Rakentaminen Helsingissä vuonna 2007

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja Rakentaminen Helsingissä vuonna Kuvio 1. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennustyöt Helsingissä vuosina , (liukuva vuosisumma) 1 k-m 2 Myönnetyt luvat 1 k-m k-m 2 Aloitetut rakennustyöt 1 k-m Asuinrakennukset Muut rakennukset Asuinrakennukset Muut rakennukset Rakentaminen Helsingissä vilkastui varsin voimakkaasti vuonna 27. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennustöiden sekä rakenteilla olevan rakennustuotannon määrä kasvoi huomattavasti vuodesta 26. Kasvu on kohdistunut kuitenkin muuhun kuin asuinrakentamiseen - erityisesti liike- ja toimistorakentaminen ja varastorakentaminen kasvoivat nopeasti. Asuinrakentaminen on puolestaan pysytellyt Helsingissä jo useamman vuoden ajan varsin vähäisenä. Rakentamiseen myönnettyjen lupien määrä kasvoi kolmanneksen vuodesta 26. Viime vuonna myönnettiin rakennuslupia yhteensä 87 k-m2, josta toimitilarakentamisen osuus oli 614 k-m2 ja asuinrakentamisen 256 k-m2. Uusia rakennustöitä aloitettiin viime vuonna 42 % enemmän kuin vuonna 26; yhteensä aloitettujen rakennustöiden kerrosala oli 752 k-m2, josta toimitilarakentamisen osuus oli 51 k-m2. Vuoden lopussa oli rakenteilla kerrosalaa poikkeuksellisen paljon: yhteensä 929 km2, joka on 318 k-m2 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 27 kokonaisrakennustuotannon poikkeuksellisen nopean kasvuun on vaikuttanut Vuosaaren sataman ja erityisesti sinne viime vuonna aloitettujen suurten varastojen rakentaminen. Uutta kerrosalaa Helsinkiin valmistui viime vuonna 422 k-m2: asuinrakennuksiin 26 k-m2 ja toimitilarakennuksiin 162 k-m2. TIEDUSTELUT Maija Vihavainen, puh. (9) etunimi.sukunimi@hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, tietokeskus Osoite PL 552, 99 Helsingin kaupunki Puhelin (9) Tilaukset, jakelu puh. (9) tietokeskus.tilaukset@hel.fi Julkaisujen myynti Tietokeskuksen kirjasto, puh. (9) , virtuaalinen kirjakauppa ISSN (painettu) ISSN X (verkossa)

2 Asuntorakentaminen Uusia asuntoja valmistui yhteensä 3 38 Helsinkiin valmistui vuonna 27 uusia asuntoja yhteensä Valmistuneista asunnoista oli tavanomaista uudistuotantoa ja käyttötarkoituksen muutoksiin perustuvaa korjausrakentamisen (käyttötarkoituksen muutokset: esim. toimisto- tai tehdasrakennus muutetaan asuintaloksi) asuntotuotantoa 427. Kuvio 2. Valmistuneet asunnot vuosina Uudistuotanto Uudistuotannon asuntoja valmistui viime vuonna 592 asuntoa enemmän kuin vuonna 26 ja 183 enemmän kuin vuonna 25. Viime vuosina asuntotuotanto Helsingissä on ollut kuitenkin poikkeuksellisen vähäistä, sillä vuosittain valmistuneiden asuntojen määrä on reippaasti yli 1 asuntoa pienempi kuin pitkän aikavälin vuosikeskiarvo. Kuvio 3. Valmistuneet asunnot hallintasuhteen mukaan, Hallintaperuste Valmistuneista uudistuotannon asunnoista oli omistusasuntoja 1 84, vuokra-asuntoja 883 ja asumisoikeusasuntoja 158. Helsingin asuntotuotanto on viime vuosina painottunut omistusasuntoihin ja viime vuonnakin niiden osuus oli lähes kaksi kolmannesta (64 %). Vuokra-asuntojen osuus on siten jäänyt selvästi pienemmäksi; niiden osuus on ollut viime vuosina noin neljännes tuotannosta - viime vuonna 31 %. Asumisoikeusasuntojen tuotanto on myös kolmena viime vuonna ollut hyvin vähäistä; viime vuonna niitä valmistui 158, vuonna 26 vain 114, ja vuonna 25 asumisoikeusasuntoja ei valmistunut lainkaan Lainoitus 1 Kuvio 4. Valmistuneet asunnot rahoitusmuodon mukaan, Omistusasunto Vuokra-asunto Asumisoikeusas Vapaarahoitteiset Aratuotanto Valmistuneista asunnoista oli viime vuonna 69 % vapaarahoitteisia parina edeltävänä vuonna vapaarahoitteisten osuus on ollut kolme neljännestä koko valmistuneesta tuotannosta. ARA-asuntojen (valtion arava- ja korkotukilainoitetut asunnot) osuus on siten jäänyt muutamana viime vuonna neljännekseen tuotannosta; viime vuonna niitä valmistui 899. Valmistuneista ARA-asunnoista 71 % oli korkotukilainoitettuja. Valmistuneet ARA-asunnot ovat olleet viime vuosina useimmiten vuokra-asuntoja. Viime vuonna vuokra-asuntojen osuus oli 82 % - loput olivat asumisoikeusasuntoja. Vapaarahoitteiset asunnot olivat puolestaan lähes kaikki omistusasuntoja (92 %). ARA-asunnoista oli viime vuonna erityisryhmille (opiskelijat, nuoriso ja vanhukset) tarkoitettuja neljännes eli 21 asuntoa kaikkiaan erityisryhmien asuntoja valmistui 3, joista opiskelija ja nuorisoasuntoja oli 216 ja vanhusten asuntoja 84. 2

3 Talotyyppi ja asuntojen pinta-ala Uudistuotannon asunnoista valmistui kerrostaloihin ja pientaloihin 491, joista rivitaloihin 233 ja omakoti- ja paritaloihin 258. Pientalo-asuntojen osuus (17 %) uudistuotannosta säilyi edelliseen vuoteen verrattuna ennallaan.. Valmistuneen tuotannon keskikoko vuonna 27 oli 74,8 m 2, mutta talotyypin mukaan keskikoko vaihteli paljon. Omakotitaloasuntojen keskikoko oli 122 m 2, rivitaloasuntojen 12 m 2 ja kerrostaloasuntojen 67 m 2. Asuntojen keskikokoon vaikuttaa myös kohteiden hallintaperuste ja rahoitusmuoto. ARA-tuotanto on painottunut pieniin asuntoihin. Valmistuneiden ARA-asuntojen keskikoko oli 54 m 2, kun taas vapaarahoitteisten 84 m 2. ARA-tuotannossa on kuitenkin kooltaan suurempien pientaloasuntojen osuus vähäinen viime vuonna vain 3 %, kun vapaarahoitteisessa tuotannossa pientaloasuntojen osuus oli 23 %. Mutta myös kerrostaloihin rakennetut ARA-asunnot ovat keskimääräistä pienempiä uusien ARA-kerrostaloasuntojen keskikoko oli 53 m 2, kun vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen keskikoko oli 75 m 2. Kuvio 5. Valmistuneiden asuntojen keskikoko rahoitusmuodon mukaan m /asunto Valm.yhteensä ARA-tuotanto Vapaarah.tuotanto 2 m/asunto Taulukko 1. Valmistuneiden asuntojen keskikoko talotyypin, lainoitusmuodon ja hallintaperusteen mukaan 27 Kaikki Vuokra- Asumis- Omistusasunnot asunnot oikeusas. asunnot m 2 /huoneisto Kaikki asunnot Koko tuotanto 74,8 5,6 68,9 86,9 Pientalot yhteensä 112,4 96,9 96,9 113,3 Erillispientalot 121,8 81, 93,5 122,4 Rivi- ja ketjutalot 11,9 19,7 97,2 12,2 Asuinkerrostalot 67, 5,3 64,1 78, ARA-tuotanto Koko tuotanto 54, 5,9 68,9 Pientalot yhteensä 98,4 19,7 96,9 Erillispientalot 93,5-93,5 Rivi- ja ketjutalot 98,8 19,7 97,2 Asuinkerrostalot 52,7 5,6 64,1 Vapaarahoitteinen tuotanto Koko tuotanto 84,2 49, 86,9 Pientalot yhteensä 113,1 81, 113,3 Erillispientalot 122, 81, 122,4 Rivi- ja ketjutalot 12,2-12,2 Asuinkerrostalot 75,2 48,3 78, Omistusasunnot ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin vuokra-asunnot. Omistusasuntojen keskikoko oli 87 m 2, vuokra-asuntojen 51 m 2 ja asumisoikeusasuntojen 69 m 2. Talotyyppi vaikuttaa kuitenkin myös asuntojen kokoon - kerrostaloissa sijaitsevien omistusasuntojen keskikoko oli 78 m 2, mutta kerrostalovuokra-asuntojen keskikoko vain 5 m 2. Helsinkiin valmistui viime vuonna yhteensä 3 asuntoa erityisryhmille (nuoret, opiskelijat, vanhukset). Näiden asuntojen keskikoko poikkeaa huomattavasti muusta asuntotuotannosta. Erityisryhmien asuntojen keskikoko oli 37 m 2, mutta erityisryhmien ARA-asuntojen keskikoko oli vielä pienempi - vain 35 m 2. Taulukko 2. Valmistuneet asunnot, erikseen erityisryhmien asunnot 2 27 Valmistuneet asunnot Erityisryhmien asunnot Yhteensä Huoneistoala Keskipinta-ala Yhteensä Huoneistoala Keskipinta-ala lkm m 2 m 2 lkm m 2 m , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Erityisryhmien asunnoiksi on määritelty sellaisten asuntokohteiden asunnot, jotka on varattu pelkästään jonkin ryhmän käyttöön (esim. nuoriso, opiskelija, mielenterveyskuntoutujat, vanhukset) 3

4 Huoneistotyyppi Valmistuneesta tuotannosta oli lähes puolet (46 %) yksiöitä ja kaksioita yhteensä Suuria perheasuntoja (4h+keittiö ja suuremmat) valmistui 823 eli 29 % valmistuneista uustuotannon asunnoista. Yksiöiden ja kaksioiden osuus on ollut 2-luvulla noin puolet valmistuneista asunnoista vuositasolla hieman vaihdellen ja suurten perheasuntojen osuus on ollut noin neljännes. Pienten asuntojen tuotanto on useimmiten ARA-rahoitteista; kolme neljäsosaa yksiöistä oli ARA-asuntoja, kaksioista lähes kolmannes, mutta suurista perheasunnoista (4h+keittiö ja suuremmat) oli enää 13 % ARA-asuntoja. Vuokratuotanto oli viime vuonna lähes kokonaan ARA-rahoitteista ja siten se oli ARA-tuotannon lailla pienasuntovaltaista. Valmistuneista vuokra-asunnoista yksiöiden osuus oli puolet (49 %) ja kaksioiden vähän yli neljännes (28 %). Omistusasuntotuotannossa painopiste oli puolestaan kolmioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa niiden osuus valmistuneista omistusasunnoista oli yli kaksi kolmannesta (69 %). Valmistuneista asumisoikeusasunnoista oli puolestaan kaksioita ja kolmioita lähes kaksi kolmasosaa (63 %). Kuvio 6. Valmistuneet asunnot huoneluvun mukaan, huonetta 3 huonetta 4- huonetta Huom: Keittiötä ei lasketa huoneeksi Kuvio 7. Valmistuneet vapaarahoitteiset ja ARA-asunnot huoneluvun mukaan, ARA 1-2 huonetta 3 huonetta 4- huonetta Vapaarahoitteinen 1-2 huonetta 3 huonetta 4- huonetta Huom: Keittiötä ei lasketa huoneeksi 4

5 Kaupungin rakennuttamat asunnot Kaupungin rakennuttamia asuntoja valmistui viime vuonna 748 eli neljännes 25 kaikista Helsingin valmistuneista asunnoista oli kaupungin omaa tuotantoa. 2 Kaupungin rakennuttamat asunnot 15 ovat olleet yleensä ARA-rahoitteisia. Viime vuonna valmistuneista asunnoista oli ARA-asuntoja kolme neljännestä; näistä 1 oli vuokra-asuntoja 414 ja asumisoikeusasuntoja 158. Kaupungin rakennuttamat vapaarahoitteiset asunnot (176 kpl) 5 olivat omistusasuntoja. Kaupungin rakennuttamien viime vuonna valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 63,6 m2; vuokra-asuntojen keskikoko oli vähän pienempi eli 61,6 m2. Valmistuneista asunnoista oli pieniä asuntoja puolet - yksiöitä 19 % ja kaksioita 3 % ja suuria perheasuntoja (4h+k ja suurempia) neljännes (24 %). Korjausrakentaminen Uudistuotannon lisäksi asuntoja on valmistunut peruskorjattuihin aikaisemmin ei-asuinkäytössä olleisiin rakennuksiin (kokonaisten rakennusten käyttötarkoitusten muutokset) ja lisäksi myös esim. toimistokäytössä olleita yksittäisiä huoneistoja on peruskorjattu asuinkäyttöön. Yhteensä viime vuonna valmistui 427 tähän ryhmään kuuluvaa uutta asuntoa. Korjausrakentamisen yhteydessä valmistuneet asunnot olivat keskimäärin tavanomaista uudistuotantoa pienempiä. Valmistuneista korjausrakennuksen asunnoista oli yksiöitä ja kaksioita 7 %, yksiöiden osuus oli 3 %. Suuria perheasuntoja (4h+keittiö ja suuremmat) oli korjausrakentamisen asunnoista 11 %; vastaavasti tavanomaisen uudistuotannon asunnoista 29 %. Peruskorjattujen uusien asuntojen keskikoko oli 69,6 m2. Korjausrakentamisen uudet asunnot sijaitsevat pääosin kantakaupungissa viime vuonna valmistuneista asunnoista oli kolme neljännestä Kuvio 8. Kaupungin rakennuttama valmistunut asuntotuotanto vuosina Taulukko 3. Kaupungin rakennuttama asuntotuotanto hallintaperusteen mukaan , lukumäärä Asuntoja Hallintaperuste yhteensä Vuokra- Omistus- Asumisasunnot asunnot oikeusas Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä; Läntisessä suurpiirissä ja Koillisessa suurpiirissä kummassakin kymmenesosa. Taulukko 4. Korjausrakennustuotannon (käyttötarkoituksen muutokset) uudet asunnot 2 27 Vuosi Asuntoja Huoneistoala/ 1h+k 2h+k 3h+k 4h+k 5h+k 6h+k yhteensä asunto lkm m 2 lkm , , , , , , , ,

6 Asuntorakentamisen myönnetyt luvat, aloitukset ja keskeneräiset rakennukset Myönnetyt luvat Viime vuonna myönnettiin asuinrakentamiseen rakennuslupia 256 k-m2 eli 16 % vähemmän kuin vuonna 26. Myönnetyillä luvilla on mahdollista rakentaa asuntoa. Se on 442 asuntoa vähemmän kuin vuonna 26, mutta kuitenkin 485 asuntoa enemmän kuin vuonna 25. Aloitetut rakennustyöt ja keskeneräiset rakennukset Vuoden 27 aikana aloitettujen uusien asuinrakennustöiden kerrosala oli 242 k-m2. Asuntoja aloitetuissa kohteissa oli 2 652, joka on 92 asuntoa vähemmän kuin vuonna 26, mutta 311 asuntoa enemmän kuin vuonna 25. Aloitetuista asunnoista oli kerrostaloasuntoja 2 116, omakoti- ja paritaloasuntoja 313 ja rivitaloasuntoja 191. Asuntojen keskikoko oli 77, m2. Viime vuonna aloitetuista asunnoista oli omistusasuntoja 21, vuokra-asuntoja 55 ja asumisoikeusasuntoja 74. Rakenteilla olevan asuntotuotannon kerrosala vuoden lopussa oli 315 k-m2. Asuntoja vuoden lopussa rakenteilla olevissa kohteissa oli 3 192, joka on 273 vähemmän kuin vuoden 26 lopussa. Vuoden lopussa rakenteilla olleista asunnoista oli omistusasuntoja 2463, vuokra-asuntoja 653 ja asumisoikeusasuntoja 74. Kuvio 9. Rakennustoiminta Helsingissä vuosina , kerrosala Myönnetyt rakennusluvat 1 k -m 2 1k-m k -m 2 12 Aloitetut rakennustyöt 1 k -m Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Keskeneräiset rakennustyöt 1 k -m 2 1k-m 2 1 k -m 2 Valmistuneet rakennukset 1 k -m Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Asuinrakennukset Toimitilarakennukset 6

7 Toimitilarakentaminen Myönnetyt rakennusluvat Toimitilarakentamiseen myönnettiin rakennuslupia 614 k-m2, joka on 273 k-m2 enemmän kuin vuonna 26. Myönnettyjen lupien poikkeuksellisen korkeaan määrään vaikuttaa rakennustyöt Vuosaaren satamassa ja erityisesti sinne rakenteilla olevat varastorakennukset. Vuosaaren sataman varastorakennusten rakennuslupien kerrosala oli 25 k-m2, joka on 1 k-m2 enemmän kuin aiemmin 2-luvulla myönnettyjen koko Helsingin toimitilarakentamisen rakennuslupien kerrosalan vuosikeskiarvo. Viime vuonna myönnettyjen toimitilarakentamisen rakennuslupien kerrosalasta Vuosaaren sataman varastorakennusten osuus oli 41 %. Liike- ja toimistorakentamiseen myönnettyjen lupien kerrosala viime vuonna oli 193 k-m2, joka on 59 k-m2 vähemmän kuin vuonna 26, mutta kuitenkin enemmän kuin vuosittain liike- ja toimistorakentamiseen 2-luvulla myönnettyjen lupien keskimääräinen kerrosala (172 k-m2). Julkiseen palvelurakentamiseen myönnettyjen lupien kerrosala oli viime vuonna 79 k-m2, joka on 64 k-m2 enemmän kuin vuonna 26. Aloitetut rakennukset Viime vuonna alettiin rakentaa 51 k-m2 uusia toimitiloja, mikä on poikkeuksellisen suuri määrä vain 198-luvun erittäin vilkkaan rakentamisen aikoina on toimitilarakentamisen aloitettujen rakennustöiden kerrosala kohonnut lähelle viime vuoden määrää. Myös aloitetun toimitilarakentamisen erittäin suuren määrään vaikuttaa Vuosaaren sataman varastojen rakentamistöiden aloittamisen ajoittuminen viime vuoteen. Vuosaaren sataman varastorakennusten osuus aloitettujen toimitilarakennusten kerrosalasta oli kolmannes. Liike- ja toimistorakentamisen aloitukset ovat myös kasvaneet. Viime vuonna aloitettiin 256 k-m2 rakentaminen, joka on 45 % enemmän kuin vuonna 26. Myös teollisuusrakennuksia alettiin rakentaa enemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Viime vuonna aloitettujen teollisuusrakennusten kerrosala oli 42 k-m2 keskimäärin 2-luvulla on aloitettu rakentaa uusia teollisuusrakennuksia 17 k-m2/vuosi. Keskeneräiset rakennukset Viime vuoden lopussa oli Helsingissä toimitiloja rakenteilla 614 k-m2. Edellisen vuoden lopusta on rakenteilla olevan toimitilan kerrosala kasvanut 341 k-m2. Liikeja toimistorakennusten rakenteilla oleva kerrosala kasvoi edellisvuoden lopusta 13 k-m2 eli 73 %. Suurin kasvu on kuitenkin varastorakentamisessa: kasvu oli 158 k-m2 vuoden 25 loppuun verrattuna. Valmistuneet rakennukset Uusia toimitiloja valmistui viime vuonna 162 k-m2 - edellisestä vuodesta määrä kasvoi 1 prosenttia. Kolme neljännestä valmistuneiden toimitilarakennusten kerrosalasta oli liike- ja toimistorakennuksia yhteensä 121 k-m2, teollisuusrakennuksia 23 k-m2 eli 14 % valmistuneista toimitiloista. 7

8 Rakentaminen alueittain Asuntorakentaminen Viime vuonna valmistuneista asunnoista yli viidesosa valmistui Itäiseen suurpiiriin Vuosaareen Aurinkolahteen ja Keski-Vuosaaren alueelle. Myös Viikin alue (Latokartanon peruspiiri) ja Arabianranta olivat edelleen asuntotuotannon painopistealueita. Lähes puolet koko valmistuneesta asuntotuotannosta sijoittui näille alueille. Vuoden lopussa rakenteilla olleista asuntotuotannossa Koillinen suurpiiri ja erityisesti Viikin alue olivat selkeitä painopistealueita. Kaikista 3192 rakenteilla olleesta asunnosta yli neljännes (899 asuntoa) oli Koillisen suurpiirin alueella ja 2 % Latokartanon peruspiirin alueella. Toimitilarakentaminen Uusia toimitiloja valmistui puolestaan eniten Koilliseen suurpiiriin, jonne sijoittui kolmannes kaikista valmistuneista toimitiloista. Koillisen suurpiirin Viikin tiedepuiston alueelle rakennetut liike- ja toimistorakennukset olivat 28 % koko kaupungin valmistuneiden liike- ja toimistorakennusten kerrosalasta. Myös Läntisen suurpiirin alueelle Ruskeasuolle valmistui viime vuonna suuria toimistorakennuksia. Kuvio 11. Valmistuneet asuinrakennukset osa-alueittain, alueet joissa eniten valmistunutta kerrosalaa Kuvio 1. Kymmenen osa-aluetta, joille valmistui eniten asuntoja vuonna 27 Aurinkolahti Latokartano Arab.ranta/Toukola K-Vuosaari Kumpula Hertton.ranta Tapanila Pit.mäen teol al Viikinranta Hermanni lukumäärä Kuvio 12. Valmistuneet toimitilarakennukset osa-alueittain, alueet joissa eniten valmistunutta kerrosalaa Asuninrakennukset, 27 Muut kuin as.rakennukset, Aurinkolahti Latokartano Arab.ranta/Toukola Hertton.ranta K-Vuosaari Tapanila Pit.mäen teol al Hermanni Yliskylä Lassila kerrosala Viikin tiedepuisto Ruskeasuo P-Pasila Ruoholahti Niinisaari Herttoniemen teol al Siltamäki Käpylä Tattarinharju Viikinranta kerrosala 8

9 Kuvio 13. Valmistuneiden asuntojen määrät osa-alueittain Helsingissä vuonna 27 Tapanila 27 valmistuneet asunnot, lukumäärä Ei asuntotuotantoa Lassila Latokartano Mellunmäki Pit.mäen teoll.alue Kumpula Arab.ranta/ Toukola Viikinranta Keski- Vuosaari Aurinkolahti Hermanni Hertton. ranta Yliskylä Lauttasaari Kuvio 14. Muihin kuin asuinrakennuksiin valmistunut kerrosala osa-alueittain Helsingissä vuonna 27 Siltamäki 27 valmistunut rakennustuotanto, muut kuin asuinrakennukset, kerrosala Tapanila Puistola Tattariharju Ei valmistunutta tuotantoa Pitäjänm. teoll.alue Pohj. Pasila Ruskeasuo Käpylä Arab.ranta/ Toukola Viikin tiedepuisto Viikinranta Roihup. teoll.alue Hertton. teoll.alue Vartioharju Niinisaari Taka- Töölö Ruoholahti Kamppi Jätkäsaari 9

10 Käsitteet ja määritelmät Aineisto pohjautuu pääosin Helsingin rakennusvalvonnan rakentamista koskevaan rekisteristä saatuihin tietoihin rakennusluvanvaraisesta rakentamisesta. Uudisrakentamista koskevat tiedot sisältävät uusien rakennusten lisäksi tiedot rakennusten laajennuksista. Lisäksi julkaisussa on esitetty tietoja korjausrakentamiseen liittyvästä asuntotuotannosta. Asuinrakennuksella tarkoitetaan ympärivuotiseen käyttöön varustettua rakennusta, jonka kerrosalasta yli puolet on asuinhuoneistoalaa. Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäynti ulkoa, porraskäytävästä tai siihen verrattavasta tilasta. Hallintaperuste Asunnot on luokiteltu rakennuksen asuntojen pääasiallisen hallintaperusteen mukaan omistusasunnoiksi vuokra-asunnoiksi asumisoikeusasunnoiksi. Huoneistoala on huoneistoa rajoittavien seinien sisäpintojen rajoittama ala. Kaupungin rakennuttama tuotanto tarkoittaa asuntotuotantoa, jonka rakennuttajana on toiminut Helsingin kaupunki (asuntotuotantotoimisto). Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Julkaisussa on keittiöksi luokiteltu myös tupakeittiö ja keittotila. Keittokomero on alle 7 m2 suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila. Kerrosala Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita taikka muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat ja niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Rahoitusmuoto Asuntotuotanto on luokiteltu rahoitusmuodon mukaan valtion tukemaan tuotantoon (ARA-tuotanto) vapaarahoitteiseen tuotantoon. Julkaisussa on käytetty valtion tukemasta asuntotuotannosta lyhennettä ARA-asuntotuotanto, johon on luettu sekä aravalainalla että valtion korkotuella tuotetut asunnot. Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennuksen käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mihin suurinta osaa rakennuksen kerrosalasta käytetään. Käytetyt pääryhmät ovat: Asuinrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Palo- ja pelastustoimen rakennukset Muut rakennukset Lisäksi tilastossa on käytetty seuraavia yhdistettyjä pääryhmiä: Liike- ja toimistorakennukset, johon kuuluu Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Julkiset palvelurakennukset, johon kuuluu Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Palo- ja pelastustoimen rakennukset Talotyyppi Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erilliset pientalot. Ryhmään luetaan 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset. Rivi- ja ketjutalot. Ryhmään luetaan asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Asuinkerrostalot. Ryhmä sisältää vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin ryhmiin. Toimitila on rakennus tai sen osa, joka on saman luonnollisen tai oikeudellisen henkilön hallinnassa ja jota käytetään muuhun toimintaan kuin asumiseen. Jos sama henkilö sekä asuu että harjoittaa muuta toimintaa samassa rakennuksessa, määritellään muuhun kuin omaa asumiseen käytetty tila omaksi toimitilakseen. Valmistumisvuosi Valmistumisvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. 1

11 Taulukko 5. Valmistuneet asuinhuoneistot Helsingissä vuosineljänneksittäin Vuosi ja Kokonaisasuntotuotanto Valtion tukema tuotanto (sis. korkotukilainat) Kaupungin neljännes Omistus- As.oikeus- Vuokra- Omistus- As.oikeus- Vuokra- rakennuttama Yhteensä asunnot asunnot asunnot Yhteensä asunnot asunnot asunnot tuotanto Vuosineljänneksittäin 25 I II III IV I II III IV I II III IV Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja 11

12 Taulukko 6a. Valmistuneet asunnot huoneluvun mukaan vuosina 2 27, keittiötä ei lasketa huoneeksi Huoneluku lkm Kaikki asunnot Yhteensä ARA-asunnot Yhteensä Vapaarahoitteiset Yhteensä Omistusasunnot Yhteensä Vuokra-asunnot Yhteensä Asumisoikeusasunnot Yhteensä Huom: Huonelukuun kuuluu huoneen/huoneiden lisäksi joko keittiö, keittokomero, keittotila, tupakeittiö tms. 12

13 Taulukko 6b. Valmistuneet asunnot huoneluvun mukaan vuosina 2 27, keittiötä ei lasketa huoneeksi, % Huoneluku % Kaikki asunnot Yhteensä 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1 13, 9,7 14,3 13,3 13,1 12,8 16, 18, 2 38,6 38,7 32,3 38,3 37,4 35,8 36,3 27,9 3 24,1 29, 25,9 23,3 26,5 23,4 21,5 25,5 4 17,6 15,5 19, 16, 15,6 18,9 17,7 2, 5 5,8 5,5 6,4 7,1 5,7 6,7 6,2 6,4 6,9 1,7 2, 2,1 1,8 2,4 2,2 2,2 ARA-asunnot Yhteensä 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1 16,4 1,5 25, 15, 17,9 33,9 38,2 43,2 2 42,1 38,9 34,6 42,2 42,2 39,8 36,9 27,4 3 22,3 27,7 2,3 23,6 25,4 18,8 13,8 17,7 4 15,3 17,5 15,3 14,5 11,9 6,1 9,1 9, 5 3,8 4,9 4,3 4, 2,3 1,2 1, 2,1 6,2,5,5,7,2,2 1,,7 Vapaarahoitteiset Yhteensä 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1 8,8 9,3 5,9 11,4 8,7 5,9 8,6 6,7 2 34,5 38,5 3,5 34, 33,1 34,5 36,2 28,2 3 26,3 29,6 3,4 22,9 27,4 24,9 24,1 29, 4 2,4 14,4 21,9 17,6 18,9 23,1 2,6 24,9 5 8,2 5,8 8,1 1,6 8,7 8,4 7,9 8,3 6 1,8 2,3 3,1 3,6 3,1 3,1 2,6 2,9 Omistusasunnot Yhteensä 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1 5,6 8,5 4,6 9,2 7,5 4,2 7, 3,3 2 31,1 37,4 26,1 34,7 33,5 33,6 34,4 27,7 3 29,2 28,5 31,2 23,7 29,1 25,8 24,7 3,8 4 22,9 16,1 25,1 18,2 18,8 24,2 22,2 26,1 5 9,5 6,8 9,6 1,6 8,3 8,9 8,7 9, 6 1,8 2,8 3,4 3,6 2,7 3,2 2,9 3,2 Vuokra-asunnot Yhteensä 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1 21,5 15,2 33,8 2,6 26,7 36, 39,9 49,3 2 47, 43,9 39,3 42,7 49, 41,9 38,7 27,7 3 18,6 29,5 16,4 2,8 17,2 17, 12,9 13,4 4 1,4 8,6 8,5 11,6 5,8 4,3 6,5 7,9 5 2,2 2,4 1,5 3,6 1,,6 1, 1,4 6,3,4,6,7,3,1 1,,3 Asumisoikeusasunnot Yhteensä 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1 3,8 5,3,5 8,9 7,9 7, 14,6 2 3,9 34,5 38,9 4,1 28,5 5, 31,6 3 28,7 29,8 3,8 28,5 36,7 24,6 31,6 4 29,1 24,5 22,9 19,2 24,1 18,4 15,8 5 7,5 5,8 6,9 3,4 2,8, 4,4 6,,1,,,, 1,9 Huom: Huonelukuun kuuluu huoneen/huoneiden lisäksi joko keittiö, keittokomero, keittotila, tupakeittiö tms. 13

14 Taulukko 7. Myönnetyt rakennusluvat rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asunkerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varasto Muut toja nukset yhteensä mistorak.1) velurak. 1) suusrak. rak. rak. 1) Kerrosala, m 2 lkm Vuosineljänneksittäin 2 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään. Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja 14

15 Taulukko 8. Aloitetut rakennukset rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asunkerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varasto Muut toja nukset yhteensä mistorak. 1) velurak.1) suusrak. rak. rak.1) Kerrosala, m 2 lkm Vuosineljänneksittäin 2 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään 15

16 Taulukko 9. Keskeneräiset rakennustyöt rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Vuosi ja Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asunneljännes kerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varasto- Muut toja nukset yhteensä mistorak. 1) velurak. 1) suusrak. rak. rak.1) Kerrosala, m 2 lkm Keskeneräiset talonrakennustyöt vuoden viimeisen neljänneksen lopussa Keskeneräiset talonrakennustyöt vuosineljänneksen lopussa 2 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään 16

17 Taulukko 1. Valmistuneet rakennukset rakennuksen pääkäyttötarkoituksen 1) mukaan Helsingissä ; kerrosala Vuosi ja Yhteensä Asuin- Muut kuin Näistä Asunneljännes kerrosala raken- asuinrak. Liike- ja toi- Julkiset pal- Teolli- Varasto Muut toja nukset yhteensä mistorak. 1) velurak. 1) suusrak. rak. rak. 1) Kerrosala, m 2 lkm Vuosineljänneksittäin 2 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV ) Rakennusten käyttötarkoitusluokitus on vuoden 2 alusta muuttunut Suomen virallisen tilaston (Tilastokeskus) käyttämän luokituksen mukaiseksi. Muutoksen seurauksena liike-ja toimistorakennusten, julkisten palvelurakennusten ja ns. muiden rakennusten sarjojen sisällöt vähän muuttuvat. Merkittävin muutos on, että muiden rakennusten ryhmästä liikenteen rakennukset siirtyvät liike-ja toimistorakennusten ryhmään sekä palo-ja pelastustoimen rakennukset julkisten palvelurakennusten ryhmään Huom! Neljännesvuositiedot eivät täsmää vuositietoihin, koska neljännesvuositiedot ovat ennakkotietoja 17

18 Kuvio 15. Valmistuneiden asuntojen kerrosala kaupunginosittain Helsingissä vuonna valmistuneet asuinrakennukset, kerrosala Tapanila Ei asuinrakennustuotantoa Lassila Pit.mäen teoll.alue Kumpula Arab.ranta/ Toukola Viikinranta Latokartano Mellunmäki Keski- Vuosaari Aurinkolahti Hermanni Hertton. ranta Yliskylä Lauttasaari Jollas Munkkisaari 18