SOPIMUSOIKEUDEN PERUSTEET Tietoseppä-hankkeen tilaisuus Veteli 16.2.2010 VT Vesa Malila
MTK:n organisaatio 2009 156 220 JÄSENTÄ Maanviljelijät Maaseutuyrittäjät Metsänomistajat Maataloustuottajayhdistykset (389) Maataloustuottajien liitot (16) Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Metsänhoitoyhdistykset (112) Metsänomistajien liitot (8) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Maaseudun Tulevaisuus
MTK ORGANISAATIO 1.1.2009 Johtokunta Johtoryhmä Hallinto Viestintä ja järjestökoulutus Puheenjohtaja Juha Marttila Toiminnanjohtaja Antti Sahi Talous Heikki Laurinen Maatalous Simo Tiainen Maaseutuyrittäjyys Juha Ruippo Metsä Juha Hakkarainen Elinkeinojen kehittäminen Sosiaali- ja veropolitiikka Kaarina Knuuti Ympäristö- ja maapolitiikka Johanna Ikävalko Aluepolitiikka ja huoltovarmuus Olli-Pekka Väänänen Brysselin toimisto Tapio Kytölä Järjestöryhmä Matti Voutilainen JÄSENET JÄSENET
Mikä on sopimus? Sopimusoikeuden perusteet: sopimukset on pidettävä! sopimusosapuolet yhtä mieltä tahtomastaan oikeustilan muutoksesta, toteutetaan yleensä taloudellista toimintaa sopimus on kaksipuolinen oikeustoimi, yhtäläinen tahdonilmaisu Sopimusvapauden periaate sisältää mm. vapauden valita sopimuskumppani, muotovapauden ja sisältövapauden sisältövapauden rajoittaminen suuntauksena Sopimukset on pidettävä (pacta sunt servanda) sopimuksen tehtävänä on sitoa osapuolet suullinenkin sopimus on pätevä ja sitova! (pl. esim. kiinteistön kauppa) MTK / VM 4
Sopimusoikeuden perusteet: oikeuslähteet laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 1 : Tarjous sopimuksen tekemisestä ja sellaiseen tarjoukseen annettu vastaus sitovat tarjouksen tekijää ja vastauksen antajaa. kauppalaki (koskee irtaimen kauppaa) kauppalakia voidaan soveltaa jossain tapauksissa analogisesti (huom. rakennusurakat poissuljettu) kuluttajansuojalaki, työsopimuslaki, maakaari, jne. yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet ja oikeuskäytäntö merkittävässä roolissa. MTK / VM 5
Sopimusoikeuden perusteet: tarjouspyyntö kehotus tehdä tarjous ei ole sitova eikä se velvoita sopimuksen tekemiseen tarjouspyynnön ja tarjouksen ero joskus epäselvä (vrt. mainonta) MTK / VM 6
Sopimusoikeuden perusteet: tarjous tarjous sitoo antajaansa OikTL:n mukaan jos tahdotaan antaa tarjous sitoumuksetta, niin se on syytä selventää, ns. hinta-arviot on syytä erikseen todeta sitovuutta voidaan tarjouksessa rajoittaa (esim. määräaika, ehdollisuus) tarjous peruutettavissa vain, jos peruutus saapuu ennen (tai yhtä aikaa) kuin tarjouksen saaja on ottanut selon tarjouksesta tai ennen kuin tarjous vaikuttanut määräävästi tarjouksen saajan toimintaan (re integra periaate) MTK / VM 7
Sopimusoikeuden perusteet: tarjouksen sitovuuden päättyminen suulliseen tarjoukseen vastaus heti ellei muuta määrätty; hylätty, jos ei vastausta kirjallinen tarjous, jossa määräys tarjouksen voimassaolosta; hylätty, jos vastausta ei määräajassa ellei tarjouksessa määräaikaa, on vastaus annettava kohtuullisessa ajassa (vrt. kauppatapa) jos tarjous on nimenomaisesti hylätty, on tarjous rauennut tarjouksen peruuttaminen ennen tarjouksen saajan selonottoa ehdollinen vastaus / myöhästynyt vastaus / ei vastausta MTK / VM 8
Sopimusoikeuden perusteet: tarjouksen peruuttaminen virheen johdosta tarjous peruutettavissa selonottohetken jälkeen erityisin perustein esim. vakavan erehdyksen takia (tarjous laskettu väärin) edellyttää virheen olennaisuutta tarjouksen saajan on täytynyt tämä käsittää huomiota kiinnitetään olennaisuuteen ja tarjouksen saajan asiantuntemukseen vertailuperusteena voidaan käyttää esimerkiksi virheellisen tarjouksen poikkeamaa muista tarjouksista MTK / VM 9
Sopimusoikeuden perusteet: hyväksyvä vastaus vastaus sitoo antajaansa OikTL:n mukaan vastauksen peruuttamista koskevat samat säännöt kuin tarjoustakin sopimus syntyy, kun tarjous ja vastaus ovat samansisältöiset hyväksyvä vastaus, joka ei olennaisesti poikkea tarjouksesta, katsotaan hyväksymiseksi huom. liian myöhään saapunut hyväksyvä vastaus voidaan katsoa uudeksi tarjoukseksi sopimuksen syntymisessä huomiota myös osapuolten väliseen kauppatapaan MTK / VM 10
Sopimusoikeuden perusteet: virheet OikTL 32 : erhekirjoitus tai muu erehdys tahdonilmaisu (tarjous tai vastaus) ei ole vastannut todellista tahtoa erehdyksen vuoksi; esim. 10.000 on erheellisesti kirjoitettu 100.000 vastapuoli tiesi tai olisi pitänyt tietää erehdyksestä Pääsääntö on aina sitovuus; lähtökohtaisesti tekijä vastaa myös tarjoukseensa tulleista virheistä. poikkeus: vastaanottaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää milloin olisi pitänyt tietää : KKO 1968 II3; 40 %:n ero hinnassa katsottiin niin olennaiseksi, että olisi pitänyt olla tietoinen virheestä osapuolilla on selonottovelvollisuus ja lojaliteettivelvoite Muotovirhe: laissa määritellyn sopimuksen muodon virhe (esim. kiinteistön kaupasta laadittava kirjallinen kauppakirja, jonka julkinen kaupanvahvistaja vahvistaa) MTK / VM 11
Sopimusoikeuden perusteet: vakioehtojen liittäminen sopimukseen ehdot (esim. YSE 98, metallialan yleiset vakioehdot) on selkeästi havaittavalla tavalla ja ymmärrettävällä tavalla otettu kirjallisen sopimuksen osaksi sopimuksessa selkeästi viitattu ehtoihin ja ne ovat vastapuolen saatavilla ehdot tulleet vakiintuneen käytännön kautta sopimuksen osaksi sopimuksen luonteen vuoksi ehtoja vakiintuneesti pidetään sopimuksen välttämättömänä osana MTK / VM 12
Sopimusoikeuden perusteet: sitovan sopimuksen muuttaminen sopimus sitoo sellaisena kuin se on solmittu ei voida yksipuolisesti muuttaa muuttamisesta sovittava yhteisesti (vakioehtojen muutokset, hintojen muutokset) sopimuksissa ehto, että esim. hinnat muutettavissa yksipuolisesti kerran vuodessa ehdotus sopimuksen muuttamiseksi on uusi tarjous MTK / VM 13
Sopimusoikeuden perusteet: sopimuksen sisällön tulkinta pakottava lainsäädäntö (kuluttajansuojal, asuntokauppal), myös yhteisöoikeus (neuvoston asetukset) sopimus (sellaisena kuin asiakirjoista ilmenee), epäselviä ehtoja tulkitaan usein laatijan vahingoksi (erityisesti vakioehtoja) osapuolten vakiintunut käytäntö ja yleinen kauppatapa alalla, lojaliteettivelvoite, oikeuksien väärinkäytön kielto dispositiiviset lainsäännökset (kauppalaki) liitteiden etusijajärjestys näyttötaakkaan perustuva ratkaisu MTK / VM 14
Hankintalaki Julkinen hankinta: Valtion tai kuntien viranomaisten tai muiden hankintayksiköiden toimesta tapahtuva tavaran palvelun tai vastaavan hankinta Kilpailuttamisvelvollisia hankintayksiköitä ovat valtion viranomaiset, liikelaitokset kirkko ja sen seurakunnat kunnat, kuntayhtymät julkisoikeudelliset laitokset vesi- ja energiahuoltoa, postipalveluja sekä julkista liikennettä harjoittavat yksiköt (Erityisalojen hankintalaki) kuka tahansa, jos saa hankintaa varten julkista tukea yli 50 %:a hankkeen arvosta
Hankintalaki Keskeisiä periaatteita: Kilpailuttaminen hankintalain mukaisesti Kilpailuolosuhteiden hyväksikäyttö Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu Toiminnan avoimuus ja suhteellisuus Menettelytavat: Avoin menettely Rajoitettu menettely Neuvottelumenettely Suorahankinta Kilpailullinen neuvottelumenettely Puitejärjestely Dynaaminen hankintamenettely Sähköinen huutokauppa Pääsääntöisesti noudatetaan avointa menettelyä.
Hankintalaki Kansalliset kynnysarvot: Tavara- ja palveluhankinnat 15.000 euroa Sosiaali- ja terveyspalvelut 50.000 Rakennusurakat 100.000 Näiden rajojen alle jäävissä hankinnoissa tätä lakia ei sovelleta. Silloin ei siis ole käytettävissä tämän lain mukaisia muutoksenhakukeinoja tai seuraamuksia. Kynnysarvoja ollaan korottamassa. Pilkkomiskielto: Hankintaa ei saa keinotekoisesti jakaa osiin siten, että normeja ei tarvitsisi noudattaa.
Hankintalaki Tarjouspyyntö on hankintamenettelyn tärkein asiakirja: Tarjouspyyntö on sitova, muuttaminen ei yleensä sallittua Tarjouspyyntö määrittää hankinnan kohteen ja asettaa valintakriteerit lopullisesti Hankintayksikön hankintaosaamisen mittari Määräajat, osoitteet jne. Tarjoajien mahdollinen poissuljenta on tehtävä ennen vertailun aloittamista: Rikosperuste Konkurssi Vakava virhe ammatissa Verojen laiminlyönti Olennaisesti väärät tiedot jne.
Hankintalaki Tarjouksen valinta: Kokonaistaloudellisuus tai hinta Kokonaistaloudellisuus: Esim. laatu, hinta, tekniset ansiot, toiminnallisuus, ympäristöystävällisyys, käyttökustannukset, huolto, toimitusaika- ja varmuus jne. Kriteerit määriteltävä hankintakohtaisesti Perusteet ja painoarvo ilmoitettava Jos kriteereitä ei ole määritelty, niin hinta ratkaisee Päätös ja tarjousasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia asiakirjoja! Päätös on annettava kirjallisena. Myös muutoksenhakuohjeistus.
Hankintalaki Oikeussuojakeinot: Hakemus markkinaoikeuteen Vahingonkorvausvaatimus Oikaisuvaatimus Kunnallisvalitus / hallintokantelu Komission valvontamenettely Komission sovittelumenettely Käytännössä oikeuspaikkana on markkinaoikeus: Hakemus 14 päivän kuluessa Seuraamuksena voi olla myös hyvitysmaksu, jos muu ratkaisu olisi haitallinen tai jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.
Sopimusoikeuden perusteet: maatilarakentamista koskeva sopimus rakennusalan sopimuksiin sovelletaan samoja yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita ja OikTL:n säännöksiä ei määrämuotoa; suullinen tai kirjallinen ylensä syytä tehdä kirjallinen sopimus liitteenä Rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 98) tarjoustiedustelumenettely; kartoitetaan urakoitsijat urakkakilpailu (Rakennusalan urakkakilpailun periaatteet tai julkista hankintaa koskeva menettely) tarjoustiedustelu => tarjouspyyntö => tarjous MTK / VM 21
Sopimusoikeuden perusteet: maanvuokrasopimus Maanvuokralaki (29.4.1966 / 258) tuli voimaan 1.9.1966 Sovelletaan sopimukseen, jolla kiinteistö tai alue annetaan määräajaksi tai toistaiseksi määräsuuruista maksua vastaan vuokralle Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava maatalousmaan vuokrasta voidaan sopia suullisesti, jos vuokra-aika on enintään kaksi vuotta vaikka suullinen sopimus olisi mahdollinen, niin on kuitenkin syytä tehdä sopimus kirjallisena (MTK:n malliasiakirja löytyy Reppu-sivuilta) Kirjallisesti tehtävään vuokrasopimukseen on otettava kaikki sopimusehdot muu ehto on mitätön myös muutokset sopimukseen on tehtävä kirjallisesti Jos on saanut alueen hallintaansa, mutta sopijapuoli kieltäytyy kirjallisesta sopimuksesta, niin vahingonkorvaus mahdollinen MTK / VM 22
Sopimukset ovat sitovia Sopimusoikeuden perusteet: yhteenveto Suulliset sopimukset ovat yhtä sitovia kuin kirjalliset (jos määrämuotoa ei ole erikseen säädetty) Sopimusten purkaminen on yleensä viimesijainen keino. Erimielisyystapauksissa ensin pyritään ratkaisemaan riita lievemmin keinoin (suorituksen korjaaminen tai täydentäminen, hinnan alennus tms.) MIKÄÄN LAKI EI SUOJAA TYPERYSTÄ SOPIMUSTILANTEESSA MTK / VM 23
Sopimusoikeuden perusteet: sopimuksen teon muistilista 1/3 Tarkista sopimuskumppanin luotettavuus, tausta ja kyky selviytyä sopimusvelvoitteista. Tee kirjallinen sopimus. Käytä sopimusjuristia ennakoivasti, hyvissä ajoin, tärkeiden, huomattavaa taloudellista arvoa edustavien sopimusten laadinnassa. Kirjaa sopimukseen kaikki sellaiset sopimukselle olennaiset ehdot, joista olette yksimielisiä sopimusneuvotteluissa ja sopimuksen tekohetkellä. Perehdy sopimusehtoihin huolellisesti jo tarjousvaiheessa ja vielä ennen sopimuksen allekirjoittamista. MTK / VM 24
Sopimusoikeuden perusteet: sopimuksen teon muistilista 2/3 Mieti tarkkaan, mitkä ovat ko. sopimukseen parhaiten soveltuvat vakioehdot ja sopimuslomakkeet. Ota huomioon, että valmiiksi painetut ehdot ja lomakkeet eivät ole täydellisiä: mieti mistä niissä mainitsemattomista asioista tulee sopia erikseen. Pidä huolta siitä, että mahdolliset tarjouspyyntöasiakirjoista ja tai vakioehdoista sovitut poikkeamiset kirjataan sopimukseen yksiselitteisesti, loogisesti ja mahdollisimman vähän tulkintamahdollisuuksia antaviksi. Analysoi, mitä riskejä eri sopimusehdot aiheuttavat. Varaudu sopimusehdoilla tilanteeseen, jossa sopimuskumppani ei omalta osaltaan pystykään täyttämään sopimusta. Kysymykseen tulevat esimerkiksi irtisanomis- ja purkuoikeus, vahingonkorvaus ja sopimussakko. MTK / VM 25
Sopimusoikeuden perusteet: sopimuksen teon muistilista 3/3 Sovi erimielisyyksien ratkaisumekanismista; käytetäänkö viime kädessä käräjäoikeutta vai välimiesmenettelyä. Suojaa sopimusehdoilla sopimukseen liittyvää tietotaitosi. Kysymykseen tulevat esimerkiksi tietojen salassapitomääräykset, tekijänoikeus, patentit ja kilpailunrajoitukset. Huolehdi siitä, että sopimuksen liiteasiakirjat on numeroitu ja koottu yhteen ja että kummankin sopijapuolen liiteasiakirjat ovat samanlaiset. Pyri varmistamaan myös se, etteivät liitteet ja sopimus ole keskenään ristiriidassa. Lue aina sopimus huolellisesti ja ajatuksella läpi ennen allekirjoittamista. Älä koskaan allekirjoita mitään, mistä olet epävarma tai mitä et ymmärrä. MTK / VM 26
YHTIÖMUODOT Tietoseppä-hankkeen tilaisuus Veteli 16.2.2010 VT Vesa Malila MTK / Vesa Malila 27
Yhtiömuodot Yritystoimintaa voidaan harjoittaa yksityisenä toiminimenä, avoimena yhtiönä, kommandiittiyhtiönä, osuuskuntana tai osakeyhtiönä. Näiden lisäksi esimerkiksi yhdistykset ja säätiöt voivat tietyissä tapauksissa harjoittaa yritystoimintaa. Laki tuntee lisäksi useita muitakin muotoja liiketoiminnan harjoittamiseen (esim. säästöpankki, vakuutusyhdistys jne.) Luonnollinen henkilö voi harjoittaa liiketoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli yksityisellä toiminimellä. Avoimet ja kommandiittiyhtiöt ovat ns. henkilöyhtiöitä, joita säätelee laki avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä (AKYL). Osakeyhtiöitä koskee osakeyhtiölaki (OYL). Osakeyhtiöt jaetaan vielä yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin. Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiöt ovat yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä. 28
Yhtiömuodon valinta Perustajien lukumäärä Pääoman tarve ja saatavuus Vastuun jakautuminen Toiminnan joustavuus Yrityksen jatkuvuus Voitonjako ja tappion kattaminen Verotus 29
Yhtiömuodot: toiminimi Yksityinen toiminimi ei ole yhtiömuoto. Yrittäjä omistaa henkilökohtaisesti sekä yksityisen että liiketoimintaan kuuluvan varallisuutensa. Liiketoimintaan kuuluvan varallisuuden osalta yrittäjä on kirjanpitovelvollinen. Yrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa kaikella omaisuudellaan sekä henkilökohtaisista että yritystoiminnan vastuista. 30
Yhtiömuodot: henkilöyhtiöt eli Ay ja Ky Avoimen tai kommandiittiyhtiön yhtiömiehet eivät itse omista yrityksen omaisuutta vaan sen omistaa yhtiö. Yhtiömiehet omistavat yhtiön yhtiöosuuksia. Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisella omaisuudellaan myös yhtiön veloista. Kommandiittiyhtiön äänettömällä yhtiömiehellä ei ole henkilökohtaista vastuuta yhtiön veloista. Äänetön yhtiömies on yhtiön ulkopuolinen rahoittaja. 31
Yhtiömuodot: osakeyhtiö Osakeyhtiön omistajat omistavat yhtiön osakkeet, jotka ovat irtainta omaisuutta. Osakkeenomistajat eivät omista yhtiön varallisuutta, sen omistaa yksin yhtiö. Vähimmäispääoma on 2.500 (julkisessa 80.000 ). Yhtiö syntyy vasta rekisterimerkinnällä. Yhtiötä edustaa hallitus. Ylin päättävä elin on yhtiökokous. Osakkeenomistajilla ei ole normaalisti henkilökohtaista vastuuta yhtiön veloista. Sukupolvenvaihdos ja yritystoiminnan luovutukset on yleensä helpointa ja edullisinta tehdä juuri osakeyhtiössä. Tästä syystä henkilöyhtiöt hyvin usein muutetaan osakeyhtiöksi ennen yritysjärjestelyjä. 32
Yhtiömuodot: osuskunta Osuuskunnan voi perustaa kaksi tai useampi henkilöä Perustajat päättävät osuusmaksun suuruuden. Osuuskuntaa edustaa sen hallitus (1-7 jäsentä tai sääntömääräys muusta). Säännöissä voidaan antaa oikeus toiminimen kirjoittamiseen muillekin. Korkein päättävä elin on osuuskunnan kokous, jossa jäsenet käyttävät päätösvaltaa. 33
34 Tutkimusteni mukaan parhain selviytyjä pitkällä aikavälillä ei ole se, joka on nyt vahvin tai se, joka on nyt älykkäin, vaan se, joka kykenee mukautumaan ympäristön vaatimuksiin kaikkein nopeimmin. tohtori Charles Darwin
35 KIITOS.