Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Transkriptio

1 Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari

2 Energiapaketin tausta Tukee hallituksen hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toteuttamista Anne Kalmari 2

3 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Primäärienergiana =>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet ,1 Teollisuuden tähdepuu ,8 Yhteensä ,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake ,9 Puun pienkäyttö ,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä ,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä ( ,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa ( ,5 Energian loppukulutus (* 23,6 Muutos, TWh / %-yksikköä Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima normalisoitu (3 päivitetty laskelma : paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna Anne Kalmari 3

4 Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana , % Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän Anne Kalmari 4

5 Uusiutuvan energian velvoitepaketti Nykyiset energiatuet ja niiden lisäys, TAE2011 noin 150 M Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki (HE 152/2010 vp), TAE2011 noin 55 M ja v noin 340 M Liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoite 20 % vuonna 2020 (HE 197/2010 vp) EU-vähimmäisvaatimus 10 % vuonna 2020 Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (HE 140/2010 vp) Pienpuun energiatuki (HE 270/2010 vp) Kivihiilen korvaaminen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa Yleinen t&k-rahoitus Täydentyvä järjestelmä, uusia esim peltobiomassat, investointituet ja biokaasun liikennepolttoainetariffi Anne Kalmari 5

6 Metsäenergiaa Kolmiosainen tukipaketti nostamaan metsäenergian kilpailukykyä: pienpuun energiatuki, jonka kohteena on nuoren kasvatusmetsän hoitotyö uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki: Päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuva tuki metsähaketta käyttäville voimalaitoksille Sähkön markkinahinnan perusteella muuttuva tuki puupolttoainetta käyttäville pienille CHP-laitoksille Kiinteä sähkön tuotantotuki ulosjääville Hiilen korvaamiseksi jatkovalmistelussa muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet pienille ja isoille Anne Kalmari 6

7 Pienpuun energiatuki Ei erottelua mistä metsästä Tukitaso on 10 euroa/ kuutio, hehtaarilta saa tukea enintään 45 kuutiolle, myynnin minimimäärä, 40 kuutiota Metsähallitus ei ole samalla potilla, mutta kunnat ja seurakunnat saavat 5 euron tuen Läpimittarajoja ei ole Anne Kalmari 7

8 Pienpuun energiatuki II verollinen tuki kustannukset olisivat verotuksessa vähennyskelpoisia mittaustodistus metsäkeskukselle siirtymäsäännökset Anne Kalmari 8

9 Syöttötariffin periaate Markkinaehtoinen takuuhinta sisältää sekä takuuhinnan että preemion piirteitä 100 säilytetään sekä markkinaehtoisuus että taataan tasainen tulotaso voimatuottajalle tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä /MWh Tariffi tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (3 kk spot hinta) pvä (2008) kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana Anne Kalmari 9

10 Puupolttoainevoimala (saa korotettua tukea, lämpöpreemiota) syöttötariffijärjestelmään jos 1. se ei ole saanut valtiontukea 2. se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia 3. sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 kva ja enintään 8 MVA 4. se tuottaa sähkön tuotannon yhteydessä lämpöä hyötykäyttöön; sekä 5. sen kokonaishyötysuhde on vähintään 50 % tai, jos sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 1 MVA, vähintään 75 prosenttia Anne Kalmari 10

11 Metsähakevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään jos: 1. sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 kva 2. se ei kuulu eikä ole kuulunut syöttötariffijärjestelmään Anne Kalmari 11

12 Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineiden käyttö nostettaisiin 7 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä liikennepolttoaineiden myyjille asetettavalla jakeluvelvoitteella Tavoitteena on 20 % sekoitusvelvoite vuonna prosenttia vuosina Tavoitellaan kolmea toisen sukupolven biodiesellaitosta; edistetään sekä EU:n että kansallisin tukijärjestelmin Anne Kalmari 12

13 Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (YM) Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöön ottoa avustettaisiin enintään 20 % maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen (pääasiallinen lämmitys) käyttöön ottoon sekä pellettilämmitykseen ja muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymiseen saneerattaessa, ei uudisrakentamisessa Vuoden 2011 talousarvioesityksessä 30 milj. Vuodenvaihteen jälkeen aloitettuihin toimenpiteisiin Anne Kalmari 13

14 Energiatuki (valtuus) ja uusiutuvan energian tuotantotuet Energia-avutukset lämmitystapamuutoksiin (YM) Uusiutuvan energian tuotantotuet Energiatuki (valtuus) Milj. euroa Anne Kalmari 14

15 Energiapaketin vaikutukset Tutkimuksissa metsähakkeen 15 milj. kiintom³:n työllisyysvaikutukset vuonna 2020 olisivat noin 6900 henkilötyövuotta metsähakkeen tuotanto ja kuljetus 6200 lämpöyrittäjyys 400 sähkön ja lämmön suurtuotanto 150 polttoainejalosteiden valmistus 150 Metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen edellyttää noin 700 milj. laiteinvestointia korjuu- ja kuljetuskalustoon, jonka valmistus myös työllistää merkittävästi konepajateollisuutta Anne Kalmari 15

16 750 miljoonan tukieuron vipuvaikutus 3 3,75 miljardia euroa suora rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 4500 henkilötyövuotta laitehankintojen suora vaikutus konepajateollisuuteen alihankkijoineen on noin 8000 henkilötyövuotta Metsä- ja muiden kiinteiden polttoaineiden hankinta 4000 henkilötyövuotta Yksin biojalostamo ( tonnin tuotanto) kohentaisi sijaintimaakuntien talouskasvua 3 3,5 % eli noin 200 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä Työllisyys nousisi biojalostamon sijaintimaakunnassa 400 henkilötyövuodella Biojalostamot korvaisivat paperin tuotannon supistumista: talouskasvun osalta lähes puolet ja työpaikkojen osalta neljäsosan Pysyviä työpaikkoja kaiken kaikkiaan laitoksille ja investoiviin yrityksiin syntyisi noin henkilötyövuotta Anne Kalmari 16

17 KIITOS! Iloista Joulunalusaikaa Anne Kalmari 17