Mitä kuuluu koulukirjastolle? Oulun koulukirjaston kehittämis- ja toimintasuunnitelma 2008 2013 Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmä
Oulun ja Ylikiimingin peruskoulut ja kirjastot
Mitä kuuluu koulukirjastolle? Oulun koulukirjaston kehittämis- ja toimintasuunnitelma 2008 2013 Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmä
Valokuvat: Jonna Luoma-aho, s. 13 Eila Hovinmäki, s. 17 Olli Ojala, s. 19 Pekka Poikela, s. 22 Irene Härkönen, s. 25 Ulkoasu ja taitto: Malla Mela Paino: Pohjolan Painotuote Oy Julkaisija: Opetustoimi PL 17 90015 Oulun kaupunki Oulu 2008 4
Esipuhe Oulun opetustoimessa on tehty aktiivista koulukirjaston kehittämistyötä yli kymmenen vuotta. Oulun koulukirjaston kehittämis- ja toimintasuunnitelma perustuu koulujen arkipäivästä syntyneeseen koulukirjaston kehittämistarpeeseen ja haluun uudistaa koulukirjastot vastaamaan opetuksen tulevaisuuden haasteisiin. Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeen (2002 2004) jälkeen määrätietoista koulukirjastojen uudistamistyötä on jatkettu vähäisin resurssein. Nyt on aika vakiinnuttaa järjestelmä, jotta se palvelee kaikkia Oulun kaupungin kouluja ja koululaisia tasavertaisesti koulusta, sukupuolesta, kodin varallisuudesta tai muista taustatekijöistä riippumatta. Koulukirjaston merkitys koulun keskeisenä oppimisympäristönä on korostunut tietoyhteiskunnan arkipäivässä: koulun rooli tiedonhaun, -hankinnan ja -hallinnan taidoissa sekä medialukutaidossa on yhä tärkeämpi lasten ja nuorten selviytymiseksi myös uuden, ns. ubiikin yhteiskunnan kansalaisina. Tiedontulva ja kritiikittömästi markkinoidut lähteet vaativat tulevaisuuden kansalaiselta systemaattisesti opittua taitoa käsitellä tietoa kriittisen medialukutaidon pohjalta. Koulukirjaston perinteinen rooli kirjallisuuden ja lukuelämysten oppimisympäristönä on edelleen tärkeä. Koulukirjasto ei voi olla vain äidinkielen ja kirjallisuuden, vaan kaiken oppimisen ajanmukainen keskus. Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmä esittää opetuslautakunnalle hyväksyttäväksi kehittämis- ja toimintasuunnitelman, jonka keskeisiä kehittämisehdotuksia ovat: elokuusta 2008 alkaen suunnitelmallisen yhteistoiminnan käynnistäminen kaupunginkirjaston ja koulukirjaston kanssa koko Oulun kaupungin alueella elokuussa 2008 mallikoulukirjastojen nimeäminen koulukirjaston kehittämistyön tukemiseen tammikuun 2009 alusta alkaen toisen alueinformaatikon palkkaaminen koulukirjastojärjestelmän vakiinnuttamiseksi opetustoimen neljälle alueelle tammikuuhun 2010 mennessä kahden muun alueen informaatikkotarpeen selvittäminen ja mahdollinen informaatikon palkkaaminen joko opetustoimen alueelliseksi tai kaupunginkirjaston kanssa yhteiseksi informaatikoksi suunnittelukauden aikana vuoteen 2013 mennessä koulukirjasto-opettajien resurssien turvaaminen niin, että jokaisessa oululaisessa koulussa on toimiva, tietokannassa oleva koulukirjasto, jossa on päivittäinen pedagoginen tuki tiedonhankinnan opetukseen Kehittämis- ja toimintasuunnitelma ohjaa ja tukee Oulun koulujen ja koulukirjaston toiminnan kehittämistä sekä opetustoimen tasolla että jokaisessa oululaisessa koulussa. Suunnitelma vastaa toteutuessaan voimassa olevaan Oulun koulun opetussuunnitelman näkemykseen koulukirjaston kehittämisestä sekä ohjaa tiedonkäsittelytaitojen ja medialukutaidon opetusta myös seuraavalla opetussuunnitelmakierroksella. 27.3.2008 Oulun koulukirjaston kehittämis- ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmän kokouksessa. 9.4.2008 suunnitelma esiteltiin opetuslautakunnalle. 16.4.2008 suunnitelma esiteltiin kaikille koulukirjastoa hoitaville opettajille. 24.4.2008 suunnitelma esiteltiin rehtoreille rehtorifoorumissa. 28.5.2008 suunnitelma esiteltiin opetuslautakunnalle. 18.6.2008 suunnitelma esitetään hyväksyttäväksi opetuslautakunnassa taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Oulussa 30.5.2008 Marja Kallio Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmä puheenjohtaja 5
Sisällysluettelo Esipuhe 5 Tuki- ja ohjausryhmän kokoonpano sekä asiantuntijat 7 1. Johdanto 8 1.1. Koulukirjaston kehittämisen taustaa 8 1.2. Oulun koulukirjaston tämänhetkinen tilanne 9 1.3. Oulun koulukirjaston tulevaisuuden visio 9 2. Koulukirjaston toimintaa ohjaavat asiakirjat 10 2.1. Opetusministeriön Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän raportti 2000 10 2.2. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmasta Arjen tietoyhteiskunta -strategiaksi 10 2.2.1. Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007 2011 11 2.3. Oulun kaupungin opetustoimen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2003 2004 11 2.4. Oulun lääninhallituksen sivistysosaston selvitys 2007 11 2.5. Perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman perusteet 12 2.6. Oulun opetustoimen perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelma 12 2.7. Oulun kaupungin ja opetustoimen strategia 12 3. Koulukirjaston toimijat ja toimenkuvat 14 3.1. Koulukirjastosta vastaava opettaja kirjasto-opettaja 14 3.2. Koulukirjaston toimintaa tukevat tiimit 14 3.3. Rehtorin rooli koulukirjaston tukijana 14 3.4. Koulukirjastoinformaatikko 15 3.5. Alueinformaatikot 15 3.6. Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmä 16 3.7. Ohjaavat opettajat 16 3.8. Yhteistyökumppanit 17 3.8.1. Oulun kaupunginkirjasto 17 3.8.2. Oulun yliopisto ja Oulun normaalikoulu 17 3.8.3. Oulun ammattikorkeakoulu 17 3.8.4. Lääninhallitus ja seudullinen yhteistyö 17 3.8.5. Muut kulttuurilaitokset 17 3.8.6. Suomen koulukirjastoyhdistys ja kansainvälinen yhteistyö 17 4. Tietokannassa olevien koulujen toiminnan ja kehittämisen tukeminen 18 4.1. Koulukirjastoon hankittavan materiaalin esittely 18 4.2. Hankinta, luettelointi ja tarroitus 18 4.3. Koulukirjastokortit 18 4.4. Koulukirjaston virkailijaohjelman vaihto 18 4.5. Informaatikon palvelut kouluille 19 4.6. Kirjasarjojen lainaaminen 19 5. Tiedonhallintataitojen oppiminen ja opettaminen 20 5.1. Käsitteiden määrittely 20 5.2. Tiedonhallinnantaitojen oppimisen portaat 20 5.2.1. Ehdotus Oulun kaupungin perusopetuksen tiedonhallintataitojen opetussuunnitelmaksi 21 5.3. Suunnitelma kaupunginkirjaston ja koulukirjaston yhteistoiminnasta 21 5.3.1. Yhteistyön käynnistäminen syksyllä 2008 21 5.3.2. Mallikoulukirjastot 21 5.3.3. Tavoitetaso 2008 2010 22 5.4. Alueinformaatikkotyön käynnistäminen ja vakiinnuttaminen vuoteen 2013 mennessä 22 6. Tietokantaan siirtyvien koulujen toiminnan ja kehittämisen tukeminen 23 6.1. Uusien tietokantaan luetteloitavien koulujen valitseminen 23 6.2. Käytännön toimintasuunnitelma uusissa kouluissa 24 7. Lopuksi 25 Lähteet 26 Liitteet Liitteet 1 5: Tekstissä olevat viitteet Liitteet 6 13: Koulukirjaston perustamiseen ja toimintaan liittyvää aineistoa Liitteet 14 15: Alueelliseen yhteistyöhön liittyvää taustamateriaalia 6
Tuki- ja ohjausryhmän kokoonpano sekä asiantuntijat Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmä Marja Kallio, rehtori, Myllyojan koulu, opetustoimi; puheenjohtaja Harri Tuulos, rehtori, Pöllönkankaan koulu, opetustoimi; varapuheenjohtaja Tuija Seppänen, palvelupäällikkö, Lasten ja nuorten kirjastopalvelut, kulttuuritoimi toukokuuhun 2007 saakka Mervi Vaara, palvelupäällikkö, Lasten ja nuorten kirjastopalvelut, kulttuuritoimi syyskuusta 2007 alkaen Outi Ervasti, apulaisjohtaja, Kaakkurin koulu, opetustoimi Jukka Miettunen, suunnittelija, opetustoimi Irene Härkönen, lehtori, Myllytullin yläaste, opetustoimi Terttu Kivioja, luokanopettaja, Herukan koulu, opetustoimi Pirjo Korkiala, lehtori, Pöllönkankaan koulu, opetustoimi Anneli Pelkonen, lehtori, Merikosken koulu, opetustoimi Eila Hyrkäs, kieli-, kulttuuri- ja mediataidon ohjaava opettaja, lehtori, Terva-Toppilan koulu, opetustoimi lokakuusta joulukuuhun 2007 Ari Järviluoma, ohjaava opettaja, opetustoimi tammikuusta 2008 alkaen Helena Valtakorpi, informaatikko, opetustoimi; sihteeri Tuki- ja ohjausryhmä on käyttänyt asiantuntijoina seuraavia henkilöitä: Eila Hyrkäs, kieli-, kulttuuri- ja mediataidon ohjaava opettaja, lehtori, Terva-Toppilan koulu, opetustoimi Eila Hovinmäki, luokanopettaja, kirjasto-opettaja, Myllyojan koulu, opetustoimi Lea Tuovinen, luokanopettaja, kirjasto-opettaja, Kaukovainion koulu, opetustoimi Kirsi Kasto, kirjastonhoitaja, Oulun kaupunginkirjasto, kulttuuritoimi Kehittämis- ja toimintasuunnitelman työstänyt työryhmä Oulun koulukirjaston kehittämis- ja toimintasuunnitelman syntyminen on edellyttänyt todellista tiimityötä: suunnitelman luonnoksen on tehnyt koulukirjastoinformaatikko Helena Valtakorpi ja sen on jatkotyöstänyt ohjaava opettaja Eila Hyrkäs. Suunnitelman alueinformaatikon työnkuvaa ja opetussuunnitelmallisen osiota kutsuttiin työstämään kirjasto-opettajat Eila Hovinmäki ja Lea Tuovinen sekä kirjastonhoitaja Kirsi Kasto Oulun kaupunginkirjastosta. Vision ja tietokannassa olevien koulujen toiminta- ja kehittämissuunnitelman osalta on konsultoitu myös muita oululaisia koulukirjasto-opettajia. Tekstin raakaversiota on käsitelty ja muokattu Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmän kokouksissa sekä työstämistä jatkettu ohjausryhmän jäsenistä koostuvissa pienryhmissä puheenjohtajan johdolla. Lopullisesta versiosta vastaa informaatikko Helena Valtakorpi. 7
1. Johdanto Koulukirjaston kehittämis- ja toimintasuunnitelman tarkoituksena on nivoa yhteen Oulun kaupungin opetustoimessa viime vuosikymmenen aikana tehty koulukirjaston kehittämistyö, kuvata sen tämänhetkinen tilanne ja luoda pohja pitkäjänteiselle tulevaisuuden kehittämiselle. Näin koulukirjasto voisi toimia tulevaisuuden koulun keskeisenä oppimisympäristönä jokaisessa oululaisessa koulussa. 1.1. Koulukirjaston kehittämisen taustaa Oulun koulukirjastojen kehittämisen pohja luotiin Opetushallituksen ja Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalveluiden (KOTU) järjestämällä Peruskoulun toimintakulttuuri ja teknologia - kurssilla syksyllä 1999. Koulutuksen taustalla oli Oulun yliopiston ja usean kunnan yhteinen OppiWebbi-hanke, jonka tavoitteena oli tutkia, kehittää ja testata peruskouluihin soveltuvaa telemaattista oppimisympäristöä. Odotukset olivat selkeästi tietoteknispainotteisia, mutta koulutuksen edetessä näkökulma laajeni merkittävästi. Keskeiseksi kysymykseksi muodostui, mitä hyötyä tietokoneesta ja -verkoista on koulutyölle ja oppimiselle. Huomattiin, että koulukirjastojen kehittäminen on keskeisin osa koulun oppimisympäristöjä uudistettaessa. (Kurttila-Matero (toim.) 2004.) Oulun kaupunki oli mukana Opetushallituksen koordinoimassa Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa (KOKU) vuosina 1998 2001. Kaupungin tasolla hanketta ohjasi yhteistyöryhmä, jonka alaisuudessa toimi useita Oulun kulttuurilaitosten pohjalta organisoituja työryhmiä. Leena Saarelan johtaman kirjallisuustyöryhmän tavoitteena oli kehittää lukemiseen innostavaa toimintaa ja luoda kirjallisuuden opetussuunnitelmaehdotus. Työryhmä kehitti hankkeen aikana kolmiportaisen kirjallisuusdiplomin ja perusopetukseen tarkoitetun opetussuunnitelman. Kaupungin päättäjät tukivat kehittämistyötä myöntämällä 200 000 mk kaunokirjallisuuden hankkimiseen. Myös tämän työryhmän työ antoi pohjaa tulevalle Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeelle. Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeessa (2002 2004) neljätoista koulua toimi yhteistyössä kehittäen koulukirjastojen kokoelmia, fyysistä ympäristöä ja pedagogista sisältöä. Periaatteena oli, että tietoyhteiskunnan koulukirjasto muodostuu koulun eri tilojen, resurssien ja henkisen tilan luomista mahdollisuuksista tiedon parissa työskentelemiseen. Hankkeen tulokset ovat luettavissa Eeva Kurttila-Materon toimittamasta kirjasta Tietoyhteiskunnan koulukirjasto Ossaakko nää aatella? (2004). Samanaikaisesti Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeen kanssa käynnistyi myös Opetushallituksen vuosien 2001 2004 kärkihanke, Luku-Suomi, jonka tarkoituksena oli koululaisten luku- ja kirjoitustaidon parantaminen ja kirjallisuuden tuntemuksen lisääminen. Luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen nähtiin hankkeessa koko koulun, kaikkien oppiaineiden ja opettajien yhteisvastuualueena. Hankkeeseen osallistui myös oululaisia kouluja, ja sen tulokset on koottu Pirjo Singon, Asta Pietilän ja Pia Bäckmanin toimittamaksi Luku-Suomessa taottua -raportiksi (2005). Koulukirjaston kehittäminen on ollut valtakunnallisesti ajankohtaista 1990-luvulta lähtien. Opetushallitus on kampanjoinut kaksi kertaa (vuosina 1996 ja 2002 2003) koulukirjastojen kokoelmien kohentamisen puolesta. (Pirjo Sinko: Koulukirjastot kirjallisuuden opettamisen este vai tuki? Koulukirjastonhoidon opas. Toim. Liisa Niinikangas 2005.) Myös Oulussa toimi jo vuonna 1997 koulukirjaston kehittämiseksi työryhmä, jossa oli edustus sekä opetustoimesta että kaupunginkirjastosta ja jonka puheenjohtajana toimi Raimo Niemelä. Työryhmä esitti raportissaan koulukirjastoteesit, jotka ovat hyvin ajankohtaisia edelleenkin. Työryhmän esittämät teesit ovat: 1. Lukuelämykset ja tiedonhankintataidot ovat koululaisen perusoikeuksia. 2. Koulun ja kirjaston yhteistyö on pedagoginen haaste, joka toteutuakseen edellyttää näkemyk- 8
sen, tahdon ja rahaa. 3. Tarvitaan yhteiset pelisäännöt. 4. Koulun oma kirjasto tarvitsee asianmukaisen tilan. 5. Kouluille tulee hankkia omaksi jatkuvasti käytetty keskeinen kirjallisuus ja muu aineisto. 6. Peruskoulujen ja lukioiden yhteisen kirjastotietokannan luomisella saadaan koulukirjastojen hoitoon rationaalisuutta, tehokkuutta ja vaivattomuutta. 7. Koulujen yhteydet kaupunginkirjaston aineistokantoihin on tarkoituksenmukaista toteuttaa internetin kautta. 8. Koulun ja kirjaston yhteisen informaatikon palkkaaminen. (Teesejä Oulun kouluille ja kirjastoille. Työryhmän raportti 6.5.1997) Kopiosto on tukenut koulukirjastojen kohentamista kampanjallaan vuonna 2005. Lisätietoa kampanjasta löytyy Kopioston verkkosivulta osoitteesta www.kopiosto.fi. 1.2. Oulun koulukirjaston tämänhetkinen tilanne Oulun koulukirjaston tietokantaan on luetteloitu vuoden 2007 loppuun mennessä yhteensä 25 koulun aineisto. Tietokannassa olevat ja siihen seuraavaksi luetteloitavat koulut esitellään Liitteessä 1. Tähän mennessä luetteloitujen koulukirjastojen tilat, koulukirjaston hoitoon ja pedagogiseen ohjaukseen käytetyt tunnit sekä aineistohankintoihin käytetyt rahat esitellään Liitteessä 2. Koulukirjaston tietokantaan on TKK-hankkeen jälkeen vuosittain luetteloitu 4 5 koulukirjaston aineisto. Vuosina 2008 ja 2009 tietokantaan siirtyvät koulut on valittu hakumenettelyn perusteella, koska koulun oma kiinnostus koulukirjaston kehittämiseen on hyvä pohja kehittämistyölle. Tavoitteena on myös, että samalla alueella olevat koulukirjastot voivat tukea uusia tietokantaan siirtyviä kouluja. (Liite 3) 1.3. Oulun koulukirjaston tulevaisuuden visio Oulun koulukirjasto on ajanmukainen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaava pedagoginen oppimisympäristö, koulun pedagoginen keskus, jossa kirjasto-opettaja ohjaa päivittäin oppilaita luokan- ja aineenopettajan apuna tiedonhaun, - hankinnan ja -käsittelyn taidoissa, jossa kirjasto-opettaja innostaa lukuharrastukseen ja ohjaa valitsemaan tilanteeseen sopivaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä käyttämään muita lähteitä, jossa on opetussuunnitelman toteuttamista tukeva ja kaupunginkirjaston mahdollistamat palvelut huomioiva ajantasainen aineisto, jossa on riittävät ja ajanmukaiset tilat, kalusteet, tietotekninen välineistö ja yhteydet yksilö-, pari- ja tiimityöskentelyyn perinteisin ja verkko-oppimisen keinoin, jonka toimintaedellytykset ja kehittäminen turvataan ohjaavien opettajien ja alueinformaatikkopalvelun avulla sekä kaupunginkirjaston kanssa tehtävän säännöllisen yhteistyön tukemana, joka hyvin toimiessaan mahdollistaa Valtioneuvoston sekä Oulun kaupungin ja opetustoimen strategisten tavoitteiden toteuttamisen. 9
2. Koulukirjaston toimintaa ohjaavat asiakirjat Koulukirjaston toimintaa ja kehittämistä ohjaavat monet asiakirjat. Oulun koulukirjaston määrätietoinen kehittäminen perustuu mm. seuraaviin asiakirjoihin. 2.1. Opetusministeriön Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän raportti 2000 Opetusministeriön asettaman Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän raportissa Suomi (o)saa lukea (2000) (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2000/liitteet/ opm_561_lukutaidot.pdf?lang=fi) listataan koulukirjastojen kehittämistavoitteet. Työryhmän mielestä erilaisia tukimuotoja on käytettävä, jotta kirjastoissa ja koulussa olisi saatavana mahdollisimman monipuolista kirjallisuutta. Kirjan saatavuutta parannetaan kehittämällä oman lähikirjaston, kirjastoauton ja/tai koulukirjaston kokoelmia. Riittävän laaja, monipuolinen, eri aihealueet kattava ja asiantuntevasti valittu aineisto vähentää lukemisen esteitä. Raportin mukaan on syytä tukea sekä yleisten kirjastojen että koulu- ja oppilaitoskirjastojen lehtihankintaa. Näin ne voivat tarjota monipuolisen, myös vaihtoehtoisia näkemyksiä sisältävän sanoma- ja aikakauslehtikokoelman, joka tukee lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneen väestön tiedonhankintaa, opiskelua ja lukuharrastusta. Työryhmä esitti myös vuotuisen määrärahan myöntämistä koulukirjastojen perusparantamiseen, aineiston uudistamiseen sekä välineistö- ja kalustehankintoihin. Raportin mukaan koulujen kirjastoja kohennetaan niin, että niissä on runsaasti ja riittävästi kaunokirjallisuutta äidinkielen opetuksen tarpeisiin sekä tietokirjallisuutta eri oppiaineisiin. Niissä on myös saatavilla monipuolisia sanoma- ja aikakauslehtiä. Raportissa mainitaan selvästi myös koulukirjastotilan ja aineiston kehittäminen sekä koulukirjastojen tietokoneistaminen niin, että niistä on Internet-yhteys kunnankirjastoon, erilaisiin tietokantoihin ja verkkopohjaisiin tietolähteisiin. Työryhmä esitti myös, että koulukirjastonhoitajan tiedot ja taidot ajantasaistetaan niin, että hän pystyy opastamaan oppilaita ja opettajia tiedonhaussa. Koulukirjastonhoitajan tehtäviin pitää voida pätevöityä opettajankoulutuksen yhteydessä suoritettavilla erikoistumisopinnoilla. Raportin mukaan kullakin koulukirjastolla tulee olla kehittämisvisio ja oma ohjausryhmä, jotta kirjastonhoitaja ei ole työssään yksin ja jotta koulun ylläpitäjä oppii näkemään koulukirjaston merkityksen oppimisprosessissa. Koulukirjastojen tiloissa, varustuksessa ja aineistossa tulee ottaa huomioon myös kouluissa lisääntyvä esiopetus iltapäivähoitoineen, koululaisten iltapäivätoiminta ja muu kerhotoiminta. Niille hyvin varustettu koulukirjasto voi tarjota erittäin mielekkäitä toimintoja. 2.2. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmasta Arjen tietoyhteiskunta -strategiaksi Opetusministeriö julkaisi vuonna 1999 Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian 2000 2004 (http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/1999/liitteet/koul_tutk_tietostrat/welcome.html). Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004 2006 (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2004/liitteet/opm_173_opm12.pdf?lang=fi) on strategiakautta 2000 2004 jatkava, suunnitelmallinen jatko-ohjelma, jolla vahvistettiin yleistä tietoyhteiskuntaosaamista sekä koulutuksen ja tutkimuksen roolia tietoyhteiskunnassa. Ohjelman toteuttaminen on edellyttänyt toimenpiteitä myös opetushallinnolta sekä muilta koulutuksen ja tutkimuksen alueella toimivilta tahoilta. 10
Ohjelmalla oli seuraavat tavoitteet, jotka edelleenkin velvoittavat myös perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjää: Kehitetään kansalaisten tietoyhteiskuntatietoja ja -taitoja. Vahvistetaan oppilaitosten mahdollisuuksia hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti. Vakiinnutetaan tulokselliset ja taloudellisesti kestävät tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät toimintatavat koulutuksessa ja tutkimuksessa. Edistetään tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä sosiaalisissa innovaatioissa. 2.2.1. Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007 2011 Seuraavaa tietoyhteiskunnan vaihetta kutsutaan Uudeksi arjen tietoyhteiskunnaksi (ubiikkiyhteiskunnaksi). Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla Arjen tietoyhteiskunta -strategia, jossa visioidaan tulevaisuuden yhteiskuntaa ja jossa viestintäpalvelut ja viestintäverkot ovat arkipäivää. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta keskittyy edellisen hallituksen aikana laaditun tietoyhteiskuntastrategian ja Valtioneuvoston tuoreimman periaatepäätöksen käytännön toteutukseen. Se koordinoi myös tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeisten sektorikohtaisten asiakokonaisuuksien etenemistä. Valtioneuvoston tuoreimmassa periaatepäätöksessä (2007 2011) opetusministeriön sektorilta edellytetään edelleen tieto- ja viestintätekniikan edistämistä opetuksessa ja koulutuksessa ja korostetaan lasten ja nuorten mediaympäristön turvallisuutta mediakasvatuksen keinoin sekä medialukutaidon kehittämisen avulla. Tavoitteena on kehittää yhteisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan luoda kestäviä, pysyviä ratkaisuja mediakasvatuksen vakiinnuttamiseksi osaksi lasten ja nuorten elämää sekä päiväkodeissa ja koulussa että lasten ja nuorten vapaa-aikana. Valtioneuvosto on hyväksynyt seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2007 2012 (http://www.minedu.fi/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/kesu_2012_fi.pdf). Toimivalla koulukirjastolla on yhä keskeisempi rooli edellä kuvatun tulevaisuuden ubiikkiyhteiskunnan kansalaisen opetuksen ja kasvatuksen tukemisessa ja arjen hallinnassa. 2.3. Oulun kaupungin opetustoimen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2003 2004 Oulun opetustoimen Tieto- ja viestintätekniikan strategian (2003 2004) mukaan oululaiset koulukirjastot olivat ennen Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hanketta Unescon suosituksen alapuolella esimerkiksi koulukirjastolle varatun neliömäärän suhteen. Unescon suositusten mukaan 250 oppilaan koulussa koulukirjaston pitäisi olla 158 m 2. Vuonna 1997 kyseisenkokoisten oululaisten koulujen kirjastojen koko oli 16 100 m 2. Lisäksi tila oli joko väliaikaisessa tai vakituisessa opetuskäytössä tai pahimmillaan jopa varastona. Vain harvassa tapauksessa voitiin puhua asianmukaisesta, oppimista palvelevasta tilasta. Strategian tavoitteisiin kuuluikin mm. Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeen toteuttaminen vuosina 2002 2004. Strategiakaudella luotiin pohja koko kaupungin opetustoimen koulukirjaston pitkäjänteiselle kehittämiselle. 2.4. Oulun lääninhallituksen sivistysosaston selvitys 2007 Oulun lääninhallituksen tieto- ja viestintätekniikan järjestelmiä, ylläpitoa ja opetuksen kehittämistä koskevassa selvityksessä vuodelta 2007 (Laitteistoista laatutyöhön: Tieto- ja viestintätekniikan järjestelmät, ylläpito ja opetuksen kehittäminen Oulun läänin kouluissa Pieni laatukäsikirja. PDF-dokumentti) viitataan kirjastotoimintaan seuraavasti: Sivistystoimen tavoitteiden asettelussa 11
tulisi olla mukana sivistystoimen kaikki toimialat. Esimerkiksi koulujen ja kirjastojen yhteistoiminta antaa monenlaista synergiaetua. (Kohta 3.1: PDF-dokumentti s. 6.) Edelleen selvityksen kohdassa 4.1 viitataan koulukirjastotoimintaan seuraavasti: Opetusteknologiset laitteet ja sovellukset sekä digitaaliset oppimisalustat tarjoavat puitteet ilmiökeskeiseen oppimiseen ja yhteisölliseen työskentelyyn. Koulukirjastotoimintojen kehittäminen ja koulujen tiivistyvä yhteistyö lähikirjaston kanssa vastaa tiedonhallinnan ja tiedonhaun kasvaviin vaatimuksiin. Koululaiset tarvitsevat mediakeskuksen tyyppisen oppimisympäristön. Opetussuunnitelmiin sisältyvät aihekokonaisuudet asettavat koulut ja opettajat aivan uudenlaisten tukitarpeiden viidakkoon, johon opetuksen järjestäjien ja koulutuksista sekä hankinnoista vastaavien pitää reagoida. (PDF-dokumentti s.30.) 2.5. Perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) viitataan koulukirjastoon fyysisenä oppimisympäristönä seuraavasti: Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. (POPS 2004: 7.) Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelijoita ohjataan käyttämään tietoja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja (LOPS 2003: Luku 3.2). 2.6. Oulun opetustoimen perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelma Oulun opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaan on selkeästi kirjattu koulukirjastojen kehittäminen seuraavasti: Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelua tukee toimiva koulukirjasto. Kirjastossa pitää olla tarpeellinen määrä monipuolista kirjallisuutta ja opetusta tukevia lehtiä, ajanmukaiset tietoverkkoyhteydet ja riittävästi työskentelytilaa. Hyvä koulukirjasto on muunneltavissa ja se tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen opiskeluun. Koulukirjastoja kehitetään tavoitteellisesti ja määrätietoisesti. (Oulun opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelma 2005: 51.) Koulujen opetussuunnitelmissa on huomioitu koulukirjaston merkitys laajemmin, kaikkia oppiaineita ja opetuksen kokonaisuutta palvelevana oppimisympäristönä (esim. Myllyojan koulun opetussuunnitelma, http://www2.edu.ouka.fi/koulut/ myllyoja/koulusivut/opetussuunnitelma.htm). Koska Oulun lukio-opetuksen opetussuunnitelmassa mainitaan vain tieto- ja viestintätekniikka, tulee myös koulukirjaston pedagoginen rooli oppimisympäristönä huomioida lukion seuraavassa opetussuunnitelmapäivityksessä. 2.7. Oulun kaupungin ja opetustoimen strategia Koulukirjaston kehittämisessä on syytä huomioida myös Oulun kaupungin ja opetustoimen strategia, jotta koulukirjasto ei jää opetustoimessa irralliseksi saarekkeeksi. Prosessikeskeisessä johtamisessa korostuu hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö, mahdollisesti myös työnkuvat. 12
Kaakkurin koulukirjasto Oulun kaupungin strategian, erityisesti inhimillisten voimavarojen ja opetustoimen strategisten päämäärien mukaisesti on syytä miettiä koulukirjaston kehittämisen näkökulmasta miten Oulun kaupungin strategiaan kirjatut arvot luovuus, rohkeus ja yhteisöllisyys toteutuvat koko organisaatiossa miten ennakoidaan ja hallitaan henkilöstömuutokset palvelurakenteen muutoksissa henkilöstön rekrytointi, kehittäminen ja osaaminen miten kehitetään osaamista ja kyvykkyyttä mm. hyödyntämällä henkilöstön osaamista laaja-alaisesti yli perinteisten toimenkuvien miten huomioidaan muutosvalmius ja rohkaistaan uusiin toimintatapoihin ja kyseenalaistamaan vanhat käytännöt miten huomioidaan kansainvälistyminen koulukirjaston käyttäjien ja materiaalien osalta miten toteutetaan kilpailukykyinen palkitseminen ja palkkaus miten koulukirjasto voi osaltaan olla turvaamassa maan kehittyneimpiä ja vaikuttavuudeltaan parhaita opetuspalveluja ja hyviä oppimistuloksia miten koulukirjasto voi lisätä opetussuunnitelman ohjausvaikutusta ja lisätä oppijalähtöistä ja toiminnallista toimintakulttuuria. 13
3. Koulukirjaston toimijat ja toimenkuvat 3.1. Koulukirjastosta vastaava opettaja kirjasto-opettaja Koulukirjastovision mukaisesti ajanmukainen koulukirjasto ei ole pelkästään tarkoitukseen sopiva tila kalusteineen ja monipuolisine aineistoineen, vaan ennen kaikkea paikka, jossa on säännöllisesti paikalla tiedonhakuun ja -hallintaan sekä kirjallisuuden pariin ohjaava henkilö koulukirjastosta vastaava opettaja eli kirjasto-opettaja. Hänen työkuvaansa tulee kuulua mahdollisuus työskennellä koulukirjastossa päivittäin oppilaiden ja opettajien tukena. Tuntimäärä voi vaihdella koulun koosta riippuen. Tällä hetkellä koulukirjastojärjestelmässä olevien koulujen kirjasto-opettajat vastaavat mm. koulukirjastojen hoidosta, aineiston hankinnasta ja lainauskuntoon saattamisesta, lainauksesta, palautuksesta, uusien kirjastokorttien aktivoinnista, koulukirjastotietokannan ja kaupunginkirjaston tietokannan opettamisesta jokaisella luokka-asteella, kirjadiplomin eteenpäinviemisestä ja lehtien tilauksesta. Nykyinen resursointi on kirjasto-opettajan työhön täysin riittämätön. Kirjastoopettajan työn tulee jatkossa olla yhä enemmän opettajien ja oppilaiden pedagogista tukemista. 3.2. Koulukirjaston toimintaa tukevat tiimit Vaikka koulukirjaston perushoidosta vastaisikin yksi nimetty opettaja, toimiva ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista tukeva koulukirjasto tarvitsee useita toimijoita, jotka yhdessä muodostavat kirjastotiimin. Koulukirjasto-opettajan tukena tulee olla ainakin pedagogista, tietoteknistä tukea antava henkilö. Tiimityön avulla koulukirjasto voi tukea koulun opetussuunnitelman toteutumista vahvistamalla oppilaiden tiedonhallintataitoja ja mahdollistamalla tutkivien ja ongelmakeskeisten opetusmenetelmien sekä tietotekniikan monipuolisen käytön. Oppilaita ohjataan käyttämään monipuolista lähdemateriaalia. Kirjastotiimin tuen avulla kaikkien opettajien kynnys toimia yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa madaltuu. Tiimityönä tehtävien kampanjoiden ja teemaviikkojen avulla oppilaita voidaan innostaa ja rohkaista lukemaan myös kaunokirjallisuutta. Kirjasto-opettajien välistä yhteistyötä ja verkostoitumista kehitetään aktiivisesti yhteisissä kokouksissa, koulutustilaisuuksissa ja tapaamisissa, joita jo nykyisin järjestetään neljä kertaa lukuvuodessa. Tulevaisuudessa alueelliset yhteistyöverkostot tulevat muodostamaan tärkeän kirjasto-opettajan työtä tukevan asiantuntijatiimin. 3.3. Rehtorin rooli koulukirjaston tukijana Koulukirjaston toiminnan kehittämisessä on tärkeää, että koulukirjasto ymmärretään koulun keskeiseksi oppimisympäristöksi, jossa koulun toimintakulttuuri ja opetussuunnitelma kohtaavat. Rehtorin rooli on merkittävä silloin, kun koulukirjastoa lähdetään kehittämään koko kouluyhteisön oppilaiden ja opettajien yhteiseksi ja yhteistyötä edistäväksi työskentely-ympäristöksi. Rehtorin onkin omalta osaltaan turvattava koulukirjaston toiminnalle ja sen kehittämiselle riittävät ja säännölliset resurssit ja toimintaedellytykset koulukohtaista, vuosittaista budjettia laadittaessa. Rehtori on mukana koulutilojen saneerauksen ja uudisrakentamisen suunnittelussa yhteistyössä kaupungin Teknisen keskuksen tilahallinnan kanssa. Koulukirjaston merkitys koulun keskeisenä oppimisympäristönä tulee tiedostaa suunnittelun yhteydessä. Fyysisiltä tiloiltaan koulukirjasto on koulunsa näköinen ja kokoinen, ja se koostuu joko yhdestä tai useammasta monipuoliseen tiedon parissa työskentelyyn suunnitellusta tilasta. Ajanmukaiseen tietotekniseen työskentelyyn kuuluvat välineet ja yhteydet ovat tärkeä osa toimivaa koulukirjastoa, jossa erilaisia ai- 14
neistoja voidaan hyödyntää yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyssä. Koulukirjasto on tila, jossa opetussuunnitelman toteuttamista tukeva keskeinen aineisto on järjestettynä, luetteloituna ja jatkuvasti kehittyvänä kokoelmana. Hyvin toimiva koulukirjasto on siis osa koko koulun toimintaa, josta rehtori on koulun pedagogisena johtajana vastuussa. 3.4. Koulukirjastoinformaatikko Nykyisin koulukirjastoinformaatikko vastaa Pallas-järjestelmässä olevien koulujen hankkiman aineiston luetteloinnista tietokantaan ja koulukirjastojen lainaajakorttien aktivoinnista järjestelmään. Informaatikko vastaa tietokantaan siirtyvien koulujen lainausjärjestelmän hankkimisesta ja kirjastojärjestelmän opettamisesta koulukirjastoa hoitaville opettajille ja opettajia avustavalle henkilökunnalle. Koulukirjastoinformaatikko järjestää uutuuskirjaesittelyjä ja ohjaa ja neuvoo konkreettisessa aineistonhankinnassa. Informaatikko järjestää tarvittaessa tiedonhaun opetusta eri-ikäisille oppilaille. Koulukirjastoinformaatikko toimii myös yhdyshenkilönä tietokannan tuottajan eli Axiellin ja Oulun kaupunginkirjaston kanssa tehtävässä yhteistyössä. Informaatikko toteuttaa omalta osaltaan käytännössä koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmän päätöksiä ja toimii koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmän puheenjohtajan apuna ja ohjausryhmän kokousten sihteerinä. Koulukirjastoverkoston laajentuessa koko kaupungin alueelle yhden informaatikon työmäärä on kohtuuttoman suuri, eikä yksi henkilö pysty vastaamaan kaikkiin häneen kohdistuneisiin odotuksiin nykyisinkään. 3.5. Alueinformaatikot Oulun koulukirjaston vision mukaan tavoitteena on, että tulevaisuudessa koulukirjastoissa työskentelee opetustoimen aluemallin mukaisesti informaatikkoja tietyn alueen koulujen palveluksessa. Malliin siirtyminen voi tapahtua asteittain, jolloin koulukirjastoinformaatikko saa aluksi työparin jakamaan alueet. Seuraavassa vaiheessa arvioidaan alueinformaatikkojen kokonaistarve. Tavoitteena on lisätä informaatikkojen määrää vuosina 2011 ja 2012 siten, että kaikilla alueilla on omat, riittävät informaatikkopalvelut. Toiminta- ja kehittämissuunnitelman liitteenä on Lea Tuovisen raportti (Liite 4) alueinformaatikkojen tehtävänkuvasta ja työn tarpeellisuudesta koulukirjaston toiminnan tukemisessa. Toimintamallia on jo alustavasti pienimuotoisesti testattu. Tammikuussa 2008 opetustoimen ja kaupunginkirjaston asiantuntijoista muodostettu työryhmä kokosi ehdotuksen alueinformaatikkojen työnkuvasta. Myöhemmin voidaan selvittää, voidaanko suunnitelma toteuttaa yhteistyössä Oulun kaupunginkirjaston kanssa. Alueinformaatikon (4) työnkuva: kaupungin perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmaan perehtyminen Oulun kaupungin koulujen yhteisen kirjastonkäyttö- ja tiedonhallintataitojen tavoitetason määrittäminen eri luokka-asteille yhteistyössä opetustoimen ja kaupunginkirjaston kirjastonhoitajan kanssa tiedonhaun opetuksen ja siihen tarvittavan opetusmateriaalin valmistaminen sekä kirjavinkkauksien järjestäminen yhdessä kaupunginkirjaston kanssa alueen koulujen ja kirjastojen yhteistyön koordinointi aineistohankinnan kehittäminen ja hankittavaan aineistoon tutustuminen hankitun aineiston luettelointi, luokitus ja lainauskuntoon laittaminen opettajien koulutuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen yhdessä koulujen kirjastotiimien ja muiden yhteistyökumppaneiden, esim. lääninhallituksen ja yliopiston, kanssa 15
kirjastoalan koulutustarjonnasta, hankkeista, kehittämisrahoituksista ja muista tapahtumista tiedottaminen kirjastokulttuurin ylläpito ja kehittäminen kirjastotiimien kanssa koulukirjaston alueellisesta kehittämisestä, yhteistyön organisoimisesta ja työnjaosta sopiminen ohjaavien opettajien kanssa 3.6. Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmä Oulun koulukirjaston toimintaa ohjaa koulukirjastohankkeen tuki- ja ohjausryhmä, jonka kokoonpano, tehtävät ja toiminta-aika määritellään tuki- ja ohjausryhmän asettamispäätöksessä (Opetustoimenjohtaja 2.5.2007 158; henkilöstömuutosten vuoksi päätöstä on päivitetty 16.8. 269 ja 17.10. 262). Tuki- ja ohjausryhmän tehtäväksi on määritelty Oulun koulukirjaston kehittämis- ja toimintasuunnitelman laatiminen, seuranta ja arviointi, tietokantaan siirtyvien ja jo siirtyneiden koulukirjastojen kehittämisen ja toiminnan tukeminen sekä uusien tietokantaan siirtyvien koulujen valitseminen vuosiksi 2008 2009. Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimi vuodesta 2005 huhtikuuhun 2007 rehtori Arto Willman. Toukokuusta 2007 lähtien ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut rehtori Marja Kallio. Rehtori Harri Tuulos on toiminut varapuheenjohtajana vuodesta 2005. Ohjausryhmässä on koulukirjasto-opettajia eri luokka-asteilta sekä edustajia eri kouluasteilta, opetustoimen tukiyksiköstä ja kaupunginkirjastosta. Viimeisin asettamispäätös on tehty maaliskuussa 2008 (Perusopetuksen johtaja 25.3.2008 90). 3.7. Ohjaavat opettajat 1.8.2007 Oulun kaupungin opetustoimen palveluksessa aloittivat ohjaavat opettajat, joiden työnkuva on muuttunut aiemmasta ainekohtaisesta ohjausjärjestelmästä. Ohjaavat opettajat toimivat yhdessä ja limittäin menevillä alueilla. Koulukirjastoon liittyvät seuraavat ohjaavien opettajien ohjausalueet: 1) Opetusteknologia (ohjaavat opettajat Anne Moilanen ja Ari Järviluoma) opetusteknologian pedagoginen soveltaminen opetukseen ja oppimiseen osallistuminen TVT-yhdysopettajien kouluttamiseen, pedagogiseen tukeen ja ohjantaan tiedonhallintataitojen pedagoginen soveltaminen, koulukirjaston kehittämistyö osallistuminen verkoston kehittämistyöhön ja yhteistyö osaamisalueeseen liittyvien hyvien käytänteiden levittäminen ja koordinointi kentälle osaamisalueeseen liittyvät täsmäkoulutukset tietohallintaryhmän jäsenyys ja kehittämiseen osallistuminen 2) Kieli-, kulttuuri- ja mediataito (ohjaava opettaja Eila Hyrkäs) äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman toteutumisen seuranta ja tukeminen mediakasvatuksen kehittäminen yhteistyö koulukirjaston kanssa kirjallisuusdiplomin suorittamistapojen kehittäminen ja levittäminen opettajille yhteistyö maahanmuuttajakoordinaattorin kanssa suomi toisena kielenä -opetuksen osalta Koulukirjastotyössä ohjaavat opettajat voivat koordinoida koulutustarpeita, motivoida tietokantaan luetteloitavia uusia kouluja sekä seurata koulukirjaston kehittämiseen liittyviä rahoitusmahdollisuuksia ja apurahoja. Aluemalliin siirryttäessä ohjaavilla opettajilla on merkittävä rooli ennen riittävien informaatikkopalvelujen saamista kaikille alueille. 16
3.8. Yhteistyökumppanit 3.8.1. Oulun kaupunginkirjasto Oulun koulukirjasto tekee yhteistyötä Oulun kaupunginkirjaston kanssa. Kirjastojärjestelmät ovat yhteensopivia, ja aineiston luettelointitiedot saa poimia Oulun kaupungin kirjaston tietokannasta. Oulun kaupunginkirjasto voi tarjota kouluille myös kirjastonkäytön ja tiedonhankintataitojen opetusta sekä kirjavinkkausta. Koulukirjaston ja kaupunginkirjaston välistä yhteistyötä aiotaan syksystä 2008 lähtien tiivistää ja säännöllistää. Tästä yhteistyöstä kerrotaan tarkemmin Luvussa 5.3. Kahden alueinformaatikon työskentelystä saadun kokemuksen perusteella selvitetään, millaista yhteistyötä Oulun kaupunginkirjaston ja Oulun koulukirjaston välillä voidaan toteuttaa (Vrt. alueinformaatikot ja mahdolliset pedagogiset informaatikot, Luku 3.5.) 3.8.2. Oulun yliopisto ja Oulun normaalikoulu Oulun yliopiston ja Oulun normaalikoulun kanssa kehitetään yhteistyötä koulukirjastoa hoitavien opettajien koulutuksen järjestämiseksi ja koulukirjaston hoitoon liittyvien opintojen liittämiseksi osaksi opettajakoulutusta. 3.8.3. Oulun ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulun kanssa kehitetään yhteistyötä tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuutta suorittaa käytännön harjoittelu Oulun koulukirjastossa ja tehdä opinnäytetyö esim. koulukirjaston hoitoon liittyvistä aiheista. 3.8.4. Lääninhallitus ja seudullinen yhteistyö Oulun lääninhallituksen kanssa suunnitellaan yhteisen, vuosittaisen seminaaripäivän järjestämistä tukemaan sekä Oulun että lähikuntien koulukirjaston ja yleisen kirjaston välistä yhteistyötä. Seudullista yhteistyötä voidaan tehdä esim. osallistumalla myös muihin seudullisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Yhteistyön tiivistyminen on mahdollista esim. yliopiston tai Opetushallituksen järjestämien yhteistyöhankkeiden kautta. 3.8.5. Muut kulttuurilaitokset Oulun koulukirjastotoiminnassa otetaan huomioon Oulun kaupungin koulujen ja eri kulttuurilaitosten välinen yhteistyö, jolloin tulevaisuuden koulukirjaston ja kulttuuriopetussuunnitelman tavoitteiden synergiaetu toteutuu. 3.8.6. Suomen koulukirjastoyhdistys ja kansainvälinen yhteistyö Suomen koulukirjastoyhdistyksen kanssa kehitetään yhteistyötä lukuharrastuksen ja tiedonhallintataitojen opetuksen edistämiseksi ja opettajien koulukirjaston hoitoon liittyvien koulutusten järjestämiseksi mm. yhteisissä kokouksissa ja seminaareissa. Koulukirjastoyhdistys on myös linkki kansainvälisen yhteistyön virittämiseen. Myllyojan koulukirjasto 17
4. Tietokannassa olevien koulujen toiminnan ja kehittämisen tukeminen 4.1. Koulukirjastoon hankittavan materiaalin esittely Materiaali esitellään koulukirjastosivuilla ja uutuuskirjanäyttelyissä Oulun kaupunginkirjastossa kaksi kertaa vuodessa eli kerran lukukaudessa. Opettajat voivat myös lähettää informaatikolle uutuuskirjojen ja muun aineiston hankintavinkkejä sähköpostitse. Informaatikko päivittää tiedot koulukirjaston kotisivuille, jotka ovat osoitteessa www.edu.ouka.fi/kirjasto. Oulun opetustoimeen tulee pian saada oma sisäinen oppimisympäristö, joka tukee myös koulukirjaston tiedottamista ja verkostoyhteistyötä. 4.2. Hankinta, luettelointi ja tarroitus Oulun koulukirjaston hankinnat tehdään Kirjavälityksen kautta. Tätä kanavaa käyttämällä hankintahinnat ovat edulliset. Oulun koulukirjasto noudattaa Oulun kaupungin hankintasääntöjä. Nykyinen sopimus aineiston tuottajan kanssa on voimassa 1.3.2008 28.2.2009. Oulun koulukirjasto kuuluu hankintarenkaaseen, johon kuuluvat myös Oulun kaupunginkirjasto ja ympäristökuntien kirjastot eli Outi-kirjastot. Hankintakanava ratkaistaan kilpailutuksella vuosittain. Koulukirjasto-opettajat voivat tehdä tilauksen itse tunnuksiensa avulla tai lähettää tilauslistan informaatikolle, joka tekee tilauksen ja luetteloi ja tarroittaa materiaalin niin, että se tulee valmiina kouluille. Tilauksen, luetteloinnin ja käyttövalmiuden nopeuttamiseen pyritään jatkuvasti kiinnittämään huomiota, jotta koulukirjastoissa olisi tarjolla mahdollisimman paljon ajantasaista materiaalia. Tällä hetkellä koulut hankkivat materiaalia omien toiveidensa mukaan. Koulukirjasto-opettajien mielestä myös kustantajien katalogien pohjalta tehtyä ohjattua hankintaa voisi kokeilla esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa niin, että kirjoja voisi myös katsella. 4.3. Koulukirjastokortit Tietokantaan luetteloiduissa koulukirjastoissa on käytössä koulukirjastokortti. Myös kaupunginkirjaston kortti voidaan aktivoida koulukäyttöön. Koulutulokkaiden eli 1.-luokkalaisten koulukirjastokortit tehdään ja 7.-luokkalaisten tarkistetaan opetusvirastolla Primuksen oppilastietojen pohjalta ja lähetetään suoraan kouluille. Myös lukiolaisten kirjastokortit tarkistetaan 1. luokan syksyllä. Sama kortti käy kaikissa Oulun koulukirjastoissa. Oppilaan vaihtaessa koulua kirjastokortti siirtyy oppilaan mukana koululta toiselle. 4.4. Koulukirjaston virkailijaohjelman vaihto Koulukirjastossa on käytössä PallasPro-kirjastojärjestelmä. Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmän esityksestä viidellä koululla on siirrytty kokeilemaan Axiellin uutta virkailijaohjelmaa, Pallas- Extraa. Kokeilu tehdään Myllytullin, Oulun Lyseon, Pöllönkankaan, Koskelan ja Merikosken koulukirjastoissa. Uusille luetteloiduille kouluille asennetaan PallasExtra-virkailijaohjelma ja -itselainausautomaatti. Muut koulut siirtyvät uuteen järjestelmään myöhemmin. 18
4.5. Informaatikon palvelut kouluille Tällä hetkellä Oulun koulujen koulukirjastojen tukena toimii vain yksi informaatikko. Vuoden 2008 aikana otetaan käyttöön varausjärjestelmä, jonka avulla informaatikko voi tarjota vapaita aikoja kouluille. Varausjärjestelmän toivotaan helpottavan ja parantavan informaatikon saatavuutta kouluille jo ennen alueinformaatikkojärjestelmään siirtymistä. Koulut voivat varata informaatikon tietyn päivän ajaksi tekemään poistoja, luetteloimaan tai tekemään muita keskeneräisiä asioita koulun kulloisenkin tarpeen mukaan niin, että informaatikolla on mahdollisuus keskittyä yhden koulun asioihin kerrallaan. 4.6. Kirjasarjojen lainaaminen Oulun kaupunginkirjasto ei voi toimittaa kouluille kirjasarjoja. Sen sijaan kirjasto voi toimittaa pienehköjä kirjapaketteja, esim. saman sarjan eri osia. Koulukirjastotoimintaa kehitetään niin, että koulut voivat lainata kirjasarjoja Oppiksesta tai toiselta koululta. Lainattavat kirjasarjat ja muu lainattava aineisto löytyvät jatkossa koulukirjaston Internet-sivuilta ja koulukirjaston tietokannasta (http://www.edu.ouka.fi/kirjasto). Kuivasjärven koulukirjasto 19
5. Tiedonhallintataitojen oppiminen ja opettaminen Toimiva koulukirjasto mahdollistaa opetussuunnitelman mukaisen tiedonhallintataitojen opettamisen. Oulun koulukirjastossa tiedonhallintataitojen opettamisessa pyritään yhdenmukaistamaan opetusta niin, että kaikilla oppilailla olisi samanlaiset taidot siirryttäessä alaluokilta yläluokille ja yläluokilta toiselle asteelle. Tavoitteena on, että oppilaalla on taidot hakea, käsitellä ja arvioida tietoa, kun hän siirtyy perusasteelta toiselle asteelle. Koulukirjaston tehtävänä on tukea myös lukioopetuksen opettajia ja opiskelijoita tiedonhallinnantaitojen ohjauksessa ja oppimisessa. 5.1. Käsitteiden määrittely Tiedonhaulla tarkoitetaan (yksittäisen) tiedon etsimistä erilaisista tiedonlähteistä. Tämä edellyttää yleensä tiedonlähteiden tuntemusta ja teknistä taitoa käyttää esim. tietokantoja. Usein termi tiedonhaku liitetään tietokoneen avulla tehtävään hakuun. Tiedonhankinta on tiedonhakua laajempi termi ja tarkoittaa kaikenlaista tiedon hankkimista tavasta tai välineestä riippumatta. Se on olennaisen ja kattavan tiedon kokoamista eri tiedonlähteistä. Tiedonhallinta tarkoittaa tiedonhankinnan lisäksi myös kykyä arvioida kriittisesti löydettyä tietoa ja liittää se omaan tietopohjaan. Medialukutaidolla ymmärretään yleisesti eri viestimien luku- ja kirjoitustaitoa. Se on siis tekstin, kuvan ja äänen sekoitusten tulkinnan taitoa. Kirjoittaminen on itse tuottamista eli tekstin, kuvan ja äänikerronnan käyttöä audiovisuaalisissa mediateksteissä. Informaatiolukutaito tarkoittaa kykyä tunnistaa, milloin tietoa tarvitaan sekä taitoa paikantaa, arvioida ja käyttää tietoa tehokkaasti. (Halttunen [et.al.] 2002, 22 25 ). 5.2. Tiedonhallintataitojen oppimisen portaat Oulun koulukirjaston tiedonhallintataitojen oppimisen malli perustuu Eisenbergin ja Berkowitzin laatimaan malliin. 6. Arviointi 5. Synteesi 1. Tehtävän määrittely 2. Tiedonhankinnan strategiat 3. Tiedonlähteiden paikannus ja hankinta 4. Tiedon käyttö Tiedonhallintataitojen prosessimalli. (Halttunen [et.al.] 2002, 6, mukaillen; Eisenberg & Berkowitz 1990, 5; http://www.big6.com) 20
Käytännössä mallia on tieto- ja viestintätekniikan, kirjastonkäytön ja äidinkielen oppimisen tavoitteisiin integroituna sovellettu eri-ikäisten oppilaiden tiedonhaun, tiedonhankinnan ja tiedonhallintataitojen opettamisessa (esim. Myllyojan, Kaukovainion, Kaakkurin ja Terva-Toppilan koulujen tiedonportaat koulujen opetussuunnitelmissa). 5.2.1. Ehdotus Oulun kaupungin perusopetuksen tiedonhallintataitojen opetussuunnitelmaksi Ehdotus Oulun kaupungin perusopetuksen yhteiseksi malliksi ja tiedonhallintataitojen opetussuunnitelmaksi on tämän suunnitelman liitteenä (Liite 5). Tiedonhankinnan portaat pohjautuvat sovellettuun Eisenbergin ja Berkowitzin tiedonhankinnanportaiden malliin (Eisenberg & Berkowitz, 1990, 5; Halttunen [et.al.] 2002, 6). Tieto- ja viestintätaidot rakentuvat vähitellen koulun tiedonportaissa. Äidinkielen opetussuunnitelman tavoitteet sekä kirjastonkäytön, tiedonhaun ja tietoteknisten taitojen osa-alueet tukevat toisiaan ja muita oppiaineita kokonaisvaltaisessa viestintätaitojen omaksumisessa. Yhteisistä tiedonportaista jokainen koulu voi muokata oman opetussuunnitelmansa tavoitteita palvelevan mallin. 5.3. Suunnitelma kaupunginkirjaston ja koulukirjaston yhteistoiminnasta Oulun kaupungissa on toimiva kaupunginkirjasto ja kehittyvä koulukirjasto. Vaikka kaupunginkirjaston ja koulujen välillä on erimuotoista ja välillä hyvinkin aktiivista yhteistyötä, se ei tavoita läheskään kaikkia oppilaita tasa-arvoisesti. Toiminta on liikaa sidoksissa yksittäisen opettajan ja kirjastonhoitajan kiinnostukseen ja aktiivisuuteen. Yhteistyön vakiinnuttaminen vaatii saumatonta ja säännöllistä yhteistoimintaa. Sen takaamiseksi Oulun opetustoimi ja kaupunginkirjasto ovat sopineet säännöllisen yhteistyön aloittamisesta kaikilla alueilla ja kouluissa syksystä 2008 alkaen. 5.3.1. Yhteistyön käynnistäminen syksyllä 2008 Jokaisen neljän koulualueen koulukirjasto-opettajista valitaan yhteyshenkilö (alueen mallikoulukirjasto-opettajat /yhdysrehtorit vastaavat toiminnan käynnistymisestä). Koulukirjastoyhteyshenkilö käynnistää ja organisoi yhteistyötä alueelta valitun kaupunginkirjaston yhteyshenkilön kanssa. Alueen yhteyshenkilöt kutsuvat koolle oman alueensa koulukirjasto-opettajat, jotka sopivat keskenään tulevan lukuvuoden aikatauluista. Yhteyshenkilöt suunnittelevat ja aikatauluttavat kirjastovierailut, kirjavinkkaukset ja tiedonhakutaitojen opetuksen. Tiedonhallintataitojen opetusvastuu on edelleen kouluilla. Yhteyshenkilöille taataan tarvittavat resurssit toiminnan käynnistämiseksi, kunnes alueille saadaan varsinaiset alueinformaatikot. Alueen kirjasto-opettajat muodostavat yhdessä aluekirjastotiimin. Mallikoulukirjasto-opettaja on kokoonkutsujana. Alueella toimivat kaupunginkirjaston yksiköt muodostavat yhdessä ns. kimppakirjaston, joka huolehtii siitä, että alueen koulut saavat tavoitteeksi asetetut kirjastopalvelut kattavuuden periaatteen mukaan. Toiminnan käynnistämisestä vastaa Lasten ja nuorten kirjastopalveluiden palvelupäällikkö. 5.3.2. Mallikoulukirjastot Koulukirjastojen kehitystoiminnan tässä vaiheessa on tarpeellista nimetä alueellinen mallikoulukirjasto, jolle resursoidaan mahdollisuus järjestää vierailuja, antaa tarvittaessa tukea ja neuvoja muille kehitystoiminnan eri vaiheessa oleville koulukirjastoille ja toimia alueen kirjastotiimin kokoonkutsujana. Tässä olisi syytä hyödyntää TKK-hankkeen alusta asti mukana olleita kouluja. 21
5.3.3. Tavoitetaso 2008 2010 Tietyille luokka-asteille taataan kaupunginkirjaston palvelujen ohjausta. Tavoitteena on ohjauksen kattavuus, jotta jokainen oululainen koululainen saavutetaan seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 1. Kaupunginkirjaston kirjastotunnit eri luokka-asteille. 1. 2. luokat 2 vierailukäyntiä kirjastossa, esim. satutunti, kirjaston käytön opetusta ja kirjojen esittelyä. Kirjastokortin hankkiminen. 3. luokat Lastenosaston esittely ja kirjavinkkausta. 5. luokat 1 tiedonhaunopetustunti, jonka aikana tutustutaan Intro-verkkokirjastoon (kaupungin-kirjaston aineistotietokanta). 7. luokat 1 tiedonhaunopetustunti, jonka aikana tutustutaan eri tietokantoihin, esim. lehti- ja musiikkitietokantoihin. Lisäksi eri luokat voivat kirjastovierailulla lainata kirjoja, työskennellä kirjastossa sopimuksen mukaan, tilata eriaiheisia kirjapaketteja, pyytää kirjavinkkausta ja hyödyntää kirjastoa näyttelytilana. Tarjolla on tiedonhaun opetusta myös opettajille. Erilaisia yhteisiä tapahtumia on myös mahdollista ideoida ja järjestää. 5.4. Alueinformaatikkotyön käynnistäminen ja vakiinnuttaminen vuoteen 2013 mennessä Koulun ja kirjaston tuloksellisen yhteistoiminnan edellytyksenä on, että jokaisella koulualueella on alueinformaatikko, joka organisoi toimintaa koulukirjastovastaavien ja kirjastoyhdyshenkilöiden kanssa ja kehittää samalla koulukirjastoa. Myös alueinformaatikot verkostoituvat keskenään. Yhteistyö ohjaavien opettajien kanssa on tärkeää. Vuonna 2008 Oulun opetustoimessa on yksi toimessa oleva informaatikko. Koulukirjaston kehittäminen merkittäväksi koulun oppimisympäristöksi edellyttää alueinformaatikkojen palkkaamista jokaiselle koulualueelle vuoteen 2012 mennessä asteittain. Jokaiselle neljälle alueelle on saatava riittävä tukipalvelu. Suunnittelukauden viimeisenä vuonna 2013 toimintaa arvioidaan. Välivainion koulukirjasto 22