Vuosikertomus 2013
Yritys- ja yhteisötunnus: 0153091-9 Postiosoite: Joensuuntie 27, 31400 Käyntiosoite: Joensuuntie 27, 31400 Kotipaikka:
Sisällysluettelo TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS...4 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS...6 Pankin liiketoiminta...6 Tulos...8 Tase...8 Konsernitilinpäätös...10 Vapaaehtoiset lakisääteiset rahastot...11 Vakavaraisuuden hallinta...11 Riskienhallinta...13 Hallinto ja henkilöstö...16 Yhteiskuntavastuu...17 Verojalanjälkiraportointi...17 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat...17 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014...16 Hallituksen esitys tilikauden voiton käyttämisestä...18 Tunnuslukujen laskentakaavat...19 TILINPÄÄTÖS...20 n Säästöpankin tuloslaskelma...20 n Säästöpankin tase...21 n Säästöpankin rahoituslaskelma...23 LIITETIEDOT...24 TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUS...40 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...42 TILINTARKASTUSKERTOMUS...44 TOIMIPAIKAT...45 LUOTTAMUSHENKILÖT...46 HENKILÖKUNTA...47 ORGANISAATIO...48
Säästöpankit yhdistävät voimiaan Toimitusjohtajan katsaus Säästöpankkien 191. toimintavuosi oli aktiivisen valmistautumisen ja vankan tulevaisuudenuskon vuosi. Se jää historiankirjoihin käännekohtana, jolloin 25 Säästöpankkia päätti yhdistää voimansa entistä tehokkaamman pankkitoiminnan ja asiakastyön hyväksi, paikallisen itsenäisyyden ja päätösvallan säilyttäen. Uudistuva ryhmä aloittaa yhteenliittymänä vuoden 2015 alussa ja Säästöpankkiliitosta tulee sen keskusyhteisö. Säästöpankit lähtevät uudistuksiin taloudellisesti vahvoina. Liiketoimintamme tuotti tulosta ennakoitua paremmin: erittäin haastavassa toimintaympäristössä teimme 73,5 miljoonan euron liikevoiton lähes kymmenen prosenttia edellisvuotista paremman. Säästöpankkien 190. toimintavuosi sujui ennakoidusti. Toimintaamme vuonna 2012 kuvaavat aktiivinen kehittäminen, kasvu, kannattavuus ja hyvä asiakastyö. Teimme hyvän tuloksen erittäin haastavassa toimintaympäristössä ja tulevien sääntelypaineiden alla; liikevoitto oli 67,1 miljoonaa euroa, mikä oli 2,7 prosenttia edellisvuotista parempi. Olemme edelleen yksi Suomen vakavaraisimmista pankkiryhmistä ja toimintamme riskit ovat hallinnassa. Säästöpankit ovat asiakkaidensa turvasatama talouden myrskyissä. Toimintaympäristö jatkuvassa muutoksessa Vuoden 2013 aikana kotimaisen talouskeskustelun huomio kääntyi kansainvälisen finanssikriisin vaikutuksista Suomen omiin vaikeuksiin: julkisen talouden rakenneongelmiin ja kestävyysvajeeseen. Talouskasvu ei lähtenyt liikkeelle, vaan odotetun nousun sijaan epävarmuus jatkui. Pankkitoiminta maassamme kohtaa jatkuvasti uusia haasteita. Suomalaiset pankit ovat joutuneet sopeutumaan paitsi kansainvälisen finanssikriisin vaikutuksiin ja taantumaan, myös kasvavaan pankkialan sääntelyyn. Lähivuosina alaa ravistelee eniten finanssialan sääntelyn kiristyminen, muutokset pankkivalvonnassa, pankkiunionin rakentaminen ja muut viranomaishankkeet EU-alueella. Sääntely tuo lisää byrokratiaa ja kustannuksia. Kotimainen pankkivero on jo pakottanut pankit etsimään kustannussäästöjä. Onneksi suomalaiset kuluttajat osaavat katsoa vaikeuksien yli. Loppuvuodesta 2013 julkaistun Säästöpankin Säästämisbarometrin mukaan näyttää siltä, että suomalaiset ovat päättäneet ottaa taloutensa hallintaan ja ryhtyä säästämään. Samalla kuukausisäästöt ovat nousseet ja eri säästämis- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuus on kasvanut. Muutos oli selvä, sillä kahden edellisvuoden tuloksissa näkyi selvästi, että synkät talousuutiset olivat lamaannuttaneet säästämishaluja. n Säästöpankissa säästäminen kunniassa n Säästöpankin säästämis- ja sijoitustuotteiden kasvu oli vuonna 2013 ennätyksellisen kovaa. Asiakasvaramme eli asiakkaiden hoitoomme uskoma varallisuus kasvoi vuoden aikana vajaat 50 miljoonaa euroa. Tällaista euromääräistä kasvua ei ole tapahtunut koskaan pankkimme 133-vuotisen historian aikana. Kasvun syitä löytyy useita: aika, henkilökunnan osaaminen ja kilpailijat. Pankin tase ylitti 400 miljoonan euron rajan. Lisäksi olemme sijoittaneet asiakkaidemme varallisuutta taseen ulkopuolelle reilut 130 miljoonaa euroa. Taseen tai talletusten määrän merkitys pankin koon mittarina pienenee vuosi vuodelta. n Säästöpankin sijoittaja-asiakkaat ovat ennakkoluulottomia ja halukkaita pienen hallitun riskin ottamiseen, sillä varoista lähes kolmannes on sijoitettu muualle kuin perinteisiin talletuksiin. Epävarma taloustilanne saa ihmiset säästämään säännöllisesti kuluttamisen sijaan. Vaikka toimialueellamme on valtakunnan keskitasoa suurempi työttömyys, kuitenkin onneksi noin 85 prosentilla ihmisistä on työpaikka. Henkilökunnan osaamisen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, johon olemme satsanneet paljon. Lähes jokainen henkilö pankissamme on suorittanut sijoituspalvelututkinnon APV1 ja päätoimisesti sijoittamisen maailmassa toimivat ovat suorittaneet APV2 tutkinnon. Toimialueellamme tapahtuneet kilpailijoiden rakennejärjestelyt ovat helpottaneet työtämme, tuttuihin henkilöihin luotetaan. Lainan kysyntä on hieman normaaliaikoja hiljaisempaa koko toimialueellamme, luku on suoraan verrannollinen asuntokauppojen määrään. Varainhankinnan kasvusta ja luotonannon hiljaisuudesta johtuen pankin likviditeetti on historiallisen hyvä. Pankin varavaraisuus on yli 28 prosentin tasolla, joten voimme katsoa tulevaisuuteen, sääntelyn kiristymisestä huolimatta, luottavaisena, koska tunnuslukumme ylittävät selvästi uuden sääntelyn vaatimukset. Vuoden 2013 liiketoiminnalliset tavoitteet saavutettiin lähes täydellisesti. Pankin liiketulos pysyi totutulla 3.5 miljoonan euron tasolla, huolimatta suurehkoista luottotappioista. Pankki teki luotoista 0.8 miljoonan euron alaskirjauksen, joka ei kuitenkaan ole hälyttävä taso kertaluontoisena pankin kokoon ja tulokseen nähden. 4 n Säästöpankki Vuosikertomus 2013
Alkuvuosi on kulunut edellisen vuoden malliin säästäminen edellä. Todennäköisesti keskustelut asetettavasta asuntolainoituksen lainakatosta lisäävät kiinnostusta säästämiseen. Lainakaton tasolla ei ole käytännön merkitystä n Säästöpankin toimintaan eikä riskitasoon. Asunnon ostajatkin sopeutuvat tilanteeseen pienen siirtymäajan jälkeen. Paikallista pankkipalvelua jo vuodesta 1880 Asuntokaupan tasosta odotamme tasaista, kasvua ei vielä tänä vuonna ole odotettavissa, vaikkakin alkuvuonna on ollut piristymisen merkkejä näkyvissä. Toimialueen kasvua rajoittaa nykyinen talous- ja työllisyystilanne sekä väestömäärän alentuminen. Työttömyys näkyy pankissa lisääntyvinä lainajärjestelyinä. Erilaisia maksujärjestelyjä teemme päivittäin, että asiakkaamme selviäisivät vaikean ajan ylitse. Paikallispankkina kannamme vastuumme ympäröivästä yhteiskunnasta. Viime vuonna tuimme yli 120.000 eurolla paikallisten yhteisöjen ja yhdistysten toimintaa. Summasta kanavoitiin 50.000 säästöpankkien vastuullisuuskampanjan kautta oman toimialueemme nuorisotyöllisyyttä tukemaan. Jatkamme vastuullisuuskampanjaa myös kuluvana vuonna. n Säästöpankilta jää vuosittain merkittävä verojalanjälki. Maksoimme vuonna 2013 veroja ja veronluonteisia maksuja yhteiskunnalle 2.7 miljoonaa euroa. Työllistämme, osakkuusyhtiön Sp Taustataiturit Oy:n kanssa, 60 henkilöä. Kaikkia säästöpankkilaisia lämpimästi kiittäen. Säästöpankki auttaa aina. Juhani Huupponen toimitusjohtaja n Säästöpankki Vuosikertomus 2013 5
Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 n Säästöpankki on itsenäinen Säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1880. Vuosi 2013 oli pankin 133. toimintavuosi. Pankki toimii Forssan, Salon, n ja Urjalan talousalueilla viiden konttorin voimin. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita, maatilatalouden harjoittajia, elinkeinon- ja ammatinharjoittajia sekä pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes 28 300. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 94,4 prosenttia. Vuoden lopussa yli 10 800 pankin asiakkaalla oli verkkopankkisopimus. Pankin liiketoiminta n Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. n Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli 84,6 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki Oyj ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia luottoja. Uuslainananto on tapahtunut pankin omasta taseesta. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti, että säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin. Kiinteistönvälittäjänä toimii Säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp- Koti-ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat Säästöpankkien kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus Oy. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot, Henkivakuutusosakeyhtiö Duon vakuutussäästämistuotteet sekä RBS:n indeksi- ja osakelainat. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahastoja vakuutussäästöjä 88,6 miljoonaa euroa. 6 n Säästöpankki Vuosikertomus 2013
Säästöpankkien uudistuminen ja toimiluvan hakeminen yhteenliittymälle Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy - Sparbankernas Centralbank Finland Ab - Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Elokuussa Säästöpankkiryhmä kertoi julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. 14 18 11 1 Viranomaisten ja sijoittajien näkökulmasta ryhmästä tulee yksi kokonaisuus, jolla on yksi vakavaraisuus ja yksi maksuvalmius. Yhteenliittymän keskusyhteisö valvoo ja ohjaa Säästöpankkiryhmän maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta, mutta ei puutu Säästöpankkien paikalliseen asiakasliiketoimintaan. Säästöpankkiliiton hallitus hyväksyi syyskuun lopussa yhteenliittymän säännöt ja toimintaperiaatteet. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Säästöpankkiliitto muuttuu ryhmän keskusyhteisöksi. Päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa 2014. Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Lupahakemus jätetään Finanssivalvonnalle kevään 2014 aikana, kun yhteenliittymän muodostamisesta on päätetty. Tavoitteena on aloittaa toiminta yhteenliittymänä vuoden 2015 alkuun mennessä. 9 24 21 12 23 15 17 2 8 25 3 7 16 13 5 4 10 20 6 19 22 1. Säästöpankki Optia 2. Liedon Säästöpankki 3. Aito Säästöpankki 4. Nooa Säästöpankki 5. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki 6. Lammin Säästöpankki 7. n Säästöpankki 8. Huittisten Säästöpankki 9. Närpes Sparbank 10. Helmi Säästöpankki 11. Avain Säästöpankki 12. Eurajoen Säästöpankki 13. Säästöpankki Sinetti 14. Kvevlax Sparbank 15. Kalannin Säästöpankki 16. Ekenäs Sparbank 17. Mietoisten Säästöpankki 18. Ylihärmän Säästöpankki 19. Myrskylän Säästöpankki 20. Sysmän Säästöpankki 21. Kristinestads Sparbank 22. Suomenniemen Säästöpankki 23. Pyhärannan Säästöpankki 24. Yttermark Sparbank 25. Kiikoisten Säästöpankki n Säästöpankki Vuosikertomus 2013 7
Tulos n Säästöpankin liikevoitto oli 3,5 miljoonaa euroa (3,4 miljoonaa euroa vuonna 2012). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostunut 0,9 prosenttia on edellisen vuoden tasoa. Liiketuloksen hyvä kehitys johtui palkkiotuottojen kasvusta, sijoitustoiminnan sekä johdannaisten tuotoista. Pankin kulu-tuottosuhde oli 62,5 prosenttia (65,5). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2013 01-12/2012 Muutos-% *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate 5 281 5 526-4,4 5 536-0,2 Nettopalkkiotuotot 3 330 3 201 4,0 2 850 12,3 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -57-106 45,9-126 15,8 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2 222 1 183 87,8 943 25,4 Suojauslaskennan nettotulos -23-12 -88,2 16 Muut tuotot 561 256 265-3,2 Tuotot yhteensä 11 314 10 047 12,6 9 484 5,9 Henkilöstökulut -2 790-2 755 1,3-2 605 5,7 Muut hallintokulut -2 939-2 776 5,9-2 753 0,9 Muut kulut -1 344-1 049 28,0-1 039 1,0 Kulut yhteensä -7 072-6 580 7,5-6 397 2,9 Kulu-tuottosuhde 62,51 65,49 67,45 Arvonalentumistappiot luotoista -754-26 -430-93,9 Liikevoitto 3 488 3 441 1,4 2 657 29,5 Tilikauden voitto 2 642 2 484 6,4 1 910 30,1 *) Muutos 2013-2012 **) Muutos 2012-2011 Pankin korkokatteeksi muodostui 5,3 miljoonaa euroa (5,5). Korkokate pieneni 4,4 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 1,5 miljoonaa euroa (1,1). Korkotuottojen määrä oli 7,2 miljoonaa euroa (8,5), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 15,0 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat luottojen korkotuotot. Korkokulut olivat 1,9 miljoonaa euroa (2,9). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 34,9 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Muutokset edelliseen vuoteen johtuvat pääasiallisesti matalasta korkotasosta. Nettopalkkiotuotot olivat 3,3 miljoonaa euroa (3,2). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 3,8 miljoonaa euroa (3,6) ja palkkiokulujen 0,5 miljoonaa euroa (0,4). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 1,1 miljoonaa euroa (1,0), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot 0,2 miljoonaa euroa olivat edellisen vuoden tasoa ja muista välitetyistä tuotteista saadut palkkiot olivat 0,9 miljoonaa euroa (0,8). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 0,7 miljoonaa euroa, palkkiot maksuliikenteestä 1,4 miljoonaa euroa ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 0,3 miljoonaa euroa, jotka kaikki olivat edellisen vuoden tasoa. Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 10,3 prosenttia Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -0,1 miljoonaa euroa ovat edellisen vuoden tasoa. Tuloserä sisältää rahavirtaa suojaavista korko-optioista suoraan tulokseen kirjattavan aika-arvon muutoksen ja suojauksen tehottoman osuuden. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 2,2 miljoonaa euroa (1,2), jotka koostuvat myyntivoitoista ja -tappioista. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 0,6 miljoonaa euroa (0,3). Saadut osingot olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,2), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 15,3 prosenttia. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 0,4 miljoonaa, 0,5 miljoonaan euroon (0,1). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Henkilöstökulut muodostuivat palkkakuluista sekä eläkeja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä 2,8 miljoonaa euroa on edellisen vuoden tasoa. Muut hallintokulut kasvoivat 5,9 prosenttia, 2,9 miljoonaan euroon (2,8). Kulujen nousu johtui atk-kulujen kasvusta. Muut kulut, 1,3 miljoonaa euroa (1,0), käsittävät poistot ja liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä 0,1 miljoonaa euroa oli edellisen vuoden tasoa. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 31,8 prosenttia, 1,3 miljoonaan euroon (1,0). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 0,8 miljoonaa euroa (0,0), jossa kasvua edellisvuodesta oli 0,7 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 0,8 miljoonaa euroa (0,2). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 0,0 miljoonaa euroa (0,1). 8 n Säästöpankki Vuosikertomus 2013
Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 7,0 prosenttia ja oli vuoden lopussa 401,2 miljoonaa euroa (374,8). Taseessa olevien luottojen määrä oli 279,2 miljoonaa euroa. Talletusten määrä oli 305,7 miljoonaa euroa. n Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos-% **) 31.12.2011 Muutos-% ***) Luotonanto Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 279 202 272 812 2,3 265 414 2,8 Luotot 279 177 272 812 2,3 265 414 2,8 Muut saamiset 25 0 0 Sijoitukset 115 950 95 212 21,8 100 710-5,5 Saamiset luottolaitoksilta 18 572 21 053-11,8 25 428-17,2 Saamistodistukset 27 575 21 847 26,2 25 984-15,9 Osakkeet ja osuudet 65 469 47 790 37,0 44 782 6,7 Kiinteistöt 4 334 4 522-4,1 4 515 0,1 Johdannaissopimukset 2 108 3 577-41,1 2 973 20,3 Johdannaissopimukset vastaavaa 2 108 3 577-41,1 2 973 20,3 Yleisön talletukset *) 305 694 294 540 3,8 301 934-2,4 Velat luottolaitoksille 4 908 4 238 15,8 3 613 17,3 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 28 707 14 000 12 000 16,7 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 28 707 14 000 12 000 16,7 Oma pääoma 41 944 39 681 5,7 34 331 15,6 Tilinpäätössiirtojen kertymä 11 308 11 417-1,0 11 233 1,6 ROA % 0,7 0,7 0,5 Omavaraisuusaste 12,5 12,8 11,4 Vakavaraisuussuhde 28,56 % 25,75 % 24,23 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2013-2012 ***) Muutos 2012-2011 n Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 363,8 miljoonaa euroa (371,2). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 279,2 miljoonaa euroa (272,8) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 84,6 miljoonaa euroa (98,4). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 1,1 miljoonaa euroa (1,4). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 73,1 miljoonaa euroa. Luotonannon nettovähennys oli 7,4 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia. Järjestämättömät saamiset olivat 3,3 miljoonaa euroa (1,7) eli 1,6 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 1,2 prosenttia (0,6) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä ja 0,9 prosenttia (0,5) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 9,0 miljoonaa euroa (12,5), muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 12,1 miljoonaa euroa (11,6), koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. n Säästöpankki Vuosikertomus 2013 9
Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 18,6 miljoonaa euroa (21,1). Määrä oli 2,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 27,6 miljoonaa euroa (21,8), mikä on 26,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 65,5 miljoonaa euroa (47,8). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 9,3 miljoonaa euroa (7,8) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 56,2 miljoonaa euroa (40,0). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 4,3 miljoonaa euroa (4,5). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo, 3,0 miljoonaa euroa, oli edellisen vuoden tasoa. Sijoituskiinteistöjen arvo oli 1,3 miljoonaa euroa (1,5). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8 Vuoden 2013 aikana pankki myi omistamiaan kiinteistöjä 0,2 miljoonan euron arvosta. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa-puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 2,1 miljoonaa euroa (3,6), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 1,8 miljoonaa euroa (2,7) ja rahavirtaa suojaavien johdannaisten 0,3 miljoonaa euroa (0,9). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Rahavirran suojauksella pankki suojasi vaihtuvakorkoisen antolainauksen tulevaa korkovirtaa, jossa suojausinstrumenttina olivat korko-optiot. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 305,7 miljoonaa euroa (294,5). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 11,2 miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä vähenivät vuoden aikana 1,0 miljoonaa euroa eli 0,7 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 149,4 miljoonaa euroa (150,4). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 12,2 miljoonaa euroa eli 8,4 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 156,3 miljoonaa euroa (144,1). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista debentuureista, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 4,9 miljoonaa euroa (4,2). Pankki laski liikkeeseen tammikuussa 3,0 miljoonan arvosta debentuurilainaa, huhtikuussa 15,0 miljoonan arvosta debentuurilainaa, jota merkittiin 11,3 miljoonaa euroa ja lokakuussa 10,0 miljoonan arvosta debentuurilainaa, jota merkittiin 4,4 miljoonaa euroa, yhteensä 18,7 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen debentuurilainojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 28,7 miljoonaa euroa (14,0). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 41,9 miljoonaa euroa (39,7). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 2,3 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 2,3 miljoonaa euroa (2,7). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 0,1 miljoonaa euroa (0,5) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta, 2,2 miljoonaa euroa, joka oli edellisen vuoden tasoa. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 11,3 miljoonaa euroa (11,4). Tästä luottotappiovaraus oli 11,3 miljoonaa euroa (11,4). Vuonna 2013 luottotappiovarausta purettiin 0,1 miljoonaa euroa (kasvatettiin 0,2 miljoonaa euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,7 prosenttia saamisista. Varauksesta 2,4 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. Konsernitilinpäätös n Säästöpankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy n Säästökulma ja Kiinteistö Oy Perniön Ykköskulma on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. 10 n Säästöpankki Vuosikertomus 2013
Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot n Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 24 milj. euroa (23). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. n Säästöpankin omat varat yhteensä olivat 73,9 miljoonaa euroa (60,2), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 20,7 miljoonaa euroa (18,7). Ensisijaisten omien varojen määrä oli 48,0 miljoonaa euroa (44,8). Toissijaiset omat varat olivat 25,9 miljoonaa euroa (15,4), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus, 2,2 miljoonaa euroa, oli edellisen vuoden tasoa ja alempien toissijaisten omien varojen osuus oli 24,3 miljoonaa euroa (14,0). Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 0,1 miljoonaa euroa. n Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta n Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. n Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. n Säästöpankki Vuosikertomus 2013 11
Pankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 2,81 prosenttiyksikköä 28,56 prosenttiin. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 18,56 % (19,17). VAKAVARAISUUSLASKELMA Emo Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä 48 685 45 616 Vähennykset ensisijaisista omista varoista -668-816 Ensisijaiset omat varat yhteensä 48 017 44 800 Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä 26 486 16 178 Ylemmät toissijaiset omat varat 2 164 2 178 Alemmat toissijaiset omat varat 24 322 14 000 Vähennykset toissijaisista omista varoista -626-807 Toissijaiset omat varat yhteensä 25 860 15 371 Omat varat yhteensä 73 877 60 171 Kokonaisvastuut yhteensä 421 271 397 639 Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski 226 907 205 649 Taseessa olevat erät 220 738 197 674 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 5 562 7 074 Johdannaiset 607 901 Operatiivinen riski 17 130 16 542 Markkinariski 14 650 11 505 Valuuttariski 14 650 11 505 Riskipainotetut vastuut yhteensä 258 686 233 695 Omien varojen vähimmäisvaatimus 20 695 18 696 Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä 53 182 41 476 Vakavaraisuussuhde (%) 28,56 % 25,75 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 18,56 % 19,17 % n Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi debentuurilainan liikkeeseenlasku. Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin 27.6.2013. Uusi sääntely astuu voimaan 1.1.2014 ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa 31.3.2014 tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Säästöpankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla 1.1.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuus-asteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. 12 n Säästöpankki Vuosikertomus 2013
Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi n Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Riskienhallinta Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat, elinkeinon- ja ammatinharjoittajat ja maatilatalouden harjoittajat sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 62,9 % (61,9 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 23,5 % (23,8 %) ja muiden 13,6 % (14,3 %). Valtaosa, 66,6 % (67,2 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa kaikki yli 600.000 euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. n Säästöpankki Vuosikertomus 2013 13
Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. n Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 24 400 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 90 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Pankin taseessa olevista luotoista on 6,3 % (6,4 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä ja vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteiden ennustuksiin. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2013 +/- 13/-6 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 19/-6 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 16/-2 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -0,1 miljoonaa euroa, joka on edellisen vuoden tasoa. Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon määrältään 2,3 miljoonaa euroa (2,7), josta rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisten arvonmuutos oli 0,1 miljoonaa euroa (0,5) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 2,2 miljoonaa euroa, joka oli edellisen vuoden tasoa. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 2,2 miljoonaa euroa (2,6), mikä on 3,0 % (4,3 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa on asetettu rajat pankin sijoituksista osakkeisiin ja osuuksiin. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. 14 n Säästöpankki Vuosikertomus 2013
Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8 (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 3,5 miljoonaa euroa (3,6). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 2,1 (2,4) miljoonaa euroa, mikä on 0,5 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on -1,94 prosenttia (-0,46). Nettotuottoihin vaikuttivat edellisinä vuosina tehdyt investoinnit ja perusparannukset kiinteistöihin sekä tyhjillään olevat liikehuoneistot. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. n Säästöpankki Vuosikertomus 2013 15
Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen 26.9.2013 ja valitsivat 10 tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. n Säästöpankin isäntiin kuuluu 57 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut MMM Kaisa Vasama-Kakko ja varapuheenjohtajana FM Päivi Vanhatalo. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitto 2 483 769,75 euroa päätettiin siirtää pankin vapaan oman pääoman rahastoon. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Uusiksi isännistön jäseniksi valittiin yrittäjä Anne Rosenberg ja maaseutuyrittäjä Eerika Suvila lta sekä hankintapäällikkö / maatalousyrittäjä Christian Tallskog Salosta. Isäntien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tiedottaja-tuottaja Raino Hurme lta ja varapuheenjohtajana jatkaa Päivi Vanhatalo Salosta. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Henry Maarala sekä varatilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. n Säästöpankin hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut LuK Sirkku Hohenthal ja varapuheenjohtajana FM Arto Seppänen sekä toimitusjohtajana OTM Juhani Huupponen ja varatoimitusjohtajana MBA Aulis Kankare. Hallitus kokoontui vuoden aikana 16 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet vuonna 2013: Timo Aalto Sirkku Hohenthal Tapio Järveläinen Esa Pajulo Arto Seppänen Raija Riihimäki Hannu Timperi DI LuK maatalousyrittäjä, agrologi aluerehtori, KM kehitysjohtaja, FM yksityisyrittäjä maatalousyrittäjä Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 46 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 45 (44), määräaikaisia 0 (2) ja osa-aikaisia 1(1) henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 46 vuotta. Pankki panosti tilikauden aikana merkittävästi henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen. Sijoituspalvelututkinnon (APV1) suorittaneita toimihenkilöitä on 37 (29) kappaletta ja sijoitusneuvojan tutkinnon (APV2) suorittaneita toimihenkilöitä on 9 (5) kappaletta. Pankin tilintarkastajana on toiminut KHT Henry Maarala ja varatilintarkastajana tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners A & T Oy, vastuunalaisena tarkastajana KTM Anne Toivonen. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan työsuhteiden ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkio ja kokouskohtainen palkkio. n Säästöpankki noudattaa säästöpankkiryhmän palkkapolitiikkaa. Pankilla on käytössä pankin hallituksen hyväksymä palkitsemisjärjestelmä, jonka tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Palkkajärjestelmän osana pankilla on käytössä vapaaehtoinen ryhmäeläkevakuutus henkilökunnalle. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Pankki on ulkoistanut luottoasiakirjojen valmistelun, tarkastuksen ja arkistoinnin, viranomaiskyselyt, maksupalvelun sekä puhelinvaihdepalvelun pankin osakkuusyhtiö SP Taustataiturit Oy:lle. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja konttorien rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Lisäksi pankki käyttää Loomis Suomi Oy:n ja G4S Cash Solutions Oy:n rahanlaskentapalveluita. 16 n Säästöpankki Vuosikertomus 2013