Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Transkriptio

1 Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari Hanasaari Petteri Kuuva

2 Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat sekä EU:n 2050 tiekartta Ohjauskeinot ja niiden haasteet Miten polttokennot sopivat tulevaan kehitykseen

3 Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat sekä EU:n 2050 tiekartta Ohjauskeinot ja niiden haasteet Miten polttokennot sopivat tulevaan kehitykseen

4 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Primäärienergiana =>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet ,1 Teollisuuden tähdepuu ,8 Yhteensä ,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake ,9 Puun pienkäyttö ,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä ,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä ( ,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa ( ,5 Energian loppukulutus (* 23,6 Muutos, TWh / %-yksikköä Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima normalisoitu (3 päivitetty laskelma : paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020

5 Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana , % Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän

6 Tiekartat

7 A cost-efficient pathway towards % domestic reduction in 2050 is feasible with currently available technologies, with behavioural change only induced through prices If all economic sectors contribute to a varying degree & pace. Efficient pathway: -25% in % in % in 2040 Source: European Commission, Low carbon roadmap 100% 80% 60% 40% 20% 0% Power Sector Residential & Tertiary Industry Transport Non CO 2 Agriculture Non CO 2 Other Sectors Current policy % 80% 60% 40% 20% 0% 7

8 20/20/20-tavoitteet RES-tavoite Energiatehokk. ohjelma & dir.ehd. Päästökauppa / ei-päästökauppa Muut osa-alueet Valtioneuvosto EU-min.valiok. Ilmasto- ja energiastrategian päivitys EU -30 % päästövähennys, selvitys öljyriippuvuuden vähentäminen vaikutusanalyysit EU-strategia Ilmasto- ja energia-asioissa EU:n tiekartta vuoteen 2050 ilmastopaneeli Eduskunta Energia- ja ilmastopol. min.työryhmä yhdysverkko Ilmastonmuutoksen kansall. sopeutumisstrategian päivitys Suomen tiekartta kohti vuotta /2012 Ilmastolaki TR

9 Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat sekä EU:n 2050 tiekartta Ohjauskeinot ja niiden haasteet Miten polttokennot sopivat tulevaan kehitykseen

10 Yleistä ohjauskeinoista Kustannustehokkuus Asetettuihin tavoitteisiin tulisi päästä kustannustehokkaasti Ohjauskeinon hallinnolliset kustannukset Markkinaehtoisuus Sopivuus energiamarkkinoille Markkinahintojen vaikutus tuen tarpeeseen huomioitava Teknologianeutraalisuus Tukijärjestelmien rahoitus Muut kuin velvoitepohjaiset järjestelmät ovat valtiontukea Suomessa tukia ei voi rahoittaa valtion talousarvion ulkopuolelta (PL 81, 124 ) => valtiontaloudelliset rajoitteet

11 Velvoitepaketin ohjauskeinot Energiatuki (VNA 1313/2007) Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki (L 1396/2010) Investoinnit uuteen tuulivoimaan, biokaasulla tuotettuun sähkön ja puuta käyttävään pien-chp-voimaloihin Metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki Tuulivoima >500 kva, muut > 100 kva Liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoite 20 % vuonna 2020 (L 446/2007, muut. 1420/2010) Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (L 1184/2005, muut. 1254/2010) Pienpuun energiatuki (L 101/2011), tukitasot ja yksityiskohdat voimaan asetuksella, kun valtiontukinotifikaatio hyväksytty

12 Energiatuki Investointituki uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin (VNA 1313/2007) Tukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille (ei asunto-osakeyhtiöille, kotitalouksille tai maatiloille) EU:n päästökauppaan (683/2004) kuuluvien laitosten osalta tukea voidaan myöntää vain, jos investointi sisältää uutta teknologiaa tai kuuluu energiatehokkuusjärjestelmän piiriin. Uutta teknologiaa sisältäville hankkeille voidaan myöntää tukea suuremmalla prosenttiosuudella. Uuden teknologian arvointi on tapauskohtaista. Tuen maksimi on 40 % investoinnista Tukijärjestelmän valtiontukinotifikaatio on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. TEM on aloittanut energiatukijärjestelmän uudistamisen. Uusi tukijärjestelmä on notifioitava EU:n ympäristötuen suuntaviivojen (2008/C82/01) mukaisesti TEM on myöntänyt energiatukea Vaasan asuntomessualueen polttokennohankkeeseen (19/14 kw)

13 Syöttötariffijärjestelmän toiminta Verkonhaltijan mittari - Tuotannon tuntitiedot MWh W Valtion talousarvio Tuottaja Ilmoitus 3 kk tuotannosta MWh Energiamarkkinavirasto (Tuen suuruuden laskenta Tietokanta) tav. hinta /MWh Maksatus 3 kk pörssih. /MWh Todentaja Valvonta EMV NordPool spot - Todentaa laitoksen - Todentaa tuotannon - Hyväksyy laitoksen todentajan lausunnon per. (ml. laitoksen tavoitehinta) - Hyväksyy todentajat - Todentajien ja laitosten valvonta, tiedotus, neuvonta

14 Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat sekä EU:n 2050 tiekartta Ohjauskeinot ja niiden haasteet Miten polttokennot sopivat tulevaan kehitykseen

15 Miten polttokennot sopivat kehitykseen tavoitteiden saavuttamisen osalta polttokennojen ja muiden hajautettujen tuotantomuotojen rooli on vähäinen Tutkimus, kehitys ja demonstrointi keskeisessä roolissa (TEKES ohjelma, TEM:n energiatuki) Liikenteen tavoite perustuu biopolttoainevelvoitteeseen HO mukaan selvitetään mahdollisuuksia pienimuotoisen hajautetusti tuotetun energian syöttämiseksi verkkoon tutkimalla mm. nettomittaroinnin mahdollisuudet I&E-strategian päivitys 2030 ja Suomen tiekartta kohti vuotta 2050 I&E-strategiat ovat sisältäneet teknologiapolut -selvityksen (CCS, polttokennot, fuusio.) Polttokennoilla selkeitä etuja (hyötysuhde, ei muita päästöjä, meluttomuus, ), mutta myös haasteita (infrastruktuuri, kustannustaso, )