HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 21 tilastoja 9 Rakentaminen Helsingissä vuonna 29 Talonrakentaminen Helsingissä väheni vuoden 29 aikana. Erityisesti rakentamisen supistuminen kohdistui toimitilarakentamiseen - asuinrakentamisessa on ollut muutoinkin koko 2-luvun paria vuosikymmenen vaihteen vilkasta rakentamisvuotta lukuun ottamatta hyvin hiljaisen rakentamisen kausi. Toimitilarakentamisen hiljenemiseen vaikuttaa toisaalta myös, se että Helsingissä oli poikkeuksellisen vilkas toimitilarakentamisen kausi vuodesta 27 aina vuoden 28 lopulle saakka. Viime vuonna myönnettiin toimitilarakentamiseen rakennuslupia 46 % ja asuinrakentamiseen lupia 7 % vähemmän kuin vuonna 28. Uusia toimitilarakennuksia alettiin puolestaan rakentaa 27 % ja asuinrakennuksia 25 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Huolimatta asuinrakentamisen kerrosalan suhteellisen suuresta supistumisesta ei aloitettujen asuntojen määrä kuitenkaan vähentynyt kuin 3 % johtuen viime vuonna aloitetun asuntotuotannon asuntojen keskikoon pienenemisestä, mikä on osittain seurausta asuntotuotannon hallintaperuste- ja rahoitusrakenteen muutoksesta. Rakenteilla olevien toimitilojen kerrosala puolestaan supistui 28 % ja asuinrakennusten kerrosala 19 %. Valmistunut tuotanto väheni kuitenkin myönnettyjä lupia ja aloitettuja rakennustöitä vähemmän; uusia toimitiloja valmistui viime vuonna vain 8 % vähemmän kuin vuonna 28, sillä toimitilarakentamisen huippuvaiheessa aloitettuja toimitiloja valmistui vielä viime vuonna. Valmistuneiden asuinrakennusten kerrosala oli puolestaan 9 % edellisvuotista pienempi. Uusia asuntoja valmistui 2 512, joista uustuotannon ja laajennusrakentamisen osuus oli 2 245 asuntoa ja korjausrakentamisen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän tuotannon osuus 267 asuntoa. Kuvio 1. Aloitetut ja valmistuneet rakennustyöt Helsingissä vuosina 199 29 1k-m 2 7 Aloitetut rakennustyöt 1 k -m 2 7 1 k -m 2 7 Valmistuneet rakennukset 1 k -m 2 7 6 6 6 6 5 4 3 2 5 4 3 2 5 4 3 5 4 3 1 1 2 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 1 Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Asuinrakennukset Toimitilarakennukset TIEDUSTELUT Maija Vihavainen, puh. (9) 31 36394 E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, tietokeskus Osoite PL 55, 99 Helsingin kaupunki Puhelin (9) 31 1612 Tilaukset, jakelu puh. (9) 31 36293 E-mail tietokeskus.tilaukset@hel.fi Julkaisujen myynti Tietokeskuksen kirjasto, puh. (9) 31 36377, virtuaalinen kirjakauppa http://granum.uta.fi ISSN 1455-7231 (painettu) ISSN 1796-721X (verkossa)
Asuinrakentaminen Valmistuneet asunnot Vuonna 29 Helsinkiin valmistui uusia asuntoja yhteensä 2 512, joista uustuotannon ja laajennusrakentamisen osuus oli 2 245 asuntoa ja korjausrakentamisen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän tuotannon osuus 267 asuntoa. (Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvällä asuntotuotannolla tarkoitetaan rakennusten ja asuntojen käyttötarkoitusten muutoksia: esim. toimistokäytössä ollut rakennus/asunto muutetaan asuinkäyttöön). Helsinkiin on viime vuosina valmistunut poikkeuksellisen vähän asuntoja. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on Helsinkiin valmistunut 2 792/asuntoa/vuosi. Asuntotuotanto on ylittänyt 3 asunnon rajan vain vuonna 27 ja silloinkin lähinnä runsaan käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän rakentamisen vuoksi. 2-luvun alkupuoliskolla valmistui kuitenkin selvästi enemmän asuntoja: koko asuntotuotannon valmistuneiden asuntojen määrä oli tuolloin 3 967 asuntoa/vuosi. Valmistuneen uustuotannon hallintaperuste ja rahoitusrakenne Valmistuneista uustuotannon ja laajennusrakentamisen asunnoista 1) oli omistusasuntoja 1 417 eli 63 % ja vuokra-asuntoja 794 eli 35 %. Viime vuoden tuotannon hallintaperusterakenne ei eroa olennaisesti viimeksi kuluneiden viiden vuoden rakenteesta: vuosina 25 29 valmistuneista asunnoista oli omistusasuntoja 69 %, vuokra-asuntoja 28 % ja asumisoikeusasuntoja 3 %. Viime vuonna asumisoikeusasuntoja valmistui 34 eli 1,5 % tuotannosta. Taulukko 2. Kaikki valmistuneet asunnot Helsingissä 2 29 (sisältää uustuotannon ja käyttötarkoituksen muutokset) Vuosi Yhteensä Uustuotanto Käyttötarkoituksen muutokset lkm 2 5 98 4 853 245 21 4 569 4 457 112 22 3 137 3 83 54 23 3 812 3 582 23 24 3 218 3 134 84 25 2 854 2 698 156 26 2 497 2 289 28 27 3 38 2 881 427 28 2 787 2 451 336 29 2 512 2 245 267 Vapaarahoitteisia asuntoja valmistui viime vuonna 1 547 eli 69 % kaikista valmistuneista asunnoista- viimeisen viiden vuoden vuosikeskiarvo oli 74 %. Valtion tuella rahoitettuja (Ara-asuntoja) valmistuneista asunnoista oli 698 eli 31 %. Ara-asuntojen osuus ei poikkea paljoakaan viimeisen viiden vuoden keskiarvosta: vuosina 25 29 valmistuneista oli Ara-asuntoja 26 %. Vuosina 2 24 Ara-tuotannon osuus oli suurempi; valmistuneista asunnoista oli 47 % ARA-rahoitteisia. Valmistuneet Ara-asunnot olivat viime vuonna kuten viime vuosien aikana muulloinkin lähes kaikki vuokra-asuntoja; niitä valmistui 664 ja asumisoikeusasuntoa 34. Asumisoikeusasuntojen osuus on ollut vähäinen viimeiset viisi vuotta; yhteensä vuosina 25 29 on valmistunut 38 asumisoikeusasuntoa (3 % valmistuneista asunnoista), kun vuosikymmenen ensimmäisellä vuosipuoliskolla niitä valmistui 2 469 eli 13 % kokonaistuotannosta. 1) Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän asuntotuotannon asuntojen hallintaperustetiedot ovat puutteelliset, joten vertailua uustuotantoon ei ole mahdollista tehdä. Taulukko 1. Valmistuneet asunnot, erikseen erityisryhmien asunnot 2 29 Valmistuneet asuinhuoneistot Erityisryhmien asunnot yhteensä Asunnot Asunnot yhteensä huoneistoala Keskipinta-ala yhteensä huoneistoala Keskipinta-ala lkm m 2 m 2 lkm m 2 m 2 2 4 853 33 774 68,2 486 19 779 4,7 21 4 457 31 294 69,6 42 2 73 49,4 22 3 83 227 95 73,7 414 19 77 46, 23 3 582 255 262 71,3 197 8 821 44,8 24 3 134 217 97 69,6 495 24 19 48,8 25 2 698 2 28 74,2 33 13 82 42,6 26 2 289 163 433 71,4 477 22 42 44,5 27 2 881 215 458 74,8 3 11 126 37,1 28 2 451 198 464 81, 227 13 653 6,1 29 2 245 178 277 79,4 222 1 33 45,2 Erityisryhmien asunnoiksi on määritelty sellaisten asuntokohteiden asunnot, jotka on varattu pelkästään jonkin ryhmän käyttöön (esim. nuoriso, opiskelija, mielenterveyskuntoutujat, vanhukset) 2
Kuvio 2. Valmistuneet asunnot vuosina 197 29 Kuvio 4. Valmistuneet asunnot rahoitusmuodon mukaan vuosina 199 29 Lukumäärä 6 Lukumäärä 6 Lukumäärä Lukumäärä 5 5 4 4 4 4 3 3 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Kuvio 3. Valmistuneet asunnot hallintaperusteen mukaan vuosina 199 29 Vapaarahoitteiset Aratuotanto Lukumäärä 4 3 2 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Lukumäärä Käyttötarkoituksen muutokset ja valmistuneen asuntotuotannon rakenne 4 3 2 1 Uudistuotannon lisäksi asuntoja on valmistunut peruskorjattuihin aikaisemmin muussa kuin asuinkäytössä olleisiin rakennuksiin tai huoneistoihin. Yhteensä viime vuonna valmistui 267 tähän ryhmään kuuluvaa uutta asuntoa. Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvän rakentamisen yhteydessä valmistuneet asunnot olivat huoneistotyyppirakenteeltaan tavanomaista uustuotantoa pienempiä. Valmistuneista käyttötarkoituksen muutostuotannon asunnoista oli yksiöitä ja kaksioita 56 % - tavanomaisen uustuotannon asunnoista 4 %. Suuria perheasuntoja (4h+keittiö ja suuremmat) oli käyttötarkoituksen muutosasunnoista 21 %, vastaavasti tavanomaisen uustuotannon asunnoista 3 %. Käyttötarkoitusmuutostuotannon uusien asuntojen keskikoko oli kuitenkin varsin suuri; viime vuonna 87,9 m 2 - vuosina 25 29 se oli 75, m 2. Korjausrakentamisen uudet asunnot sijaitsevat pääosin kantakaupungissa viime vuonna valmistuneista asunnoista 79 % sijaitsi Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä. Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvä asuntotuotanto jatkuu kuluvanakin vuonna viimevuotisen tasoisena, sillä viime vuonna alettiin rakentaa 231 asuntoa kohteissa, joissa rakennus tai huoneisto peruskorjataan asuntokäyttöön ja käyttötarkoitus muuttuu. Taulukko 3. Korjausrakennustuotannon (käyttötarkoituksen muutokset) uudet asunnot Helsingissä 2 29 Vuosi Asuntoja Huoneistoala/ Huoneistotyyppi yhteensä asunto 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k lkm m 2 lkm 2 245 61,2 37 144 38 23 1 2 21 112 64,7 32 36 33 8 2 1 22 54 76,3 24 18 5 1 3 3 23 23 71,2 78 75 35 23 9 1 24 84 8,2 24 22 15 17 4 2 25 156 59,8 67 57 13 7 9 3 26 28 73,3 44 91 34 25 12 2 27 427 68,4 128 169 81 36 9 4 28 336 81,4 94 14 79 28 22 9 29 267 87,9 82 68 6 33 14 1 3
Taulukko 4. Valmistuneet erityisryhmien asunnot rahoituksen mukaan vuosina 2 29 Asunnot Opiskelija-asunnot/nuorisoasunnot Vanhusten asunnot Muut Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä ARA- Vapaa- Yhteensä tuotanto rahoitteiset tuotanto rahoitteiset tuotanto rahoitteiset 2 486 398 88 29 29 196 18 88 21 42 42 1 1 32 22 414 332 82 271 271 118 36 82 25 23 197 142 55 197 142 55 24 495 38 115 254 254 241 126 115 25 33 118 212 19 79 111 139 39 1 1 26 477 315 162 255 25 5 114 2 112 18 27 3 21 9 216 155 61 84 55 29 28 227 15 212 21 21 17 29 222 164 58 164 164 58 58 Erityisryhmien asunnot Vuonna 29 valmistui erityisryhmien asuntoja 222, joista opiskelija- ja nuorisoasuntoja oli 164, vanhusten asuntoja 58. Opiskelija-asunnot olivat Ara-rahoitteisia ja vanhusten asunnot vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kaikista valmistuneista uustuotannon asunnoista erityisryhmien asuntojen osuus oli viime vuonna 1 % - vuosina 25 29 niiden osuus oli 12 %. Erityisryhmien osuus valmistuneista asunnoista on kuitenkin vaihdellut vuosittain paljon vuonna 26 erityisryhmien osuus oli 21 % valmistuneista asunnoista. Erityisryhmien asunnot ovat pääsääntöisesti pienasuntoja. Viime vuonna valmistuneiden erityisryhmien asuntojen keskikoko oli 45,2 m 2 - vuosina 25 29 se oli 45,6 m 2. Valmistuneista asunnoista yksiöitä ja kaksiota on vuosina 25 29 ollut yhdeksän kymmenestä. Viime vuonna valmistuneista erityisryhmien asunnoista oli 12 yksiöitä ja 13 kaksioita sekä 17 kolmiota. Yksiöt ja kaksiot ovat myös kooltaan pieniä yksiöiden keskikoko oli viime vuonna 38, m 2 ja kaksioiden keskikoko 47,8 m 2. Talotyyppi Viime vuonna valmistui kerrostaloasuntoja 1 952 eli 87 % kaikista asunnoista, pientaloasuntoja 292 (13 %), joista omakoti- ja paritaloasuntoja 23. Pientaloasuntojen osuus oli hieman pienempi kuin viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin. Vuosina 25 29 valmistuneista asunnoista oli pientaloasuntoja 17 % ja kerrostaloasuntoa 81 %. Uustuotannon asuntojen koko Huoneistojen keskikoko Viime vuonna valmistuneen tuotannon keskikoko oli 79,4 m 2 /asunto eli viiden viimeisen vuoden vuosikeskiarvoa korkeampi, sillä vuosina 25 29 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 76,2 m 2. Myös vuonna 28 valmistui keskikooltaan poikkeuksellisen suuria asuntoja tuolloin valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 81, m 2. Viime vuosina valmistunut tuotanto on kuitenkin painottunut keskikooltaan muita suurempaan vapaarahoitteiseen omistustuotantoon. Valmistuneiden asuntojen keskikoko on riippuvainen asuntojen hallintaperusteesta, rahoitusmuodosta ja talotyypistä. Viime vuonna valmistuneiden vapaarahoitteisten asuntojen keskikoko oli 84,7 m 2, kun puolestaan Taulukko 5. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin, lainoitusmuodon ja hallintaperusteen mukaan 29 Kaikki Vuokra- Asumis- Omistusasunot asunot oikeusas. asunnot m 2 /huoneisto Kaikki asunnot Koko tuotanto 79,4 65,8 75,4 87,1 Pientalot yhteensä 128, 89,8-129,1 Erillispientalot 131,7 81, - 132,2 Rivi- ja ketjutalot 114,3 92,7-116,6 Asuinkerrostalot 72,2 65,6 75,4 76,6 ARA-tuotanto Koko tuotanto 67,6 67,2 75,4 - Pientalot yhteensä 92,7 92,7 - - Erillispientalot - - - - Rivi- ja ketjutalot 92,7 92,7 - - Asuinkerrostalot 67,4 67, 75,4 - Vapaarahoitteinen tuotanto Koko tuotanto 84,7 58,5-87,1 Pientalot yhteensä 128,8 81, - 129,1 Erillispientalot 131,7 81, - 132,2 Rivi- ja ketjutalot 116,6 - - 116,6 Asuinkerrostalot 74,8 58,2-76,6 4
Ara-asuntojen keskikoko oli 67,6 m 2. Omistusasunnot ovat pääsääntöisesti suurempia kuin vuokra-asunnot viime vuonna valmistuneiden omistusasuntojen keskikoko oli 87,1 m 2 ja vuokra-asuntojen 65,8 m 2. Samoin pientaloasunnot ovat selvästi kerrostaloasuntoja suurempia - kerrostaloasuntojen keskikoko oli viime vuonna 72,2 m 2, ja rivi- ja ketjutalojen 114,3 m 2 ja omakoti- ja paritaloasuntojen 131,7 m 2 Keskikooltaan pienimmät asunnot valmistuivat vapaarahoitteisiin vuokrakerrostaloihin niiden keskikoko oli 58,2 m 2. Viime vuonna valmistuneista vapaarahoitteisista kerrostalovuokra-asunnoista oli kuitenkin lähes puolet vanhuksille tarkoitettuja erityisryhmäasuntoja. Yleensä kerrostaloihin valmistuneet Ara-vuokra-asunnot ovat olleet keskikooltaan selvästi muita pienempiä viime vuonna kerrostalo Ara-vuokra-asuntojen keskikoko oli kuitenkin 67, m 2. Kerrostaloihin valmistuneiden omistusasuntojen keskikoko oli 76,6 m 2 ja asumisoikeusasuntojen 75,4 m 2. Ara-asuntojen keskikoko on kahtena viime vuonna kohonnut selvästi yli 6 m 2, kun se oli vuosina 25 27 oli Kuvio 5. Valmistuneiden asuntojen keskikoko rahoitusmuodon mukaan vuosina 2 29 2 m /asunto 1 8 6 4 2 2 m/asunto 1 8 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Valm.yhteensä ARA-tuotanto Vapaarah.tuotanto 2 m /asunto 1 Kuvio 6. Valmistuneiden asuntojen keskikoko hallintaperusteen mukaan vuosina 2 29 8 6 4 2 2 m /asunto 1 8 Kuvio 7. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina 2 29 2 m/asunto 14 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Valm.yhteensä Omakotitaloas. Rivitaloas. Kerrostaloas. yli 1 neliötä pienempi tämä johtui Ara-rahoitteisten erityisryhmien asuntojen suuresta osuudesta noiden vuosien tuotannossa. Vapaarahoitteisten asuntojen keskikoko oli viime vuonna 84,7 m 2 ; vuosina 25 29 se oli 82,5 m 2. Aloitetutun asuntotuotannon asuntojen keskikoko 2 m /asunto 14 12 1 Viime vuonna aloitetussa tuotannossa asuntojen keskikoko on pienentynyt aikaisemmista vuosista huomattavasti. Keskikooltaan viime vuonna aloitetun kaltaista asuntotuotantoa on Helsinkiin viimeksi rakennettu 196-luvulla. Viime vuonna aloitetussa asuntotuotannossa asuntojen keskikoko oli 61,5 m 2 /asunto (valmistuneessa 79,4 m 2 ), kun esimerkiksi vuonna 28 aloitetun tuotannon keskikoko oli 8,3 m 2 /asunto ja vuosien 25 29 vuosikeskiarvokin oli 75,1 m 2. Asuntotuotannon huoneistokoon nopea pieneneminen johtuu sekä viime vuonna tapahtuneesta asuntotuotannon hallintaperuste- ja rahoitusrakenteen muutoksesta että yleisestä tuotannon painottumisesta aikaisempaa pienempiin asuntoihin. Viime vuoden aloitetussa tuotannossa on perinteisesti keskikooltaan pienempien asuntojen osuus kasvanut eli Ara-asuntojen ja vuokra-asuntojen osuus kasvoi ja Kuvio 8. Asuntojen keskikoko aloitetussa rakennustuotannossa vuosina 1979 29 2 m /asunto 1 8 6 4 2 2 m /asunto 1 6 6 8 8 4 4 6 6 2 2 4 4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 2 2 Valm.yhteensä Vuokra-asunto Omistusasunto Asumisoikeusas. 1979 1984 1989 1994 1999 24 29 5
Taulukko 6. Asuntojen keskikoko aloitetussa asuntotuotannossa hallintaperusteen, rahoitusmuodon ja huoneistotyypin mukaan vuonna 29 Yhteensä 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+klkm m 2 /asunto Kaikki asunnot 2 93 61,2 36,3 5,1 77,2 11,4 127,5 156,3 Omistusasunnot 648 76,6 4,6 51, 78,8 17,3 133,5 153,6 Vuokra-asunnot 1 137 51, 35,4 48,8 75,4 93,3 15,7 192,7 Asumisoikeusasunnot 294 64,3 42,4 5,4 74,3 99,6 115,8 - Tuntematon 14 117,3 23, 18,2 154,7 88, 165, 126,5 ARA-asunnot yhteensä 1 133 57,1 35,9 49,2 75,1 95,7 11,6 192,7 Vuokra-asunnot 839 54,6 35,3 48,7 75,5 93,3 15,7 192,7 Asumisoikeusasunnot 294 64,3 42,4 5,4 74,3 99,6 115,8 - vastaavasti vapaarahoitteisten ja omistusasuntojen asuntojen osuus väheni. Lisäksi hallintaperusteesta ja rahoitusmuodosta riippumatta on aloitettujen asuntojen keskikoko pienentynyt aikaisempaan verrattuna kautta koko aloitetun tuotannon. Viime vuonna aloitetussa vapaarahoitteisessa tuotannossa asuntojen keskikoko oli 66,1 m 2 /asunto ja osuus tuotannosta 46 %, kun viime vuonna valmistuneen vapaarahoitteisen tuotannon keskikoko oli 84,7 m 2 /asunto ja osuus koko tuotannosta 69 %. Myös aloitettujen Ara-asuntojen keskikoko oli selvästi valmistuneiden asuntojen keskikokoa pienempi. Viime vuonna aloitettujen Ara-asuntojen keskikoko oli vain 57,1 m 2, mutta osuus asunnoista oli 54 %, kun taas valmistuneiden Ara-asuntojen keskikoko oli 67,6 m 2 ja osuus valmistuneista asunnoista 31 %. Myös vapaarahoitteisen aloitetun tuotannon rakenne oli aikaisemmista vuosista poikkeava, sillä vuokra-asuntojen osuus oli aikaisempaa suurempi. Aloitetusta tuotannosta oli 32 % vuokra-asuntoja ja 68 % omistusasuntoja (valmistuneista vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus oli 8 %). Myös vapaarahoitteiset viime vuonna aloitetut vuokra-asunnot olivat poikkeuksellisen pieniä niiden keskikoko oli vain 4,8 m 2 /asunto. Omistusasuntoja, joiden keskikoko oli viime vuoden valmistuneessa tuotannossa 87,1 m 2 ja osuus koko tuotannosta 63 %, oli aloitetussa tuotannossa vain 31 % ja niiden keskikoko oli 76,6 m 2. Aloitetun vuokra-asuntotuotannon keskikoko oli 51, m 2 ja osuus koko tuotannosta oli 54 %. Valmistuneen vuokra-asuntotuotannon keskikoko oli puolestaan 65,8 m 2 ja osuus tuotannosta 35 %. Asumisoikeusasuntojen keskikoko aloitetussa tuotannossa oli 64,3 m 2 - valmistuneessa tuotannossa se oli 75,4 m 2. Aloitetussa tuotannossa on aikaisempaan verrattuna vähemmän pientaloasuntoja. Myös tämä vaikuttaa aloitetun tuotannon asuntojen keskikoon pienenemiseen, sillä pientaloasunnot ovat keskikooltaan kerrostaloasuntoja selvästi suurempia. Pientaloasuntojen osuus viime vuoden aloitetuista oli 7, %; valmistuneista pientaloasuntoja oli 13 %. Myös viime vuonna aloitettujen kerrostaloasuntojen keskikoko oli pienempi kuin vuonna 28. Vuonna 29 aloitettujen kerrostaloasuntojen keskikoko oli 57,1 m2 vuonna 28 se oli 73,7 m 2. Kuvio 9. Asuntojen keskikoko aloitetussa asuntotuotannossa hallintaperusteen ja rahoitusmuodon mukaan vuonna 29 Kaikki asunnot Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot 2 4 6 8 ARA-asunnot yhteensä Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset as.yht. Omistusasunnot Vuokra-asunnot 2 4 6 8 2 m /asunto 6
Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen huoneluku rahoitusmuodon mukaan vuonna 29 % 1 8 6 4 2 Koko tuotanto Araasunnot Vapaarah.as. Valmistuneiden asuntojen huoneistotyyppi Viime vuonna uustuotannon valmistuneista asunnoista yksiöitä oli 9 % ja kaksioita 31 %. Pienten asuntojen osuus on vähentynyt vuosiin 25 29 verrattuna, sillä tuolloin valmistuneista asunnoista oli yksiöitä 13 % ja kaksiota 33 %. Kolmioita viime vuonna valmistuneista oli 3 %, samoin kuin suurempia perheasuntojakin; vuosina 25 29 valmistuneista uustuotannon asunnoista oli kolmioita 26 % ja suuria perheasuntoja 28 %. Valmistuneista valtion tuella rahoitetuista( Ara) asunnoista oli puolet 51 % yksiöitä ja kaksioita. Kolmioita valmistuneista asunnoista oli 3 % ja suuria perheasuntoja 2 %. Vapaarahoitteinen tuotanto painottuu selvästi suurempiin asuntoihin. Yksiöitä valmistuneista vapaarahoitteisista asunnoista oli vain 4 % ja yksiöitä ja kaksioita yhteensä 35 %. Suuria perheasuntoja valmistuneista vapaarahoitteisista asunnoista oli 35 %. % 1 4h+k- 3h+k 8 2h+k 1h+k Kuvio 11. Valmistuneet asunnot huoneluvun mukaan vuosina 2 29 6 4 2 Kaupungin rakennuttamat asunnot Kaupungin rakennuttamia asuntoja valmistui viime vuonna 43. Kaikista Helsinkiin viime vuonna valmistuneista asunnoista kaupungin rakennuttamien osuus oli 18 %. Kaupungin rakennuttamat asunnot ovat olleet yleensä Ara-rahoitteisia - viime vuonna niitä oli valmistuneista asunnoista 87 %; 351 vuokra-asuntoa. Lisäksi kaupunki rakennutti 52 vapaarahoitteista omistusasuntoa. Kaupungin rakennuttamien viime vuonna valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 76,1 m 2 ; vuokra-asuntojen 75,5 m 2 ja omistusasuntojen 8,4 m 2. Valmistuneista asunnoista oli pieniä asuntoja kolmannes - yksiöitä 7 % ja kaksioita 27 %. Kuvio 12. Valmistunut kaupungin rakennuttama asuntotuotanto vuosina 199 29 Lukumäärä 25 2 15 1 5 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Lukumäärä 25 Kuvio 13. Asuntotuotantotoimiston rakennuttamien vuokra-asuntojen osuus koko vuokra-asuntotuotannosta vuosina 199 29, % 2 15 1 % % 8 8 5 Lukumäärä 2 Lukumäärä 2 7 6 7 6 15 1 5 5 4 5 4 1 1 3 3 5 5 2 1 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k- 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 7
Asuinrakentamisen myönnetyt luvat, aloitukset ja keskeneräiset rakennukset Myönnetyt luvat Asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien määrä pysyi viime vuonnakin vähäisenä. Asuinrakentamiseen myönnettiin lupia 23 k-m 2, joka on 6,7 % vähemmän kuin vuonna 28. Myönnetyillä luvilla on mahdollista rakentaa 2 943 asuntoa, joka on kuitenkin 3,3 % enemmän kuin vuonna 28. Tämä johtuu siitä, että suunniteltu tuotanto on keskikooltaan aikaisempaa pienempää. Aloitetut ja keskeneräiset rakennustyöt vähentynyt juuri lainkaan. Asuntoja alettiin rakentaa 2 11, joka on vain 74 asuntoa ja 3,4 % vähemmän kuin vuonna 28. Viime vuonna aloitettujen asuntojen keskikoko on kuitenkin selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina ja tästä syystä aloitettujen asuntojen määrä ei vähentynyt samassa suhteessa kerrosalan kanssa. Uustuotannon lisäksi käyttötarkoituksen muutoksiin liittyen uusia asuntoja alettiin rakentaa viime vuonna 231. Vuoden lopussa rakenteilla olevien asuinrakennusten kerrosala oli 234 k-m 2, joka on 18,7 % vähemmän kuin vuoden 28 lopussa. Asuntoja rakenteilla olevissa kohteissa oli 2 823 eli 4,1 % vähemmän kuin vuonna 28. Viime vuoden aikana aloitettujen uusien asuinrakennusten kerrosala oli 157 k-m 2, joka on 25 % vähemmän kuin vuonna 28. Aloitettujen asuntojen määrä ei kuitenkaan Kuvio 14. Rakennustoiminta Helsingissä vuosina 199 29, kerrosala Myönnetyt rakennusluvat 1 k -m 2 1k-m 2 7 7 1 k -m 2 7 Aloitetut rakennustyöt 1 k -m 2 7 6 6 6 6 5 5 5 5 4 4 4 4 3 3 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Keskeneräiset rakennustyöt 1 k -m 2 1k-m 2 1 k -m 2 Valmistuneet rakennukset 1 k -m 2 7 7 7 7 6 6 6 6 5 4 3 2 5 4 3 2 5 4 3 5 4 3 1 1 2 2 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 1 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 1 Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Asuinrakennukset Toimitilarakennukset 8
Toimitilarakentamisen myönnetyt luvat, aloitetut ja rakenteilla olevat rakennustyöt ja valmistuneet rakennukset Myönnetyt rakennusluvat Toimitilarakentamiseen myönnettiin rakennuslupia 168 k-m 2, joka on 141 k-m 2 ja 45,7 % vähemmän kuin vuonna 28. Tuolloin puolestaan myönnettiin toimitilarakentamiseen lupia 35 k-m 2 vähemmän kuin vuonna 27. Määrällisesti eniten ovat vähentyneet liike- ja toimistorakentamiseen myönnetyt luvat. Viime vuonna myönnettyjen liike- ja toimistorakentamisen lupien kerrosala oli 68 k-m 2, joka on 6 k-m 2 ja 46,9 % vähemmän kuin vuonna 28. Koko 2-luvulla liike- ja toimistorakentamiseen myönnettyjen lupien vuosikeskiarvo on ollut 158 k-m 2 eli liike- ja toimistorakentamisen luvat ovat koko vuosikymmenen keskitasosta vähentyneet merkittävästi. Aloitetut rakennukset Uusia toimitiloja alettiin rakentaa 191 k-m 2, joka on 71 k-m 2 ja 27,1 % vähemmän kuin vuonna 28, jolloin puolestaan alettiin rakentaa uusia toimitiloja 247 k-m 2 vähemmän kuin vuonna 27. Aloitetut rakennustyöt ovat vähentyneet kaikissa käyttötarkoitusluokissa. Myös koko 2-luvun keskimääräiseen tasoon (265 k-m 2 /vuosi) verrattuna on toimitilarakentamisen aloitettujen töiden määrä vähentynyt reilun kolmanneksen. Keskeneräiset rakennukset Viime vuoden lopussa oli toimitiloja rakenteilla 38 k-m 2. Edellisen vuoden lopusta on rakenteilla olevan toimitilan kerrosala vähentynyt 15 k-m 2 ja 28,3 %. Liike- ja toimistorakentaminen vähentyi 42 k-m 2 ja julkisten palvelurakennusten työt 34 k-m 2. Vuosien 27 ja 28 aikana rakenteilla olleiden suurehkojen teollisuusrakennusten valmistuttua ovat myös teollisuusrakennusten keskeneräiset työt vähentyneet: vuodesta 28 viime vuoteen 49 k-m 2. Valmistuneet rakennukset Uusia toimitiloja valmistui viime vuonna 345 k-m 2. Valmistuneiden toimitilojen määrä väheni 31 k-m 2 ja 8,2 % vuodesta 28. Viime vuonna valmistui kuitenkin runsaasti toimitilarakentamisen huippuvaiheessa vuosina 27 28 aloitettuja rakennuksia. Valmistuneista rakennuksista oli liike- ja toimistorakennuksia lähes puolet ja neljäsosa julkisia palvelurakennuksia. 9
Rakentamisen alueittaiset painopisteet Asuntorakentaminen Viime vuonna Helsinkiin valmistunut asuntotuotanto jakaantui alueittain aikaisempia vuosia tasaisemmin. Muita alueita hieman vilkkaamman rakentamisen alueita olivat Koillinen suurpiiri, jonne sijoittui neljännes ja Keskinen suurpiiri, jonne sijoittui vajaa kolmannes viime vuoden valmistuneesta asuntotuotannosta. Koillisen suurpiirissä Latokartanon (Viikin) alueella asuntorakentaminen jatkui edelleen, mutta osuus valmistuneista asunnoista supistui ollen viime vuonna vähän yli 1 %, kun vuonna 28 Latokartanoon valmistuneiden asuntojen osuus oli neljännes kaikista valmistuneista asunnoista. Samoin Vallilan ja Arabianrannan osuus asuntotuotannosta oli hieman muita suurempi; kummallekin alueelle valmistuneiden asuntojen osuus koko kaupungin asuntotuotannosta oli vähän yli 1 %. Aloitetun tuotannon painopiste viime vuonna oli kuitenkin Koillisessa suurpiirissä, jonne sijoittui 45 % viime vuonna aloitetuista asunnoista. Koillisen suurpiirin aloitettu tuotanto sijoittui pääosin Ala-Malmille ja Latokartanoon. Kuvio 15. Valmistuneen asuntotuotannon kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 29 Siltamäki 29 valmistuneet asuinrakennukset, kerrosala Hakuninmaa Puistola Tapanila Tapaninvainio Pukinmäki 1-1 1 1-3 3 1-1 1 1-25 Ei asuinrakennustuotantoa Landbo Karhusaari Kannelmäki Pohjois- Haaga Patola Latokartano Myllypuro Mellunmäki Vartioharju Arabianranta Hermanni Aurinkolahti Taka- Töölö Hertton. ranta Yliskylä Lauttasaari Ullanlinna 1
Toimitilarakentaminen Viime vuonna valmistuneista uusista toimitiloista yli kolmannes valmistui Itäiseen suurpiiriin ja neljännes Eteläiseen suurpiiriin. Itäisessä suurpiirissä Niinisaaren alueella ja Eteläisessä Kampin alueella olivat suurimmat osa-alueittaiset valmistuneiden toimitilojen keskittymät. Niinisaaren alueelle valmistuneet olivat teollisuusrakennuksia ja Kampin alueelle valmistuneet toimistorakennuksia. Kuvio 16. Valmistuneiden toimitilojen kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 29 29 valmistuneet toimitilat, kerrosala Puroniitty 1-1 1 1-1 Tattarisuo 1 1-3 5 1-6 Östersundom Latokartano Kannelmäki Pohjois- Pasila Patola Ala-Malmi Kivikko Puotinharju Ei valmistunutta tuotantoa Niinisaari/ Vuosaaren satama Meilahti Vallila Sörnäinen Yliskylä Lauttasaari Kamppi Kuvio 17. Valmistuneiden asuntojen määrä osa-alueittain Helsingissä vuonna 29 Vuonna 29 valmistuneet asunnot, lukumäärä Tapanila 1-25 26-5 51-1 11-2 Landbo Östersundom 21-3 Ei asuntotuotantoa Pohjois- Haaga Paloheinä Kannelmäki Pukinmäki Latokartano Myllypuro Viikinranta Karhusaari Talosaari Niinisaari Arabianranta Hermanni Aurinkolahti Yliskylä Lauttasaari 11
Rakentaminen Helsingin seudulla Valmistunut asuntotuotanto Viime vuonna syyskuun loppuun mennessä 1) valmistui Helsingin seudulla 4 325 asuntoa, kun vuonna 28 samana aikana valmistuneita oli 5 5 uutta asuntoa. 2) Helsingin seudun asuntotuotanto väheni siten ennakkotietojen mukaan 21,4 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vähennys oli voimakkainta muulla Helsingin seudulla (Helsingin seutu-pks) siellä tuotanto supistui 38,7 %, muulla pääkaupunkiseudulla 22,5 % ja Helsingissä vain 1,3 %. Kaiken kaikkiaan Helsingin seudun asuntotuotanto on vähentynyt 2-luvun alusta. Vuonna 2 valmistuneiden asuntojen määrä oli 1 8, josta se on supistunut viime vuoden estimoituun koko vuoden tasoon noin kolmanneksella. 1) Tilastokeskuksen valmistuneiden rakentamisen tilastoissa saatavina vain vuoden 29 I-III vuosineljänneksen ennakkotiedot (22.2.21 ) 2) Tilastokeskuksen rakentamista kuvaavat luvut poikkeavat Helsingin oman tilastotuotannon luvuista johtuen tilastointiajankohdasta ja tilastointijärjestelmästä. Helsingin rakentamisen oma tilastotuotanto perustuu suoraan Helsingin kuntarekisteristä poimittuihin tietoihin. Kuvio 18. Valmistuneet asunnot Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 2 29/III vuosineljännes, (liukuva vuosisumma) Lukumäärä 6 5 Lukumäärä 6 5 seudulla pientaloasuntojen osuus valmistuneista asunnoista vuosikymmenen vaihteeseen verrattuna on vähän kasvanut, joskin kasvu on kohdistunut erityisesti omakoti- ja paritaloasuntoihin. Helsingissä oli erillisten pientalojen osuus vuoden 28 tuotannosta 66 %, kun se vuonna 2 oli 45 % ja vastaavasti muulla pääkaupunkiseudulla erillisiä pientaloja oli viime vuonna valmistuneista asunnoista 8 % vuonna 2 osuus oli 62 %. Valmistuneen tuotannon huoneistokoko Helsingin asuntotuotannossa asuntojen keskikoko on 2-luvulla kasvanut, mutta jää edelleen selvästi alle sekä muun pääkaupunkiseudun ja muun Helsingin seudun valmistuneiden asuntojen vuosittaisen keskiarvon. Vuonna 28 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli Helsingissä 82,5 m 2, muulla pääkaupunkiseudulla 89,7 m 2 ja muulla Helsingin seudulla 12,2 m 2. Viime vuonna kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen jaksolla valmistuneiden asuntojen keskikoko oli Helsingissä 77,9 m 2, muulla pääkaupunkiseudulla 9,9 m 2 ja muulla Helsingin seudulla 122,2 m 2. Kuvio 19. Valmistuneiden asuntojen keskikoko Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 2 29/III vuosineljännes, (liukuva vuosisumma) 2 m /asunto 13 2 m /asunto 13 4 4 12 12 3 3 11 11 2 2 1 1 1 1 9 9 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Helsinki Muu pks Muu Hgin seutu 8 7 6 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 8 7 6 Valmistuneen tuotannon talotyyppi Helsinki Muu pks Muu Hgin seutu Helsingin asuntotuotanto painottuu kerrostaloasuntojen rakentamiseen valmistuneista asunnoista oli vuonna 28 kerrostaloasuntoja neljä viidennestä, muulla pääkaupunkiseudulla puolet ja muulla Helsingin seudulla vähän yli viidesosa. Pientalotuotannon osuus on 2-luvulla pysytellyt (vuositasolla jonkin verran vaihdellen) samana Helsingissä ja muulla pääkaupunkiseudulla. Muulla Helsingin 12
Taulukko 7. Valmistuneet asunnot Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 2 29 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29* Asuntojen lkm Helsinki 4 722 4 431 3 64 3 569 3 116 2 793 2 251 2 892 2 33 1 54 muu pääkaup.seutu 4 6 4 98 4 192 4 315 4 59 4 281 3 488 3 192 3 59 1 836 pääkaupunkiseutu- 8 728 8 529 7 256 7 884 7 625 7 74 5 739 6 84 5 362 3 34 Hgin seutu-pääkaup.s. 2 19 2 346 2 93 2 679 2 345 2 675 2 818 2 984 2 3 985 Helsingin seutu 1 837 1 875 9 349 1 563 9 97 9 749 8 557 9 68 7 392 4 325 * sisältää I-III vuosinelj luvut Rakentamiseen myönnetyt luvat Aloitetut rakennustyöt Helsingin seudulla myönnettiin viime vuonna marraskuun loppuun mennessä rakennuslupia 8, milj. m 3 rakentamiseen. Näistä asuinrakennusten osuus oli 3, milj. m 3 ja toimitilarakennusten osuus 5,1 milj. m 3. Vuonna 28 vastaavaan aikaan myönnettyjä lupia oli 9,3 milj. m 3, joista asuinrakennusten osuus oli 3,2milj. m 3 ja toimitilarakennusten osuus 6,1 milj. m 3. Rakennuslupien määrä väheni viime vuonna vuoden 28 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna koko seudulla 9,9 % asuinrakennusten ja 17, % toimitilarakennusten osalta. Helsingissä muusta pääkaupunkiseudusta ja muusta Helsingin seudusta poiketen kuitenkin asuinrakennusten rakennuslupien määrä kääntyi viime vuonna vuoteen 28 (tammi-marraskuu) verrattuna hienoiseen nousuun - 2,3 %, kun muualla pääkaupunkiseudulla asuinrakennusten myönnettyjen lupien määrä väheni 16,9 %. Toimitilarakennusten myönnettyjen lupien määrä väheni puolestaan Helsingissä eniten yhteensä 52,7 %, kun muulla pääkaupunkiseudulla näiden lupien määrä kasvoi 11,7 %. Kuvio 2. Aloitettujen asuinrakennusten tilavuus Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 2 29/elokuu, m 3 (liukuva vuosisumma) Helsingin seudulla aloitettiin viime vuonna elokuun loppuun mennessä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,96 milj. m 3 rakennustyöt, josta asuinrakennusten aloituksia oli 1,42 milj.m 3 ja toimitilojen rakennustöitä 2,53 milj. m 3. Rakentamisen aloitusten määrä väheni koko seudulla vastaavaan vuoden 28 tammi-elokuu jaksoon verrattuna asuinrakennusten osalta 29,4 % ja toimitilarakennusten osalta 44,4 %. Asuinrakennusten aloitustyöt (m3) vähenivät eniten Helsingissä ( 49, %) ja vähiten muulla pääkaupunkiseudulla (5,1 %). Toimitilarakentamisen aloitusten vähennys on myös suurinta Helsingissä 63,2 % - muulla pääkaupunkiseudulla vähän vähemmän eli 43,4 %. 1) 1) Tilastokeskuksen aloitettujen rakennustöiden tilastot ovat ennakollisia ja kattavat vain tammi-elokuun (tilanne 22.2.21). Helsingin oman tilastotuotannon mukaan koko viime vuoden asuinrakentamisen aloitetut rakennustyöt vähenivät 25,1 % ja toimitilarakennusten aloitukset 27,1 % edellisestä vuodesta. Kuvio 21. Aloitettujen toimitilarakennusten tilavuus Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 2 29/elokuu, m 3 (liukuva vuosisumma) Toimitilarakennukset 1m 3 1m 3 5 5 1m 3 Asuinrakennukset 1m 3 2 5 2 5 4 4 2 2 3 3 1 5 1 5 2 2 1 1 1 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Helsinki Muu Pks Muu Hgin seutu 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Helsinki Muu Pks Muu Hgin seutu 13
Käsitteet ja määritelmät Aineisto Aineisto pohjautuu Helsingin rakennusvalvontarekisteristä poimittuihin tietoihin luvanvaraisesta rakentamisesta. Uudisrakentamista koskevat tiedot sisältävät uusien rakennusten lisäksi tiedot rakennusten laajennuksista (rakennustoimenpiteet 1 ja 2). Julkaisussa on myös esitetty tietoja rakennusten ja asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvästä asuntorakentamisesta (rakennustoimenpide 3-4). Helsingin seudun rakentamista koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen Altika-tilastotietokannasta. Tilastokeskuksen Helsingin rakentamista koskevat luvut poikkeavat suoraan Helsingin kuntarekisteristä poimituista tiedoista järjestelmien erilaisuudesta johtuen. Alueluokitukset Helsingin seutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Asuinrakennuksella tarkoitetaan ympärivuotiseen käyttöön varustettua rakennusta, jonka kerrosalasta yli puolet on asuinhuoneistoalaa. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m 2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäynti ulkoa, porraskäytävästä tai siihen verrattavasta tilasta. Hallintaperuste Asunnot on luokiteltu rakennuksen asuntojen pääasiallisen hallintaperusteen mukaan: omistusasunnoiksi vuokra-asunnoiksi asumisoikeusasunnoiksi. Huoneistoala on huoneistoa rajoittavien seinien sisäpintojen rajoittama ala. Kaupungin rakennuttama tuotanto tarkoittaa asuntotuotantoa, jonka rakennuttajana on toiminut Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Julkaisussa on keittiöksi luokiteltu myös tupakeittiö ja keittotila. Keittokomero on alle 7 m2 suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila. Kerrosala Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita taikka muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat ja niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Rahoitusmuoto Asuntotuotanto on luokiteltu rahoitusmuodon mukaan valtion tukemaan tuotantoon (ara-tuotanto) vapaarahoitteiseen tuotantoon. Julkaisussa on käytetty valtion tukemasta asuntotuotannosta lyhennettä ara-asuntotuotanto, johon on luettu sekä aravalainalla että valtion sekä pitkällä että lyhyellä korkotuella rahoitetut asunnot. Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Käytetyt pääryhmät ovat: Asuinrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Palo- ja pelastustoimen rakennukset Muut rakennukset Lisäksi tilastossa on käytetty seuraavia yhdistettyjä pääryhmiä: Liike- ja toimistorakennukset, johon kuuluu Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Julkiset palvelurakennukset, johon kuuluu Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Palo- ja pelastustoimen rakennukset Talotyyppi Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erilliset pientalot. Ryhmään luetaan 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset. Rivi- ja ketjutalot. Ryhmään luetaan asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Asuinkerrostalot. Ryhmä sisältää vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin ryhmiin. Toimitila Toimitila on rakennus tai sen osa, joka on saman luonnollisen tai oikeudellisen henkilön hallinnassa ja jota käytetään muuhun toimintaan kuin asumiseen. Jos sama henkilö sekä asuu että harjoittaa muuta toimintaa samassa rakennuksessa, määritellään muuhun kuin omaa asumiseen käytetty tila omaksi toimitilakseen. Valmistumisvuosi Valmistumisvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. 14
Taulukko 8. Myönnetyt rakennusluvat rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä 199 29; kerrosala Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinkerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varas- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. torak. rak toala Kerrosala, m 2 lkm m 2 199 767 238 411 148 356 9 91 43 49 821 148 77 23 962 42 495 4 711 327 695 1991 597 484 281 583 297 91 126 447 45 519 84 146 8 498 33 291 3 229 222 479 1992 527 596 326 919 2 677 43 913 69 197 28 786 1 643 48 138 3 919 263 649 1993 481 338 352 415 128 923 11 758 7 86 18 46 6 535 22 84 4 36 279 913 1994 449 523 314 16 135 57 35 25 17 878 37 127 13 528 31 724 3 564 247 197 1995 32 197 218 981 83 216 2 933 27 142 4 886 9 861 2 394 2 526 176 284 1996 394 577 229 47 165 53 25 88 81 515 12 545 17 832 27 83 2 664 184 775 1997 693 298 394 48 299 25 136 561 48 393 53 297 21 596 39 43 4 689 318 28 1998 699 127 35 854 393 273 17 36 117 542 69 161 24 212 75 52 3 522 255 835 1999 715 95 448 826 267 124 1 715 77 47 26 377 19 949 42 613 5 383 363 93 2 728 641 397 745 33 896 229 221 72 76 4 867 14 581 9 521 4 54 334 174 21 572 91 28 976 291 924 166 492 89 51 16 296 1 952 8 674 2 974 223 111 22 674 719 297 574 377 145 22 64 118 533 21 13 5 854 1 988 3 553 246 714 23 464 781 255 86 28 975 1 161 63 215 9 842 28 72 7 685 2 845 21 69 24 471 242 296 696 174 546 96 771 58 921 8 397 5 814 4 643 3 539 249 419 25 441 242 219 767 221 475 126 17 56 484 1 179 19 613 9 92 2 36 177 924 26 645 53 34 55 341 25 251 369 14 861 23 972 45 599 5 224 3 233 245 463 27 87 376 256 219 614 157 192 583 79 114 38 136 262 417 41 94 2 791 217 15 28 555 27 246 49 38 78 127 836 73 413 28 486 7 149 8 896 2 849 27 853 29 397 54 229 946 167 558 67 835 6 712 4 85 26 88 7 683 2 943 188 988 Vuosineljänneksittäin 25 I 111 88 51 23 6 785 43 284 5 644 6 244 4 891 722 59 41 621 II 141 55 77 672 63 383 45 373 1 516 2 734 3 571 1 189 818 63 627 III 91 243 38 297 52 946 34 937 8 753 999 1 349 6 98 392 28 557 IV 97 136 52 775 44 361 2 513 31 571 22 9 82 273 587 44 119 25 koko vuosi 441 242 219 767 221 475 126 17 56 484 1 179 19 613 9 92 2 36 177 924 26 I 128 265 91 648 36 617 27 922 65 2 735 4 253 1 57 935 76 234 II 226 93 73 97 152 96 122 358 1 674 11 13 6 989 1 89 726 6 771 III 173 587 71 421 12 166 58 725 3 164 6 263 32 323 1 691 856 59 518 IV 116 748 67 466 49 282 42 364 373 3 844 2 34 667 716 48 94 26 koko vuosi 645 53 34 55 341 25 251 369 14 861 23 972 45 599 5 224 3 233 245 463 27 I 192 158 62 67 129 551 41 499 11 651 4 741 7 96 7 655 53 522 II 25 815 7 751 18 64 68 124 21 196 31 238 58 646 86 81 61 97 III 243 942 47 22 196 722 36 8 31 718 869 126 67 1 385 564 4 992 IV 183 455 75 639 17 816 46 879 14 549 1 288 6 141 38 959 771 61 42 27 koko vuosi 87 376 256 219 614 157 192 583 79 114 38 136 262 417 41 94 2 791 217 15 28 I 186 29 82 521 13 58 22 89 1 694 8 442 61 756 527 853 7 55 II 218 294 85 211 133 83 75 232 29 137 14 889 11 194 2 631 956 72 143 III 95 268 27 584 67 684 2 866 32 629 4 263 5 84 4 842 34 23 148 IV 72 793 51 363 21 43 16 268 1 17 2 61 593 942 696 42 85 28 koko vuosi 555 27 246 49 38 78 127 836 73 413 28 486 7 149 8 896 2 849 27 853 29 I 74 49 49 791 24 258 86 4 11 566 17 546 1 185 616 41 491 II 1 635 49 128 51 57 37 241 7 691 63 2 866 3 16 774 42 296 III 112 878 88 348 24 14 16 84 3 427 1 332 2 541 1 72 68 927 IV 19 81 42 621 67 189 12 79 45 493 2 916 5 97 848 481 36 274 29 Koko vuosi 397 54 229 946 167 558 67 835 6 712 4 85 26 88 7 683 2 943 188 988 1) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään. Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja 15
Taulukko 9. Aloitetut rakennukset rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä 199 29; kerrosala Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinkerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varas- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. torak. rak. toala Kerrosala, m 2 lkm m 2 199 781 815 396 649 385 166 8 733 5 755 193 993 19 818 39 867 4 653 314 626 1991 518 325 264 44 253 921 16 172 44 85 6 824 8 135 33 985 3 167 212 739 1992 53 95 289 57 241 335 38 219 78 77 75 64 9 77 4 898 3 433 231 95 1993 432 222 328 559 13 663 4 812 44 719 19 5 2 232 32 895 3 929 263 685 1994 546 663 46 35 14 628 34 181 41 229 21 176 7 615 36 427 4 736 32 598 1995 279 282 196 483 82 799 21 522 22 721 2 834 9 52 8 22 2 325 157 25 1996 388 511 211 261 177 25 27 348 83 314 11 294 18 788 36 56 2 445 172 734 1997 649 658 366 41 283 257 137 187 4 788 56 691 18 913 29 678 4 388 294 925 1998 587 19 276 765 31 344 84 153 76 827 5 483 21 686 77 195 3 26 227 471 1999 719 726 418 99 3 736 115 334 111 857 28 76 17 318 27 521 4 976 34 49 2 619 524 345 666 273 858 168 779 7 544 13 61 11 53 9 872 3 989 289 635 21 652 54 338 345 313 79 182 692 97 547 13 999 11 716 7 755 3 757 272 395 22 55 466 257 954 292 512 156 461 11 97 19 591 6 651 8 712 2 964 211 558 23 511 814 277 462 234 352 136 761 51 632 1 666 25 122 1 171 3 299 232 967 24 461 984 271 319 19 665 97 444 77 826 3 898 6 195 5 32 3 29 224 59 25 325 357 212 444 112 913 58 439 25 139 6 616 19 661 3 58 2 314 173 732 26 527 925 261 59 266 416 177 118 45 378 23 192 9 898 1 83 2 717 216 926 27 751 929 241 821 51 18 255 949 43 481 41 551 165 559 3 568 2 625 22 182 28 471 942 29 273 262 669 132 27 6 14 28 85 13 381 28 916 2 184 175 476 29 348 263 156 834 191 429 12 78 49 454 3 658 7 32 1 187 2 11 129 661 Vuosineljänneksittäin 25 I 82 835 38 486 44 349 3 553 8 45 1 759 3 465 527 42 31 528 II 113 935 88 64 25 295 14 88 7 246 1 18 1 48 743 997 73 316 III 53 815 33 948 19 867 7 284 5 392 2 63 3 783 778 346 29 88 IV 74 772 51 37 23 42 5 722 4 456 1 29 11 5 1 1 551 39 8 25 Koko vuosi 325 357 212 444 112 913 58 439 25 139 6 616 19 661 3 58 2 314 173 732 26 I 84 74 51 836 32 868 26 634 24 5 484 51 486 41 977 II 244 25 114 529 129 496 76 36 32 635 5 41 7 411 7 68 1 235 96 34 III 15 212 47 785 57 427 42 495 1 722 11 68 45 1 152 527 4 814 IV 93 984 47 359 46 625 31 629 1 781 69 2 37 1 488 469 37 831 26 Koko vuosi 527 925 261 59 266 416 177 118 45 378 23 192 9 898 1 83 2 717 216 926 27 I 93 841 35 577 58 264 55 356 1 32 34 1 122 45 35 27 745 II 318 138 78 475 239 663 98 982 1 799 6 669 122 72 493 877 66 319 III 188 654 78 854 19 8 67 871 1 654 27 91 2 635 73 876 66 481 IV 148 32 46 344 11 958 33 322 2 996 6 668 39 82 1 89 489 39 123 27 Koko vuosi 751 929 241 821 51 18 255 949 43 481 41 551 165 559 3 568 2 625 22 182 28 I 121 728 6 822 6 96 52 539 3 927 2 989 92 549 688 5 596 II 13 6 55 58 75 2 41 98 13 915 11 797 6 64 1 246 566 46 98 III 175 647 62 885 112 762 37 5 37 948 8 92 3 162 26 555 617 52 889 IV 75 13 28 767 46 246 34 431 4 414 5 46 1 697 658 29 25 42 28 Koko vuosi 471 942 29 273 262 669 132 27 6 14 28 85 13 381 28 916 2 184 175 476 29 I 97 357 28 278 69 79 3 788 28 91 1 793 2 984 5 423 359 22 852 II 45 253 28 19 17 144 13 639 161 51 1 265 1 569 351 24 12 III 64 115 39 363 24 752 14 421 7 737 1 56 1 437 5 33 199 IV 139 927 6 866 79 61 61 524 14 281 116 1 39 1 711 898 49 399 29 Koko vuosi 348 263 156 834 191 429 12 78 49 454 3 658 7 32 1 187 2 11 129 661 1) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämänluokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennuksetsiirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja 16
Taulukko 1. Keskeneräiset rakennustyöt rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä 199 29; kerrosala Vuosi ja Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinneljännes kerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varasto- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. rak. rak. toala Kerrosala, m 2 lkm m 2 Keskeneräiset talonrakennustyöt vuoden viimeisen neljänneksen lopussa 199 1 73 326 447 138 626 188 21 426 94 3 249 154 31 514 41 91 4 936 353 64 1991 87 695 283 771 523 924 228 614 92 739 158 56 13 152 31 363 3 136 225 949 1992 718 635 299 849 418 786 79 935 111 456 185 57 14 311 27 514 3 42 24 99 1993 563 343 37 393 255 95 29 549 79 881 111 456 8 82 26 262 3 585 245 769 1994 581 28 45 188 176 92 41 957 69 285 3 711 5 655 28 484 4 73 32 629 1995 323 263 23 747 119 516 48 994 18 738 31 7 7 991 12 786 2 252 159 966 1996 355 92 187 961 167 941 22 829 73 784 31 287 12 971 27 7 2 8 153 79 1997 594 23 311 344 282 679 134 866 47 955 55 659 16 76 27 493 3 596 251 287 1998 66 811 259 297 347 514 137 113 72 389 48 211 22 537 67 264 2 896 212 315 1999 752 459 412 946 339 513 13 443 118 23 28 33 14 331 48 683 4 816 334 452 2 714 877 374 311 34 566 173 381 132 92 15 724 8 756 9 83 4 254 31 82 21 668 653 348 793 319 86 195 391 93 824 11 273 1 417 8 955 3 725 281 86 22 628 948 326 89 32 859 144 839 117 625 22 94 6 988 1 53 3 546 263 483 23 579 54 291 881 287 623 163 849 71 553 13 868 25 994 12 359 3 343 243 626 24 557 739 299 95 258 644 147 173 83 969 7 222 1 349 9 931 3 423 249 744 25 429 49 278 641 15 768 59 947 54 594 1 281 19 136 6 81 3 92 226 728 26 611 91 337 889 273 22 177 853 49 39 25 117 6 528 14 665 3 465 277 661 27 929 446 315 184 614 262 37 791 86 91 42 131 164 346 13 84 3 192 261 696 28 817 389 287 48 529 99 218 88 14 889 54 34 75 31 4 571 2 943 235 531 29 613 534 233 667 379 867 176 792 16 597 5 569 73 275 17 244 2 823 19 67 Keskeneräiset talonrakennustyöt vuosineljänneksen lopussa 25 I 585 764 281 739 34 25 194 556 8 438 8 844 11 16 9 171 3 287 241 97 II 633 214 32 736 312 478 211 195 79 878 8 71 5 428 7 96 3 624 264 895 III 54 628 34 728 199 9 112 966 6 561 1 597 8 131 7 645 3 45 251 925 IV 429 49 278 641 15 768 59 947 54 594 1 281 19 136 6 81 3 92 226 728 26 I 425 93 272 941 152 152 77 593 36 569 12 727 18 759 6 54 2 914 221 437 II 546 115 341 877 24 238 113 845 39 28 18 137 19 782 13 194 3 562 281 224 III 589 578 344 958 244 62 156 298 39 762 29 741 4 939 13 88 3 69 284 868 IV 611 91 337 889 273 22 177 853 49 39 25 117 6 528 14 665 3 465 277 661 27 I 599 178 289 717 39 461 222 78 47 75 18 31 7 384 13 912 2 916 238 46 II 831 21 317 963 513 58 292 335 56 53 22 73 129 55 13 92 3 197 264 14 III 943 465 36 917 582 548 334 65 66 49 39 386 13 112 12 396 3 643 3 28 IV 929 446 315 184 614 262 37 791 86 91 42 131 164 346 13 84 3 192 261 696 28 I 993 291 324 221 669 7 352 512 1 585 43 686 159 622 12 665 3 43 27 737 II 1 32 938 39 43 723 535 382 589 113 914 5 387 163 698 12 947 3 279 258 697 III 1 8 49 323 268 685 141 333 336 143 914 52 124 116 86 38 97 3 37 27 23 IV 817 389 287 48 529 99 218 88 14 889 54 34 75 31 4 571 2 943 235 531 29 I 757 893 264 287 493 66 172 829 144 498 41 538 73 22 61 539 2 644 214 529 II 64 623 237 257 43 366 13 752 142 746 38 775 73 977 17 116 2 453 192 88 III 579 415 239 822 339 593 138 5 96 655 11 77 75 573 17 431 2 584 196 622 IV 613 534 233 667 379 867 176 792 16 597 5 569 73 275 17 244 2 823 19 67 1) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämänluokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään. 17
Taulukko 11. Valmistuneet rakennukset rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä 199 29; kerrosala Vuosi ja Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asun- Asuinneljännes kerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varas- Muut toja huoneisnukset yhteensä mistorak. velurak. suusrak. torak. rak. toala Kerrosala, m 2 lkm m 2 199 723 563 381 59 341 973 47 322 61 414 116 731 33 949 82 557 4 355 297 63 1991 772 416 597 355 43 87 764 58 927 139 73 26 375 43 264 4 98 331 189 1992 618 14 273 22 344 812 186 898 59 21 45 999 7 918 44 787 3 163 215 816 1993 588 549 322 41 266 148 54 951 76 294 93 43 8 161 33 699 3 771 26 14 1994 527 521 312 691 214 83 19 463 51 825 11 921 8 142 33 479 3 671 248 869 1995 525 734 397 199 128 535 14 389 73 268 9 946 7 184 23 748 4 769 317 364 1996 356 165 226 342 129 823 54 836 28 268 1 696 13 88 22 215 2 614 178 28 1997 416 384 247 865 168 519 25 15 66 617 32 319 15 178 29 255 2 935 21 297 1998 559 664 329 684 229 98 81 96 4 338 54 548 15 855 37 333 3 913 267 19 1999 567 883 265 613 32 27 122 348 66 223 48 884 26 38 38 777 3 56 218 426 2 684 679 47 891 276 788 144 84 82 614 26 267 15 688 7 415 4 853 332 68 21 697 636 378 117 319 519 158 365 125 698 17 171 9 983 8 32 4 457 312 967 22 589 332 278 74 31 628 28 77 596 7 96 1 8 6 992 3 83 228 9 23 565 56 315 91 249 596 117 751 97 44 19 72 6 116 8 623 3 582 256 995 24 483 942 264 274 219 668 114 12 65 41 9 531 22 853 7 754 3 134 218 62 25 479 355 229 517 249 838 175 924 53 58 3 557 1 874 5 93 2 698 2 28 26 346 97 198 914 147 183 62 162 5 933 8 558 22 495 3 35 2 289 163 433 27 422 96 26 367 161 729 121 32 5 532 22 595 7 741 4 559 2 881 215 458 28 613 35 237 324 375 711 23 841 26 379 15 77 1 17 2 767 2 451 198 464 29 561 16 216 245 344 915 162 814 84 153 52 76 9 56 36 366 2 245 178 277 Vuosineljänneksittäin 25 I 7 28 51 3 18 98 4 428 1 642 11 2 798 1 11 62 42 556 II 7 419 51 474 18 945 38 7 86 1 827 6 996 2 8 529 43 231 III 186 529 49 685 136 844 11 38 24 79 14 1 8 913 657 49 662 IV 152 127 77 58 75 69 61 15 1 423 1 525 1 971 91 64 623 25 Koko vuosi 479 355 229 517 249 838 175 924 53 58 3 557 1 874 5 93 2 698 2 28 26 I 89 194 57 459 31 735 8 988 18 265 3 24 366 876 663 47 23 II 123 456 45 86 77 65 4 37 29 924 6 388 968 586 36 735 III 7 75 5 32 19 755 2 73 1 24 4 15 293 488 544 41 936 IV 63 372 45 329 18 43 1 74 1 54 5 314 448 73 496 37 532 26 Koko vuosi 346 97 198 914 147 183 62 162 5 933 8 558 22 495 3 35 2 289 163 433 27 I 94 154 79 458 14 696 5 72 2 923 5 169 266 618 88 64 495 II 81 958 46 12 35 946 29 427 1 821 2 96 599 1 193 54 36 519 III 8 4 4 241 4 159 25 33 658 1 597 2 28 1 546 485 34 147 IV 165 489 94 656 7 833 6 725 135 3 923 4 848 1 22 974 8 78 27 Koko vuosi 422 96 26 367 161 729 121 32 5 532 22 595 7 741 4 559 2 881 215 458 28 I 74 845 5 389 24 456 7 265 1 54 1 49 4 546 732 47 4 58 II 91 88 7 795 2 293 11 69 586 5 96 1 988 1 14 695 58 757 III 192 235 46 61 146 174 82 39 7 732 6 355 49 146 632 543 38 863 IV 251 654 69 816 181 838 126 78 7 557 2 847 44 337 389 741 58 778 28 Koko vuosi 613 35 237 324 375 711 23 841 26 379 15 77 1 17 2 767 2 451 198 464 29 I 149 59 196 89 84 64 87 4 484 14 651 5 531 268 679 49 434 II 181 86 54 559 126 527 67 73 22 318 2 864 49 33 152 534 45 932 III 125 469 34 813 9 656 7 9 53 828 28 922 181 716 346 26 999 IV 95 91 6 85 34 286 2 949 3 523 5 624 2 39 2 151 613 5 313 29 Koko vuosi 561 16 216 245 344 915 162 814 84 153 52 76 9 56 36 366 2 245 178 277 1) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään. Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja 18