Esa Iivonen Twitter @EsaIivonen Miten kannatella lapset laman yli? Seminaari eduskunnassa lapsiperheköyhyydestä 8.3.2016 Lapsen oikeudet ja lapsiperheköyhyys
Lapsiperheköyhyys perusoikeusja ihmisoikeusnäkökulmasta Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 ); perusoikeudet perustuslaissa ja ihmisoikeudet ihmisoikeussopimuksissa Perus- ja ihmisoikeuksien aktiivinen täytäntöönpano Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta Perus- ja ihmisoikeuksien huomioon ottaminen myös talouspäätöksissä Lapsi- ja perhevaikutusten arviointi; YK:n lapsen oikeuksien sopimus 2
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS-oikeudet) TSS-oikeuksia esimerkiksi oikeus koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, työhön ja työsuojeluun liittyvät oikeudet Perustuslaissa turvataan taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia. Ihmisoikeussopimuksissa turvataan taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä ihmisoikeuksia. Taloudellisissa, sosiaalisissa ja sivistyksellisissä oikeuksissa korostuvat julkisen vallan aktiiviset toimet ja julkisen vallan voimavarojen kohdentaminen oikeuksien toteuttamiseen. 3
TSS-oikeudet vaikuttavat kansalaisja poliittisten oikeuksien toteutumiseen Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet (TSS-oikeudet) liittyvät vahvasti kansalais- ja poliittisiin perus- ja ihmisoikeuksiin (KP-oikeudet). TSS-oikeuksien toteutuminen vaikuttaa olennaisella tavalla KP-oikeuksien toteutumiseen ja päinvastoin. Yhden oikeuden esimerkiksi oikeus riittävään elintasoon, sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon tai koulutukseen - edistäminen parantaa muiden oikeuksien toteutumista ja vastaavasti yhden oikeuden toteutumisen heikentyminen vaikuttaa kielteisesti muiden oikeuksien toteutumiseen. 4
Sosiaaliset oikeudet perustuslaissa (1) Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (PL 19.1 ) Perustoimeentulon turva seuraavissa tilanteissa: työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys, vanhuus, lapsen syntymä ja huoltajan menetys (PL 19.2 ) Riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen (PL 19.3 ) Väestön terveyden edistäminen (PL 19.3 ) 5
Sosiaaliset oikeudet perustuslaissa (2) Lapsiperheiden tukeminen: Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu (19.3 ) Asumisen tukeminen (PL 19.4 ) 6
Sivistykselliset oikeudet perustuslaissa Oikeus maksuttomaan perusopetukseen (PL 16.1 ) Oikeus muuhun opetukseen ja itsensä kehittämiseen (PL 16.2 ) Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus (PL 16.3 ) Yliopistojen itsehallinto ja säännös muun opetuksen perusteista (PL 123 ) Oikeus omaan kielen ja kulttuuriin (PL 17 ) 7
Keskeisiä ihmisoikeussopimuksia YK:n lapsen oikeuksien sopimus Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva YK:n sopimus Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva YK:n sopimus Naisten syrjinnän poistamista koskeva YK:n sopimus Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n sopimus Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja (EN:n sopimus) Euroopan ihmisoikeussopimus (EN:n sopimus) 8
Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin edistämisen välineenä YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen on koottu lapsille tärkeät ihmisoikeudet. Sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava. Lapsen oikeuksien sopimus on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) teksti: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2 9
Lapsen oikeuksien sopimuksen aktiivinen täytäntöönpano Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi (4 artikla) YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 sopimuksen yleisistä täytäntöönpanotoimista Komitean yleiskommentit: http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/komitean-yleiskommentit/ 10
Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet 2 artikla Syrjimättömyys (syrjintäkielto) Oikeudet koskevat kaikkia lapsia. Ketään lasta ei saa syrjiä. 3 artikla Lapsen edun ensisijaisuus Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu. 6 artikla Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen 12 artikla Lapsen näkemysten kunnioittaminen (lapsen osallisuus) Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 11
Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus (Lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artikla) Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää julkiselta vallalta myös toimenpiteitä sen takaamiseksi, että kaikilla lapsilla on todellisuudessa mahdollisuudet nauttia oikeuksistaan. Tämä edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta. 12
Lapsen edun ensisijaisuus (LOS:n 3 artikla) Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täysimääräinen ja tehokas nauttiminen lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet ovat lähtökohtana lapsen edun tulkinnalle. Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 13
Lapsen etu tulee arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon (LOS:n 3 artikla) Lapsen etu tulee arvioida ja ottaa ensisijaisesti huomioon päätöksenteossa, kun tehdään yhtä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. Jos lainsäännös voidaan tulkita useammalla kuin yhdellä tavalla, tulee valita sellainen tulkinta, joka palvelee tehokkaimmin lapsen etua. 14
Lapsen oikeus kehittymiseen (LOS:n 6 artikla) Kehittyminen on kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten. Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen lapsen fyysisen, henkisen, hengellisen, moraalisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen. 15
Lapsen näkemysten kunnioittaminen (LOS:n 12 artikla) Lapsen etua arvioitaessa on kunnioitettava lapsen oikeutta vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa ja saada nämä näkemykset otetuksi asianmukaisesti huomioon. Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa heitä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa. 16
Vanhempien yhteinen vastuu ja julkisen vallan tuki vanhemmille (LOS:n 18 artikla) Lapsen vanhemmilla on yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä vanhempien toimintaa. Vanhemmuuden tuki: Julkisen vallan on tuettava vanhempia kasvatustehtävässä. Lastensuojelulaitosten ja palvelujen kehittäminen Työssäkäyvien vanhempien lasten lastenhoitopalvelut 17
Lapsen oikeus riittävään elintasoon (27 artikla) Lapsen oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon Vanhempien ensisijainen vastuu turvata lapsen kehityksen kannalta välttämättömät elinolosuhteet Julkisen vallan tuki ja aineellinen apu vanhemmille, erityisen huomion kiinnittäminen ravintoon, vaatetukseen ja asumiseen Lapsen elatusmaksujen saannin turvaaminen 18
Lapsen oikeus sosiaaliturvaan (LOS:n 26 artikla) Lapsen oikeus sosiaaliturvaan, mukaan lukien sosiaalivakuutus Perhe- ja vanhempainetuudet Vanhempien ja mahdollisten muiden lapsen elatusvastuussa olevien vastuun huomioon ottaminen tarvittaessa 19
Lapsen oikeuksien komitea: Suomen taattava kaikille lapsille riittävä elintaso Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon. YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomea koskevat päätelmät (2011): http://www.mll.fi/@bin/22524847/lapsen+oikeuksien+komitean+suositukset+suomelle.pdf 20
Lapsivaikutusten arviointi on väline lapsen edun selvittämiseen Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteutuminen on arvioinnin perustana. Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös voidaan toteuttaa lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen etu määritetään tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten tilanteen mukaisesti. 21
Lapsiperheköyhyyden torjunta ja lapsivaikutusten arviointi Lapsiperheköyhyyden torjunnan kannalta on olennaista arvioida, miten suunnitellut valtion ja kuntien päätökset vaikuttavat lapsiperheiden toimeentuloon ja lasten osallistumismahdollisuuksiin: varhaiskasvatus, koulutus, vapaaajantoiminnot, kuten koululaisten iltapäivätoiminta ja lasten harrastukset Riittävä elintaso on tärkeä tekijä lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamisessa. Lapsivaikutusten arvioinnissa lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta tärkeitä 22
Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet vaikutusten arvioinnissa Syrjimättömyys: Miten päätösvaihtoehdot vaikuttavat erilaisiin lapsiryhmiin? Esimerkiksi pienituloisissa perheissä asuviin lapsiin Lapsen oikeus kehitykseen: Miten päätösvaihtoehdot vaikuttavat lasten kasvuun ja kehitykseen? Lapsen näkemysten kunnioittaminen: Miten lasten näkemyksiä kuullaan päätöksen valmistelussa ja kuullaanko heitä toteutuksessa ja seurannassa? Lapsen edun ensisijaisuus: Miten päätös vaikuttaa lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kehitykseen? Lasten paras 23
Päätösten yhteisvaikutusten arviointi tärkeää Ei ole riittävää, että arvioidaan vain yksittäisten päätösten vaikutuksia. On tehtävä arvioita myös päätösten yhteisvaikutuksista. Kuten palvelujen leikkausten, etuuksien leikkausten, maksukorotusten ja veronmuutosten yhteisvaikutuksia. On myös tarkasteltava pitkäaikaista kehitystä. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo tällä hetkellä on 30 % pienempi kuin vuonna 1994. Lapsibudjetointi: Talousarvion seuraaminen lapsen oikeuksien näkökulmasta. 24
Avaimet lapsiperheköyhyyden vähentämiseen (1) Korkeasta työllisyysasteesta huolehtiminen Koulutukseen investoiminen, tavoitteena vähintään toisen asteen koulutus mahdollisimman monelle, koulutuksen keskeyttämisen ehkäiseminen kannattaa Työn ja perheen yhteensovittaminen: laadukkaat ja saavutettavat varhaiskasvatuspalvelut (päivähoito) ja koululaisten iltapäivätoiminta, joustavat perhevapaat, perheystävälliset työpaikat Perhe-etuuksien tason kehityksestä huolehtiminen Ongelmana: Lapsilisä ja kotihoidon tuki ovat selvästi alemmalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä ja vähimmäisvanhempainrahojen taso on erittäin matala. 25
Avaimet lapsiperheköyhyyden vähentämiseen (2) Etuuksien, palkkatulojen ja verotuksen joustava yhteensovittaminen Tuloloukkujen välttäminen, työelämän muutos huomioitava, mm. osa-aikatyö lisääntynyt Lasten peruspalveluista huolehtiminen Lasten hyvinvointi rakentuu arjessa. Lasten arjen kasvuympäristöihin investoiminen: varhaiskasvatus, koulut, oppilashuolto ja vapaa-ajan palvelut Kaikille lapsille mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajantoimintaan Maksuttomista/edullisista vapaa-ajan toiminnoista huolehtiminen: Koulun kerhotoiminta, kirjasto, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, nuorisotyö 26
Investoidaan lapsiin EU:n komission suositus jäsenmaille (1) Euroopan komissio on antanut jäsenmaille vuonna 2013 suosituksen Investoidaan lapsiin ja murretaan huono-osaisuuden kierre lapsiköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ihmisarvon kunnioittaminen ja lasten oikeuksien suojelu Lasten köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ehkäiseminen Ennaltaehkäisy olennainen tekijä 27
Investoidaan lapsiin EU:n komission suositus jäsenmaille (2) Kasvuolosuhteiden epäkohtien torjuminen varhaisvuosina, varhaiskasvatuksen merkitys Universaalien toimien merkitys Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän torjuminen Talouskriisillä vakavat vaikutukset lapsiin ja perheisiin Talouden vakautustoimet heikentäneet hyvinvointinäkökulmaa 28
Investoidaan lapsiin EU:n komission suositus jäsenmaille (3) Turvataan riittävien resurssien saanti Tuetaan vanhempien osallistumista työmarkkinoille ja perheiden kohtuullisen elintason turvaaminen eri etuuksien yhdistelmällä Varmistetaan laadukkaat palvelut ja hyvä kasvuympäristö Varhaiskasvatus, koulutuksen yhdenvertaisuus, terveydenhuoltojärjestelmän valmiudet, turvallinen, terveellinen ja lapsiystävällinen asuin- ja elinympäristö ja perheiden tuen vahvistaminen 29
Investoidaan lapsiin EU:n komission suositus jäsenmaille (4) Edistetään lasten oikeutta osallistua ja vaikuttaa Lasten osallistumisen tukeminen harrastus-, liikunta ja kulttuuritoimintaan sekä lasten vaikutusmahdollisuudet omaan elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin Suositus löytyy osoitteesta: http://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2013:059:0005:0016:fi:pdf 30
Euroopan neuvoston Lapsen oikeuksien strategia 2016-2021 Lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet Lasten osallistuminen Lasten väkivallaton elämä Lapsiystävällinen oikeus Lapsen oikeudet digitaalisessa ympäristössä Euroopan neuvoston Lasten oikeudet -sivut: http://www.coe.int/en/web/children 31
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea: Vähimmäisturvan taso on Suomessa riittämätön (1) Päätöksessään Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea totesi, että Suomen sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan (vanhempainpäivärahat), kuntoutusrahan, takuueläkkeen ja työttömyysturvan peruspäivärahan minimäärät eivät vastaa tasoltaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan 12 artiklan 1 kohdan edellyttämää tasoa. Näiden sosiaaliturvaetuuksien taso jäi alle 40 % ekvivalentista mediaanitulosta, joka oli 776 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Komitea katsoi, että etuuksien taso on selvästi riittämätön täyttämään 12 artiklan 1 kohdan vaatimuksia. 32
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea: Vähimmäisturvan taso on Suomessa riittämätön (2) Sosiaalisten oikeuksien komitea katsoi myös, että työmarkkinatuki ja toimeentulotuen perusosa eivät ole Euroopan sosiaalisen peruskirjan 13 artiklan kohdan mukaan riittäviä, koska molemmat jäävät selvästi alle 50 % ekvivalentista mediaanitulosta, joka oli 970 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Komitea ei pitänyt näytettynä, että työmarkkinatuki yhdessä muiden etuuksien kanssa saavuttaisi riittävän tason. Toimeentulotuen osalta ei myöskään voitu pitää varmana, että kaikki tarpeessa olevat henkilöt saavat riittävästi toimeentulotukea. 33
MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. www.mll.fi Twitter @MLL_fi