Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Transkriptio

1 BIOKAASUA METSÄSTÄ

2 Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen sisäpuolella. Biokaasun raaka-aineena käytettävä puu tulee suomalaisista metsistä. Metsäteollisuuden ansiosta raaka-aineen hankintaketju on jo olemassa. Biokaasun tuotanto ei kilpaile tukkipuusta teollisuuden kanssa, vaan raaka-aineeksi sopii metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvä hake. Investoinnit pysyvät kotimaassa. Puupohjaista biokaasua tuottava biojalostamo rakennetaan Suomeen. Laitosinvestoinnit luovat mahdollisuuksia kotimaiselle teknologiateollisuudelle. Valtiovalta on sitoutunut kehittämään uutta vientiteollisuutta ympäristö- ja energiateknologian ympärille. Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja niin raaka-aineen hankintaan kuin tuotantolaitoksen rakentamiseen ja operointiin. Työllistävä vaikutus kohdistuu etenkin alueille, jotka ovat menettäneet työpaikkoja talouden rakennemuutoksen seurauksena. Suomessa tuotettu biokaasu siirretään kaasuverkkoa pitkin käyttökohteisiin ja käytetään kotimaassa.

3 ENERGIATEHOKAS Puupohjainen biokaasu on polttoaine, jossa energiatehokkuus näkyy arvoketjun kaikissa vaiheissa: tuotannossa, logistiikassa ja käyttökohteissa. Käytännössä tehokkuus tarkoittaa pienempiä päästöjä sekä säästettyä energiaa ja rahaa. Puuraaka-aineen muuttaminen biokaasuksi on tehokkaampaa kuin dieselin valmistaminen samasta raaka-aineesta. Kaasuttamalla saadaan talteen jopa 90 % raaka-aineen energiasisällöstä: biokaasua saadaan enimmillään 70 % ja lämpöenergiaa 20 %. Tuotantoteknologia on jo olemassa. Pilottilaitoksia on rakennettu mm. Alankomaihin ja Itävaltaan. Ruotsiin ollaan parhaillaan rakentamassa 20 MW:n laitosta. Uusia investointeja kaasun logistiikkaan ja käyttökohteisiin ei tarvita. Suomessa on jo kaasuverkosto ja voimalaitoskanta, jotka voivat sellaisenaan käyttää myös puupohjaista biokaasua. Kaasuverkosto on tehokkain tapa siirtää suuria energiamääriä. Maanalaista putkistoa pitkin kaasu siirtyy käyttökohteisiin näkymättömästi ja turvallisesti ilman rekka- ja laivakuljetuksia. Kaasu on paras polttoaine yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Modernit kombivoimalat tuottavat sähköä ja kaukolämpöä jopa yli 90 % hyötysuhteella. Kaasuvoimalat tuottavat suhteessa enemmän arvokasta sähköä kuin vastaavat kiinteän polttoaineen laitokset. Kaasuverkosto yhdistää Suomen metsävarat suurimpiin energian käyttökohteisiin KYRÖSKOSKI TAMPERE KANGASALA VALKEAKOSKI IMATRA HÄMEENLINNA LAHTI LAPPEENRANTA KOUVOLA RIIHIMÄKI ORIMATTILA NAANTALI TURKU LOHJA ESPOO MÄNTSÄLÄ KERAVA PORVOO KOTKA HAMINA HELSINKI

4 VÄHÄPÄÄSTÖINEN Puusta valmistettu biokaasu on uusiutuva ja puhdas polttoaine. Kotimaisen biokaasupotentiaalin hyödyntäminen mahdollistaa kunnianhimoistenkin päästövähenemätavoitteiden saavuttamisen järkevästi. EU-tavoitteet velvoittavat Suomea vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoden 1990-tasosta ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta 38 prosenttiin kokonaisenergian kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Puupohjainen biokaasu auttaa saavuttamaan näitä tavoitteita. Biokaasu on täysin uusiutuva polttoaine, eli sen käytöstä ei aiheudu lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi tuotannon yhteydessä voidaan ottaa talteen biopohjaista hiilidioksidia, jolloin päästöjä vähentävä vaikutus olisi vieläkin merkittävämpi. Lähi-ilmanlaatuun vaikuttavat hiukkas-, typpi- ja rikkipäästöt ovat lähes olemattomat. Kotimaisesta puusta valmistettu biokaasu on myös eettisesti puhdas polttoainevalinta. Sen raaka-aine hankinta ei rasita sademetsiä ja polttoaineen tuotannossa noudatetaan kotimaista ympäristö- ja työlainsäädäntöä. Puupohjaisella biokaasulla voidaan vähentää kaasujärjestelmän hiilidioksidipäästöjä Milj. t CO 2 evk Vety Hiilidioksidin talteenotto Puupohjainen biokaasu Jäte- ja peltopohjainen biokaasu Vuoden 2010 jälkeisellä maakaasun lisäkäytöllä vähennettävät päästöt Päästöt laitoksista, jotka uudet kaasulaitokset ovat korvanneet Maakaasun päästö Maakaasun käytön aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja Gasumin visio päästöjen vähentämisestä vuoteen 2050 mennessä. (Lähde: Pöyry)

5 PUUPOHJAISEN BIOKAASUN ARVOKETJU RAAKA-AINEENA käytetään kiinteää biomassaa, kuten metsäteollisuuden sivuvirroista tuotettua haketta. BIOJALOSTAMOLLA biomassa kaasutetaan ja muutetaan katalyyttien avulla metaaniksi. Tuotettu kaasu vastaa koostumukseltaan maakaasua. TUOTANTOPAIKALTA KAASU SIIRTYY maanalaista putkiverkostoa pitkin asiakkaille. Kaasuverkosto on logistisesti kaikkein tehokkain tapa siirtää suuria energiamääriä. BIOKAASUA VOIDAAN KÄYTTÄÄ yhtä monipuolisesti, tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti kuin maakaasua. Yhdyskuntien voimalaitoksissa Teollisuudessa Kotitalouksissa Liikenteen polttoaineena Suomessa olisi mahdollista tuottaa jopa 15 TWh puupohjaista biokaasua vuodessa. Määrä vastaa noin kolmannesta nykyisestä maakaasun käytöstä Suomessa. Puupohjaisesta biokaasusta käytetään myös termiä synteettinen biokaasu tai lyhennettä BIO-SNG (engl. bio-synthetic natural gas).

6 Gasum on vuonna 1994 perustettu maakaasun maahantuontiin ja siirtotoimintaan keskittynyt yritys. Gasum kehittää Suomen luonnonkaasumarkkinaa ja tarjoaa asiakkailleen jatkossa maakaasun lisäksi myös uusiutuvaa, kotimaista biokaasua. Täysin uusiutuvaa ja kotimaista biokaasua voidaan tuottaa monipuolisesti eri raaka-aineista. Mädättämällä biokaasua syntyy mm. jätevesilietteistä, biojätteistä tai pelloilla viljeltävistä energiakasveista. Tulevaisuudessa biokaasua voidaan tuottaa myös levistä. Suurin potentiaali Suomessa on puupohjaisella biokaasulla, jota voidaan tuottaa puuta kaasuttamalla.