Ajankohtaista kotimaisen ja uusiutuvan energian politiikasta Suomessa - Kotimaisen kiinteän polttoaineen toimintaympäristön kilpailukyvyn turvaaminen Koneyrittäjien Energiapäivä Helsinki 31.1.2013 Aimo Aalto, TEM / Energiaosasto
Kotimaisten kiinteiden polttoaineiden (puu ja turve) toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Strategiat ja vastaavat antavat suunnan, puitteet ja tavoitteita - Energia- ja ilmastostrategia (2008) ja sen päivitys vv. 2012-13 - Valtioneuvoston periaatepäätös (30.8.2012) soista ja turvemaista (mm. soiden luonnontilaisuusluokitus, suojeluohjelmien täydennys) - TEMin Metsäalan strateginen ohjelma 2011-15 (mm. energiapuuterminaaliverkostot ja -logistiikka) - Kansallinen metsäohjelma Keinot määrittelevät konkreettisen toteutuksen ja vaikuttavat siihen - markkinoiden rakenne ja toiminta, rahoituksen saatavuus - tukijärjestelmät, verotus ja päästökauppa - EU- ja kotimainen lainsäädäntö sekä lupakäytännöt (mm. ympäristönsuojelulain kokonaisuudistus) - toimialasuositukset ja -ohjeet, viranomaisohjeistukset (mm. turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen uusiminen) ja velvoitteet
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Vuoden 2008 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia päivitetään Pääpaino vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamisessa, mutta hieman pidempiäkin näkymiä esitellään Strategiset linjaukset käsittelee energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmä Valmistelusta vastaa eri ministeriöiden yhteinen viranomaisyhdysverkko (TEM, YM, MMM, LVM, VM, UM, OKM) Strategian tueksi laaditaan laajempi taustaraportti (luonnos 30.1.2013 on osoitteessa www.tem.fi >Energia >Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiat >Vuoden 2013 strategia Päivitystyön tavoite oli valmistua 2012 loppuun mennessä; siirtynyt helmikuulle 2013
Tavoitteet vuodelle 2020 EU Suomi Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 1) -20% EU-tason tavoite Päästökauppasektorin päästöt 2) -21% EU-tason tavoite Päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöt 2) -10% -16% Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 20% 38% Biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista 10% 20% Energiatehokkuuden parantaminen 3) +20% EU-tason tavoite 1) vertailuvuosi 1990 2) vertailuvuosi 2005 3) verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehitykseen
Käsiteltäviä aihealueita mm. EU:n energia- ja ilmastopolitiikka vuoden 2020 jälkeen Joustokeinot ja nielut Uusiutuva energia ja turve Eurooppalaisen ja kansallisen energiamarkkinakehityksen edellyttämät toimet Kaukolämpö sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto Maatalous ja ruoka Puhtaan teknologian liiketoiminnan kehittäminen Julkisen sektorin toiminta sekä alueellinen ja kuntatason toiminta Mineraaliöljyn käytön vähentämisohjelma
Suomen uusiutuvan energian kehitys
Suomen tavoitteista Vuodelle 2020 asetetut tavoitteet Suomi on saavuttamassa kaikki vuodelle 2020 aiemmin asetetut tavoitteet. Pitkän aikavälin tavoitteet Hallitusohjelma: Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla strategioiden pohjalta laadittavaa tiekarttaa kohti vuotta 2050 energiatehokkuuden nostamiseksi ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamiseksi. Suomen 2050 tiekartan laadinta aloitetaan vuonna 2013
Esimerkkejä strategian luonnoslinjauksista (1/2) Pääosin puupohjainen energia Pidetään kiinni metsähakkeen käytön 25 TWh:n tavoitteesta sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2020. Edistetään metsäpohjaisen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä. Tavoitellaan maakaasun käytön korvaamista noin 10 prosentilla kotimaisesta puusta valmistetulla synteettisellä maakaasulla vuoteen 2025 mennessä. Edistetään toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden demonstrointia ja kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2025 mineraaliöljyn osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta putoaa alle 17 %:iin.
Esimerkkejä strategian luonnoslinjauksista (2/2) Turve-energia Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. Hallitus asettaa tavoitteeksi, että turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella viime vuosien keskimääräisestä tasosta (23 TWh) vuoteen 2025 mennessä. Seuraavan 10 20 vuoden aikana, kun nykyistä voimalaitoskantaa on käytössä, turvetta tarvitaan lämmityskaudella vähintään 11 13 TWh, koska se ei ole korvattavissa esimerkiksi metsähakkeella tai muulla uusiutuvalla polttoaineella. Lisäksi on turvattava kohtuullinen noin 6 8 TWh ylivuotinen turvevarasto sääriskien tasaamiseksi.
Metsähakkeen käytön merkittävä lisääminen pidentää kuljetusmatkoja Nykyiset käyttöpisteet Länsi-, Keskija Kaakkois-Suomessa. Hiilen korvauslaitokset ja mahdolliset biopolttoaine-jalostamot ovat pääosin lähellä valtakunnan rajoja. Käyttö Tarjontapotentiaali Puuraaka-ainepotentiaali on Pohjois- ja Itä-Suomessa. Lähde: VTT/Metla
Tehostamistarvetta on jokaisessa arvoketjussa Pienpuu Osto Tuotanto Metsäkulj. Varastointi Kauko- Kulj. Loppukäsittely Hakkuutähde Osto Tuotanto Metsäkulj. Varastointi Kauko- Kulj. Loppukäsittely Kannot Osto Tuotanto Metsäkulj. Varastointi Kauko- Kulj. Loppukäsittely
Energiatuen tavoitteet ja enimmäismäärät Uusi energiatukiasetus (1063/2012) voimaan 1.1.2013 Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä 2) edistävät energiatehokkuutta ja energian säästöä 3) vähentävät energian tuotannosta tai käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja Lisäksi energiatuella edistetään uuden energiateknologian käyttöönottoa ja markkinoille saattamista. Energiatukiasetuksen (1063/2012) mukaan hyväksyttävistä kustannuksista laskettavat tuen enimmäismäärät ovat: - 40 % investoinnit, uusi teknologia - 30 % investoinnit, tavanomainen teknologia - 40-60 % selvityshankkeet (riippuen mm. yrityskoosta) Tukitasoon vaikuttaa mm. hanketyyppi, hankkeen koko, teknologiataso ja hankkeen kannattavuus.
Arvioitu energiatukivaltuuden käyttö vuonna 2013 Biojalostamot (liikenne) 100 M Liikenteen demot 7 M Energiatehokkuus 15 M Uusiutuva energia 22,85 M Yhteensä 144,85 M
Energiatuki; tukitasot (2013) alustavasti Uusiutuvan energian investoinnit - Lämpökeskukset 10-15 % - Lämpöpumput 20 % - Pienvesivoimalat 15-20 % - Aurinkosähkö- ja aurinkolämpöhankkeet 30 ja 20 % - Kaatopaikkakaasuhankkeet 15-20 % - Liikenteen biokaasuhankkeet 20-30 % - Kierrätyspolttoaineiden tuotantokoneet kuten murskaimet (ei laitokset) 10-20 %* - Metsähakkeen ja teollisuuden jätepuuhakkeen tuotantokalusto 10-20 %* *on voimassa vain siirtymäajan
Biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden rakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta) + lämpöpreemio Tavoitehinta 83,5 /MWh Lämpöpreemio Biokaasuvoimala: 50 /MWh Puupolttoainevoimala: 20 /MWh Voimalakohtainen sitoumus, ja tukea maksetaan 12 v EI MUUTOKSIA 29.01.2013 15
Metsähakevoimaloiden tukijärjestelmä Syöttötariffi: Polttoaineen markkinahinta, päästöoikeuden markkinahinta ja turpeen vero Puustamaksukyky 21 /MWh metsähakkeen käyttö polttoaineena CHP-tuotannossa kilpailukykyinen turpeeseen verrattuna Voimalakohtainen sitoumus, ja tukea maksetaan 12 v EI MUUTOKSIA Pienpuun energiatuki 2014? 29.01.2013 16
Metsähakesähkön syöttötariffin laskeminen Syöttötariffi 31.12.2012* 18-18/13 x (P e - 10) ( /MWh), kun P e min 10 ja max 23 18 ( /MWh), kun P e < 10 Syöttötariffi 1.1.2013* *Tuotettu sähkö 35,65-1,824 x t - 1,358 x P e ( /MWh), kun P e min 10 ja tuki min 1 /MWh 22,07-1,824 x t ( /MWh), kun P e < 10 t = turpeen vero P e = päästöoikeuden 3 kk keskiarvohinta 29.01.2013 17
Syöttötariffijärjestelmään hyväksytyt voimalaitokset 14.1.2013 Metsähakevoimala Tuulivoimala Puupolttoainevoimala Biokaasuvoimala Yht. Laitosten lukumäärä 48 15 0 1 64 Generaattoriteho/ MVA 3401 189 0 2 3592 Arvioitu vuosituotan to/ GWhe 2998 535 0 6 3539 29.01.2013 18
Kaasutinpreemiolla korotettu syöttötariffi Lain muutos voimaan 1.1.2013 Hyväksymisen edellytys Kaasutinpreemio Metsähakevoimalan yhteydessä kaasutin, jossa metsähaketta kaasutetaan pölypolttokattilan polttoaineeksi P e ja t sellaisella tasolla, että metsähakkeella tuotetusta sähköstä syöttötariffia: 1,824 x t - 3,466 ei syöttötariffia: 32,184-1,358 x P e Maksamisen edellytys Komissio arvioinut sähkön tuottajan saamien tukien soveltuvan yhteismarkkinoille t = turpeen vero P e = päästöoikeuden 3 kk keskiarvohinta 29.01.2013 19
RES-direktiivin 17 19* ) ja 21.2 artiklan kansallinen voimaansaattaminen Laki biopolttoaineista ja bionesteistä (KestävyysL) Biopolttoaine: Biomassasta tuotettu, liikenteessä käytettävä nestemäinen tai kaasumainen polttoaine * ) = polttoaineiden laatudirektiivi 7 b 7 d art. Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön Kestävyyskriteerit ja kriteerien täyttymisen osoittaminen Todentajat Valvonta Tuplalaskenta/Ennakkotieto Bioneste: Biomassasta tuotettu, muualla kuin liikenteessä käytettävä nestemäinen polttoaine HE eduskuntaan 2/2013? 23.11.2012 20
KestävyysL:n noudattaminen Velvollisuus lain noudattamiseen perustuu muuhun lakiin JakeluvelvoiteL Nestemäisten polttoaineiden valmisteverol PäästökauppaL L lentoliikenteen päästökaupasta L polttoaineiden elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä (valmistellaan myöhemmin) L bionesteiden jakeluvelvoitteesta? (ei vielä valmisteilla) ym. tai valtiontukipäätökseen Energiatukea: Liikenteen biokaasuinvestoinnit Pyrolyysiöljyn tuotantoinvestointi 23.11.2012 21
Kestävyyskriteerit Raakaaine EU:sta tai muualta Raakaaine EU:sta Kasvihuonekaasupäästövähennys Biologinen monimuotoisuus (1/2008) aarniometsä, muu puustoinen maa, luonnonsuojelualue, monimuotoinen ruohoalue Maankäytön muutos (1/2008) kosteikko, metsä, turvemaa Maatalouden raaka-aine 23.11.2012 22
Muutoksia vireillä Epäsuorat maankäyttövaikutukset (ILUC): KOM(2012) 595 lopull Ruokaraaka-aineisiin perustuvat biopolttoaineet max 5 % EU:n liikenteen 10 % tavoitteessa, ja vastaava rajoitus koskee kansallista RES-tavoitetta Toisen sukupolven biopolttoaineiden edistämiseksi tupla- tai nelinkertainen laskenta Kasvihuonekaasupäästövähennys 60 % uusissa laitoksissa 1.7.2014 alkaen Komissiolle lisää toimivaltuuksia Kestävyysvaatimus kiinteisiin biomassoihin energiantuotannossa? (valm.) Kestävyyskriteerit = RES-direktiivin 17 art.? Kestävyyskriteerien mukaisuuden osoittaminen? 14.11.2012 23