27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen

Transkriptio

1 27/10/2010 Esa Iivonen Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen

2 Lapset (0-17-v.) ja lapsiperheet Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Lapsia Lasten osuus koko väestöstä 20,3 %. 0-6-vuotiaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita Lapsiperheitä yhteensä Kahden vanhemman perheitä, joissa perheen lapsi/lapset puolisoiden yhteisiä 70,7 % Yksinhuoltajaperheitä 20,1 % Uusperheitä 9,2 % (= lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä) 2

3 Köyhyyden esiintyvyyden arviointi Köyhyys on yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ilmiö. Köyhyyden esiintyvyyttä voidaan ja sitä tulee mitata usealla tavalla: Tilastolliset indikaattorit, kuten pienituloisuusaste Tulo-ja kulutustiedot, mm. kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kotitalouksien kulutusmenoja ja niiden rakennetta koskevat tiedot Ihmisten subjektiivinen kokemus toimeentulon riittävyydestä Etuuksien ja palveluiden tarve ja käyttö, esim. toimeentulotuki, ruokapankit 3

4 Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Pasi Moisiota (2006 & 2008) mukaillen Absoluuttisella köyhyydellä tarkoitetaan biologisten perustarpeiden tyydyttämisen kannalta riittämättömiä voimavaroja. Suhteellisella köyhyydellä ymmärretään kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi. Suhteellinen köyhyys voidaan ymmärtää mahdollisuuksien puutteena osallistua tavanomaisen elämäntavan sosiaalisiin prosesseihin ja valintoihin. 4

5 Köyhyys on sidoksissa aikaan ja paikkaan Julkisessa keskustelussa suhteellisen köyhyyden merkitystä usein vähätellään: Eihän meillä kukaan kuole nälkään. Ihmisen tarpeet ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan. Myös absoluuttinen köyhyys on suhteellista. Köyhyys on yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ilmiö, joka liittyy ihmisten eriarvoisuuteen. 5

6 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (1) Perheen vähävaraisuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen osallisuuden kokemuksiin. Lapsen jääminen vallitsevien harrastus-ja kulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. 6

7 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (2) Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys-ja hyvinvointikäyttäytymiseen. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. 7

8 Lasten köyhyysaste on lähes kolminkertaistunut Lasten pienituloisuusaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista kasvanut 2,7- kertaiseksi vuodesta 1990 (4,9%) vuoteen 2008 (13,3%). Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lasta vuonna 1990 ja lasta vuonna Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2008 Pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Yksinhuoltajaperheiden lasten pienituloisuusaste (27 %) on lähes kolminkertainen kaksinhuoltajaperheiden lapsiin verrattuna (10 %). Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä. 8

9 Lasten hoitaminen kotona muodostaa aiempaa suuremman köyhyysriskin Köyhyysaste on korkea ja se on edelleen kasvanut niissä talouksissa, joissa ei ole yhtään työllistä aikuista. Myös yhden työssä käyvän ansioiden varassa olevien lapsiperheiden köyhyysaste on kasvanut. Perheen toimeentulon turvaaminen edellyttää yhä vahvemmin, että perheessä on kaksi työssäkäyvää vanhempaa. Pienituloisuusaste pareilla, joilla lapsia ja kaikki lapset alle 7 vuotta: 4 % vuonna 1995 ja 15 % vuonna

10 Vanhempien työllisyysaste on korkea Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2009 Vuonna 2009 alle 18-vuotiaiden lasten: vanhempien (20-59-vuotiaat) työllisyysaste oli 83,1 % (vertaa saman ikäiset, ei alle 18 -vuotiaita lapsia: 75,2 %) isien (20-59-vuotiaat) työllisyysaste oli 90,2 % (72,9 %) äitien (20-59-vuotiaat) työllisyysaste oli 76,5 % (77,7 %) 10

11 Työttömyysaste matala, mutta työttömyyttä kohdataan lapsiperheissä varsin paljon Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2009 ja Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2010: Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin (entiset) läänit Lasten vanhempien työttömyysaste on matalampi kuin lapsettomien aikuisten. Vanhempien (20-59-vuotiaat) työttömyysaste oli 4,8 % (9,5 %.). Isien työttömyysaste oli 4,4 % ja äitien työttömyysaste 5,2 % Työttömyyttä vuoden aikana kohtaavien lapsiperheiden määrä on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin työttömyysaste: Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista 32 % ainakin toinen vanhemmista oli ollut vuoden aikana työttömänä. Miten nuoret kokevat perheen rha-huolet? lehdistötilaisuus 11

12 Pienituloisuusaste , prosenttia Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista. Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto 2008 Lapsiväestö Koko väestö

13 Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2008, euroa/kk Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto aikuinen 1147 euroa 2 aikuista 1720 euroa 1 aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v euroa 1 aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v. ja 1 lapsi v euroa 2 aikuista ja 1 lapsi alle 14 v euroa 2 aikuista ja 2 lasta alle 14 v euroa 2 aikuista ja 1 lapsi alle 14 v. ja 1 lapsi v euroa 2 aikuista ja 2 lasta v euroa 2 aikuista ja 3 lasta alle 14 v euroa 2 aikuista ja 4 lasta alle 14 v euroa 3 aikuista (esim. vanhemmat ja 18 v. täyttänyt lapsi) 2867 euroa 13

14 Kohtuullisen elämän minimin viitebudjetti /kk, perhe: vanhemmat ja lapset 4 v. ja 10 v Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus: Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjetit (2010) Ruoka 815 euroa Vaatetus 219 euroa Kodin tavarat, laitteet ja niiden kuluminen 213 euroa Sähkö (34 euroa) ja kotivakuutus (19 euroa) 53 euroa Vapaa-aika ja harrastukset 89 euroa Terveys (39 euroa) ja henk. koht. hygienia (69 euroa) 108 euroa Yhteensä ilman asumista ja liikkumista 1497 euroa Asuminen (vuokra, pääkaupunkiseutu) 1264 euroa Liikkuminen (seutulippu, pääkaupunkiseutu) 178 euroa Yhteensä ilman autoa 2939 euroa Auto (15000 km/v) 552 euroa Yhteensä 3491 euroa 14

15 Kahden huoltajan perheiden ja yksinhuoltajaperheiden pienituloisuusaste Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto Parit, joilla lapsia 27 Yksinhuoltajaperheet

16 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4,2 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet, prosenttia Lähde: THL, Toimeentulotuki 2008 Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet 30,7 31,9 31,3 29,5 28, ,6 28,6 28,1 26,9 25,2 23,9 23,3 23,4 9,6 10,2 9, Miten nuoret kokevat perheen raha-huolet? lehdistötilaisuus 16

17 Maksetut lapsilisät vuoden 2009 rahana, miljoonaa euroa Lähde: Kela

18 Maksetut pienten lasten hoidon tuet vuoden 2009 rahana, miljoonaa euroa Tuet sisältävät kotihoidontuen hoitorahan ja hoitolisän, osittaisen hoitorahan sekä kotihoidontuen kuntalisän Lähde: Kela

19 Eri kotitaloustyyppien kuuluminen alimpaan tuloviidennekseen Prosenttia ko. kotitalouksista, lähde Tilastokeskus, tulonjakotilasto henkilö Lapsettomat parit Kotitaloudet, joissa lapsia Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia 19

20 Tulojen reaalimuutos kotitaloustyypeittäin Prosenttia, Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

21 Lapsiperheiden köyhyyteen monia syitä (1) Lapsiperheiden sosiaaliturvaetuuksien ostovoiman heikentyminen Vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen matala taso Yhden tulonsaajan lapsiperheiden korkea verorasitus perheen veronmaksukykyyn nähden Vanhemman/vanhempien työttömyys, yksinhuoltajien muita vanhempia heikompi työllisyys sekä työmarkkinatuen matala taso 21

22 Lapsiperheiden köyhyyteen monia syitä (2) Vanhemman/vanhempien osa-aika-ja pätkätyöllisyys ja enenevässä määrin myös pienipalkkaisuus kokopäivätyössä Opiskelijalapsiperheillä opintorahan matala taso Maahanmuuttajataustaisten perheiden vanhempien matalampi työllisyysaste 22

23 Lapsiperheiden sosiaaliturvan kehitys (1) Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on ohentunut ja vastuu on siirtynyt aiempaa suuremmalta osin perheille itselleen. Perhepoliittiset verovähennykset poistettiin vuonna 1994, mikä kiristi muun muassa yksinhuoltajien verotusta. Lapsilisiin ja kotihoidon tukeen tehtiin tuntuvia leikkauksia vuosina

24 Lapsiperheiden sosiaaliturvan kehitys (2) Myönteistä on, että vähimmäisvanhempainpäivärahan vähimmäismäärä korotettiin vuoden 2009 alusta 15,20 eurosta 22,04 euroon/arkipäivä. Lapsilisiin on tehty pieniä korotuksia (vuosina 2004, 2008 ja 2009) ja kotihoidon tukea on (vuosina 2007 ja 2009) hieman korotettu. 24

25 Lapsiperheiden sosiaaliturvan kehitys (3) 1990-luvun puolivälissä etuuksiin tehtyjä leikkauksia ei ole kuitenkaan korjattu. Etuuksien ostovoima on heikentynyt inflaation johdosta ja erityisen paljon ne ovat jääneet jälkeen ansiotulojen kehityksestä. 25

26 Perus-ja ihmisoikeudet edellyttävät lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämistä ja köyhyyden vähentämistä (1) Suomea oikeudellisesti velvoittavat ihmisoikeussopimukset (kuten lapsen oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus) ja Suomen perustuslaissa turvatut sosiaaliset perusoikeudet edellyttävät julkiselta vallalta lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämistä. Lapsiperheiden sosiaaliturva ei ole viime vuosien aikana kehittynyt niin kuin julkista valtaa velvoittavat perus-ja ihmisoikeudet edellyttäisivät. 26

27 Perus-ja ihmisoikeudet edellyttävät lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämistä ja köyhyyden vähentämistä (2) Lapsiperheiden sosiaaliturva ei ole viime vuosien aikana kehittynyt niin kuin julkista valtaa velvoittavat perus-ja ihmisoikeudet edellyttäisivät. YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin suositellut, että Suomi vahvistaa tukeaan talousvaikeuksissa oleville perheille. 27

28 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Lapsen oikeus sosiaaliturvaan (26 artikla) Sopimusvaltion on tunnustettava jokaisen lapsen oikeus nauttia sosiaaliturvasta, mukaan luettuna sosiaalivakuutus ja ryhdyttävä välttämättömiin toimiin tämän oikeuden täydeksi toteuttamiseksi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Lapsen oikeus riittävään elintasoon (27 artikla) Sopimusvaltion on tunnustettava jokaisen lapsen oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 28

29 Lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittäminen ja lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen Lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämisessä tarvitaan universaaleja, kaikkiin lapsiperheisiin kohdistuvia toimia sekä erityisessä köyhyysriskissä oleviin perheisiin, kuten yksinhuoltajaperheisiin, suunnattuja toimia. Maissa, joissa on kattava, universaali sosiaaliturvajärjestelmä (mm. Suomi ja Pohjoismaat), lapsiperheköyhyys on matalammalla tasolla kuin maissa, joissa sosiaaliturvajärjestelmä on vahvasti ansioperusteinen tai tarveharkintainen. 29

30 Lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittäminen ja lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen Universaali sosiaaliturvajärjestelmä turvaa etuuksien tason paremmin ja siinä etuuksien ulkopuolelle jääviä väliinputoajia on selvästi vähemmän kuin muissa järjestelmissä. 30

31 MLL:nehdotukset lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämiseksi ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi Vähimmäisvanhempainpäivärahan tasoa korotetaan vähimmäispäiväraha on tällä hetkellä 22,04 euroa arkipäivältä. Kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan siihen saakka, kun lapsi täyttää 1,5 vuotta. tällä hetkellä kotihoidontuen hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta 314,28 e/kk, muista alle 3-vuotiaista sisaruksista kustakin 94,09 e/kk, yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä sisaruksista 60,46 e/kk kustakin) 31

32 MLL:nehdotukset lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämiseksi ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi Osittainen hoitoraha korotetaan (tällä hetkellä 90 euroa/kk) 150 euroon ja osittaiseen hoitorahaan liitetään yksinhuoltajakorotus. Lapsilisiä korotetaan. lapsilisien määrät tällä hetkellä: 1. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 100,00 euroa/kk, 2. lapsesta 110,50 euroa, 3. lapsesta 141,00 euroa, 4. lapsesta 161,50 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 182,00 euroa. 32

33 MLL:nehdotukset lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämiseksi ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen tasoa nostetaan (tällä hetkellä 46,60 euroa/kk/lapsi) tai vaihtoehtoisesti yksinhuoltajille luodaan korotettu kunnallisveron perusvähennys. Opiskelevan vanhemman opintotukeen sisällytetään lapsikorotus. 33

34 MLL:nehdotukset lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittämiseksi ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi Lapsilisän maksaminen ulotetaan 17-vuotiaisiin lapsiin. Lapsilisä muutetaan etuoikeutetuksi tuloksi, jota ei oteta tulona huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. 34

35 MLL: veropolitiikassa tulee arvioida lapsivaikutukset Seuraavalla eduskunta- ja hallituskaudella tullaan tekemään merkittäviä verotusta koskevia ratkaisuja: Verotuksen uudistuksissa tulee arvioida veromuutosten vaikutukset rakenteeltaan ja tulostasoltaan erilaisten lapsiperheiden toimeentuloon. 35

36 MLL: Asumiskustannusten kasvua hillittävä Asumisen kallistuminen on merkittävä uhkatekijä pienija keskituloisten lapsiperheiden toimeentulolle. Asumisen kallistuminen aiheuttaa lapsiperheille myös merkittävän ylivelkaantumisriskin. Kotitalouksien asuntovelat kasvoivat reaalisesti 110 % vuodesta 2002 vuoteen 2009 (Lähde: Tilastokeskus, Velkaantumistilasto 2009). 36

37 MLL: Asumiskustannusten kasvua hillittävä Valtion ja kuntien on vahvistettava toimenpiteitään kaavoituksen nopeuttamiseksi ja asuntorakentamisen lisäämiseksi. Kasvualueilla asuntojen tuotantomääriä tulee merkittävästi lisätä asuntopulan vähentämiseksi ja asuntojen hinnannousun hillitsemiseksi. Asumisen tukien kehittämisen painopisteen tulee olla lapsiperheiden asumisen tukemisessa. 37

38 Kiitos!