Rakentaminen Helsingissä 2011 sekä rakentamisen aikasarjoja

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Rakentaminen Helsingissä 211 sekä rakentamisen aikasarjoja Asuinrakentaminen jatkui Helsingissä vuonna 211 edellisen vuoden tapaan vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen väheni. Asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien samoin kuin aloitettujen asuinrakennusten kerrosala oli edelleen suuri, mutta toimitilarakentamiseen myönnettyjen lupien kerrosala väheni 63 % vuosien vuosikeskiarvosta. Asuinrakentamisen luvat ovat puolestaan lisääntyneet 32 % vastaavasta keskiarvosta. Painopiste Helsingin talonrakentamisessa onkin siirtynyt asuinrakentamiseen, sillä vuonna 211 aloitettujen asuinrakennusten kerrosala oli 46 % suurempi ja toimitilarakennusten puolestaan 38 % pienempi kuin vastaava viiden vuoden vuosikeskiarvo. Valmistuneiden rakennusten kerrosala oli sekä asuinrakentamisessa että toimitilarakentamisessa merkittävästi korkeampi kuin vuonna 21, mutta toisaalta tuolloin Helsinkiin valmistui poikkeuksellisen vähän uutta kerrosalaa. Vuonna 211 valmistui uutta kerrosala 2 % vuosien vuosikeskiarvoa enemmän. Tilastoja Maija Vihavainen ISSN X (verkossa) Puh etunimi.sukunimi@hel.fi 1

2 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA OSA I: PERUSTIETOJA VUODEN 211 RAKENNUSTOIMINNASTA Myönnetyt luvat Vuonna 211 Helsingissä myönnettiin rakennuslupia 51 k-m 2. Määrä on 19 % pienempi kuin viittä viime vuotta edeltänyt myönnettyjen rakennuslupien vuosikeskiarvo. Tämä johtuu toimitilarakentamisen lupien voimakkaasta vähenemisestä ne ovat vähentyneet 63 % vuosien vuosikeskiarvoon nähden, kun taas asuinrakentamisen luvat ovat lisääntyneet 32 % vastaavasta kiarvosta. Asuinrakentamiseen myönnettyjen lupien kerrosala oli 375 k-m 2 ja toimitilarakentamiseen myönnettyjen lupien 127 k-m 2. Myönnetyt luvat mahdollistavat 4 66 asunnon rakentamisen. Lisäksi käyttötarkoituksen muutoksiin liittyen myönnettiin luvat 42 asunnon rakentamiseen. Aloitetut rakennukset Vuoden 211 aikana aloitettujen rakennusten määrä on myönnetyistä luvista poiketen pysytellyt viime vuosien tasolla. Uusia rakennuksia alettiin viime vuonna rakentaa 536 k-m 2.Seon,6 % enemmän kuin vuosien vuosikeskiarvo. Painopiste Helsingin talonrakentamisessa on kuitenkin siirtynyt asuinrakentamiseen, sillä uusien viime vuonna aloitettujen asuinrakennusten kerrosala oli 46 % suurempi ja toimitilarakennusten puolestaan 38 % pienempi kuin viiden vuoden vuosikeskiarvo. Uusia asuntoja alettiin rakentaa yhteensä 4 918, joista oli uustuotannon ja laajennusrakentamisen asuntoja ja korjausrakentamisen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyviä asuntoja 48. Aloitettujen toimitilarakennusten kerrosala oli 18 k-m 2. Viime vuonna aloitetuista toimitilarakennuksista oli liike- toimisto ja liikenteen rakennuksia kaksi kolmasosaa - liikerakennuksia 13 %, toimistorakennuksia 25 % ja liikenteen rakennuksia 27 %. Viime vuonna on aloitettu aikaisempaa enemmän liikenteen rakennuksia - vuosina aloitetuista toimitilarakennuksista oli liikenteen rakennuksia 17 % Myönnetyt rakennusluvat Aloitetut rakennukset Keskeneräiset rakennukset Valmistuneet rakennukset Kerrosala, 1 m 2 Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Kuvio 1. Rakennustoiminta vuonna 211, rakennusten kerrosala Myönnetyt rakennusluvat Aloitetut rakennukset Keskeneräiset rakennukset Valmistuneet rakennukset Asuntojen määrä Kuvio 2. Asuntorakentaminen vuonna 211, asuntojen lukumäärä Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2

3 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA Valmistuneet rakennukset Helsinkiin valmistui viime vuonna uutta kerrosalaa yhteensä 538 k-m 2 eli 2 % vuosien vuosikeskiarvoa enemmän. Asuinrakentamisen vilkastuminen näkyy myös valmistuneiden asuinrakennusten määrän kasvuna. Vuonna 211 valmistuneiden asuinrakennusten kerrosala oli 36 % korkeampi kuin edeltäneiden viiden vuoden vuosikeskiarvo - toimitilarakennustenkin kerrosala oli 5 % vuosikeskiarvoa suurempi. Valmistuneista rakennuksista oli asuinrakennuksia vähän yli puolet, yhteensä 294 k-m 2. Asuntoja valmistui 4 82, joista uustuotannon ja laajennusrakentamisen asuntoja oli 3 656, ja käyttötarkoitusten muutoksiin liittyviä asuntoja 426. Toimitilarakennuksiin valmistui uutta kerrosalaa 243 k-m 2. Vuonna 211 valmistuneista rakennuksista oli 29 % liikerakennuksia, toimistorakennuksia 13 % ja liikenteen rakennuksia 2 % yhteensä liike-, toimisto- ja liikenteen rakennusten osuus kaikista valmistuneista toimitilarakennuksista oli 62 %. Osaan I liittyvät taulukot Taulukko 1.1. Myönnetyt rakennusluvat Helsingissä 211 Taulukko 1.2. Aloitetut rakennukset Helsingissä 211 Taulukko 1.3. Keskeneräiset rakennukset Helsingissä 211 Taulukko 1.4. Valmistuneet rakennukset Helsingissä 211 Myönnetyt rakennusluvat Aloitetut rakennukset Keskeneräiset rakennukset Valmistuneet rakennukset Asuinrakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Palo- ja pelastustoimen rak. Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Maatalousrakennukset Muut rakennukset Tuntematon Kerrosala, 1 m 2 Kuvio 3. Rakentaminen käyttötarkoitusluokittain vuonna 211 Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 3

4 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA OSA II: AIKASARJOJA RAKENTAMISESTA HELSINGISSÄ Kerrosala, 1 m 2 Kerrosala, 1 m 2 Valmistuneet rakennukset Vuonna 211 Helsinkiin valmistuneen rakennustuotannon määrä (538 k-m 2 ) ei merkittävästi poikkea 2-luvun keskimääräisestä tasosta. Koko 2-luvun tuotanto on kuitenkin aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna selvästi vähäisempää, sillä esim. 198-luvun valmistuneen tuotannon määrään ero 2-luvun tuotannolla on noin viidennes ja 197-luvunkin tasoon nähden 15 %. Viime vuonna valmistuneen asuinrakentamisen kerrosala (294 k-m 2 ) on vähän 2-luvun keskimääräistä vuosittaista tasoa korkeampi. Asuinrakentaminen on kuitenkin Helsingissä vähitellen vähentynyt, sillä 2-luvulla valmistuneiden asuinrakennusten kerrosala on 199-luvun tuotannon kerrosalaa 12 % pienempi sekä 197-luvun että 198-luvun tasoa vähän yli 2 % pienempi. Toimitilarakentamisessa suuntaus ei ole niin selkeä ja yhdensuuntainen, sillä 2-luvulla valmistui 7 % enemmän toi- 5 mitiloja kuin 199-luvulla, kun taas 198-luvulla valmistui toimitiloja 23 % enemmän kuin 4 2-luvulla Teollisuusrakakennukset Liike- ja toimistorak. Varastorakakennukset Julkiset palvelurak. Muut rakennukset 1 k-m 2 1 k-m Kuvio 4. Toimitilarakentaminen käyttötarkoitusluokittain Asuinrakennukset Toimitilat Kuvio 5. Rakennustuotanto vuosina Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 4

5 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA Kerrostaloasunnot Pientaloasunnot Kuvio 6. Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina Valmistuneet asunnot Asuntotuotannon vilkastuminen näkyi vuonna 211 myös valmistuneiden asuntojen määrän kasvuna. Uusia asuntoja valmistui viime vuonna 4 82, joka on noin 1 4 asuntoa/vuosi enemmän kuin viime vuotta edeltävällä viisivuotisjaksolla ja selvästii enemmän kuin ylipäänsä koko 2-luvulla keskimäärin vuosittain. Uustuotannon ja laajennusrakentamisen valmistuneiden asuntojen määrä 2-luvulla (käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvästä tuotannosta ei ole tilastoja ennen vuotta 2) on aikaisempien vuosikymmenten asuntojen määrää pienempi. Vuosina 2 29 valmistui keskimäärin vuosittain asuntoa, kun taas 199-luvulla valmistuneita asuntoja oli keskimäärin lähes 55 asuntoa ja 198-luvulla 8 asuntoa enemmän kuin 2-luvulla. Vielä aikaisemmilla vuosikymmenillä valmistuneiden asuntojen keskimääräinen määrä oli vielä suurempi: esimerkiksi 196 -luvun tuotanto on jo vähän vajaa 2 7 asuntoa/vuosi 2-luvulla vuosittain valmistuneiden asuntojen määrää suurempi m /asunto 14 2 m /asunto Uustuotanto Käyttötark. muutokset Valmistuneet asunnot Kerrostaloasunnot Erillispientaloas. Rivitaloasunnot Kuvio 7. Valmistuneet asunnot vuosina 2 211, sisältää uustuotannon ja käyttötarkoituksen muutokset Kuvio 8. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan vuosina Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 5

6 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA Valmistuneiden asuntojen keskikoko Viime vuonna valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 65,7 m 2 - kerrostaloasuntojen keskikoko oli 59,1 m 2, rivitaloasuntojen 88,5 m 2 ja omakotitalojen 128, m 2. Valmistuneiden asuntojen keskikoko Helsingissä on pysytellyt varsin tasaisena jo neljän vuosikymmenen ajan. Tähän mennessä on 2-luvulla kaikkien valmistuneiden asuntojen keskikoko ollut 68,1 m 2 ; 199-luvulla valmistuneen tuotannon keskikoko oli 68,2 m 2 ja 197-luvulla 7,2 m 2 /asunto. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskikoko Helsingissä on jo usean vuosikymmenen ajan ollut varsin pieni, joskin vähitellen hieman kasvanut. Tähän mennessä 2-luvulla valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskikoko on ollut 63,9 m 2 /asunto, 199 -luvulla se oli 62,4 m 2 ja 197-luvulla vain 57,3 m 2 /asunto. Asuntojen keskikoko on riippuvainen myös asuntojen hallintaperusteesta - vuokra-asunnot ovat keskikooltaan pienempiä kuin omistus- tai asumisoikeusasunnot. Viime vuonna valmistui kuitenkin tavallista pienempiä omistusasuntoja niiden keskikoko oli 75,7 m 2, joka vastaa 198-luvun keskimääräistä tasoa, sillä tuolloin valmistuneiden omistusasuntojen keskikoko oli 76,1 m 2. Kuitenkin tähän mennessä 2-luvulla valmistuneiden omistusasuntojen keskikoko on ollut varsin korkea eli 81,9 m 2 /asunto. Viime vuonna valmistuneiden vuokra-asuntojen keskikoko oli 53,5 m 2 /asunto. Koko 2-luvun aikana valmistuneiden vuokra-asuntojen keskikoko on 56,4 m 2. ARA-tuotanto painottuu keskikooltaan pienempiin asuntoihin. Viime vuonna valmistuneiden ARA-asuntojen keskikoko oli 56, m 2, kun vapaarahoitteisten asuntojen keskikoko oli 75,3 m 2. Toisaalta viime vuonna valmistuneet vapaarahoitteiset asunnot olivat kuitenkin tavallista pienempiä. 2-luvulla valmistuneiden vapaarahoitteisten asuntojen keskikoko on ollut 8 m 2, kun puolestaan ARA-asuntojen keskikoko on ollut 2 neliötä pienempi. Vuodesta 29 lähtien on Helsinkiin valmistunut myös valtion ns. lyhyellä korkotuella lainoitettuja vuokra-asuntoja. Valtion tarjoama lyhytaikainen korkotuki on määräaikainen ja se poikkeaa muista ARA-lainoista siinä, että lainaehtoihin ei sisälly asukasvalintaa koskevia rajoituksia eikä asuntojen vuokrat määräydy 2 m /asunto m /asunto Valmistuneet asunnot Vuokra-asunnot Omistusasunnot Asumisoikeusas. 1 Kuvio 9. Valmistuneiden asuntojen keskikoko hallintaperusteen mukaan vuosina m /asunto Asunnot yhteensä ARA-tuotanto Vapaarah.asunnot m /asunto 12 1 Kuvio 1. Valmistuneiden asuntojen keskikoko rahoitusmuodon mukaan vuosina Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 6

7 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA omakustannusperiaatteen mukaisesti. Keskikooltaan samoin kuin huoneistotyyppirakenteeltaan ne vastaavat kuitenkin muita ARA-asuntoja. Viime vuonna valmistuneiden lyhyen korkotuen asuntojen keskikoko oli 54,8 m 2 /asunto ja kaksi kolmannesta asunnoista oli yksiöitä ja kaksioita. Huoneistotyyppi Helsinkiin on valmistunut parina viime vuonna keskimääräistä enemmän pieniä asuntoja yksiöiden ja kaksioiden osuus kaikista valmistuneista asunnoista on ollut yli puolet viime vuonna niiden osuus oli 57 %. Vastaavasti kolmiota suurempien asuntojen osuus valmistuneista on laskenut viime vuonna niiden osuus kaikista valmistuneista oli 18 %. Asuntotuotannon pieniin asuntoihin painottuminen koskee sekä vapaarahoitteista että ARA-tuotantoa. Viime vuonna valmistuneista vapaarahoitteisista asunnoista oli 48 % yksiöitä ja kaksioita kun 2-luvulla niiden osuus on aiemmin ollut 41 %. Ara-rahoitteisista asunnoista oli yksiöitä ja kaksioita viime vuonna 66 % - vuosina 2 29 niiden osuus oli 6 %. % valm. asunnoista % valm. asunnoista Asuntoja, lkm Asuntoja, lkm h+kk/k/kt/tk 3h+kk/k/kt/tk 4h+kk/k/kt/tk- Kuvio 12. Eri huoneistotyyppien osuudet valmistuneessa asuntotuotannossa vuosina h+kk/k/kt/tk 3h+kk/k/kt/tk 4h+kk/k/kt/tk- Huom:keittiö lasketaan huoneeksi Kuvio 11. Valmistuneet asunnot huoneistotyypin mukaan vuosina Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 7

8 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA Rahoitusmuoto Vuonna 211 valmistuneista asunnoista oli ARA-asuntoja puolet. (ARA-asunnoiksi lasketaan sekä lyhyellä että pitkällä korkotuella tuotetut asunnot.) Mikäli tavanomaisista ARA:n asukas- ja vuokranmäärityksen ehdoista poikkeavat lyhyellä korkotuella lainoitetut asunnot katsotaan vapaarahoitteisiksi, niin tuolloin ARA-asuntojen osuus putoaa vain 22 % valmistuneista asunnoista, joka on jo selvästi vähemmän kuin vuosina 2 29 valmistuneiden ARA-asuntojen osuus eli 39 % kaikista valmistuneista asunnoista. Hallintaperuste Viime vuonna valmistui vuokra-asuntoa, omistusasuntoa ja 294 asumisoikeusasuntoa eli valmistuneesta tuotannosta oli vuokra-asuntoja 43 %, omistusasuntoja 5 % ja asumisoikeusasuntoja 8 %. Vuoden 211 asuntotuotanto poikkeaa hallintaperusteen suhteen 2-luvun aikaisemmasta tuotannosta, sillä 2 29 valmistuneista oli vuokra-asuntoja 33 %, omistusasuntoja 58 % ja asumisoikeusasuntoja 9 %. 2-luvulla valmistuneiden asuntojen hallintaperustejakauma muistuttaa 198-lukua, sillä vuosina valmistuneista asunnoista oli vuokra-asuntoja 34 % ja omistusasuntoja 66 %. % % Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeusas. Kuvio 14. Valmistuneet asunnot hallintaperusteen mukaan vuosina ARA-tuotanto ARA-tuotanto yhteensä ARA-tuotanto ilman lyh.korkotukea Kuvio 13. ARA-tuotannon osuus valmistuneesta tuotannosta vuosina , erikseen ilman lyhyen korkotuen vaikutusta Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeusas. Kuvio 15. Valmistuneen ARA-rahoitteisen asuntotuotannon hallintaperustejakauma vuosina Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 8

9 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA Kaupungin rakennuttamat asunnot Vuonna 211 valmistui 395 kaupungin rakennuttamaa asuntoa, joista vuokra-asuntoja oli 19, omistusasuntoja 121 ja asumisoikeusasuntoja 84. Kaupungin rakennuttaman tuotannon osuus kaikista valmistuneista asunnoista oli viime vuonna 11 %; vuosina 2 29 se oli 24 %. 199-luvulla kaupunki oli keskeisessä roolissa asuntotuotannon ylläpitäjänä ja kaupungin rakennuttamia asuntoja oli tuolloin valmistuneista asunnoista 37 %. Myös edeltävinä vuosikymmeninä kaupungin rakennuttamistoiminta oli merkittävää; 197-luvun koko asuntotuotannosta kaupungin rakennuttamia oli 29 % ja 198-luvun tuotannosta 28 %. Erityisen merkityksellinen kaupungin rooli on ollut vuokra-asuntojen rakennuttajana. Huolimatta siitä, että viime vuonna kaupungin rakennuttamien vuokra-asuntojen osuus kaikista valmistuneista vuokra-asunnoista oli vain 12 %, niin kuitenkin aikaisemmin 2- luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kaupungin rakennuttamien vuokra-asuntojen osuus kaikista valmistuneista vuokra-asunnoista oli 4 %, 199-luvulla se oli 55 % ja 198-luvulla 65 %. % Kuvio 17. Kaupungin rakennuttaman asuntotuotannon osuus valmistuneista asunnoista vuosina % Asuntoja, lkm 2 Asuntoja, lkm Vuokra-asunnot Omistusasunnot Asumisoikeusas. Kuvio 16. Valmistuneen kaupungin rakennuttaman asuntotuotannon hallintaperustejakauma vuosina Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 9

10 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA Erityisryhmien asunnot Erityisryhmien asuntoja valmistui viime vuonna 333, joista opiskelija- ja nuorisoasuntoja oli 65, vanhusten asuntoja 153 ja muiden erityisryhmien asuntoja 115. Kaikki viime vuonna valmistuneet erityisryhmien asunnot olivat ARA-rahoitteisia. Vuodesta 2 lähtien on Helsinkiin valmistunut uustuotannon ja laajennusrakentamisen yhteydessä yhteensä erityisryhmien asuntoa eli vajaa 35 asuntoa/ vuosi. Kokonaistuotannosta erityisryhmien asuntojen osuus on ollut koko vuosikymmenellä 12 %. Erityisryhmien asunnot ovat pääsääntöisesti pienasuntoja. Viime vuonna valmistuneiden erityisryhmien asuntojen keskikoko oli 39,8 m 2, joka on viisi neliötä koko 2-luvun erityisryhmien asuntotuotannon keskikokoa pienempi. Viime vuonna valmistuneista erityisryhmien asunnoista oli 157 yksiötä, 174 kaksiota ja 2 suurta kuuden huoneen ryhmäasuntoa Vanhusten asunnot Opiskelija-asunnot Muut % valm. asunnoista % valm. asunnoista Kuvio 19. Erityisryhmille suunnattu asuntotuotanto vuosina Kuvio 18. Erityisryhmille suunnatun asuntotuotannon osuus valmistuneesta asuntotuotannosta vuosina Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 1

11 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA Osaan II liittyvät taulukot Taulukko 2.1. Valmistuneiden rakennusten kerrosala rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Taulukko 2.2. Valmistuneiden rakennusten kerrosala rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan 2 211, yksityiskohtaisempi käyttötarkoitusluokitus Taulukko 2.3. Valmistuneet asunnot rahoitusmuodon mukaan 1955-, asuntojen lukumäärä, asuinhuoneistoala ja keskikoko Taulukko 2.4. Valmistuneet asunnot ja niiden huoneistoala Helsingissä talotyypin mukaan , erikseen ARA-tuotanto Taulukko Valmistuneet asunnot 2 211, uustuotanto ja käyttötarkoituksen muutokset. Erikseen erityisryhmille suunnatut asunnot Taulukko Käyttötarkoituksen muutokset: uudet asunnot Taulukko Valmistuneet erityisryhmien asunnot rahoituksen mukaan vuosina Taulukko Valmistunet asunnot hallintaperusteen ja rahoituksen mukaan vuosina , lyhyt korkotuki erikseen Taulukko 2.5. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin mukaan Helsingissä Taulukko 2.6. Valmistuneet asunnot, lukumäärä ja huoneistoala huoneistotyypin mukaan sekä huoneistojen keskikoko 2 211, erikseen ARA-tuotanto Taulukko 2.7. Valmistuneet asunnot, lukumäärä ja huoneistoala huoneistotyypin mukaan sekä huoneistojen keskikoko Taulukko 2.8. Valmistuneiden asuntojen lukumäärä ja huoneistoala hallintaperusteen ja rahoituksen mukaan Taulukko 2.9. Valmistuneiden asuntojen keskikoko (m 2 /asunto) hallintaperusteen ja rahoitusmuodon mukaan Taulukko 2.1. Kaupungin rakennuttama tuotanto rahoitusmuodon ja hallintaperusteen mukaan Taulukko Valmistuneet kaupungin rakennuttamat asunnot, lukumäärä ja huoneistoala hallintaperusteen ja rahoitusmuodon mukaan Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 11

12 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA OSA III: Rakentamisen alueittaiset painopisteet Asuntorakentaminen Viime vuonna aloitetun ja vuoden lopussa rakenteilla olleen asuntotuotannon alueittaisessa jakaumassa näkyy painopisteen siirtyminen uusien satama-alueiden - Jätkäsaaren ja Kalasataman- rakentamiseen. Eteläisessä suurpiirissä, johon Jätkäsaari kuuluu, sijaitsi 2 % aloitetuista asunnoista samoin rakenteilla olevasta tuotannosta sinne sijoittui vähän yli viidennes. Asuinrakentamisen painopiste aloitettujen rakennustöiden valossa on kuitenkin Keskisessä suurpiirissä, jossa kaikista Helsingin aloitetuista asunnoista sijaitsi 34 % ja rakenteilla olevistakin 31 %. Keskisessä suurpiirissä Kalasataman lisäksi jatkuu edelleen sekä Arabiarannan että Hermannin rakentaminen. Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä kummassakin sijaitsi 15 % aloitetuista asunnoista eli Itäisessä jatkuu Vuosaaren rakentaminen ja uutena alueena Myllypuron täydennysrakentaminen ja vastaavasti Koillisessa suurpiirissä Viikin rakennustyöt jatkuvat edelleen. Valmistuneet asunnot jakaantuivat alueellisesti aloitettujen ja rakenteilla olevien asuntojen jakaumasta hieman poiketen. Eteläisen suurpiirin osuus oli vain 8 % viime vuonna valmistuneista asunnoista, mutta muutoin valmistunut asuntotuotanto sijoittui Keskisen, Läntisen, Koillisen ja Itäisen suurpiirien kesken varsin tasaisesti kullekin alueelle sijoittui viidennes tai hieman yli valmistuneesta tuotannosta. Valmistuneet rakennukset 211, kerrosala Kaarela Pitäjänm äki Lauttasaari Pasila Vanhakaupunki Vallila Vironniemi Kampinmalmi Malmi Latokartano Myllypuro Herttoniemi Vartiokylä k-m Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Kuvio 2. Valmistuneiden rakennusten kerrosala peruspiireittäin vuonna 211 Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 12

13 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA Toimitilarakentaminen Toimitilarakentamisen painopiste oli Läntisessä suurpiirissä kolmannes viime vuonna aloitetusta ja reipas neljännes vuoden lopussa rakenteilla olevasta toimitilarakennusten kerrosalasta sijoittui Läntiseen suurpiiriin. Myös Eteläinen suurpiiri oli toimitilarakentamisen painopistealuetta viime vuonna sillä 28 % keskeneräisten ja viidennes aloitetuista toimitiloista sijoittui Eteläiseen suurpiiriin. Valmistuneista toimitiloista vähän yli kolmannes sijoittui Eteläiseen suurpiiriin ja viidennes Läntiseen suurpiiriin ja myös Keskiseen suurpiiriin. Kunkin muun suurpiirin osuus jäi alle kymmenen prosentin valmistuneiden toimitilojen kerrosalasta. Myönnetyt rakennusluvat 211, kerrosala Pitäjänm äki Haaga Latokartano Puistola Myllypuro Osaan III liittyvät taulukot: Vuosaari Taulukko 3.1. Rakennustoiminta Helsingissä vuosina , kerrosala Vallila Kallio Taulukko 3.2. Valmistuneiden asuntojen lukumäärä ja asuinhuoneistoala huoneisto- ja talotyypin mukaan vuonna 211, erikseen ARA sekä lyhyt korkotuki Lauttasaari Kampinmalmi 5 Asuinrakennukset Toimitilat Taulukko 3.3. Valmistuneiden asuntojen lukumäärä ja asuinhuoneistoala huoneistotyypin, rahoituksen, hallintaperusteen ja rakennuttajan mukaan vuonna k-m2 Taulukko 3.4. Valmistuneet rakennukset ja niiden kerrosala (k-m 2 ) rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan osa-alueittain 211 Taulukko 3.5. Valmistuneet rakennukset osa-alueittain 211 Kuvio 21. Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala peruspiireittäin vuonna 211 Taulukko 3.6. Myönnetyt rakennusluvat osa-alueittain 211 Taulukko 3.7. Aloitetut rakennukset osa-alueittain 211 Taulukko 3.8. Keskeneräiset rakennukset osa-alueittain 211 Taulukko 3.9. Valmistuneet asunnot huoneistotyypin ja huoneistoalan mukaan osa-alueittain 211 Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 13

14 RAKENTAMINEN HELSINGISSÄ 211 SEKÄ RAKENTAMISEN AIKASARJOJA Käsitteet ja määritelmät Aineisto pohjautuu Helsingin kuntarekisterin rakennusvalvontaosasta poimittuihin tietoihin luvanvaraisesta rakentamisesta. Uudisrakentamista koskevat tiedot sisältävät uusien rakennus- Myönnetyt rakennusluvat 211, tenlisäksi tiedot rakennusten laajennuksista (rakennustoimenpi- kerrosala teet 1 ja 2). Julkaisussa on myös esitetty tietoja rakennusten ja asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvästä asuntoraken- Puistola tamisesta (rakennustoimenpiteet 3-4). ARA Tilastossa on käytetty valtion tukemasta asuntotuotannosta lyhennettä ARA, johon on luettu mukaan aravalainalla ja valtion sekä pitkällä että lyhyellä korkotuella rahoitetut asunnot. Pitäjänm äki Haaga Latokartano Myllypuro Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin Vuosaari suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Tilastossa on käytetty seuraavia yhdistettyjä pääryhmiä: Vallila Kallio Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset, johon kuuluu Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Julkiset palvelurakennukset, johon kuuluu Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Palo- ja pelastustoimen rakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Kampinmalmi Lauttasaari Asuinrakennukset 5 Toimitilat 3 1 k-m2 Kuvio 22. Aloitettujen rakennusten kerrosala peruspiireittäin vuonna 211 Tilastoja 212:13 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 14