Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Liite

1 Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 16.2.2016 Liite Kulttuurin tulosyksikön vuoden 2016 käyttösuunnitelma Kulttuurin tulosyksikkö 2 Kaupunginkirjasto 4 Kulttuuri, netto 6 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut 6 Espoon kaupunginmuseo 8 Kaupunginorkesteri 9 Talous 11

2 35 KULTTUURILAUTAKUNTA 3 Toimintatulot 5 844 1 740 1 740 1 768 1 796 4 Toimintamenot -56 474-48 128-48 704-49 189-49 672 GAAA Toimintakate -50 630-46 388-46 964-47 421-47 876 70 Suunnitelmapoistot -607-542 -1 293-1 825-1 912 PAAA Tilikauden tulos -51 237-46 930-48 257-49 246-49 788 Utgifter Menot euroa/asukas 213 178 177 177 176 9535 Koneet ja kalusto Tulot 36 0 0 0 0 Menot -696-2 316-3 812-1 177-1 525 Netto -660-2 316-3 812-1 177-1 525 Määräraha on ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen sekä muun jaksotettavan irtaimen hankintaan. Vuonna 2016 valmistuu ja otetaan käyttöön kaupunginkirjaston vuokratila Ison Omenan palvelutorilla. KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Tulosyksikkö jakautuu neljään palvelualueeseen: kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Lisäksi tulosyksikkötasoisesti tehdään yhteistä viestintää ja tiedotusta, strategia- ja arviointityötä sekä valmistellaan kulttuurilautakunnan alaiset avustukset ja yhteistyöperiaatteet kumppaneiden kanssa. Myös Kulttuuria kaikille - palvelut tuotetaan ja koordinoidaan tulosyksikkötasoisesti. Palvelualueista kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut kuuluvat yhteiseen nettobudjettiin. Kaupunginkirjasto ja tulosyksikön muu toiminta, kuten avustukset, hallinto ja viestintä, ovat bruttobudjetoituja. KulttuuriEspoo 2030 linjaukset hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa 2015. Vuoden 2016 aikana tehdään linjauksista konkreettisia toimenpiteitä ja suunnitelma miten valtuuston asettamat tavoitteet voidaan kulttuurin tulosyksikön osalta toteuttaa. Tähän kuuluu tärkeänä osana yhteistyön lisääminen ja kumppaneiden hakeminen hallintokuntia ja sektorirajoja ylittäen sekä ulkopuolisten yhteistyötahojen kartoittaminen ja kontaktointi. Avustusmäärärahan kokonaisvaraus vuodelle 2016 on 10,86 milj. euroa sisältäen mm. toimintaavustukset, kohdeavustukset ja tiloihin liittyviä tukia sekä sisäisiä eriä. Vuoden 2016 kohdeavustuksina myönnettävien lähikulttuuriavustusten myöntämisessä painotetaan erityisesti sellaisia tapahtumia ja toimintaa, joissa Espoon kaupunkiympäristöjä kehitetään asukaslähtöisesti, yhdessä erilaisten asukasryhmien kesken ja kestävä elämäntapa huomioiden. Kulttuuri- ja taideyhteisöjen kanssa tiivistetään edelleen sekä kehitetään yhteistyötä ja yhteisiä Espoo-tarinan tavoitteita.

3 KulttuuriEspoo - brändin tunnettuuden ja näkyvyyden lisääminen on yksi vuoden tärkeimmistä tavoitteista. Tunnettuutta pyritään lisäämään esimerkiksi yhteisillä tapahtumasivuilla, jotka avataan syksyllä. Myös KulttuuriEspoon visuaalisen ilmeen laaja käyttöönotto kulttuurin tulosyksikössä lisää tapahtumien ja palveluiden tunnettuutta Espoossa ja koko pääkaupunkiseudulla. Tunnettuuden ja näkyvyyden lisäämisen kautta tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta sekä löytää uusia yleisöjä. Kulttuuria kaikille - palveluiden osalta KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolun toiminta sopii uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin ja antaa opettajille välineitä niiden toteuttamiseen. Palvelun käytettävyyttä parantavien verkkosivujen kehittäminen aloitetaan. Kulttuurineuvolan toimintaa laajennetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, Metropolia ammattikorkeakoulun ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Kaikukortin toiminta on myös soten kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä, joka alkoi vuonna 2015 OKMn pilottihankkeena Espoossa. Vuoden 2016 aikana Kaikukortin toimintaa vakiinnutetaan ja laajennetaan Espoossa. Kulttuurikaveri- verkoston toimintaa jatketaan. Kulttuuriketjun kautta viedään edelleen pienimuotoisia kulttuuriesityksiä ja tapahtumia palvelutaloihin Espoossa. KULTTUURILAUTAKUNTA pl. työväenopisto () ja kulttuuri Toimintatulot 1 041 950 950 970 990 Toimintamenot -31 550-32 285-32 893-33 219-33 543 Toimintakate -30 509-31 335-31 943-32 249-32 553 Suunnitelmapoistot -228-104 -665-1 165-1 222 Tilikauden tulos -30 737-31 439-32 608-33 414-33 775 Menot euroa/asukas 119 120 120 119 119 350 KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Tehtäväalue sisältää tulosyksikön johdon ja kehittämisen määrärahat sekä avustukset. Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot -12 618-12 716-13 016-12 811-12 871 Toimintakate -12 617-12 716-13 016-12 811-12 871 Tilikauden tulos -12 617-12 716-13 016-12 811-12 871 Menot euroa/asukas 48 47 47 47 47

4 352 KAUPUNGINKIRJASTO Palvelut Kirjasto on yhteisönsä voimavara. Kirjasto tarjoaa tilaa sivistykseen, elämyksiin ja oleskeluun sekä mahdollisuuden kohdata erilaisia elämäntapoja ja arvoja. Kirjasto kantaa yhteiskuntavastuuta painopisteinä lapset ja nuoret, moniarvoisuus, monikulttuurisuus ja heikompien aseman puolustaminen. Moniarvoinen yhteiskunta luo elämälle ja työnteolle hyvät edellytykset. Palveluista kriittisin on aukiolo. Oppiminen ja monipuolisen oppimisympäristön tarjoaminen ovat kirjaston vahvuuksia. Kirjastossa eri sukupolvet oppivat toisiltaan ja asiakkaat sekä henkilökunta opettavat toisiaan. Sivistystä ei ole ilman tarinoita ja tietoa. Kirjaston toimintakulttuuri on rohkea ja toimintatavat ketteriä. Mittarit TA Lainauksia 4 084 038 4 000 000 4 000 000 4 000 000 4 000 000 Lainauksia/asukas 15,7 14,9 14,6 14,4 14,2 Käyntejä 3 427 791 3 600 000 3 600 000 3 600 000 3 600 000 Käyntejä/asukas 12,9 13,4 13,1 12,9 12,7 Verkkokäyntejä (HelMet kokonaisuudessaan) 8 212 190 8 600 000 8 600 000 8 600 000 8 600 000 Menot euroa/lainaus 4,95 4,89 4,96 5,02 5,09 Kirjastohankinnat kpl 65 002 70 000 70 000 70 000 70 000 Aineistomääräraha euroa/asukas 5,10 5,00 4,50 5,00 5,00 Toiminnan kehittäminen Kaupunginkirjasto priorisoi toiminnassaan aukioloaikoja sekä lasten ja nuorten palveluja. Aukioloajoista pyritään pitämään kiinni vähentyneistä resursseista huolimatta. Kahden vilkkaimman toimipisteen Sellon ja Iso Omenan kirjaston aukioloajat priorisoidaan tarvittaessa muiden ohi. Lähikirjastojen aukioloaikoja laajennetaan omatoimiaukiolon käyttöönotoilla. Vuoden 2016 aikana omatoimilaitteistot asennetaan kaikkiin niihin yksivuorokirjastoihin, joissa niitä ei vielä ole. Lasten ja nuorten palveluissa keskiössä on uudenlaisen oppimisen tukeminen. Kirjasto tarjoaa uusissa opetussuunnitelmissa mainittuja uudenlaisia ja monipuolisia oppimisympäristöjä ja välineistöä. Erityisesti korostuu digitaalisten välineiden käyttö. Kaupunginkirjasto kantaa omalta osaltaan vastuuta turvapaikanhakijoiden kotoutumisesta. Kirjastot tarjoavat avoimen, maksuttomana tilan, jossa tulijoiden on mahdollista tutustua kantaväestöön sekä löytää itselleen mielekästä tekemistä. Kirjasto tukee myös kielen oppimista tarjoamalla mm. kielikahvilatoimintaa. Kirjastojen väliset aineistokuljetukset vaativat runsaasti henkilötyötä, josta aiheutuu logistisia ostopalvelutarpeita. Kaupunginkirjasto on vuoden 2016 alussa ottanut käyttöön ns. aineiston kellutuksen, joka tehostaa logistiikkaa kuljetustarvetta vähentämällä sekä parantaa aineiston saatavuutta asiakkaan näkökulmasta. Muualla saadun kokemuksen mukaan kellutus vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös teosten kappalemäärätarpeeseen. Kevään 2016 aikana aineiston identifointimenetelmä uudistetaan teknisesti siten, että otetaan käyttöön RFID-tunnistus. Myös RFID mahdollistaa logististen prosessien tehostamisen. Samalla asiakkaan asiointiprosessi helpottuu, kun hän voi lainata useita teoksia yhtenä pinona. Henkilöstö Kirjastopalveluja tarjoaa aktiivinen ja osaava henkilökunta. Kirjastolainen oppii jatkuvasti uutta ja työskentelee siellä, missä hänen osaamistaan tarvitaan.

5 Talous Toimintatulot 1 040 950 950 970 990 Toimintamenot -18 932-19 569-19 877-20 408-20 672 Toimintakate -17 892-18 619-18 927-19 438-19 682 Suunnitelmapoistot -228-104 -665-1 165-1 222 Tilikauden tulos -18 119-18 723-19 592-20 603-20 904 Menot euroa/asukas 71 72 72 74 75 Iso Omenan kirjasto siirretään osaksi Ison Omenan palvelutoria. Kokonaan uuden palvelukonseptin käyttöönotto saattaa aiheuttaa ennakoimattomia menopaineita. Yhteiskunnallinen kehitys on tuonut mukanaan levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä, joita esiintyy enenevässä määrin myös kirjastoissa. Erityisesti isot aluekirjastot hyvien liikenneyhteyksien varrella keräävät toimintaa, jonka hillitsemiseen tarvitaan turvallisuusalan ammattilaisia. Iso Omenan palvelutorilla on varauduttu asiaan vahtimestari- ja vartiointipalveluita hankkimalla. On mahdollista, että Sellon ja Entressen kirjastoissa tarvitaan myös koko aikaista vartiointia. Jatkuvan vartioinnin kuluihin ei ole voitu varautua riittävällä tasolla talousarviosuunnittelun yhteydessä. Investoinnit Vuonna 2016 Kirjasto Omena siirtyy osaksi Ison Omenan palvelutoria. Vuosien 2017 2020 investoinnit koskevat Espoonlahden kirjasto- ja kulttuuritilan ensikertaista kalustamista, Haukilahden ja Karhusuon lähikirjastojen toimitilojen uudelleen järjestämishankkeita sekä Tapiolan aluekirjaston siirtämistä uusiin tiloihin ja teknisen laitteiston täydentämistä.

6 357 KULTTUURI, netto Nettobudjetoidun kulttuurin sitova toimintakate on -15 021 000 euroa. Toimintatulot 1 616 790 790 798 806 Toimintamenot -16 004-15 813-15 811-15 970-16 129 Toimintakate -14 388-15 023-15 021-15 172-15 323 Suunnitelmapoistot -320-437 -629-659 -689 Tilikauden tulos -14 708-15 460-15 650-15 831-16 012 Menot euroa/asukas 60 59 58 57 57 Kulttuurin toimintamenot yksiköittäin vuosina 2014 2018 Tapahtuma- ja kulttuuripalvelu 8 461 8 376 8 447 8 455 8 527 Kaupunginmuseo 3 695 3 755 3 660 3 757 3 792 Kaupunginorkesteri 3 848 3 682 3 704 3 759 3 810 Kulttuuri yhteensä 16 004 15 813 15 811 15 970 16 129 TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT Palvelut Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaa kulttuuritalojen ja -tilojen toiminnasta, varustelusta ja tekniikasta. Lisäksi se vastaa alueellisesta kulttuurityöstä sekä sivistystoimen tapahtumayhteistyöstä tuottamalla ja koordinoimalla suurtapahtumia. Tapahtuma- ja kulttuuripalveluihin kuuluu Espoon Kulttuurikeskus, Sellosali, Näyttelykeskus WeeGee, Kannusali, Karatalo ja Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora sekä alueellinen kulttuurityö ja sivistystoimen tapahtumatyö. Kohderyhmistä keskiössä ovat lapset ja ikäihmiset.

7 Mittarit TP 2015 arvio Kävijöitä Näyttelykeskus WeeGee* 321 722 306 081 Espoon Kulttuurikeskus 176 685 176 978 Sellosali 41 719 53 242 Alueelliset kulttuuripalvelut 71 218 88 144 -Karatalo 33 600 36 192 -Taidetalo Pikku-Aurora 14 474 16 722 -Kannusali** 8 978 25 503 -Seinätön aluetyö ja projektit 14 166 9 727 Tapahtumat 36 500 60 000 * sisältää myös KAMUn (kaupunginmuseo) kävijät ** Kannusalin peruskorjaus kesä 2013- talvi 2014 Toiminnan kehittäminen Espoo-tarinaan pohjautuvan toiminnan painopisteenä on korkeatasoinen ja monipuolisesti kuntalaisia palveleva tapahtumatarjonta sekä kulttuuripalvelut. Palveluja suunnataan erityisesti lapsille ja perheille, maahanmuuttajataustaisille asukkaille sekä ikäihmisille niin, että toiminnassa huomioidaan monimuotoinen Espoo. Toimintaa kehitetään hakemalla kumppanuuksia ja laajentamalla yhteistyöverkostoja. Konsepteja ja tuotantoja tehdään yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa, poikkihallinnollisesti ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa. Korkeatasoisesta ja kilpailukykyisestä tapahtumatarjonnasta huolehditaan jatkossakin. Espoon Kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee ja Sellosali Toiminnan tavoitteena on kasvattaa Espoon tunnettuutta korkean profiilin kulttuurikaupunkina tuottamalla kiinnostavia ja monipuolisia ohjelmasisältöjä sekä kehittämällä tapahtumien tunnettuutta ja vetovoimaa. Korkeatasoinen tarjonta on osa Espoo Innovation Garden -konseptia ja vahvistaa osaltaan sen toteuttamista. Länsimetron tuloon varaudutaan tapahtumatoiminnassa ja kaupungin elävöittämishankkeissa sekä niiden markkinoinnissa. Ahertajankulman rakennustöiden vaikutukset WeeGeen toimintaan pyritään ennakoimaan siten, että työmaan räjäytykset eivät vaikuta talon toimintaan ja WeeGeen juhlavuosi 2016 voidaan toteuttaa rakennustöistä huolimatta. WeeGeen juhlavuoden tavoitteena on nostaa näyttelykeskuksen profiilia ja tarjota yleisölle ajankohtaisia ja kiinnostavia sisältöjä. Suomi 100- hankkeen koordinointia hoidetaan kaupunkitasoisesti palvelualueen toimesta. Aluekulttuurityö, Kannusali, Karatalo ja Taidetalo Pikku-Aurora Aluekulttuuritaloissa tehdään laadukasta, matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa eri-ikäisille kuntalaisille. Aluekulttuurityön painopisteet ovat kaupunkitilojen elävöittäminen ja katvealueiden palvelujen saatavuuden lisääminen, Pikku-Auroran meijerin korjaushanke sekä Espoonlahden uudet toimintatilat. Myös seinätön, ns. elävä kaupunkikulttuuri laajentaa toimintaansa ja pyrkii selvittämään kuntalaisten tarpeita entistä paremmin. Tapahtumatoiminta Tapahtumatoiminnan keskiössä ovat Suomi 100 -hankkeen käynnistys Espoossa sekä Espoo-päivän ja elävän kaupunkikulttuurin toimintojen rakentaminen sekä Länsimetron käynnistymiseen liittyvät tapahtumat, mihin liittyen tehdään selvitystä Espoon omasta valotapahtumasta.

8 Sivistystoimen sisäisen tapahtumayhteistyön kehittäminen ja koordinointi sekä siihen liittyvien työkalujen rakentaminen ja erikseen sovittujen suurtapahtumien tuottaminen jatkuvat. Itsenäisyyspäivän konsertin streamauksen jatko suunnitellaan. Henkilöstö Henkilöstön koulutuksessa keskitytään asiakaskokemusten ja toimintatapojen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämiseen kiinnitetään erityishuomiota. Talous ja investoinnit Lähivuosien investoinnit keskittyvät tapahtumatoiminnan sekä näyttämö- ja esitystekniikan ylläpitoon. Suomi 100 -hankkeen koordinointiin ja vuoden 2017 markkinointiin varaudutaan. KAUPUNGINMUSEO Palvelut Kaupunginmuseo on tallennus-, tieto- ja toimintakeskus, joka tarjoaa palveluja espoolaisten historiaan ja kulttuuriperintöön liittyen. Museo tuo historian voimavaraksi tähän päivään ja rakentaa espoolaista identiteettiä. Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti museo toimii rakennusja maankäyttölain tarkoittamana kulttuuriympäristöviranomaisena. Mittarit TA Museo- ja näyttelykävijöitä* 50 265 69 000 70 000 65 000 75 000 Asiantuntijapalvelut (arkisto, neuvonta ym.), asiakkaita 445 500 600 700 800 Lapsia ja nuoria museopedagogisessa toiminnassa 20 538 23 000 22 000 22 500 24 000 Museokokoelmien kokonaismäärä 247 816 250 500 250 550 250 600 250 700 Opastusten lukumäärä 1 445 1 900 1 900 1 700 2 100 Viranomaislausunnot 63 75 73 72 70 * Sisältää myös KAMUn (kaupunginmuseo) kävijät. Toiminnan kehittäminen Museon toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan osana Espoo-tarinaa. Museon kansainvälinen toiminta suunnitellaan pitkäjänteisesti. Vuonna 2016 päivitetään kokoelmapoliittinen ohjelma, otetaan käyttöön vuonna 2015 valmistunut tutkimus- ja julkaisupolitiikka sekä aloitetaan toimintakokonaisuuden osaksi tulevien näyttely- ja yleisöpoliittisten ohjelmien laadinta. Kansainvälinen, Rooman Colosseum-museon kanssa yhteistyössä tuotettu Gladiaattorit-näyttely Näyttelykeskus WeeGeen KAMU-näyttelytilassa jatkuu maaliskuuhun 2016 asti, samoin lapsille ja nuorille suunnattu museopedagoginen näyttelyohjelma. Vuonna 2016 käynnistyy paikallista identiteettiä vahvistava, Kauklahden lasitehdasta käsittelevä suurnäyttely ja sen ohjelmisto. Talousarviovuonna toteutetaan myös aiheeseen liittyvä julkaisu. Pentalan saaristomuseon avaamiseksi kesällä 2018 vaadittavia toimenpiteitä ja tiivistä yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa jatketaan. Talomuseo Glimsin perusnäyttely avataan uusittuna yleisölle ja toimintaa kehitetään. Alueelle tarvittavan kävijäkeskuksen hankesuunnittelua jatketaan. Osana valtakunnallista TAKO-tallennusprojektia museo tallentaa espoolaista saaristoelämää ja peliteollisuutta. EMMAn kanssa valmistellaan yhteisen kokoelmakeskuksen hankesuunnitelmaa. Kauko-kokoelmahallintajärjestelmää kehitetään ja museokokoelman aineistoa siirretään valtakunnalliseen Finna-kokoelmahallintajärjestelmään.

9 Henkilöstö Henkilöstöresurssien käyttö ja lisätarve erityisesti uuden saaristomuseon suhteen pyritään ratkaisemaan talouden antamissa rajoissa. Henkilöstön työssä jaksamiseen kiinnitetään huomiota, ja uusia johtamiskäytäntöjä kehitetään tätä tukemaan. Henkilöstön osaamista kehitetään museoalan ja kaupungin koulutuksissa. Talous ja investoinnit Uuden toiminnan vaatiman työmäärän vuoksi Pentalan saaristomuseon valmistelu luo paineita kokoelmatyöhön ja tutkimukseen, toiminnan suunnitteluun sekä konservointiin. Työ hoidetaan projektiluonteisesti. Museon monipuolisen ja julkisuuskuvaa tukevan tulonmuodostuksen kehittämistä jatketaan. Museon investoinnit kohdistuvat tulevan saaristomuseon tarpeisiin, KAMU-näyttelytilan tekniseen uudistukseen ja Glimsin Pikkutuvan palauttamiseen yleisötoimintaan. KAUPUNGINORKESTERI Palvelut Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta ja säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä levyttää suomalaisille ja ulkomaalaisille levy-yhtiölle. Lisäksi orkesteri tekee lapsille ja nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua monipuolista konsertti- ja kulttuurikasvatustoimintaa. Orkesteri toimii laajassa yhteistyöverkostossa pääkaupunkiseudun kulttuuritoimijoiden ja festivaalien kanssa. Mittarit TA Varsinaisia konsertteja 57 48 50 51 52 - Espoossa 52 42 44 45 46 - muualla Suomessa 4 2 2 3 4 - ulkomailla 1 4 4 4 4 Muita tilaisuuksia 57 50 50 50 50 Levytyksiä 1 3 3 3 4 Kuulijoita yhteensä 31 236 45 000 38 000 39 000 40 000 - lapset ja nuoret 3 760 6 000 5 000 5 500 5 600 - Tapiolasali keskimäärin/konsertti 570 630 630 630 630 Suomalaisen musiikin osuus ohjelmistosta, % 20 20 20 20 20 Kantaesitysten määrä 5 3 3 3 4 Orkesterikustannukset euroa/asukas 13,77 13,90 13,67 13,62 13,55 Toiminnan kehittäminen Orkesteri toteuttaa tehtäväänsä espoolaisen kulttuuriprofiilin vahvistajana sekä korkeatasoisten taideelämysten tuottajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä huippusolisteja ja -kapellimestareita sekä esiintymällä ulkomailla Espoon edustajana. Vuonna 2016 järjestetään 50 konserttia, joista 44 Espoossa. Ulkomainen kiertue suuntautuu Hongkongiin. Kotimaassa esiinnytään pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. Lisäksi järjestetään 50 matalan kynnyksen tilaisuutta, joissa muusikot ja yleisö kohtaavat. Näitä ovat kouluvierailut, KULPS! -konserttien oheistapahtumat, neuvola-, palvelutalo-, sairaala- ja päiväkotiesiintymiset sekä yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset ja taiteilijatapaamiset. Uutena toimintamuotona on yhteistyö espoolaisten vastaanottokeskusten kanssa.

10 Henkilöstö Tapiola Sinfoniettan johtamisjärjestelmän kehittämistä jatketaan vuonna 2015 työstetyn strategian mukaisesti. Työnkuvien selkeyttämistä ja prosessikuvauksien tarkentamista jatketaan. Henkilöstön keski-ikä on nyt 47,6 vuotta. Suunnitelmakauden aikana varaudutaan ikärakenteesta johtuviin haasteisiin. Kokouskäytännöt, kehityskeskustelut ja säännöllisen vuorovaikutuksen muodot on määritelty toimintaohjeessa. Orkesterin taiteellisen tason ylläpidon ja kehittämisen sekä muusikoiden ikääntymisen aiheuttamat muutokset edellyttävät tulevaisuudessa lisäresurssin saamista orkesteriin. Talous ja investoinnit Talouden ja tuottavuuden parantamiseen liittyy tulojen lisääminen. Pääsylipputulojen kertymää kasvatetaan korottamalla maksullisten tilaisuuksien hintoja ja kasvattamalla kuulijamääriä. Myös muita tuloja lisätään etsimällä uusia yritysyhteistyökumppaneita ja hakemalla apurahoja. Orkesterin investoinnit keskittyvät soitintilanteen parantamiseen. Soinnillisesti erityisen vaativia tehtäviä varten on hankittu joitakin arvosoittimia ja jousia. Tätä toimintaa jatketaan.

11 Käyttösuunnitelma 2016 Talous Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 5.12.2015. Käyttösuunnitelma on laadittu kulttuurin talousyksikön organisaation ja toimintaohjeen mukaisesti. Kulttuurilautakunnan toimintamenot ovat noin 48 milj. euroa ja tulotavoite on noin 1,7 milj. euroa. Suomenkielinen työväenopisto siirtyi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan 1.1.2015 lukien ja ruotsinkielinen työväenopisto Arbis ruotsinkieliset sivistyspalvelut-yksikköön. Alustava jako tiliryhmiitäin 1 000 tp 2013 tp 2014 tp 2015 mta 2015 ks 2016 Henkilöstömenot 23 090 22 225 17 001 17 154 17 195 Palveluijen ostot, ulkoiset 5 812 5 346 4 825 4 363 4 291 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset 3 048 2 721 2 713 2 337 2 293 Avustukset, ulkoiset 11 204 7 821 7 790 7 791 7 856 Vuokrat ulkoiset 240 260 94 63 672 Muut ulkoiset 347 386 369 335 326 Sisäiset ostot: toimitilat, siivous ICT, muut 20 810 17 715 16 865 16 085 16 701 Toimintamenot 64 551 56 474 49 658 48 128 48 704 Toiminta tulot 5 735 5 844 3 450 1 740 1 740 Toimintakate -58 816-50 630-46 208-46 388-46 964 Sisäiset ostot: toimitilat, siivous ICT, muut Toimitilavuokrat 16 021 13 784 12 703 12 872 12 501 Siivous, ICT, muut 4 789 3 931 4 162 3 213 3 570 Tp 2015 toimintatuloissa ja toimintamenoissa kirjaus valmistus omaan käyttöön 0,82 milj. euroa. Sisäiset ostot: toimitilat, siivous ICT, muut 34 % Toimintamenojen %-jako 2016 Henkilöstömenot 35 % Muut ulkoiset 1 % Vuokrat ulkoiset 1 % Avustukset, ulkoiset 16 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset 4 % Palveluijen ostot, ulkoiset 9 % Käyttösuunnitelmaa valmistellaan edelleen, joten muutokset ovat mahdollisia.

12 Kulttuurilautakunta Investoinnit v. 2016 95 Koneet ja kalusto (1 000 ) 99070 Kaupunginkirjasto 2 520 Ison Omenan palvelutori 99070 Kaupunginkirjasto 380 Omatoimiasennukset ja RFID 99071 Kulttuurikeskus 100 Näyttämö- ja esitystekniikan ylläpito 99072 WeeGee 90 Näyttelyvalaistus, olosuhdeilmastointi 99073 Sellosali 150 Näyttämö- ja esitystekniikan ylläpito 99074 Kaupunginmuseo 200 Pentala 99075 Kaupunginorkesteri 250 Soitin/soittimet 99078 Alueellinen kulttuurityö 122 Kannusalin kateverhojen LEDvalaisimet ja katsomon uusiminen, Karatalon LED-valot ja FLOODvalaisimet Muutokset ovat mahdollisia.