demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon, itsemääräytyvyyden ja vapauden ihanteita! emansipaatio ymmärretään perusnormiksi, joka koskee niin kasvatuskäytäntöä kuin kasvatustiedettäkin! täysi-ikäisyys (Mündigkeit)! itsemääräytyminen (Selbstbestimmung)! vapaus (Freiheit)! ihmisen itsemääräytyvyyden ja vapauden idean toteutuminen! pyrkimys siihen, että kasvatettavasta tulisi autonominen subjekti, vapautuminen vierasmääräytyneisyydestä! vapautuminen ideologioista ja väärästä tietoisuudesta! ennakkoluulot, voimattomuus! vapautuminen yhteiskunnallisten instituutioiden sisältämistä vallan ja herruuden rakenteista! sosiaalisen ja materiaalisen hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen! demokratia (Demokratisierung) 57 58 Kasvatus itsereflektiona ja kritiikkinä Kriittinen pedagogiikka kulttuuripolitiikkana! itsereflektio edellyttää kritiikkiä (ei pelkästään toteavaa, vaan myös muuttavaa)! instituutio- ja yhteiskuntakritiikissä arvioidaan todellisia yhteiskunnallisia ja koulutusta koskevia instituutioita ja toimintatapoja kriittisesti! Opetus tuottaa poliittisia subjekteja.! Etiikka on kriittisen pedagogiikan keskeinen kysymys.! Opetussuunnitelmaa voidaan tulkita ja muotoilla poliittisesti eri tavoin.! Uusien tiedonlajien kehittely rikkomalla oppisuuntien välisiä rajoja.! Tieto on historiallisesti ja sosiaalisesti rakentunutta, eikä perimmältään voi olla objektiivista.! Kritiikin ohella tulee luoda mahdollisuuden ja toivon kieltä.! Opettajat muutokseen tähtääviä intellektuelleja. 59 (Giroux, 2001) 60

61 INTERAKTIONISTINEN PEDAGOGIIKKA Kasvatustiede kommunikatiivisena tieteenä! Kommunikaatio kieli muodostaa ihmisten välisen toiminnan ja sen tutkimisen perustan! Interaktionistinen käänne:! sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta tärkeitä käsitteitä inhimillisen toimintan jäsentämisessä! käänne yksilöpainotteisuudesta intersubjektiivisuuteen! pedagogisen toiminnan perustana on kielellinen kommunikaatio ja pyrkimys yhteisymmärrykseen! Jürgen Habermas (saks.) > kommunikatiivisen toiminnan teoria 62 Symbolinen interaktionismi! Georg Herbert Mead (amer.) > ihmisen sosiaalinen minä syntyy kielellisessä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (sosiaalibehaviorismi)! kuvaa yksilön persoonallisen identiteetin rakentumista (persoonallisuusteoria t. identiteettiteoria)! kuvaa, miten yksilö omaksuu sosiaalisen yhteisön vuorovaikutussäännöt ja toimintatavat (sosialisaatioteoria)! pedagoginen interaktio edellyttää, että on olemassa vähintäänkin kaksi subjektia, jotka voivat muodostaa pedagogisen vuorovaikutussuhteen (subjektifilosofinen t. tietoisuusfilosofinen lähtökohta)! moderni ihminen Kasvatus kommunikatiivisena toimintana Inhimillisen toiminnan jaottelu! istrumentaalinen toiminta! ihmisen sopeutuminen luontoon ja luonnon hyväksikäyttö, ulkoisen luonnon muokkaaminen ja hallinta! strateginen toiminta! instrumentaalisen toiminnan malli ohjaa myös ihmisten välisen sosiaalisen toiminnan aluetta: tiettyjen päämäärien tavoittelemiseksi etsitään tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia keinoja (tavoiterationaalisuus)! kommunikatiivinen toiminta! pyritään yhteisymmärrykseen ilman välineellisiä pyrkimyksiä, hyötylaskelmointia, hyväksikäytön ajatusta tai oman voiton pyyteitä 63 (Habermas) 64 KASVATUSTIEDE JA KONSTRUKTIVISMI Mitä konstruktivismi on?! konstruoida = rakentaa! sosiaalinen todellisuus on ihmisen toiminnan ja ihmismielen tuotetta! neurobiologinen, oppimisteoreettinen, systeemiteoreettinen, sosiaalinen konstruktionismi! tietoteoreettinen konstruktionismi konstruktivismi on ensi sijassa tietoteoria! oppimisteoreettinen konstruktivismi = oppija aktiivisen tietoa luovana ja muokkaavana subjektina! konstruktivistisen suuntausten keskeiset ideat esiintyvät useissa pedagogisissa teorioissa ja ajattelutavoissa 1700-luvun lopulta lähtien 65 66

Konstruktivistinen ontologia Konstruktivistinen pedagogiikka! realistinen kanta puhuu kielen ja todellisuuden vastaavuussuhteesta, korrespondenssista! kontruktivistinen kanta sanoo, että kielen ja todellisuuden välillä ei ole mitään vastaavuussuhdetta, koska koko sosiaalinen maailma on kielellisesti rakentunut ja tulkinnoista riippuvainen, on vain erilaisia sosiaalisia konstruktioita ja tulkintoja! lähestyy pragmatistista tiedonkäsitystä, jonka mukaan tieto palvelee käytännöllistä toimintaa! tarkoitetaan sovelluksia ja kehittelyjä, joita on tehty konstruktivistisen ontologian ja tiedonkäsityksen pohjalta kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen alueella! kirjo erilaisia käsityksiä! oppimiskäsitys: oppija on aktiivinen oppiainesta valikoiva, muokkaava ja sisäisten skeemojensa avulla tulkitseva subjekti! oppiminen on mielen aktiivista toimintaa eli tiedon konstruoimista ja luomista! assimilaatio = uusi informaatio liitetään aikaisempiin tietorakenteisiin! akkomodaatio = olemassa olevan tietorakenteen ja skeeman muuntumista, uudelleen organisoitumista 67 68 Konstruktivististen teorioiden korostukset! subjektin autonomia ja itsesäätely! oppimisprosessin adaptiivisuus (sopeutuvuus)! siirtometaforasta konstruktiometaforaan! konstruktion perusmuodot (konstruktio rekonstruktio dekonstruktio) Opetus ja oppimaan ohjaaminen! konstruktivistinen oppimisen teoria ei ole opetuksen teoria! oppimiskäsityksestä voidaan johtaa pedagogisia periaatteita:! opettaminen ei ole tiedon jakamista, vaan konstruointiprosessin ohjaamista! lähtökohtana oppilaan aikaisemmat tiedot, käsitykset, kokemukset ja asenteet! metakognitiivisten taitojen kehittäminen! ymmärtäminen on tärkeämpää kuin ulkoa osaaminen! oppilaan erilaisuuden huomioon ottaminen tärkeää! faktatiedosta ongelmakeskeisyyteen! tilannesidonnaisuus! opiskeltavaa tietoa kytketään monenlaisiin yhteyksiin ja käyttötilanteisiin! sosiaalinen vuorovaikutus tärkeää! tieto on suhteellista, näkökulmasidonnaista ja muuntuvaa 69 70 Yksi vai monta? Hajoaako kasvatustiede? Keskeiset näkökulmat KULTTUURITIEDE EMPIRINEN KRIITTINEN KOMMUNIKATIVINEN KASVATUSTIEDE JA " KULTTUURITIEDE eli HERMENEUTIIKKA pedagoginen suhde sivistysprosessi sivistysoikeus muut suhteet " EMPIIRINEN KASVATUSTIEDE empiiris-analyyttinen " KRIITTINEN KASVATUSTIEDE yhteiskunnallisuus " KOMMUNIKATIIVINEN KASVATUSTIEDE intersubjektiivisuus " KASVATUSTIEDE JA KONSTRUKTIVISMI Peruskäsitteet TOIMINTAKÄSITTEET PROSESSIKÄSITTEET KASVATUS KOULUTUS OPETUS SIVISTYS SOSIALISAATIO OPPIMINEN (Hermeneutiikka) Kasvatuksella on individualisaatio- ja sosialisaatio-tehtävä Lapsi ja kulttuuri Pedagoginen suhde Sivistysprosessi konkretisoituu yksilön kasvu- ja kehitystapahtumana Valta ja auktoriteetti Opetus KASVATUSTIEDE Kasvatus on normatiivista Arvovapausvaatimus Empiirinen tutkimus: kausaalisuhde Kausaalisuhde Syy seuraus Produktiajattelu Kuvata Selittää Ennustaa Ei ota kantaa Päämääriin Voi antaa suosituksia KASVATUSTIEDE KASVATUSTIEDE KONSTRUKTIVISMI Kasvatus on Tasavertainen Lapsi luo poliittisyhteiskunnallista Lapsi - aikuinen kasvatussuhde todellisuuttaan toimintaa Valtakysymykset Osallistava Formaalin koulutuksen pedagogiikka probleema Nonformaali Dialogi Oppiminen opetus Kasvatus Lapsen ääni itsereflektiona Kasvatus pakolla vapauteen Kasvatus emansipaationa Emansipaatio Vuoropuhelu Lapsi konstruoi 71 72

73 YHTEENVETO # yhtenäistä käsitystä siitä, mitä kasvatus tai kasvatustiede on, ei ole olemassa # erilaisia traditioita # postmoderni kulttuuri ja tiedemaailma # diskurssit # moniäänisyys 73 74 75 76 77 78

79 LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN TEOREETTISET JÄSENTÄJÄT KOULUTUSTA ORGANISOIVAT TEEMAT Opettajan pedagoginen ajattelu Tutkimuspainotteinen opettajankoulutus Teoria käytäntö -yhteys LO KOULUTUS TUTKINTOVAATIMUKSET VIESTINTÄOPINNOT JA OPISKELUUN ORIENTOIVAT OPINNOT 25 op KASVATUSTIEDE pääaine 140 op Praktikumiopinnot 20 op KULTTUURISET PERUSTEET 15 op PSYKOLOGISET PERUSTEET 15 op PEDAGOGISET PERUSTEET 20 op KASVATUSTIEDE sivuaine 60 op Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekok. MONIALAISET OPINNOT Metodiopinnot 70 op VALINNAISET SIVUAINEOPINNOT VALINNAISET OPINNOT 75 op (Krokfors, 2005)