Luonnos 25.8.2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2017 2019 ja talousarvio vuodelle 2017 Me muutamme maailmaa. Yhtymähallitus 26.9.2016 xx Yhtymäkokous 31.10.2016 xx Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä www.salpaus.fi
Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 3 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen 3 1.2 Toimintaympäristökatsaus 4 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 7 1.3.1 Koulutuskeskus Salpauksen rakenne 8 1.3.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.1.2017 9 1.3.2 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 10 1.3.3 Tuloperusteet 10 1.3.4 Menoperusteet 11 1.3.5 Toimitilaohjelma 11 1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta 13 1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) 14 1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) 15 1.4 Henkilöstösuunnitelma 16 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 17 1.6 Kestävä kehitys ja ympäristö 18 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille 2016 2018 19 2.1 Strategia vuosille 2016 2020 19 2.1.1 Strategiset kehitysohjelmat 20 2.1.1.1 Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen kehitysohjelma 21 2.1.1.2 Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen kehitysohjelma 22 2.1.1.3 Taloudellinen perusta kehitysohjelma 24 2.1.2 Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet 26 2.1.2.1 Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen 27 2.1.2.2 Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen 29 2.1.2.3 Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen 30 2.2 Tuloskortti 31 2.3 Henkilöstön koulutussuunnitelma 32 3 Tuloslaskelmaosa 33 3.1 Taloudelliset lähtökohdat 33 3.2 Tuloslaskelma 34 3.3 Tuloslaskelma erittelyt 34 3.3.1 Toimintatuotot ja kulut 34 3.3.2 Tulorahoituksen kehitys 35 3.3.3 Korkotuotot ja -kulut 36 3.3.4 Vuosikate 36 3.3.5 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista 36 3.3.6 Poistoeron vähennys 36 4 Investointiosa 37 4.1 Investointien yhdistelmä 37 4.2 Kiinteistöinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain 38 4.2.1 Kiinteistöinvestointien perustelut 39 4.2.2 Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito 39 4.3 Irtaimistoinvestoinnit 40 5 Rahoitusosa 43 5.1 Rahoituslaskelma 43 5.2 Rahoituslaskelman erittelyt 43 5.2.1 Vuosikate 43 5.2.2 Investoinnit 44 5.2.3 Lainakannan muutokset 44 5.2.4 Kassavarojen muutos 45 1
Sisällysluettelo 5.2.5 Leasing-vuokraus 45 6 Liiteosa 46 6.1 Tuloskorttimittareiden selitykset ja laskentakaavat 46 6.2 Talousarvion muut taulukot 48 2
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen Kuluneen vuoden huhtikuun alusta kuntayhtymän nimi muuttui Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymäksi. Nimi kuvaa paremmin toimintaamme eikä viittaa vanhoihin rakenteisiin. Palveluidemme piirissä on vuosittain n. 17 000 eri henkilöä, talousarvion 2017 luvuilla henkilöstöä kuntayhtymässä on noin 681, josta opettajia ja ohjaushenkilöstöä on noin 427 ja noin 254 muuta henkilöstöä. Toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna on noin 62 miljoonaa euroa. Koulutuskeskus Salpaus tuottaa edelleen myös ravintola- ja taloushallintopalveluita Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakoulu yhtiötä. Salpaus perustaa 1.1.2017 alkaen tytäryhtiön toimimaan tutkintoon johtamattoman koulutuksen järjestäjänä. Toiminta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä omistajan kanssa Salpaus -konsernitasolla. Alueen elinkeinoelämä, yritykset sekä muut työyhteisöt ovat Salpauksen asiakkaita, joiden tarpeisiin vastataan ammatillisen koulutuksen tuotteilla, oli kyse sitten tutkintoon johtavasta tai johtamattomasta koulutuksesta. Ammatillinen koulutus on parhaillaan suuressa murroksessa, jonka suuntaviivat on asetettu Juha Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa (29.5.2015). Kyseessä on valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen reformi. Hallitusohjelman mukaisen ammatillisen koulutuksen reformin toteuttaminen edellyttää taloudellisten sopeuttamisten lisäksi erityisesti toiminnallisia muutoksia. Reformissa merkittävää on ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus ja työelämävastaavuus sekä nykyistä näkyvämpi asiakaslähtöisyys. Reformi toteutetaan mm. lisäämällä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tavoitteena on myös poistaa koulutuksen päällekkäisyyksiä, yhdistää nuorten ja aikuisten koulutus yhdeksi kokonaisuudeksi. Onnistuakseen tämä muutos vaatii tiivistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjän ja työelämän kesken. On rakennettava kumppanuuksia, jotka tukevat opetuksen työelämälähtöisyyden lisäämistä, opiskelijoiden yksilöllisiä oppimispolkuja ja samalla antavat kaikille osapuolille mahdollisuuden toimia omissa rooleissaan. Opiskelijoiden tulee olla uuden oppijoina aitoina työyhteisön jäseninä, työelämän edustajat ja taitovalmentajat oman työnsä asiantuntijoina ohjaamassa opiskelijoita erilaisissa työtehtävissä ja työyhteisön toiminnassa sekä opettajat pedagogeina varmistamassa suunnitelmallinen, laadukas ja opiskelijalähtöinen oppimisen ohjaus ja osaamisen arviointi. Uuden koulutussopimusmallin kaikki mahdollisuudet tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön ja rakentaa maahanmuuttajakoulutukseen kotouttamista, kielenoppimista ja ammattiin opiskelua yhdistelevä polku. Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina 2014 2018 yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat lähes 30 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle 2017. Tehdyistä ja päätetyistä merkittävistä talouden sopeuttamistoimista huolimatta käytämme aiempina tilikausina taseeseen saatua ylijäämää, jotta saamme aikaa käytännössä toiminnan sopeuttamiseen. Vuoden 2017 talousarviossa toimintatuotot pienentyvät edellisvuodesta kokonaisuutena noin 14 miljoonaa euroa (-18 %). Toimintakulujen vähennys on euromäärältään vastaava. Katekertymä ja tilikauden tulos on voimassa olevan taloussuunnitelman mukaista odotusta parempi, mutta tilikauden tulostasolla kuitenkin -3,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Yhteistoimintaneuvotteluissa tehdyn sopeuttamissuunnitelman toteuttaminen kaikkine yksityiskohtineen on tarpeen ja toimintaa tulee yhä kehittää toteutuvaan rahoitusraamiin. Vuoden 2017 lisäksi vähintään vuosi 2018 tulee olemaan alijäämäinen. Ammatillisen koulutuksen uusi rahoituslainsäädäntö tulee voimaan vuonna 2018. Tuloksiin perustuva rahoitus haastaa koko toimintamme. Se miten onnistumme vaikuttaa tulevaan rahoitukseen ja sitä kautta toiminnan taloudellisiin tuloksiin. Haasteena on, että uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ei ehdi suurimpien säästöjen kanssa samaan aikatauluun vuoden 2017 alussa. Tämän hetken aikataulun mukaan uusi, erilliset nuoren ja aikuistenkoulutuksen lainsäädännöt korvaava ammatillisen koulutuksen laki tulee voimaan vasta vuonna 2018. Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset nuorten ja aikuisten 3
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat ammatillinen koulutus, rahoitus ja ohjaus rakennetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Samalla, kun huolehditaan suoraan peruskoulusta tulevien pääsystä toisen asteen koulutuksen piiriin, tulee turvata myös aiemmin valmistuneiden nuorten aikuisten ja ammatinvaihtajien kouluttautumismahdollisuudet. Salpauksessa on käyty yhteystoimintaneuvotteluja vuosina 2013, 2014, 2015 sekä 2016. Henkilöstömäärän vähennys kokonaisuutena Salpauksessa vuoden 2013 alusta vuoteen 2018 on arviolta 395 henkilöä, joista opetushenkilöstöä 200. Vähennykset henkilöstöryhmittäin vuodesta 2013 vuoteen 2018 ovat seuraavat: johtajat -50 %, esimiehet ja muu henkilöstö -40 % ja opetushenkilöstö -30 %. Sopeuttamisesta huolimatta henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin on panostettu ja luotu uusia toimintamalleja. Kehittämis- ja sopeutus työ jatkuu edelleen. Salpauksen käytössä olevat kiinteistöt ovat valtaosaltaan omassa omistuksessa. Toimitilaohjelman mukaisesti tavoitteena on vähentää Salpauksen käytössä ja vastuulla olevia tiloja vuoden 2013 tasosta kuudelta paikkakunnalta kolmelle paikkakunnalle, viidestätoista toimipisteestä viiteen toimipisteeseen, 160 000 neliöstä noin 100 000 neliöön vuoteen 2021 mennessä. Keskeiset muutosehdotukset talousarviossa 2017 ja vuosien 2018 2019 toiminta- ja taloussuunnitelmassa perustuvat hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin ja niihin varautumiseen. Tärkeää on, että kiinteistömäärää ja tiloja onnistutaan vähentämään suunnitellun mukaisesti, mutta erityisen keskeistä tulevaisuuden kannalta on opetuksen ja oppimisen toteutustapojen kehittämisessä ja muuttamisessa onnistuminen työelämän ja reformin tavoitteiden suuntaisesti. Näissä asioissa onnistumalla voimme turvata laadukkaan ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavan ammatillisen koulutuksen sekä peruskoulun päättäville nuorille, aikuisille opiskelijoille ja alueen työelämälle. 1.2 Toimintaympäristökatsaus Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2017 toimintalinjat ovat globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö sekä kestävä ympäristö. Ohjelmassa korostetaan kansainvälisiä osaamisen verkostoja ja kilpailukykyisen osaamisen varmistamista Päijät-Hämeen tarpeisiin. Toiminta-linjojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää alueen toimijoilta uusia työskentelytapoja. Nämä maakunnalliset toimintalinjat ohjaavat myös Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen reformi tuo merkittäviä muutoksia ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Lähtökohtana valtakunnalliselle reformille on ammatillisen koulutuksen uudistaminen niin, että se vastaa entistä paremmin tulevaisuuden työelämän osaamis- ja ammattitaitovaatimuksiin. Toisaalta koulutuksen rahoituksen merkittävä väheneminen edellyttää muutoksia rakenteisiin ja koulutuksen toteutukseen. Reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely, järjestäjärakenne, tutkintoja ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi, joka tukee yksilöllisten opintopolkujen toteutumista. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään edelleen. Uudistuksessa nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja tavoitteena on purkaa sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. Vuonna 2015 julkaistiin ennuste Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarpeesta vuonna 2030. (Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2030. Ennakointituloksia vuosilta 2013 2015. Päijät-Hämeen liiton julkaisu A223 * 2015). Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu osallistuivat koulutus- ja aloituspaikkatarve-ennusteen valmisteluun. Ennusteen taustaksi tarkasteltiin mm. nykyistä työpaikkarakennetta. Päijät-Hämeen ammattirakenne on lähellä Suomen keskiarvoa. Vain teollisen ja rakennusalan työn osuus on maakunnassa selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Johto- ja asiantuntijatyön sekä toimistotyön osuus on vastaavasti maan keskiarvoa pienempi. Kolme suurinta pääammattiryhmää, eli palvelutyö, teollinen työ sekä sosiaali- ja terveysalan työ, kattavat yli 60 % maakunnan työpaikoista. Maa- ja metsätaloustyö sekä teollinen työ ovat vähentyneet merkittävästi 1990-luvun jälkeen. Rakentaminen, palvelut sekä sosiaali- ja terveysala ovat olleet selkeitä kasvualoja. 4
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuva 1. Päijät-Hämeen työpaikkamuutos vuosina 2012 2030 yli 2000 työntekijän ammattiryhmissä Ennusteen mukaan Päijät-Hämeessä suurin työvoimatarve vuosina 2020 ja 2030 kohdistuu tekniikan ja liikenteen alaan, jossa ennustevuosina tarvitaan yli 550 uutta työntekijää. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla uuden työvoiman tarve on yli 200 henkilöä. Ennusteen mukaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan uusia osaajia tarvitaan vuosittain vajaa 200 henkilöä ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan uuden työvoiman tarve on vuosittain yli 120 henkilöä. Taulukko 1. osoittaa, että koulutuksen tehokkuuskertoimissa on merkittäviä koulutusalakohtaisia eroja. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla laskennallinen aloittajatarve on yli kaksinkertainen uuden työvoiman kokonaistarpeeseen nähden. Tehokkuuskertoimien välisiä eroja ja kertoimien tasoa on tarkasteltava ainoastaan suuntaa-antavina, koska laskennassa ei ollut käytettävissä ajantasaisia koulutuksen tehokkuuskertoimia. Viime vuosien kehitystyön kautta moninkertaista koulutusta on vähennetty ja toisaalta esimerkiksi läpäisyä parannettu. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on edelleen tehostaa ammatillista koulutusta ja nopeuttaa ammattitaitoisen työvoiman pääsyä työmarkkinoille. Siten kehittämistoimenpiteet tulevat mitä luultavammin vaikuttamaan oleellisesti koulutuksen tehokkuuskertoimen toteutumiseen ennusteajankohtana. Näin ollen uuden työvoiman kokonaistarpeen ja lakennallisen aloittajatarpeen välinen ero tullee pienemään. Tämä tarkoittaisi siis laskennallisen aloittajatarpeen pienenemistä vuoteen 2020 ja vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 1. Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdistuva uuden työvoiman kokonaistarveennuste, koulutuksen tehokkuuskertoimet sekä laskennallinen aloittajatarve-ennuste Päijät- Hämeessä vuosina 2020 ja 2030 5
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä ELY-keskus julkaisevat kaksi kertaa vuodessa katsauksen alueellisista kehitysnäkymistä. Kevään 2016 katsauksessa (Alueelliset kehitysnäkymät 1/2016) todetaan, että Päijät-Hämeen suhdannenäkymät noudattavat valtakunnallista kehitystä. Syksyn 2015 Pk-yritysbarometrissä näkynyt toiveikkuus on voimistunut ja konkretisoitunut ja yritysten kasvuhakuisuus on hieman noussut. Myös Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat parantuneet hieman viime syksystä. Aloittavien uusien yritysten määrä on pysynyt jo pitkään suurin piirtein samalla tasolla. Haasteena on, että elinkelpoisille toimintansa lopettamista harkitseville yrityksille/yrittäjille ei ole helppo löytää jatkajia. Lopettaneiden yritysten määrä on ollut viime vuodet koko ajan hienoisessa kasvussa. Pääsääntöisesti yritysten tilauskanta on kohtalainen, vaikka Venäjän viennin ongelmat jatkuvat edelleen. Yritysten kasvunäkymät ovat melko epäyhtenäisiä: toisaalta joidenkin suurempien kansainvälisten metallituote- ja koneenrakennusalan yritysten tilausten kasvu näyttäisi jatkuvan, toisaalta useiden yritysten lähitulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet. Valtakunnalliset telakka-alan järjestelyt vaikuttavat edelleen positiivisesti alueen kalusteteollisuuteen. Päijät-Hämeen suunnitteilla olevat monet kaavoitus- ja rakennushankkeet tukevat erityisesti rakennusalan yritystoimintaa, työllisyyttä ja uutta asumista alueelle. Kaupanalan kysyntä ei ole kasvanut viime vuosina, ja heikko väestö- ja ansiokehitys ei näytä tuovan siihen lähiaikoina juurikaan muutoksia. Hyvinvointisektorilla on edelleen kasvua ikääntyville suunnatuille, erityisesti kotiin tuotetuille palveluille. Käynnissä oleva soteuudistus tuo muutoksia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleihin, avaten tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia yrityksille myös kunnallisten palvelujen tuottajina. Lisäksi terveysalan yritykset ovat aktivoituneet entisestään kansainvälisillä markkinoilla. Viljatoimialalla on edelleen merkittäviä investointiuutisia. Alueen viljatoimialan suurimmille investoinneille yhteistä on, että niillä tähdätään viennin ja kansainvälisen toiminnan kasvuun. Lisäksi uskotaan, että vuoden 2017 hiihdon MM-kisat Lahdessa tulevat vaikuttamaan positiivisesti alueen elinkeinoelämään. Alueelliset kehitysnäkymät 1/2016 -katsauksen mukaan sosiaali- ja terveysala sekä myyntiala työllistävät toistaiseksi. Suhteellisen huonon taloustilanteen vuoksi yritykset rekrytoivat kuitenkin maltillisesti. Työsuhteet ovat usein määräaikaisia tai osa-aikaisia. Joillakin aloilla on pulaa osaavasta työvoimasta ja tulevaisuudessa pula pahenee esim. metallialalla. Työttömyyden pitkittyessä osaamisvaje kasvaa. Lähitulevaisuudessa työllisten määrä saattaa vähentyä edelleen, vaikka tavoitteena on muutama tuhat uutta työpaikkaa. Uusimman Pk-yritysbarometrin mukaan odotukset työvoiman määrän suhteen ovat alueella kuitenkin positiivisemmat kuin maassa keskimäärin. Kaikilla toimialoilla uskotaan jälleen siihen, että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä. Kesäkuussa 2016 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Päijät-Hämeessä 15,5 %, mikä on 1,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,9 %. Päijät-Hämeessä alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli kesäkuussa 20,6 % ja ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta 39,6 %. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu jatkui. Tulevaisuuden suuria globaaleja ongelmia tulevat olemaan luonnonvarojen väheneminen ja ilmaston lämpeneminen. Nykyisellä menolla käytämme uusiutuvia luonnonvaroja n. 1,6 kertaa enemmän kuin maapallo ehtii niitä vuosittain tuottamaan. Muutosta tarvitaan lukuisissa eri toiminnoissa, monilla yhteiskunnan tasoilla. Koulutuksella hankittu osaaminen on keskeinen tekijä kestävän kehityksen polulle pääsemiseen. Kulutusta voidaan vähentää tehokkaasti panostamalla kiertotalouteen. Siinä keskeistä ei ole jätteen mahdollisimman suuri hyödyntäminen, vaan tuotannon arvon tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy esimerkiksi huollon, uudelleenkäytön ja uudelleen valmistuksen avulla. Resurssien ja materiaalin käyttöä tehostetaan suunnittelemalla tuotteet siten, että eri materiaalit on erotettavissa, jotta eri osat voidaan huoltaa ja kunnostaa uuteen käyttöön tai kierrättää. Kiertotalous voisi tuoda Päijät-Hämeeseen merkittävästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen vahvan cleantech-maineen ja korkeatasoisen teknologiaosaamisen avulla. Kilpailukyvyn edellyttämästä osaamispääomasta on huolehdittava laadukkaalla peruskoulutuksella ja läpi työ-uran jatkuvalla lisä- ja täydennyskoulutuksella. Pakolaisuus ja siitä syntynyt kansainvaellus näyttää jatkuvan. Se saattaa vaikuttaa merkittävästi myös Päijät-Hämeessä tarjolla olevan työvoiman tarjontaan ja tarvittavan koulutuksen 6
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat kysyntään. Suomalaisten syntyvyyden kehitys on ollut laskeva jo viisi vuotta peräkkäin, mutta Suomen väkiluku kasvoi viime vuonnakin maahanmuuton ansiosta, vaikka ilman turvapaikkaa maassa olevia ei lasketa mukaan. Ammatillisella koulutuksella on tulevaisuudessa valtava työ huolehtiessaan myös maahanmuuttajien ja heidän jälkeläisten osaamisesta, joka mahdollistaa työllistymisen. Kestävä kehitys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta (nykyhallituksen tavoite 72 %), joka voi paremmassakin taloudellisessa tilanteessa toteutua vain, jos tarjolla on ammattitaitoista työvoimaa. Keskeiset lähteet: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2016 (TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu) Kiiski Kataja, Elina: Megatrendit 2016. Tulevaisuus tapahtuu nyt. Sitra 2016. Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2030. Ennakointituloksia vuosilta 2013 2015. Päijät-Hämeen liiton julkaisu A223 * 2015 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntalain 110 :n talousarviota ja suunnitelmaa koskevassa pykälässä säädetään, että yhtymäkokouksen on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntayhtymän ja sen muodostaman konsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokouksen on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntayhtymän strategiaa ja edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän ja sen muodostaman konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmaosissa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, rahoituskulut sekä suunnitelman mukaiset poistot. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Hallitusohjelman merkittävä rahoituksen lasku aiheuttaa suunnitelmakaudella 2017 2019 alijäämiä, joiden kattamiseen käytetään taseen ylijäämiä. Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, kuinka kuntayhtymän menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Kuntayhtymän toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta ovat lainanotto ja lisäksi mahdolliset jäsenkuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Suunnittelukaudella 2017 2019 lainamäärä lisääntyy ja maksuvalmius laskee suunnitellusti. 7
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaosa 2017 (2017 2019) sisältää: Strategia ja kehitysohjelmat 2017 2020 Tuloskortti Henkilöstön koulutussuunnitelma Investointiosassa esitetään kuntayhtymän investointien kokonaisuus sekä kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkinnan mukaisesti sellainen lahjoitettu omaisuus, joka ei lisää luovuttajan äänivaltaa tai omistusosuutta uudessa yhteisössä, on käsiteltävä arvostuseränä taseessa. Tällaista omaisuutta konsernissa on kaikki valtion luovuttama omaisuus. Arvostuseristä ei voi tehdä kirjanpitolain mukaisia poistoja. Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymältä, Lahden kaupungilta, Heinolan koulutuskuntayhtymältä ja Nastolan kunnalta tullut omaisuus on lisännyt kuntien omistusosuutta konsernissa. Näin ollen talousarvio sisältää suunnitelmapoistot vain Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän, Heinolan koulutuskuntayhtymän ja Nastolan kunnan luovuttamasta omaisuudesta sekä vuoden 1996 jälkeen hankitusta käyttöomaisuudesta. 1.3.1 Koulutuskeskus Salpauksen rakenne Vuoden 2015 alusta kuntayhtymän toiminta on ollut Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamisen myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Palveluiden tuottaminen vähentyy 2017 alusta erityisesti tietohallinnon ja hallinnollisten palveluiden (palkanlaskenta) osalta. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän toiminta on organisoitu kolmeen toimialaan: Johtamis- ja kehittämispalvelut Oppimis- ja koulutuspalvelut Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus ja yhteiset opinnot Tekniikan ja liikenteen alat sekä luonnonvara-alat Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat sekä kulttuurin alat Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Tietohallintopalvelut 8
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.1.2017 9
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.2 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 1 000 euroa Sito- Tuloarviot vuus 1) 2017 KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate) - Oppimis- ja koulutuspalvelut N 8 377 - Oppilaitospalvelut N 1 977 - Johtamis- ja kehittämispalvelut N -4 505 Käyttötalousosa yhteensä 5 849 TULOSLASKELMAOSA - Korkotulot B 35 - Muut rahoitustulot B - Korkomenot B -270 - Muut rahoitusmenot B -18 - Satunnaiset erät B Tuloslaskelmaosa yhteensä -253 INVESTOINTIOSA - Oppimis- ja koulutuspalvelut N -1 061 - Oppilaitospalvelut (sisältää k iinteistöinvestoinnit) N -8 494 - Johtamis- ja kehittämispalvelut N -448 Investointiosa yhteensä -10 003 RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät) Antolainaukset muutokset - Antolainasaamisten lisäykset B - Antolainasaamisten vähennykset B Lainakannan muutokset - Pitkäaikaisten lainojen lisäykset B 14 000 - Pitkäaikaisten lainojen vähennykset B -84 - Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset B -10 093 Rahoitusosa yhteensä 3 823 TALOUSARVION LOPPUSUMMA -584 1) N = sitovuus nettotuloarvio, B = bruttotuloarvio 1.3.3 Tuloperusteet Käyttötalousosassa määrärahojen käyttö edellyttää tuloarvioiden toteutumista. Vaikutus kassavarojen muutokseen, lisää kohdassa 5.2.4 Kaikki tuotot kirjataan lyhentämättöminä toimialoille ja tulosyksiköille. Perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) käsitellään tulosyksikkö- ja tutkintotasoisesti. Suomen hallitusohjelman mukaiset rahoitusleikkaukset (-10 % vuonna 2017) on otettu huomioon tuottojen arvioinnissa. Tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen toiminta siirretään perustettavalle kuntayhtymän tytäryhtiölle. Kuntayhtymä on budjetoinut alihankintapalveluiden tuottamisesta yhtiölle saatavat tuotot. Yksikkökohtaisia tuloja ovat työtoiminnan tulot, opetuspalveluiden myynti (aikuiskoulutus) sekä hankekohtaiset, kuten harjoittelun ja kansainvälisen toiminnan valtionosuudet. 10
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja. Pieniä tuloja saadaan tarvikkeiden ja materiaalien myynnistä opiskelijoille. 1.3.4 Menoperusteet Henkilöstömenot Talousarviossa 2017 henkilösivukuluihin on varattu 30,240 % palkkamäärärahoista. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja varten on varattu 6,295 % palkkasummasta ja eläkevakuutusmaksuja varten 23,944 %. Palkat on laskettu maaliskuun 2016 tason mukaisesti ottaen huomioon 0,3 %:n varaus kokemuslisä- ja muihin sopimuskorotuksiin. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Koulutustoimintaan saatava valtion perusrahoitus ei myöskään sisällä arvonlisäveron osuutta, koska kuntayhtymä saa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena ja vähennyksenä. Sisäiset ja vyörytyserät Sisäisinä erinä käsitellään Salpauksen vuokrakustannukset sekä ulospäin myytävien palvelukokonaisuuksiin liittyvät erät yhteisistä kustannuksista. Talousarviossa näitä sisäisiä eriä on yhteensä 13.593.943 euroa, joista vuokrakulujen osuus on 13.430.801 euroa. Muut Koulutuskeskus Salpauksen yhteisten resurssien kustannukset kohdennetaan vyörytyserinä toiminnalle. Vyörytyserät sisältävät Johtamis- ja kehittämispalveluiden, Oppimis- ja koulutuspalveluiden sekä Oppilaitospalveluiden kustannuksia. 1.3.5 Toimitilaohjelma Koulutuskeskus Salpauksen toimitilaohjelman päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela-yhtiöiden kanssa. Toimitilaohjelman tavoitteena oli löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että koulutustarjonta ja palveluverkko vastaavat kysyntää ja käytettävissä olevia taloudellisia resursseja. Iso kuva Salpaustasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v. 2013 oli noin 163 000 m 2, on tavoitetila vuonna 2023 noin 100 000 m 2 (noin -40 prosenttia). Lähtötilanteessa toimintaa oli kuudessa kunnassa ja 14 toimipisteessä. Tavoitteena on tiivistää toimipisteverkko kolmeen kuntaan ja viiteen toimipisteeseen. Toimitilaohjelman toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta ja oppimisen mahdollistamista monimuotoisissa oppimismaisemissa. Kaiken kaikkiaan toimitilaohjelman toteutusaika on noin 10 vuotta vuodesta 2013. Salpauksen tavoitteena on toimia Lahdessa kolmella kampuksella keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Toteutus tarkoittaa Kujalan, Teinintien, Sammonkadun, Katsastajankadun ja Kannaksenkadun toimipisteistä luopumista, joista kolme ensimmäistä on jo toteutettu ja Katsastajankadusta luopuminen ajoittuu vuoden 2017 loppuun. Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteena on Lahden keskustakampuksen maksimaalinen käyttö, koska se on sijaintina koulutuksen vetovoiman, opiskelijoiden saavutettavuuden ja kaupunkikuvan elävänä pitämisen näkökulmasta paras. Tavoitteena on käyttää keskustakampuksen tilat kokonaisuutena mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat. Keskustakampuksella tiivistetään myös toimintaa tavoitteena luopua ns. 11
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Nelon kiinteistöstä Svinhufvudinkatu 7-11 ja mahdollisesti sitä vastapäätä olevasta Svinhufvudinkatu 2 A ja B -talosta. Vipusenkadulle sijoitettaisiin lähinnä raskasta logistiikkaa ja työpajoja vaativat toiminnot. Lahden ulkopuolella Salpauksen toimintaa on tulevaisuudessa Heinolassa yhdessä rakennuskokonaisuudessa Opintie 1:ssä ja Asikkalan toimipisteessä. Heinolan Opintie 2:n kiinteistöä on tarjottu Heinolan kaupungille lukiokäyttöön. Kiinteistöhallinta Salpauksen kiinteistöjen hoito on keskitetty Kiinteistöpalveluille. Organisaatiomallissa Kiinteistöpalvelut on osa Salpauksen Oppilaitospalveluita yhdessä Ravintolapalveluiden ja Tietohallintopalveluiden kanssa. Toimitusjohtaja johtaa kiinteistöpalveluiden toimintaa. Kiinteistöjen käytöstä on jo mittavasti luovuttu (Lahdessa Kujala, Teinintie ja Sammonkatu, Hollolassa Kukonkoivu, Kuhmoisissa Tanhua). Lahdessa Kujala ja Teinintie sekä Kuhmoisissa Tanhua on myyty. Sammonkadun luovutus Lahden kaupungille on vielä valituksesta johtuen kesken. Orimattilan Heinämaantien kiinteistö on myyty. Näiden lisäksi lähivuosien aikana on tavoitteena luopua kiinteistöstä osoitteessa Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti. Hollolan Kukonkoivun kiinteistö on edelleen myynnissä. Myös Svinhufvudinkatu 2 A ja B -talojen käyttötarkoituksen muutosta asuin käyttöön tutkitaan. Myös ns. Nicksin kiinteistön kolmas kerros on myynnissä. Tiloissa toimii Salpauksen tietohallinto, joka siirtyy Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvaan Musiikin taloon yhdessä muiden Salpauksen toimintojen kanssa. Salpauksen käytöstä poistuvien kiinteistöjen jatkokäytön onnistumisessa on ensiarvoisen tärkeää yhteistyö sijaintikuntien kanssa. Näin omistajakunnat voivat omalta osaltaan mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen Salpauksessa julkisen laskevan rahoituksen mukaiseksi. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 10409/14/2299, Kunnallisasiaa koskeva valitus Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokouksen päätöksestä 31.3.2014, Hoitajankadun ja Kannaksenkadun kiinteistöjen luovutus Lahden kaupungille liittyen Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen. Päätös: "Valituksenalainen kuntayhtymän kokouksen päätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Päätöksen tehnyt viranomainen ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla ylittänyt toimivaltaansa. Hallinto-oikeus hylkää valituksen." Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Luovutusta ei toteuteta ennen päätöksen lainvoimaisuuden saamista. Toimitilaohjelman ja yhtymäkokouksen (10/2015) päätöksen mukaisesti Koulutuskeskus Salpaus luopuu toimipisteistä Orimattilan Koulutiellä ja Nastolan Nastopolissa. Koulutien kiinteistö on laitettu julkiseen myyntiin. Nastopolin toimipisteen jatkokäyttöä Lahden kaupungin kouluverkon tarpeisiin on valmistelu. Kiinteistöä käytetään alkuvaiheessa Nastolan alueen kouluverkon väistötiloina. Pysyvämpää jatkokäyttöä valmistellaan. Vuoden 2017 lopussa tyhjentyvän Lahden Katsastajankadun kiinteistöstä tehtiin kauppa kesäkuussa 2016. Salpaus käyttää kiinteistöä vuokralaisena vuoden 2017 loppuun, jolloin toiminta siirtyy Vipusenkadulle. Vuokraustoiminta Lahden ammattikorkeakoulun vuokrasopimus Salpauksen Ståhlberginkadun tiloissa päättyy kesällä 2017. Nämä tilat tullaan peruskorjaamaan Salpauksen opetuskäyttöön vuosina 2017 2018. Peruskorjauksen yhteydessä selvitetään myös tilojen jälleen vuokrauksen sekä yhteiskäytön mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Lahden ammattikorkeakoulun toiminta jatkuu Salpauksen tiloissa Tieto -ja kirjastopalveluiden osalta myös kesän 2017 jälkeen toistaiseksi. Edellisen lisäksi Kiinteistöpalvelut tarjoaa Lahden ammattikorkeakoululle isännöinti- ja postinkuljetuspalveluita erillisen palvelusopimuksen mukaisesti. 12
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kiinteistöpalveluiden talousarvioon on sisällytetty kiinteistöjen kaikki ylläpito- ja pääomakustannukset, jotka se perii edelleen tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. Käyttökuluvuokra (ylläpitovuokra) muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Budjetoidut kiinteistöjen käyttökulut vuonna 2017 ovat keskimäärin 6,19 / m 2 /kk, ja ne sisältävät myös käyttötalouden määrärahoilla toteutettavien rakennushankkeiden osuuden. Kiinteistökohtainen pääomavuokra määräytyy suoritetun salkutuksen (4 salkutusryhmää) pohjalta siten, että määräävinä tekijöinä ovat kiinteistön ikä, suoritetut peruskorjaukset sekä tilojen tehokkuus. Lähtökohtana on, että pääomavuokra kuntayhtymässä vuonna 2017 pidetään eri salkutusryhmissä vuoden 2016 tasolla pääomavuokran vaihdellessa 3,62 5,82 /m 2 /kk välillä keskimääräisen pääomavuokran ollessa 4,22 /m 2 /kk kaikki vuokralaskennan piirissä olevat kiinteistöt mukaan lukien. Kuntayhtymän ylläpitämiä tiloja on vuoden 2017 talousarviolaskennassa yhteensä noin 136 000 m 2, joista Koulutuskeskus Salpauksen käytössä on 107 712 m 2. Ulosvuokrattuja tiloja on 18 338 m 2 ja tyhjänä tiloja on noin 12 253 m 2. Tiloja on vuokrattu vuoden 2017 alussa mm. Lahden Työn Paikka Oy:lle (ent. Työhönvalmennus Valma Oy) 2112 m 2, sekä Lahden ammattikorkeakoululle 9 160 m 2 sekä Lahden ja Heinolan kaupungille 6 549 m 2. Edellisen lisäksi myös muita pienempiä tilakokonaisuuksia on vuokrattu Salpauksen ulkopuolelle. Tyhjinä toimitiloina Salpauksella on vuonna 2014 käytöstä luovuttu Kukonkoivun toimipiste, joka on myynnissä. Lisäksi myynnissä ja tyhjänä vuonna 2017 ovat kesällä 2016 omasta käytöstä tyhjentynyt Orimattilan Koulutie sekä loppuvuonna 2016 tyhjentyvä Svinhufvudinkatu 23, 4 kerros. Toimitilat, jotka ovat tyhjentyneet käytöstä tai muuten luovuttavien listalla, kerätään erilliseen resurssipankkiin, jossa niistä kertyviä kustannuksia seurataan siihen saakka, kunnes tiloista on saatu luovuttua. Näiden tyhjien tilojen vuosikustannus on koulutuskeskus Salpaukselle vuoden 2017 talousarviossa 379 200 euroa. 1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti poistosuunnitelmaan on tehty muutos vuodesta 2013 lukien. Rakennusten ja kiinteistöjen poistoaika on 20 vuotta aiemman 30 vuoden sijasta ja atk-laitteiden 3 vuotta aiemman 5 vuoden sijasta. Talousarvioon sisältyy kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti lasketut suunnitelmapoistot, jotka ovat seuraavat: Talousarvion poistot vuonna 2017 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus). Om.arvo Poistot Poistonalainen omaisuus Poistoaika 1.1.2016 v. 2017 Tietoliikenneohjelmat 3 v. 122 981 40 994 Muut pitkävaikutteiset menot 3 v. 0 0 Rakennukset ja rakennelmat 5-20 v. 72 897 214 7 661 100 Kiinteät rakenteet ja laitteet menoj. 25 % 41 420 10 355 Koneet ja kalusto 3-10 v. 3 039 441 1 323 651 Yhteensä 76 101 056 9 036 100 Poistot jakauma kiinteistö- / irtaimistoinestoinnit Rakennukset 7 661 100 Muu omaisuus 1 375 000 Yhteensä 9 036 100 13
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1 375 000 Rakennukset Muu omaisuus 7 661 100 1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut sitovuustasot TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos% TUOTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu 71 769 66 961 56 483-15,65 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 2 241 1 507 0-100,00 Oppilaitospalvelut 24 694 21 994 17 968-18,31 Johtamis- ja kehittämispalvelut 781 716 894 24,84 TUOTOT YHTEENSÄ * 99 485 91 178 75 345-17,37 KULUT Oppimis- ja koulutuspalvelu 57 954 55 548 48 106-13,40 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 8 426 8 404 0-100,00 Oppilaitospalvelut 18 926 18 289 15 991-12,56 Johtamis- ja kehittämispalvelut 3 051 3 401 5 399 58,76 KULUT YHTEENSÄ ** 88 357 85 642 69 496-18,85 SUUNNITELMAPOISTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu 1 008 1 135 974-14,19 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 5 50 0-100,00 Oppilaitospalvelut 12 017 7 697 7 883 2,42 Johtamis- ja kehittämispalvelut 82 90 179 98,89 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ 13 112 8 972 9 036 0,71 KULUT YHTEENSÄ 101 469 94 615 78 532-17,00 NETTO -1 984-3 436-3 187-7,25 * Ei sisällä Valma Oy:n yhtiöittämiseen liittyviä tuottoja 50 t. euroa ** Ei sisällä Valma Oy:n yhtiöittämiseen liittyviä kuluja 58 t.euroa 14
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos% TUOTOT 52 Myyntituotot 75 358 70 128 58 856-16,07 55 Maksutuotot 131 22 116 437,96 58 Tuet ja avustukset 3 602 3 409 1 318-61,32 63 Vuokratuotot 20 326 17 588 15 054-14,41 67 Muut toimintatuotot 117 32 0-100,00 68 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0,00 TUOTOT YHTEENSÄ 99 534 91 178 75 345-17,37 KULUT 01 Palkat 38 028 35 803 26 871-24,95 02 Sosiaalivakuutusmaksut 10 267 10 408 8 066-22,50 57 Henkilöstökorvaukset -302-7 0-100,00 06 Muiden palveluiden ostot 13 261 12 117 10 669-11,95 14 Aineet, tarvikkeet, tavarat 8 270 8 222 7 122-13,38 15 Varastojen muutos -194-571 -374-34,50 18 Avustukset 1 048 1 069 899-15,96 19 Vuokrat 16 739 17 193 14 983-12,86 20 Verot 1 211 936 870-7,03 27 Muut kulut 86 471 390-17,24 KULUT YHTEENSÄ 88 415 85 642 69 496-18,85 NETTO 11 120 5 536 5 849 5,66 16 Suunnitelmapoistot 13 112 8 972 9 036 0,7 15
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Henkilöstösuunnitelma 1.4 Henkilöstösuunnitelma TALOUSARVIO 2017 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA (henkilötyövuosina) Tilinpäätös 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Johtamis- ja kehittämispalvelut 54 53 53 Oppimis- ja koulutuspalvelut 486 483 483 Opiskelijapalvelut, Valmentava koulutus ja yhteiset opinnot 124 123 123 Tekniikan ja liikenteen alat sekä luonnonvara-alat 186 185 185 Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja 175 175 175 elintarvikealat sekä kulttuurin alat Oppilaitospalvelut 128 127 126 Kiinteistöpalvelut 44 43 42 Ravintolapalvelut 58 58 58 Tietohallintopalvelut 26 26 26 YHTEENSÄ 888 801 668 663 662 Talousarvio 2017 henkilöstösuunnitelmaan on arvioitu aiemmasta poiketen mukaan myös sivutoimisten osuudet. Tilinpäätös 2015 luvussa on mukana sivutoimiset. 16
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokous on hyväksynyt 31.3.2014 kokouksessaan sisäisen valvonnan ja riskihallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty yhtymähallituksen kokouksessa 15.12.2014. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa kuntayhtymän toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja prosesseista erillisiä toimintoja. Koulutuskeskus Salpaus - kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja linjauksista. Yhtymäkokous edellyttää kuntayhtymän toiminnot järjestettäväksi siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja ohjeistamisesta, sekä toimeenpanon ja tuloksellisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Toimitusjohtaja ja rehtori, johtajat ja sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle. Yhtymähallituksen ja johdon tulee reagoida, mikäli raportointi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ei osoita järjestelmän toimeenpanoa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen. Sisäinen tarkastus tukee tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Sisäinen tarkastus arvioi yhtymähallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä. Katsaus riskinhallinnan tilanteeseen Vuoden 2015 aikana riskienhallinnan painopistettä on siirretty aiempaa enemmän hallinnollisesta riskienhallinnasta strategisen riskienhallinnan näkökulmaan. Vuoden 2014 aikana Koulutuskeskus Salpauksen esimiehille tehdyn sisäisen valvonnan itsearvioinnin perusteella voitiin todeta, että perustehtävälähtöiset säännökset ja hallinnolliset toimintamallit ovat esimiehillä kohtuullisesti hallinnassa. Tämän perusteella riskienhallinnan osaamista on viety lähemmäksi perustehtävän toiminnallista suunnittelua ja riskienhallintanäkökulma otettiin osaksi strategian toteuttamisen konkreettisten toimenpiteiden määrittelyä. Keskeisenä osana strategian kehitys- sekä toimintakulttuurin vahvistamisen ohjelmia on toteutettu riskienarviointia. Lisäksi esimiesten osaamisen vahvistamiseksi ja yhteisen käsityksen 17
Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen luomiseksi vuoden 2015 aikana esimiesten kanssa käsiteltiin useissa eri yhteyksissä Salpauksen rahoituksen muodostumista sekä talousrakennetta ja henkilöstö- ja taloussuunnitteluprosesseja on edelleen kehitetty. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen heikkeneminen sekä opetussuunnitelmien muutokset edellyttävät toimintatapojen muuttamista erityisesti pedagogisten ratkaisujen osalta. Näihin haasteisiin vastaaminen on strategian sekä riskienhallinnan osalta keskeisinä painopisteinä vuosina 2015 ja 2016. 1.6 Kestävä kehitys ja ympäristö Koulutuskeskus Salpaus - kuntayhtymän toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kestävä kehitys on olennainen osa opetusta ja kuntayhtymän toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun tavoitteet sisältyvät opetus- ja koulutustoimintaan. Lisäksi tavoitteet huomioidaan muun muassa hankintojen suunnittelussa sekä energiansäästötavoitteissa. Opetus- ja koulutustyön osalta kestävän kehityksen tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Opiskelijoilla tulee olla omalla alallaan vahva kestävän kehityksen osaaminen ja sitoutuminen vietäväksi työelämään. Päämääränä on kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Kestävän kehityksen toimintakulttuurin ja ympäristövastuun vahvistamiseksi kuntayhtymän prosesseja arvioidaan ja kehitetään aktiivisesti. Kehittämistavoitteissa painopisteinä ovat muun muassa toimitilojen energiatehokkuuden kasvattaminen sekä käytettävän paperimäärän vähentäminen. Uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkaat ratkaisut ja pyritään vähentämään toimitilojen energiankulutusta. Paperinkulutuksen vähentämiseksi kuntayhtymän tulostusjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksella tavoitellaan kopiopaperin käytön puolittamista. Tavoitetta tukee sähköisen opetusmateriaalin entistä laajempi käyttö. Osana kuntayhtymän strategiakokonaisuutta, Salpauksessa on valmistelussa kestävän kehityksen linjaukset. Linjausten tavoitteena on edelleen täsmentää kestävän kehityksen painopistealueita tulevaisuudessa sekä määritellä, miten kestävän kehityksen näkökulmat otetaan huomioon Salpauksen eri toiminnoissa. 18
Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille 2016 2018 Salpauksen toiminnan suunnittelun rakenne 2.1 Strategia vuosille 2016 2020 Salpauksen arvot ovat: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja slogan: Me muutamme maailmaa. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Salpauksen perustehtävä: "Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen". Salpauksen visio 2020: "Salpaus - enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka". Strategiset kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Taloudellinen perusta 19
Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Kuva 2. Salpauksen strategia 2016 2020 Osana strategiaprosessia on määritelty tavoiteltava toimintakulttuuri. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Kehitysohjelmille ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät, jotka suunnittelevat konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastaavat tavoitteiden toteutumisesta. Strategiset kehitysohjelmat on esitetty luvussa 2.1.1. ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet on esitetty luvussa 2.1.2. Brändilinjausten valmistelu ja brändin kehittämistyö ovat osa strategian toteuttamista. Salpauksen strategiset painopisteet tukevat myös kansallisen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita: Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. 2.1.1 Strategiset kehitysohjelmat Strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen. Taloudellinen perusta -kokonaisuudessa määritellään talouden suunta, tarvittavat muutokset ja päätökset, jotta toiminta on taloudellisesti kestävää ja kannattavaa. Kehitysohjelmista ja taloudellisesta perustasta on laadittu matriisit, joissa on visio vuodelle 2020, tarvittavat toimenpiteet ja päätökset, tarvittavat hankinnat ja vaikutukset budjettiin sekä mittarit. 20
Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 2.1.1.1 Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen kehitysohjelma Koulutuskeskus Salpauksella on työelämän tarpeista lähtevä keskeinen rooli alueellisena kouluttajana, kehittäjänä ja verkostojen vahvistajana. Lisätään Salpauksen vaikuttavuutta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Luodaan lisäarvoa ja menestystä alueelle yhdessä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Työelämän kumppanuuksia systemaattisesti syventämällä ja verkostoja vahvistamalla Salpauksesta kehittyy palveluintegraattori, joka toimii aktiivisesti ja tuloksellisesti asiakkaan tarvitsemien koulutus- ja kehittämispalvelujen yhdistäjänä. Salpaus toimii ammatillisen elinikäisen oppimisen uudistajana ja vauhdittajana koko työuran ajan. Kehitysohjelma 2017 2018 2019 2020 Vastuuhenkilö Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020? Päivi Saarelainen Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Salpauksen tarjonnan, henkilöstön osaamisen ja dokumentoinnin varmistaminen Yhteisen asiakaskeskeisen toimintatavan konseptointi, rakentaminen ja aktivointi (mm. palvelutapausten kuvaaminen) Asiakkuuksien johtamisen, myynnin ja konsultoinnin osaamisen varmistaminen (työpajat, tutkintotavoitteinen koulutus, materiaalit jne.) Tuotevalikoiman analysointi, kehittäminen, uudistaminen ja näkyväksi tekeminen (sisäinen markkinointi) Asiakkuudenhallintajärjestelmän kehittäminen ja käytön tehostaminen Suunnitelmien toteuttaminen ja sopimusten solmiminen Salpaus-tasoisen ja alakohtaisten sidosryhmäsuunnitelmien laatiminen, toteuttaminen ja raportointi vuosittain: vastuut, tavoitteet, painopisteet, yhteistyön muodot ja aikataulut Kumppanuussopimusten teko strategisesti tärkeiden kumppaneiden kanssa, 15-30 uutta sopimusta vuosittain Salpaus-tasoisten ja alakohtaisten työpajojen sekä ammatillisten aamukahvien järjestäminen sekä suunnitelmallisen yhteistyön toteuttaminen työelämän kumppaneiden kanssa. Jokaisella salpauslaisella on aktiivisia työelämä- ja sidosryhmäkumppaneita. Aktiivinen toimiminen alueellisissa verkostoissa, esimerkiksi ennakointi ja aluekehitysyhteistyö Yhteistyön arviointi ja kehittäminen Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman toteutumisen arviointi ja kehittäminen yhdessä kumppaneiden kanssa Sidosryhmätutkimuksen toteuttaminen - Suunnitelman ja sopimusten mukainen uudistava kumppanuusyhteistyö - Kumppanien henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä - Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman arviointi ja kehittäminen jatkuu - Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijan ja työelämän kohtaamispaikka - Salpaus on palveluintegraattori, joka toimii aktiivisesti ja tuloksellisesti asiakkaan tarvitsemien koulutus- ja kehittämispalvelujen yhdistäjänä - Koko henkilöstö osallistuu toiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen - Salpaus on ammatillisen elinikäisen oppimisen vauhdittaja koko työuran ajan 21