Ruotsin elintarvikemarkkinat Image: anankkml / FreeDigitalPhotos.net Image: Paul / FreeDigitalPhotos.net Image: winnond / FreeDigitalPhotos.net
Päivittäistavarakaupan yleiskatsaus 2010 Päivittäistavarakaupan kasvu hieman odotettua pienempää Kokonaismyynti alustavien lukujen mukaan SEK 269,81 miljardia Kasvu 2 % (v. 2009 kasvu 4,2 %) Päätoimijat: ICA, Axfood, Coop, Bergendahls
Elintarvikeyritysten määrä Koko, henkilöstömäärä 0 1 4 5 9 10 19 20 49 50 99 100 199 200 499 500 Yritysten määrä 1.324 768 458 291 227 74 29 18 24 Yhteensä 3.213
Suurimmat elintarvikealan yritykset
Myynnin kehitys v. 2009
Elintarvikkeiden ja juomien myyntiosuudet v. 2009 Prosenttiosuus myynnistä Liha Maito, juusto ja kananmuna 4% 3% 2% 15% Alkoholijuomat 5% Leipä ja muut viljatuotteet 6% Sokerituotteet 6% 14% Vihannekset Mineraalivesi, virvoitusjuomat, mehut 9% Hedelmät 14% Kala 9% Muut elintarvikkeet 13% Kahvi, tee ja kaakao Öljyt ja rasvat
Ekologisten elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynti v. 2004 ja 2009
Luomutuotteet Ruotsalaisista 22% ilmoittaa ostavansa luomutuotteita niin usein kuin mahdollista ja lisäksi 50% ostaa silloin tällöin, vain 4% ei osta luomutuotteita ollenkaan Coopilla Ruotsissa suurin luomun markkinaosuus 30 prosenttia - sen omalla Änglamark merkillä ekologisia ja luomutuotteita valikoimissa lähes 300 kappaletta ICA:n markkinaosuus luomusta 28 prosenttia, oma I love eco -tuotemerkki luomutuotteille Axfoodin osuus 12 prosenttia koko luomutuotemarkkinoista ja valikoimassa yli 1300 luomutuotetta, mikä vastaa 5,6 prosenttia tuotteista. Myyvät luomutuotteita myös omalla Garant Ekologiska varor - merkillään, jonka alla on noin 70 tuotetta. Bergendahls Gruppenin osuus luomun myynnistä 5 prosenttia ja valikoimissa noin 400 eri luomutuotetta. -Ei omaa tuotemerkkiä luomutuotteille
Pakastettujen elintarvikkeiden kulutus v. 2009 2009 2008/2009 2009 2009 Tonnia (%) Osuus (%) Per capita Vihannekset 50.398 2,2 10,3 5,4 Marjat 10.058 14,2 2,1 1,1 Liha 64.576 2,0 13,2 6,9 Siipikarja 69.852 2,8 14,3 7,5 Peruna 70.822 0,0 14,5 7,6 Kala 38.018 0,7 7,8 4,1 Merenelävät 15.127 3,6 3,1 1,6 Leipomotuotteet 35.376 2,1 7,3 3,8 Bake off 57.873 4,3 11,9 6,2 Valmisruoat 69.024 6,7 14,2 7,4 Muut 6.447 0,8 1,3 0,7 Yhteensä 487.571 0,8 100 52,2
Kaupan omien merkkien elintarvikkeiden ja juomien myynti päivittäistavarakaupassa v. 2009 COICOP Varugrupp EMVförsäljning (mnkr) 01 Livsmedel och alkoholfria drycker Total försäljning (mnkr) Andel EMV (%) 21 207 148 451 14 01.1 Livsmedel 19 846 135 797 15 01.1.1 Bröd och övriga spannmålsprodukter 2 687 22 727 12 01.1.2 Kött 5 148 27 680 19 01.1.3 Fisk 2 426 8 268 29 01.1.4 Mjölk, ost och ägg 1 975 26 052 8 01.1.5 Oljor och fetter 345 4 107 8 01.1.6 Frukt 2 133 11 349 19 01.1.7 Grönsaker 3 691 16 333 23 01.1.8 Socker, sylt, honung, choklad och konfektyr 862 12 114 7 01.1.9 Övriga livsmedel 579 7 167 8 01.2 Alkoholfria drycker 1 361 12 654 11 01.2.1 Kaffe, te och chokladdryck 371 3 946 9 01.2.2 Mineralvatten, läskedrycker, frukt och grönsaksjuicer 989 8 708 12
Tuoreiden hedelmien myynti asukasta kohti v. 2009 (SEK)
Vienti, tuonti ja netto tavarakauppa v. 2004-2011
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonti v. 2007 2009
Elintarvikkeiden vienti Suomesta Ruotsiin v. 2008 Elintarvikeryhmä Meijerituotteet Viljatuotteet Kahvi, tee, kaakao Liha ja lihajalosteet Sokeri ja makeiset Yhteensä: MEUR 53,1 26,1 24,5 24,3 15,2 183,2
Elintarvikkeiden ja juomien hinnanmuutokset v. 2008-2009 (%)
Keskimääräiset vuosittaiset kuluttajahinnat tietyille elintarvikkeille (SEK)
Tuotteet Tuotteet, joiden kysyntä kasvaa : Pastat, siipikarja, pakatut juomat ja vihannekset Juustojen myynti kasvoi merkittävästi vuonna 2009, ja etenkin laktoosittoman juuston ja muiden erikoisjuustojen Itämaisen ruokakulttuurin tuotteiden, leivän, suklaan, keittojen ja kastikkeiden myynti kasvoi Perunoiden, kulutusmaidon, tuoreeltaan pakattujen kakkujen ja leivonnaisten ja voin myynti vähentyi Suomi on 11. sijalla elintarvikkeiden tuojana
Päivittäistavarakauppaketjujen markkinaosuudet v. 2009
Kulutustottumukset Muuttuneet ympäristön, eettisyyden ja terveyden tullessa yhä tärkeämmiksi arvoiksi ruotsalaisille kuluttajille Luonnonmukaisten tuotteiden tarjonta Ruotsissa onkin laaja ja hintataso hyvin lähellä muita tuotteita Eniten luomuvaihtoehtoja löytyy meijeri- ja viljatuotteista, kananmunista, hedelmistä ja vihanneksista Luomulihan ja -leikkeleiden tarjonta on kuitenkin edelleen vähäistä.
Trendit Paikallisesti tuotetut elintarvikkeet ja korkealaatuisuus Markkinoinnissa useimmiten käytetyt termit ovat naturligt ja äkta, eli luonnollinen ja aito Vuonna 2009 ruoan ja alkoholittomien juomien myynnistä 4 prosenttia on luomutuotteita, mikä on 16 prosenttia enemmän vuoteen 2008 verrattuna
Leipä ja viljatuotteet Ruotsista löytyy ainoastaan pieneltä vyöhykkeeltä ruisleipää, alue ulottuu läpi Keski-Ruotsin. Muualla Ruotsissa limput ja vaaleammat leipälajit vallitsevat markkinoita Hapanleipäkulttuuri on nopeaa vauhtia yleistymässä, varsinkin suurkaupunkialueilla. Vuonna 2009 leivän ja muiden viljatuotteiden myynti oli SEK 27,4 miljardia, kasvua 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Leivän myynti kasvoi viljatuotteiden suurimpana tuoteryhmänä 5,1 prosenttia vuonna 2009, jolloin leipää myytiin SEK 13,2 miljardin arvosta päivittäistavarakaupassa. Ruokaleivän osuus myynnistä on 66 prosenttia eli SEK 8,6 miljardia ja Vehnäleivän osuus myynnistä oli 8 prosenttia eli SEK 1 miljardia. Verrattuna vuoteen 2000 leivän ja viljatuotteiden myynti on kasvanut 45,4 prosenttia.
Pakastetuotteet Kulutustottumusten muuttuminen - pakastetuotteiden myynti kasvaa nopeammin kuin elintarvikkeiden myynti kokonaisuudessaan Vuosina 1995 2006 pakasteiden myynti on kasvanut 5-6 prosenttia vuodessa, kun verrattuna muiden elintarvikkeiden myynti on kasvanut 1-2 prosenttia mitattuna Voimakas kulutuksen kasvu paloitellulle linnunlihalle, valmisruoille ranskalaisille, leipomotuotteille, lihapullille, hampurilaisille, pyttipannulle Kuvastaa kuluttajien mukavuuden ja helpon arjen tavoittelemiseen
Liha ja siipikarja Marinoitujen ja esivalmistettujen lihatuotteiden, esim. sian- ja naudanlihan, sekä siipikarjan valikoima Suomessa paljon laajempi kuin Ruotsissa Ruotsissa on voimakas suuntaus paikallisten ja pientuottajien tuottamiin lihajalosteisiin, oma teurastustoimintaa Suomalaista meetvurstia vastaa Norjasta, Tanskasta ja Italiasta maahantuotu salami Vuonna 2009 lihaa myytiin SEK 33 miljardilla, mikä on 5,1 prosenttia enemmän verrattuna edelliseen vuoteen Lihan myynti on kasvanut 64 prosenttia vuodesta 2000. Vaikka lihan hinta on noussut 20,5 prosenttia vuodesta 2000 on myyntivolyymi kehittynyt 36 prosentilla 2000-2008 välillä
Juomat Mineraalivesien, virvoitusjuomien ja mehujen myynti oli vuonna 2009 SEK 13 miljardia, mikä on 12,5 prosentin nousu edelliseen vuoteen verrattuna Virvoitusjuomien, mineraali- ja lähdevesien myynti kasvoi 9 prosenttia ja tuorepuristetut juomat ja mehut kasvoivat 16,5 prosenttia Virvoitusjuomat, mineraali- ja lähdevedet ovat 54 prosenttia myynnin arvosta ja niiden myynti on kasvanut 58 prosenttia vuodesta 2000. Mineraaliveden, virvoitusjuomien, hedelmä- ja vihannesjuomien hinnankehitys on ollut erittäin heikkoa 2000-luvulla, lukuun ottamatta vuotta 2008, jolloin hinnat nousivat 3,4 prosenttia. Vuoden 2009 hinnankehitys oli 1,9 prosenttia.
Juomat Ekologisilla tuotteilla myös juomilla esim. virvokkeet on kysyntää Pressbyrån /7 eleven myy Ramlösaa, virvokkeita ja Meermehua, Tärkeä tuotteen ulkonäkö Maistatus tärkeää paikan päällä Parhaiten menestyvät sokerittomat juomat ja ekologiset sekä maustetut vedet
Maitotuotteet ja kanamunat Maitotuotevalikoima Suomessa paljon monipuolisempi kuin Ruotsissa Erityisesti jogurtista ja muista hapatetuista maitotuotteista löytyy monia erilaisia makuvaihtoehtoja Ruotsissa kuitenkin laaja valikoima ekologisia maitotuotteita Laktoosittomien tuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan, esim. juustojen- Ruotsissa tehdyn uuden tutkimuksen mukaan 14 prosenttia ruotsalaisista ei siedä laktoosia Tähän asti arvioitu laktoosi-intoleranttien määrän sijoittuvan yhden ja viiden prosentin välille Syynä uuteen tulokseen on todennäköisesti maahanmuutto maista, joissa laktoosi-intoleranssi on huomattavasti tavallisempaa kuin Skandinaviassa Ruotsissa syödään kovajuustoa eniten maailmassa henkilöä kohti, ja jälkiruokajuustojen tarjonta on huomattavasti suurempi kuin Suomessa Vuonna 2009 maitoa, juustoa ja munia myytiin SEK 30,4 miljardin arvosta, mikä kasvanut 6,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Meijerituotteiden hinnat nousivat 1,6 prosenttia vuoden 2009 aikana.
Öljyt ja rasvat Öljyjen ja rasvojen myynti oli vuonna 2009 SEK 4,7 miljardia, mikä oli 2,5 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna Hinnat nousivat 0,5 prosentilla, kun verrattuna vuonna 2008 nousu oli 9,9 prosenttia. Öljyjen ja rasvojen myynti on kasvanut 2000-2009 aikavälillä 28,3 prosenttia. Margariinin ja muiden rasvojen myynti on noussut 10 prosentilla vuodesta 2000 ja käsittää 63 prosenttia koko tuoteryhmän myynnistä Öljyjen myynti päivittäistavarakaupassa oli arvoltaan SEK 808 miljoonaa, mikä on 4,1 prosenttia enemmän vuoteen 2008 verrattuna. Kasvu johtuu enimmäkseen kasvi- ja eläinperäisten ruokaöljyjen myynnistä.
Ruotsinsuomalaiset Ruotsissa asuu noin 440 000 suomalaista syntyperää olevia Useimmat heistä muuttivat Ruotsiin 1970- luvun alussa Suurin osa suomalaisista asuu Tukholman kunnan alueella, kun taas suhteellisesti suurin osa asuu Haaparannassa, Ylitorniossa, Syrahammarissa ja Skinnskattebergissä Etnisesti katsottuna Ruotsin markkinoista siis melkein 5 % on suomalaisten kuluttajien
Markkinoiden eroja Suomalaiset ja ruotsalaiset markkinat ovat hyvin samanlaiset, eivätkä tuotevalikoimat poikkea toisistaan paljoakaan Karkeasti voitaisiin sanoa, että ruotsalaiset eivät saa juuri mitään uutta Suomesta vallankaan koska he yleensä ovat askelen edellä kehityksessä Yksi mahdollisuus päästä Ruotsin markkinoille on tehdä se tarjoamalla laatutuotteita tai palveluja halvemmalla hinnalla kuin he itse pystyvät tarjoamaan Kohtuuhinta ja kohtuulaatu ovat Ruotsin nykytrendi, mutta korkeaa laatua toki arvostetaan edelleen, jos hinta ei ole liian huima Ruotsalaisilla kuluttajilla on se käsitys, että Suomi tuottaa puhdasta ruokaa, mikä antaa positiivista lisäarvoa tuotteille