Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Transkriptio

1 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila

2 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta 30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä kehittyneet maat %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvien osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020 Liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020

3 Ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuja tavoitteita Energiatehokkuutta ja säästöä lisäämällä sähkönkulutuksen tavoitteeksi 98 TWh vuonna 2020 (tavoiteura), ilman lisätoimia (perusura) sähkönkulutus 2020 noin 103 TWh Pidemmän aikavälin visiona sähkönkulutuksen kääntö laskuun Energiankulutuksen kääntäminen laskuun strateginen tavoite Energian loppukulutustavoite 2020 on 310 TWh: erittäin vaativa, ilman lisätoimia loppukulutus 2020 noin 350 TWh Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta 38 % 2020 Liikenteen polttoaineesta 10 % uusiutuvia 2020

4 Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle % loppukulutuksesta 50 Lisäys Osuus vuonna Malta Luxemburg Belgia Tšekin tasavalta Kypros Unkari Alankomaat Slovakian tasavalta Puola Yhdistynyt Kuningaskunta Bulgaria Irlanti Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Viro Slovenia Tanska Portugali Itävälta Suomi Latvia Ruotsi

5 Uusiutuva energia strategiassa 38 % osuuden saavuttaminen haasteellista Metsäteollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet nyt 70 %, 2020 noin 50 % kaikesta uusiutuvasta energiastamme Metsähakkeen 2-3 -kertaistaminen suurin uusiutuvien lisäys Tuulivoimatavoite 2000 MW / 6 TWh 2020 Lämpöpumput saman suuruinen (5 TWh, milj. lämpöpumppua ) Liikenteen biopolttoaineet 6 TWh 2020 Kaikkia uusiutuvia energialähteitä tarvitaan Jätteiden energiakäyttö (uusiutuva osuus) Vesivoiman lisääminen Pelletit, puun pienkäyttö Aurinkolämpö, aurinkosähkö Biokaasut jne.

6 Uusiutuvan energian käyttö energialähteittäin ja loppukulutuksena tavoiteurassa Perusura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 70, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Tavoiteura Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus

7 Ohjauskeinot strategian tavoitteiden saavuttamiseksi Ohjauskeinovalikoima laaja: lainsäädäntö, verot, maksut, rahoitus, palveluiden kehittäminen jne. Tutkimus ja T&K: avainasemassa, panostusta lisätään erityisesti energiatehokkuuteen; johtavaksi maaksi tehokkuusinnovaatioissa Energiaverotus: kehitetään, liikenteessä tärkeä ohjauskeino Koulutus, neuvonta, viestintä: ajantasaisen tiedon levittäminen Syöttötariffi: otetaan käyttöön kustannustehokas ja markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä, jatketaan turvelauhteen tariffia Energiatuki: tarvitaan lämmöntuotannossa, säilytetään, arvioidaan uudestaan syöttötariffin ja RES-dir. myötä Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Joukkoliikenne, kevyt liikenne, jätehuolto, maa- ja metsätalous, nielut: monia ohjaustoimia

8 Energiatuesta Energiatuki on harkinnanvarainen tukimuoto, ja sitä voivat saada yritykset tai yhteisöt kuten kunnat Tukea myönnetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin sekä energiakatselmuksiin Tuen myöntämisestä päättää työ- ja elinkeinoministeriö tai TE-keskukset TE-keskus voi myöntää tukea Investointihankkeeseen, jos sen kustannukset ovat enintään 3 M Katselmushankkeeseen, jos sen kustannukset ovat enintään Jos kustannukset ylittävät edellä mainitut summat tai jos hankkeessa otetaan käyttöön uutta teknologiaa, tuesta päättää TEM

9 Uusiutuvan energian käyttöön liittyviä tuettavia investointeja ovat mm. metsähakkeen ja teollisuuden jätepuuhakkeen tuotantokalusto kierrätyspolttoaineiden tuotantokoneet, kuten murskaimet biokaasuhankkeet kaatopaikkakaasuhankkeet peltobiomassaa ja sen jalostamista koskevat hankkeet suurkiinteistöjen, taajamien ja teollisuuden pääasiassa puupolttoaineita käyttävät lämpökeskukset pääpolttoaineenaan kierrätyspolttoaineita käyttävät laitokset pienvesivoimalat aurinkosähköön tai lämpöön liittyvät hankkeet tuulivoimahankkeet mikroturbiinit lämpöpumput ja lämpöpumppusovellukset poislukien ilmanlämpöpumput ja uudisrakennusten lämpöpumppujärjestelmät

10 Energiatuet uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeihin 2009 Ennätysmäärä energiatukea 87 M + 8 M elvytysbudjetista Ministeriössä on käsittelyssä n. 60 hakemusta, joissa energiatukea on haettu yhteensä 99 M Käsittelyssä olevien hankkeiden yhteenlaskettu kokonaisinvestointi olisi noin 325 M Energiatuen vaikutuksista: Lisää uutta tuulivoiman tuotantoa 0,2 TWh/a nyt noin 0,2 TWh/a ilmasto- ja energiastrategiassa tavoite 6 TWh/a vuonna 2020 Työllisyysvaikutukset Välitön, rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus noin 500 henkilötyövuotta

11 Talouden elvytystä tukevat toimet Tavoitteena mahdollisimman monen investointihankkeen nopea liikkeellelähtö: Energiatukea myönnetään aiempaa suurempiin hankkeisiin. Myönnettävän tuen euromääräiselle suuruudelle annetusta maksimista on tilapäisesti luovuttu. Tukitasoja korotetaan hankkeissa, joissa korotuksen voidaan arvioida myötävaikuttavan hankkeen liikkeellelähtöön. Tuulienergiahankkeiden osalta on toistaiseksi luovuttu uuden teknologian vaatimuksesta. Hakemusten käsittelyprosessia ministeriössä on nopeutettu resurssilisäyksin.