Hermeneuttinen kasvatustiede 2. Hermeneuttinen kasvatustiede. Hermeneutiikka taustaa 1. Schleiermacher
|
|
- Sanna Saaristo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hermeneuttinen kasvatustiede Ei mittaamista, vaan ymmärtäminen (vrt. ilmauksen ymmärtäminen), tulkinta Hermeneuttinen kehä: ymmärrys perustuu ymmärrettyyn Tavoitteena parempi, sivistyneempi ymmärrys, ei niinkään oikea tai "tosi" ymmärrys. (ns. moderni hermeneutiikka) Hermeneuttinen kasvatustiede 2 Osittain laadullisen tutkimuksen taustalla, mutta ei aina!!! Ei korrespondenssinäkemystä (yleensä), vaan koherenssi tai konsensus. Ei yleensä ajatusta täsmällisestä tutkimusmetodista; vaan ymmärrys perustuu vain tutkijan omaan sivistykseen. 1 2 Hermeneutiikka taustaa 1 Antiikin kirjallisuudentutkimus ja varhainen Raamatun eksegetiikka -> filologia --> Vuoropuhelu sekä yksityisen ja yleisen suhde Friedrich Schleiermacher ( ) Wilhelm Dilthey ( ) Schleiermacher Tulkittavan tekstin luomisen rekonstruktio Kieliopillinen ja psykologinen momentti tulkinnassa Tulkinnan lopullisena päämääränä tulkittavan subjektin ymmärtäminen ja tulkitsijan itseymmärrys
2 Dilthey Hengentieteiden metodifilosofia Päämääränä ymmärtää historiallista todellisuutta, jonka kautta yksityinen avautuu tulkittavaksi. Huomio jokapäiväiseen elämään, sen rakenteisiin ja tapoihin jäsentää todellisuutta. Elämä = perusta, jonka avulla merkitykselliset ilmaukset (tekstit, verbaaliset ilmaukset, taide ja toiminnat) ovat ymmärrettävissä. historiallinen ihminen - kykenee ymmärtämään itseään (ja muita) tuottamiensa objektivaatioiden kautta. D: Objektivaatiokategoriat 1. Merkitys (peruskategoria): suhde, joka elämän osilla on sen kokonaisuuteen 2. Vaikutusyhteys - "luo arvo-objekteja ja toteuttaa tarkoituksia 3. Merkitykset ja vaikutusyhteydet muodostavat säännön mukaisen struktuurin 4. Osa-kokonaisuussuhde - hengentieteellisen tutkimuskohteen strukturoituminen ja hermeneuttisen tulkinnan kulku Hermeneuttisessa tulkinnassa on viime kädessä kyse yksityisen ja yleisen välisestä suhteesta, joka tulee ymmärretyksi henkisen maailman muodostelmana Dilthey 2 Moderni hermeneutiikka Hengentieteet perustuvat Diltheylla elämyksen, ilmauksen ja ymmärtämisen väliseen vuorovaikutukseen. Elämys (Erlebnis) kuvaa tässä subjektin välitöntä ja jakamatonta kokemusta, joka tulee ilmaistuksi objektivaatioissa. Elämysten ymmärtäminen tapahtuu aina ilmausten kautta; ilmaukset manifestoivat mentaalisia tiloja aistien tavoittamassa maailmassa Ilmausten ymmärtämisessä "elämä tavoittaa elämän"; niiden kautta ihminen ymmärtää itseään ja tapaansa tuottaa merkityksellisyyttä. Näin ymmärtäminen sitoo ihmisen entistä tiiviimmin yleisinhimilliseen elämään, jonka osana hänen oman elämänsä projekti toteutuu. Uushermeneutiikka eli hermeneuttinen filosofia vaikuttaja: Martin Heidegger ( ), Sein und Zeit, 1927 (suom. Oleminen ja aika, Vastapaino 1999). Perustaja: Hans-Georg Gadamer ( ), Wahrheit und Methode, 1960, hermeneuttisen filosofian perusteos: tutki ymmärtämisen yleisiä ehtoja, traditio antaa meille "esiymmärryksen" (Vorverständnis), joka ohjaa tulkinnan etenemistä. Karl-Otto Apel ( ), Jürgen Habermas ( ): kriittinen aspekti, kriittinen hermeneutiikka, psykososiaalinen hermeneutiikka
3 Hermeneuttinen kehä Ymmärtämisen etenemistä kuvataan hermeneutiikassa hermeneuttisella kehällä, joka kuvaa paitsi tulkinnan metodologista periaatetta, myös inhimillisen ymmärtämisen osa-kokonaisuus-suhteisuutta. Hans-Georg Gadamerille hermeneuttinen kehä kuvaa ymmärtämistä yleisimmässä muodossaan tradition ja tulkitsijan välisenä vuorovaikutuksena. Esiymmärrys, joka määrää ymmärtämistämme juontaa juurensa yhteisöllisyyteen, joka sitoo meidät traditioon. Traditio on yhtä paljon omaa tuotostamme kuin kokemuksemme ennakkoehto 80 9 Hermeneuttinen kehä II 1. Tulkintaprosessilla ei ole absoluuttista lähtökohtaa kaiken ymmärryksen perustana on tulkitsijan oma esiymmärrys. Tulkinnan edetessä tämä esiymmärrys muuttuu ja vaikuttaa uusiin tulkintoihin, jotka puolestaan muovaavat uutta ymmärrystä jne. 2. Tulkittavaa ilmiötä on mahdollista ymmärtää vain sen yksittäisten elementtien ja kokonaisuuden välisen dialogisen suhteen kautta. 3. Tulkintaprosessilla ei ole absoluuttista päätepistettä, sillä hermeneuttinen kehä on sulkeutumaton Hermeneuttinen kehä III Hermeneuttinen pedagogiikka Siljander (1987, 13-14) ja Tschamler (1978) jäsentävät hermeneuttis-henkitieteellisen pedagogiikan eri variantteja seuraavasti: (1) Dilthey ja hänen perintönsä uskollisimmat vaalijat, erityisesti Herman Nohl; (2) hermeneuttis-dialektinen suuntaus (esimerkiksi Theodor Litt ja Josef Derbolav); (3) uuskantilaisuudesta vaikutteita saanut suuntaus (erityisesti Eduard Spranger) ja (4) hermeneuttis-eksistentialistinen pedagogiikka (erityisesti Otto F. Bollnow) Benner (1991) taas pitää toisesta näkökulmasta olennaisena seuraavaa jakoa: (1) historiallinen hermeneutiikka (Nohl); (2) strukturaalinen hermeneutiikka (Weniger) ja (3) "osallistuva tai sitoutuva hermeneutiikka" (Flitner)
4 Kohdeteoriaa Pedagoginen suhde (Nohl) Teoria-käytäntösuhde TEORIA I TEORIA II TEORIA III Pedagogisen toiminnan Toimintaa ohjaavien kyseenalaistettava, tieteelliset Sisäistä rationaalisuutta. tietoisten periaatteiden, kriteerit täyttävä. Toimijalleen tiedostamatonta, kokemuslauseiden, Teorian I rekonstruktio. Kätkettyä ja näkymätöntä. Käsitysten ja tieteellinen teoria, jonka hiljainen tieto todellisuusoletusten joukko. muodostaminen on tieteellisen implisiittinen, kielellinen, praktikon teoria pedagogiikan tehtävä ei-kielellinen, Ei-problematisoitu teoria (Erich Weniger) Henkitiede ja empiirinen tutkimus? Keskeisiä tutkimuskohteita ovat jollain tavalla objektivoituneet merkitysrakenteet, jotka kertovat jotain pedagogisesta toiminnasta: aikaisemmat pedagogiset teoriat, kaunokirjalliset dokumentit, kuvaukset kasvatustapahtumista, mutta myös reaalinen pedagoginen toiminta. Fenomenologia Fenomenologian perustaja Edmund Husserl ( ). Hänen tavoitteenaan yleinen kaiken tieteen ja filosofian perustana oleva tiede, joka käyttää puhtaasti rationalistista metodia. Strenge Wissenschaft Elämismaailman (Lebenswelt) käsite Demarkaatio: Luonnollinen asenne apodiktinen asenne Tutkitaan kaikkien (minkä hyvänsä) ilmiöiden perusolemusta poistamalla eli redusoimalla niistä kaikki epäolennainen: sekä "luonnolliset" olemassaolo-oletukset että "yksilöllis-erityiset" ja satunnaiset piirteet. Näin päästään ilmiöön sellaisenaan ja puhtaana (noema), siten kuin se ilmenee tiedostavalle subjektille sen tiedostamisen aktissa. Deskriptiivinen fenomenologia (-> deskript. KT!?) Martin Heidegger ja ymmärtävä fenomenologia Husserlin Lebensweltin fenomenologista tarkastelua hermeneuttisesti Ihmisen kokemuksen ja tulkinnan situationaalisuus ja ajallisuus
5 Ymmärtävän ihmistieteen kritiikkiä 1. Rajoittuu aina(!) subjektin näkökulmaan KRIITTINEN KASVATUSTIEDE 2. Hyväksyy positivismin luonnontieteessä 3. Jyrkän relativismin vaara Kriittinen vs. traditionaalinen tiede 4. Kysymys kritiikin normatiivisesta perustasta: kritiikin referenssipiste Habermas ja tiedonintressit Kriittisen teorian toinen sukupolvi : Jürgen Habermas (s. 1929) Tiedonintressiteoria: pyrkimys paljastaa tiedon ja tietämisen yhteiskunnalliset ja antropologiset ehdot Tiedon subjekti on historiallinen yhteisö Tieto on kauttaaltaan sosiaalinen prosessi, jota määrittävät historialliset ja ideologiset tekijät Tiedon intressisidonnaisuuden ymmärtäminen ei ole este tiedolle, vaan pätevän tiedon edellytys Kommunikatiivisen toiminnan teoria 1970-l Habermas: intressiteoria ei ole riittävä normatiivinen perusta kriittiselle teorialle. Filosofis-antropologisen spekulaation sijasta ihmisten tapa kommunikoida ja käyttää kieltä. Kommunikatiivisen toiminnan teoria (1981)
6 Kommunikatiivisen toiminnan teoria 2 Subjektifilosofisesta -> intersubjektiviteettiin = kielenkäyttöön ja kommunikaatioon tällä idealla on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntatieteisiin ja myös kasvatustieteeseen ns. kommunikatiivisen käänteen muodossa. Sosiaalisen toiminnan muodot Sosiaalinen toiminta Kommunikatiivinen Strateginen toiminta toiminta Kätketty strateginen Avoin strateginen toiminta toiminta Tiedostamaton pettäminen, systemaattisesti vääristynyt kommunikaatio 22 Tiedostettu pettäminen, manipulointi 93 Sosiaalisen toiminnan muodot 2 Habermas: yhteisymmärrykseen pyrkiminen on puheen sisään rakennettu tarkoitus tai kielen käytön alkuperäinen tapa. Välineellinen tapa käyttää kieltä eli strateginen toiminta on Habermasin mielestä tämän alkuperäisen tavan päällä ratsastava "loinen". Ideaalinen puhetilanne täysin kommunikatiivisen rationaalisuuden periaatteille rakentunut, vääristymätön, häiriötön ja kaikesta vallankäytöstä vapaa kommunikaatiotilanne, jossa 1) jokainen kielenkäyttöön ja toimintaan kykenevä subjekti saa osallistua diskursseihin,
7 Ideaalinen puhetilanne 2 2) (a) jokainen voi asettaa kyseenalaiseksi minkä tahansa ehdotuksen, (b) jokainen voi tuoda minkä tahansa ehdotuksen diskurssiin, (c) jokainen voi ilmaista asenteensa, toiveensa ja tarpeensa ja Ketään diskurssiin osallistujaa ei saa pakkotoimin estää toteuttamasta kohdissa (1) ja (2) kuvattuja oikeuksiaan Kasvatustiede kriittisenä yhteiskuntatieteenä Ensimmäiset systemaattiset esitykset kasvatustieteestä kriittisenä yhteiskuntatieteenä: Klaus Mollenhauer Erziehung und Emanzipation (1968); Wolgang Lempert Bildungsforschung und Emanzipation KT kriittisenä yhteiskuntatieteenä 2 kasvatustieteestä tulee kriittinen yhteiskuntatiede, joka rekonstruoi kohteensa ideaalitasolla emansipaatioprosessina ja reaalisesti emansipaatiota rajoittavina rakenteina, analysoi em. rakenteiden historiallista ja yhteiskunnallista perustaa,
8 Kriittisen kasvatustieteen tutkimus Kriittisen kasvatustieteen tutkimus 2 Ei omaa menetelmää: voidaan hyödyntää empiiris-analyyttisten ja hermeneuttisten tieteiden tuottamaa tietoa. Tieto tulee kuitenkin alistaa kritiikin palvelukseen Ideologiakritiikki Ideologiakritiikki 2 termin Marxilainen (ja Engels) käyttötapa: kuvaa ihmisen (yksilöllistä ja "kollektiivista") tietoisuutta sosiaalisten suhteiden heijastumana. Ideologiset rakenteet: luonnollistavat historioivat ikuistavat -> ideologia vieraantuneena tai vääristyneenä tietoisuutena empiiris-analyyttisen otteen avulla osoitetut säännönmukaisuudet tai hermeneuttisen lähestymistavan kautta tulkitut ajattelutavat hahmotetaan ideologisina: pyritään osoittamaan niiden historiallinen luonne, niiden sidos taloudellispoliittisiin tekijöihin sekä ennen kaikkea paljastamaan, ketä tai mitä ryhmittymää ne palvelevat ja ketä haittaavat;
9 Yhteiskuntakritiikki ideologista tietoisuutta ja ideologisia riippuvuussuhteita tuottavat ennen kaikkea yhteiskunnalliset tekijät, (tuotantotapa ja tuotantosuhteet) suhtauduttava kriittisesti myös vallitsevaan yhteiskuntaan ja sen sellaisiin rakenteisiin, jotka ylläpitävät epätasa-arvoa, rakenteellista väkivaltaa ja riistoa. Emansipatorinen toimintatutkimus Tieteen irrottaminen jokapäiväisestä yhteiskunnallisesta todellisuudesta on keinotekoista ja elitististä. Jokaisesta tutkijasta täytyy tulla praktikko ja jokaisesta praktikosta täytyy tulla tutkija. Konsensus - totuusteoria Kohti kriittistä sosiaalitiedettä: Kriittisen kasvatustieteen mahdollisia ongelmia Yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden ongelmallinen suhde Virheellisen tietoisuuden/ideologisen tietoisuuden käsite epäselvä ja ongelmallinen Kasvatuksen samaistaminen kommunikaatioon Ideologiakritiikki vallankäyttöä? Autoritaarisuus? (kasvatuksen samaistaminen politiikkaan)
Teorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotKurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä
Kasvatustieteen peruskurssi A/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kurssi (4op) koostuu Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/ UUTTA: Videomateriaali) Kaksi kurssikirjaa
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotKASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde
1 Suuntaukset KASVATUSTIETEEN (KT) Ongelmina Hermeneuttinen pedagogiikka 1800- luvun lopulta Kulttuuritiedettä, henkitiedettä Ihmistä koskeva tieto on aina historiallista Kysyy: Miten kasvatustieteen tutkimuskohde,
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotTieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen
Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotPsykoanalyysi subjektitieteenä
Psykoanalyysi subjektitieteenä Jussi Silvonen Itä-Suomen yliopisto Psykoanalyysi, yhteiskunta, politiikka Lacan -seminaari. Tampere 13. 14.4. 2012 Dispositio Klassikon ikuinen paluu? Freudomarxilaista
LisätiedotLaadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia
Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Sivu 1 Laadullista tutkimusta koskevan jakson sisältöä: Laadullisen tutkimuksen tausta-ajatuksia Aineiston hankinnan tapoja
LisätiedotKasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen
LisätiedotHeikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari
Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotYRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA
YRJÖ REENPÄÄ JA PSYKOFYYSINEN ONGELMA Pentti Alanen KUKA OLI YRJÖ REENPÄÄ Syntyi 18.7.1894, kuoli 18.12.1976 Fysiologian professori 1927-1962 HY Aistinfysiologian tutkija, filosofi Fenomenologiaan nojautuva
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotKasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat
Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia
Lisätiedota) Objektiivisuus: tieteellinen tieto on riippumaton tutkijan subjektiivisista mielipiteistä.
YK10 FILOSOFIAN LUENNOT, osa 3 6. TIETEENFILOSOFIA o Tieteenfilosofia tarkastelee tieteen ja tieteellisen tutkimuksen luonteeseen liittyviä filosofisia kysymyksiä. o Mitä tiede on? (a) Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTieteellinen opiskelu. Kasvatustieteen peruskurssi. Kasvatustiede 2. Kasvatustiede
Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Tieteellinen opiskelu Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun - ykseys = sivistysyliopiston idea Tieteellinen keskustelu KYSYMINEN!
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotSOSIAALI- PEDAGOGIIKKA
elina nivala & sanna Ryynänen SOSIAALI- PEDAGOGIIKKA kohti inhimillisempää yhteiskuntaa Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Copyright 2019 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi
LisätiedotTOTEUTUS JA TYÖTAVAT MITÄ KASVATUSTIEDE ON?
Dosentti, FT Riitta sl 2012 Avoin yliopisto TAVOITTEET Opiskelija ymmärtää kasvatustieteen historiallisen rakentumisen, moniuloitteisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen. Opiskelija ymmärtää itsenäisen
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotARKILÄHTÖINEN PERHETYÖ Strukturoitua avoimuutta
ARKILÄHTÖINEN PERHETYÖ Strukturoitua avoimuutta Raija Hovi-Pulsa Lisensiaatintutkimus Sosiaalipedagogiikka Yhteiskuntatieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Huhtikuu 2011 Tiivistelmä Itä-Suomen yliopisto,
LisätiedotSukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus
Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotToiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura
Toiminnan filosofia ja lääketiede Suomen lääketieteen filosofian seura 15.2.2012 Ernst Mayr: Biologia elämän tiede William James: Pragmatismi Kuinka saada filosofi ja kirurgi samaan pöytään? Eli kuinka
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotLuonnon monet kasvot:
Luonnon monet kasvot: teknologinen ja fokaalinen luonto Ylä-Lapissa Sanna Hast Jyväskylän yliopisto sanna.t.hast@jyu.fi Pro Gradu: Releasing Upper Lapland Martin Heidegger and the question concerning nature
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotEmansipatorinen intressi, vapaus ja terapia
Emansipatorinen intressi, vapaus ja terapia Mitä vapaus on, on yksi vaikeimmista ja vanhimmista kysymyksistä. En lähde tekemään vapauskäsitteen historiallista analyysiä - totean vain, että silloin kun
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotMILLOIN ARVIOINTI ON KEHITTÄVÄÄ ARVIOINTIA? Anu Räisänen
MILLOIN ARVIOINTI ON KEHITTÄVÄÄ ARVIOINTIA? Anu Räisänen 24.4.2019 KEHITTÄVÄ ARVIOINTI on tarkasteltavan kohteen tulkinnallista ja kriittistä analyysia ja toiminnan tuottaman hyödyn tai arvon määrittämistä
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotOpiskelijavalintakoe sosiaalipedagogiikan pääaineessa
KUOPION YLIOPISTO Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos Opiskelijavalintakoe sosiaalipedagogiikan pääaineessa 22.5.2007 A osa: Kirjakuulustelu (Hämäläinen, Juha & Kurki, Leena: Sosiaalipedagogiikka.
LisätiedotElämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä
Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä Timo Hankosalo ESYn taustaa Kehittämiskontekstina Kasteohjelma, Virta 2 hanke, Kainuun Sote Menetelmä on kehitetty työ- ja koulutuksen ulkopuolella
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotKokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM
Kokemuksen tutkimus IV Oulu 25.4.2013 Timo Latomaa, FT, KL, PsM Miksi elämäkerta lähestymistapa Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian perusmenetelmä. Psykologia tutkii maailmasuhteiden
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotESINEORIENTOITUNUT ARKEOLOGIA (objektiorientoitunut ontologia eli OOO)
ESINEORIENTOITUNUT ARKEOLOGIA (objektiorientoitunut ontologia eli OOO) Laajana kattokäsitteenä ihmistieteissä ns. materiaalinen käänne tai uusmateriaalisuus: mm. dikotomioiden purkaminen (luonto/kulttuuri,
LisätiedotDIALOGIOPETUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA. Dialogi ja dialogisuus peruskoulun luokkien opetuksessa. Juha Lakka
DIALOGIOPETUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA Dialogi ja dialogisuus peruskoulun 1. 6.-luokkien opetuksessa Juha Lakka Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma Luokanopettajien aikuiskoulutus Chydenius-instituutti
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotKohti inhimillistä vallankumousta
Kohti inhimillistä vallankumousta Ville Särkelä KRIGO ry Valtakunnalliset etsivän nuorisotyön päivät 2019 Tampere 6.2.2019 Banksy The Banality of the Banality of Evil Pahan arkipäiväisyyden arkipäiväisyys
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotInhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan
Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento 19.3. 1 Tekeminen vs. tapahtuminen
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotFENOMENOLOGIA, HERMENEUTIIKKA JA FENOMENOGRAFINEN TUTKIMUS
Leena Kakkori & Rauno Huttunen FENOMENOLOGIA, HERMENEUTIIKKA JA FENOMENOGRAFINEN TUTKIMUS Johdanto Hermeneutiikka ja fenomenologia ovat molemmat filosofisia suuntauksia, joilla on oma perinteensä ja lähtökohtansa.
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotToteutus ja työtavat Mitä kasvatustiede on?
Tavoitteet! Opiskelija ymmärtää kasvatustieteen historiallisen rakentumisen, Dosentti, FT Riitta sl 2015 moniuloitteisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen.! Opiskelija ymmärtää itsenäisen opiskelun ja
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotEkososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo
Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016, Tieteiden talo Kansainvälinen sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö on käytäntöön perustuva ammatti ja akateeminen
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
Lisätiedot-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita
Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen
LisätiedotK6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen
K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotJohdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)
Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu
LisätiedotKASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)
KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotHermeneutiikka mielekkyyden ja ymmärtämisen filosofiana
Hermeneutiikka mielekkyyden ja ymmärtämisen filosofiana Ymmärtäminen lääketieteessä II 2.2.2013 FT Jussi Backman (jussi.m.backman@jyu.fi) mitä hermeneutiikka tarkoittaa? hermeneutiikan historiaa filosofinen
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotVerkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle
Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen
LisätiedotKasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016
Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotMITÄ MEDIAKASVATUS ON?
MITÄ MEDIAKASVATUS ON?! Monitieteisyys (kasvatustiede, psykologia, kognitiotiede, viestintä, teknologia, sosiologia, filosofia, äidinkieli, kulttuurintutkimus ja taideaineet)! Kansalaistaitoja (arvoja,
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotKasvatus- ja sivistysteoria
I Kasvatus- ja sivistysteoria KT Ari Kivelä 1. Johdanto: Mitä on kasvatus- ja sivistysteoria? 1.1. Yleinen/systemaattinen kasvatustiede; yleinen/systemaattinen pedagogiikka 1.2. Kasvatusfilosofia 1.3.
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotTUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotKASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A
KASVATUSTIETEEN METODOLOGIA AIKAS3A Hanna Vilkka LUENTOTEEMAT Tutkimusetiikka Tutkimuksen arvovapaus Metodologiset apuvälineet: teoria, käsitteet, havainnot, arkitieto ja tieto operationalisointi, ymmärtäminen,
Lisätiedot