KYRÖN SEUDUN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015

Transkriptio

1 KYRÖN SEUDUN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Kyröntie 31, Kyrö Käyntiosoite: Kyröntie 31, Kyrö Kotipaikka: Pöytyä

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta POP Pankki -ryhmä... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 6 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta... 9 Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Kyrön Seudun Osuuspankin tuloslaskelma Kyrön Seudun Osuuspankin tase Kyrön Seudun Osuuspankin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 42

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Kyrön Seudun Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2015 oli pankin 85. toimintavuosi. Pankki toimii Pöytyän kunnan alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yksi konttori, joka sijaitsee Pöytyän Kyrössä. Konttorissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 94,1 prosenttia. Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. POP Pankki -ryhmä Kyrön Seudun Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. POP Pankkiliitto toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy, Suomen Vahinkovakuutus Oy ja POP Pankkien vakuusrahasto, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Pankin liiketoiminta Kyrön Seudun Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti parantamaan kannattavuuttaan ja maksuvalmiuttaan sekä varautumaan sääntelyn kiristymisen aiheuttamiin pääomavaatimuksiin ja kustannuksiin. Kyrön Seudun Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. Osuuspankilla oli 2014 välitettyjen luottojen määrään sidottu jälleenrahoitusvelvoite, joka toteutettiin pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Jälleenrahoitusvelvoitetta ei ole Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot sekä SEB Varainhoito Suomi Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Varainhoidossa ei ollut varoja tilivuoden aikana.

4 2 Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. POP Pankkien asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 POP Pankkien asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille. Osuuspankin osuuskunnan kokous päätti muuttaa sääntöjään ja liittyä laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettuun POP Pankkien yhteenliittymään, jonka keskusyhteisön POP Pankkiliiton jäsen osuuspankki on. Finanssivalvonta myönsi POP Pankkiliitto osk:lle talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön toimiluvan ja POP Pankkien yhteenliittymä aloitti toimintansa Tulos Kyrön Seudun Osuuspankin liikevoitto oli 459 tuhatta euroa (342 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 117 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,5 prosenttia (0,4). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui henkilöstö- ja hallintokulujen sekä muiden kulujen pienenemisestä. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 69,8 prosenttia (78,6). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate , ,4 Nettopalkkiotuotot , ,0 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,3 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,9 Muut tuotot ,7 42-0,6 Tuotot yhteensä , ,6 Henkilöstökulut , ,3 Muut hallintokulut , ,6 Muut kulut , ,1 Kulut yhteensä , ,2 Kulu-tuotto -suhde 69,78 78,58 86,60 Arvonalentumistappiot luotoista Liikevoitto , ,6 Tilikauden voitto , ,6 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (1 175). Korkokate pieneni 1,0 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna.

5 3 Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (1 725), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 4,1 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 490 tuhatta euroa (550). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 10,9 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 438 tuhatta euroa (425). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 494 tuhatta euroa (486) ja palkkiokulujen 56 tuhatta euroa (61). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 115 tuhatta euroa (102), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -3 tuhatta euroa (0) ja muista välitetyistä tuotteista 117 tuhatta euroa (102). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 129 tuhatta euroa (120), palkkiot maksuliikenteestä 177 tuhatta euroa (210), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 54 tuhatta euroa (38) ja palkkiot takauksista 4 tuhatta euroa (2). Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat rahasto- ja vakuutuspalkkioitten sekä notariaattipalkkioitten kasvu. Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 9,2 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 2 tuhatta euroa (3). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita 2 tuhatta euroa (3). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 31 tuhatta euroa (66). Myyntivoitot olivat 75 tuhatta euroa (66). Lisäksi erään sisältyy käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -44 tuhatta euroa (0). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 67 tuhatta euroa (42). Saadut osingot olivat 24 tuhatta euroa (25), jossa vähennystä edellisvuoteen oli tuhat euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 10 tuhatta euroa (9) ollen edellisen vuoden tasoa. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 33 tuhanteen euroon (8) johtuen maksuosuudesta, joka siirtyi vanhasta talletussuojarahastosta takaisin pankille. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 504 tuhatta euroa (557), mikä oli 9,5 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen vähennys johtui toimihenkilöiden määrän pienenemisestä Riihikosken sivukonttorin sulkeuduttua vuoden 2014 lopussa. Muut hallintokulut pienenivät 6,1 prosenttia, 501 tuhanteen euroon (533). Kulujen pienentyminen johtui ATK kulujen pienentymisestä Riihikosken sivukonttorin sulkeuduttua. Muut kulut, 183 tuhatta euroa (254), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 42 tuhatta euroa (25). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 38,4 prosenttia, 141 tuhanteen euroon (230). Muiden kulujen vähentyminen johtui pääosin siitä, että ylimääräistä pankkiveroa ei peritty tilivuonna Myöskään Riihikosken sivukonttorista ei enää koitunut muita kuluja vuonna Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 55 tuhatta euroa (24), jossa kasvua edellisvuodesta oli 31 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 64 tuhatta euroa (225). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 7 tuhatta euroa (200) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 2 tuhatta euroa (1). Arvonalentumistappiot sisältävät saamiskohtaisia arvonalentumisia tuhat euroa ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia 63 tuhatta euroa. Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset kirjattiin POP Pankki ryhmän keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti yhtenäisin periaattein POP Pankki ryhmässä. Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä.

6 4 Tase Pankin tase pieneni vuoden 2015 aikana 1,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa (88 455). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,1 prosenttia (2,2). Talletusten määrä oli tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,6 (0,7) prosenttia. Kyrön Seudun Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,7 Luotot , ,7 Sijoitukset , ,9 Saamiset luottolaitoksilta , ,0 Saamistodistukset , ,2 Osakkeet ja osuudet , ,5 Kiinteistöt , ,7 Yleisön talletukset *) , ,6 Velat luottolaitoksille , ,4 Oma pääoma , ,4 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,0 ROA % 0,4 0,3 0,2 ROE % 2,6 1,9 1,3 Omavaraisuusaste 15,8 15,8 15,9 Vakavaraisuussuhde 23,96 % 24,73 % 25,35 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Kyrön Seudun Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa (74 676). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa (68 728) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (5 948). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 323 tuhatta euroa (423). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 833 tuhatta euroa eli 1,1 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikutti yleisen taloustilanteen epävarmuus. Lisäksi pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti rahoittamaan pääosin olemassa olevia asiakkaitaan sekä parantamaan maksuvalmiutta vastaamaan kiristynyttä pankkisääntelyä. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 230 tuhatta euroa (202) eli 28 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,3 prosenttia (0,3) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä.

7 5 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 363 tuhatta euroa (1 080) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (1 658) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (12 537). Määrä oli tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 239), mikä on 10,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (4 199). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (1 682) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (2 517). Kasvu johtui LCR rahastosijoitusten kasvusta. Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 177 tuhatta euroa (197). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 91 tuhatta euroa (125) ja sijoituskiinteistöjen arvo 85 tuhatta euroa (72). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.7. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (71 314). Talletukset vähenivät vuoden aikana tuhatta euroa eli 2,1 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 2,9 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (47 212). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli tuhatta euroa eli 11,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (24 103). Osa asiakkaista siirsi varoja määräaikaisista sijoitustileistä säästämistileille, koska näiden tuottoero jää nykyisessä erittäin alhaisessa viitekorkoympäristössä normaalia pienemmäksi. Maatalousyrittäjien talletukset vähenivät heikon satovuoden ja viivästyneiden maataloustukien seurauksena.

8 6 Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille. Niiden määrä oli tuhatta euroa (1 019). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (12 510). Vähennystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 252 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 220 tuhatta euroa (218). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (1 911). Määrä koostui kokonaisuudessaan luottotappiovarauksista. Vuonna 2015 luottotappiovarausta ei kasvatettu, jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 3,5 prosenttia saamisista. Varauksesta 645 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Kyrön Seudun Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien tekemään sopimukseen. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Osuuspankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 28 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa talletussuojan osalta yhtenä pankkina. POP Pankki -ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oy. Kyrön Seudun Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa yhtenä pankkina.

9 7 Vakavaraisuuden hallinta Kyrön Seudun Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Kyrön Seudun Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Kyrön Seudun Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat tuhatta euroa (12 266), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (3 968). Ensisijainen pääoma (T1) oli tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 894 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 235 tuhatta euroa. EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Kyrön Seudun Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia sääntelyn määrittelemiksi pääomainstrumentiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna Kyrön Seudun Osuuspankin omiin varoihin sisältyi siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia tuhatta euroa. Pankki voi laskea liikkeelle korvaavia pääomainstrumentteja POP Osuuksia. Kyrön Seudun Osuuspankki ei ole laskenut liikkeelle POP Osuuksia. Kyrön Seudun Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla ja oli vuoden lopussa 23,96 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 23,49 % (24,04 %). POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, Espoo tai sähköisesti osoitteessa

10 8 Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 0 0 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 0 0 josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 21,71 % 22,67 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 23,49 % 24,04 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 23,96 % 24,73 % Vähimmäisomavaraisuusaste Ensijainen pääoma (T1) Vastuut yhteensä Vähimmäisomavaraisuusaste, % 12,25 % 12,82 % Kyrön Seudun Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen ja taseen lisäksi Basel III kehikon mukainen vakavaraisuuden laskentatapa. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otettiin käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2015 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkoi 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018.

11 9 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Kyrön Seudun Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 42,5 % (41,6 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 39,4 % (37,6 %) ja mui-

12 10 den 18,1 % (20,8 %). Valtaosa, 52,8 % (53,9 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa kaikki yli euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankilla on joitakin asiakaskokonaisuuksia, jotka ylittävät niukasti 10 prosentin rajan. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kyrön Seudun Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 100 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 4,8 % (6,3 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä

13 11 eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki voi käyttää suojaavia johdannaissopimuksia. Näitä sopimuksia ei kuitenkaan ollut tilivuonna Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /- 24/2 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 45/2 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 2 tuhatta euroa (3). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 220 tuhatta euroa (218), joka koostuu kokonaisuudessaan myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Näistä realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 178 tuhatta euroa (222) mikä on 1,48 % (1,8 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankki pitää suurimman osan likvideistä varoistaan lyhytaikaisissa tai avistaehtoisissa talletuksissa. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin sijoituksista ainoastaan sijoitukset kahteen eri LCR rahastoon ylittävät hieman luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Pankin hallitus vahvistaa vuosittain sijoituspolitiikan ja strategian, joka rajaa johdon valtuuksia markkinatilanteesta riippuen. Pankki ei käy strategiansa mukaisesti aktiivisesti kauppaa osakemarkkinoilla, eikä sillä ole tähän tarkoitukseen kaupankäyntivarastoa. Käyvän arvon rahasto on sekä kokonaisuutena, että lajeittain tarkasteltuna positiivinen. Yksittäiset sijoituspäätökset pörssiosakkeisiin tekee aina pankin hallitus.

14 12 Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.7. (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankilla on omistuksessaan vain pääkonttorikiinteistö, joka on suurimmaksi osaksi omassa käytössä ja osa on vuokrattuna. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 91 tuhatta euroa (125). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma oli määrältään 85 (72) tuhatta euroa, mikä on alle 0,1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto oli 10 tuhatta euroa (9). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kerran vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet.

15 13 Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli jäsentä (1897 vuonna 2014). Osuuskunnan kokouksia pidettiin kaksi. Ylimääräisessä osuuskuntakokouksessa päätettiin pankin sääntöjen muuttamisesta siten, että ne täyttävät laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitetulle jäsenluottolaitokselle asetetut vaatimukset ja päätettiin liittyä POP Pankki ryhmän muodostamaan yhteenliittymään sekä jäseneksi kyseisen yhteenliittymän keskusyhteisöön, jona toimii POP Pankkiliitto osk. Yhteenliittymä aloitti toimintansa Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista ,80 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon ,08 euroa ja pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin ,42 euroa. Osuuskuntakokous vahvisti hallintoneuvoston jäsenmääräksi 27 jäsentä. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Teuvo Arvola, Juha Hirvensalo, Jari Järvelä, Jouni Laaksonen, Kari Lahtinen, Matti Lankiniemi, Teppo Onnela, Janne Pitkänen, Marko Rantanen ja Birgitta Salo. Hallintoneuvostosta jäivät pois erovuoroinen Jarno Laukkanen sekä iän puolesta Pertti Heikkilä ja Olavi Vuori. Uusia jäseniä hallintoneuvostoon ei valittu. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Osmo Soinio sekä varatilintarkastajaksi KHT Jussi Viitanen. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Marko Rantanen ja varapuheenjohtajana Leena Äijälä. Hallintoneuvosto kokoontui kolme kertaa. Hallintoneuvosto puolsi pidetyssä kokouksessa hallituksen esitystä sääntömuutoksesta ja liittymisestä POP Pankkien yhteenliittymään. Lisäksi hallintoneuvosto hyväksyi pidetyssä kokouksessa tilinpäätöksen ja esitti sitä varsinaisen osuuskuntakokouksen vahvistettavaksi sekä valitsi pidetyssä kokouksessa erovuoroiset hallituksen jäsenet Paavo Riitamaan ja Turkka Salmen uudelleen. Kyrön Seudun Osuuspankin hallitukseen kuuluu 7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Juha Lehtinen ja varapuheenjohtajana Olli Tuomola sekä toimitusjohtajana Mikko Seppänen. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut pankinjohtaja Kari Frantti. Hallitus kokoontui vuoden aikana 18 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Juha Lehtinen Olli Tuomola Virpi Ali-Rontti Ilkka Rantala Paavo Riitamaa markkinointipäällikkö, puheenjohtaja maanviljelijä, varapuheenjohtaja tradenomi, jäsen yrittäjä, jäsen maanviljelijä, jäsen

16 14 Turkka Salmi Mikko Seppänen yrittäjä, jäsen toimitusjohtaja, jäsen Hallintoneuvoston jäsenet: Marko Rantanen aluepäällikkö, puheenjohtaja Leena Äijälä, maanviljelijä, varapuheenjohtaja Juha-Pekka Aarnio Teuvo Arvola Pertti Heikkilä asti Sinikka Hutko Paavo Kallio Arto Kärhä Kari Lahtinen Jarno Laukkanen asti Kalle Lehtinen Sirpa Moilanen Tomi Mäkiniitty Janne Pitkänen Martti Sallasmaa Ville Simola Aarno Aittamäki Päivi Hakanpää Juha Hirvensalo Jari Järvelä Jarkko Koskinen Jouni Laaksonen Juha Lalli Matti Lankiniemi Antti Manneri Juha-Matti Mäki Teppo Onnela Piia Pyöli Birgitta Salo Olavi Vuori asti Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 8 toimihenkilöä, joista vakituisia oli 6 (7) ja määräaikaisia 2 (1) henkilöä. Tämän lisäksi yksi henkilö on perhevapaalla ja yksi opintovapaalla. Henkilömäärä pysyi vuoden aikana ennallaan. Pankissa panostetaan henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Osmo Soinio, KHT ja varatilintarkastajana Jussi Viitanen, KHT. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut KTM Anne Toivonen. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään

17 15 valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus päättää palkitsemisjärjestelmästä ja palkkioista kerran vuodessa toimintasuunnitelman ja tavoitteiden asettamisen yhteydessä sekä arvioi ja seuraa säännöllisesti sen noudattamista ja toimivuutta. Pankin sisäinen tarkastaja tarkastaa säännöllisesti, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Sisäisenä tarkastajana toimii KTM Anne Toivonen. Hänen palkkionsa ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää euroa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt 10 % alle. Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 25 % kiinteästä vuosipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomi-

18 16 oidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen. Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Säännösten mukaan pankissa on pidettävä luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista: 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvontatoiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoitetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Pankki noudattaa suhteellisuusperiaatetta edellä mainituissa henkilöryhmissä siten, että pankki merkitsee luetteloon ainoastaan ne henkilöt joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta voi ylittää 50 tuhatta euroa. Pankki toteaa, ettei kenenkään muuttuva palkkio voi ylittää yhden vuoden ansaintajaksolla 50 tuhatta euroa. Palkkioiden saajien määrä Palkkioiden saajien määrä oli 2. Muuttuvien palkkioiden määrä ja muoto jaettuna käteiseen, osakkeisiin sekä osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin Muuttuvien palkkioiden määrä oli 3353 euroa, joista käteisenä 3353 euroa. Maksettavien palkkioiden määrä, joiden maksamista on lykätty Pankissa ei ole lykätty palkkioiden maksamista. Tilikauden aikana maksetut uusien palkkionsaajien aloitusrahat ja maksetut erorahat sekä näiden maksujen saajien määrä Pankissa ei ole maksettu aloitusrahoja / erorahoja. Tilikauden aikana määriteltyjen erorahojen määrä, niiden saajien lukumäärä sekä suurin yhdelle palkkionsaajalle määritetty tällainen korvaus Pankissa ei ole maksettu erorahoja. Yli miljoonan euron palkkiot Pankin korkein palkkio ei ylitä euroa.

19 17 Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta POP pankit omistavat vähemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP- Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Osuusmaksun, POP Osuuden ja lisäosuusmaksun ehdot Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 1911 kpl jäsenosuuksia. Jäsenosuuksien ehdot Jokainen jäsen on velvollinen ottamaan osuuspankista yhden osuuden ja suorittamaan siitä sadan (100) euron suuruisen osuusmaksun. Osuusmaksu on maksettava kokonaisuudessaan rahana osuuspankkiin liityttäessä. Jos osuusmaksua korotetaan, jäsenen maksettavaksi tuleva korotus on suoritettava hallituksen määrääminä erinä ja aikoina, kuitenkin viimeistään viiden (5) vuoden kuluessa korotusta koskevan sääntömuutoksen kaupparekisteriin merkitsemisestä lukien. Jäsenelle tulevaa ylijäämää ei pidätetä osuusmaksun suorittamiseksi. Osuusmaksun korotus voidaan tehdä maksullisena, rahastokorotuksena tai sekakorotuksena. Rahastokorotus luetaan jäsenen puolesta maksettuun määrään osuusmaksua palautettaessa ja ylijäämää jaettaessa. Osuusmaksut palautetaan jäsenyyden päätyttyä osuuskuntalain 17 luvun 1 :n ja osuuspankkilain (Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista) 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Jos osuusmaksua ei ole voitu jäsenyyden päättyessä palauttaa kokonaisuudessaan osuuskuntalain 17 luvun 1 :n tai osuuspankkilain 19 :n perusteella, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuusmaksu palautetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Eronneen jäsenen oikeudet osuuspankissa määräytyvät tällöin sääntöjen 26 :n 5 momentin mukaisesti. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. Pankin ydinpääomaan (CET1) ei sisältynyt vuoden 2015 lopussa POP Osuuksia. POP Osuuksien ehdot Osuuspankki voi antaa sääntöjensä mukaan POP Osuuksia. POP Osuuksia voidaan antaa vain osuuspankin jäsenille osuuspankin hallituksen tekemällä päätöksillä. POP Osuus annin aloittamisesta päättää pankin hallitus vuoden 2016 aikana. Yhden POP Osuuden nimellisarvo on 10 euroa. POP Osuus on maksettava kokonaisuudessaan osuuspankille hallituksen päättämänä aikana. POP Osuuksien merkintä tapahtuu tekemällä osuuspankin hallitukselle tai sen määräämälle taholle kirjallinen hakemus, jonka hyväksymisestä päättää hallitus tai hallituksen määräämä taho. POP Osuuksiin liittyvät oikeudet syntyvät maksun suorittamisella.

20 18 POP Osuuksien enimmäismäärä on kappaletta. POP Osuus voidaan siirtää vain toiselle jäsenelle. POP Osuus ei tuota etuoikeutta annettaviin jäsenosuuksiin tai uusiin POP Osuuksiin. POP Osuuksille voidaan maksaa korkoa osuuspankin jakokelpoisesta ylijäämästä. Maksettavasta korosta päättää osuuskunnan kokous. POP Osuuksille maksettava korko voi poiketa jäsen- ja lisäosuuksille maksettavasta korosta. Mikäli osuuspankki sulautuessa toiseen osuuspankkiin tai jakautuessa, POP Osuuksista suoritetut maksut palautetaan osuuskuntalain mukaisesti, ellei vastaanottava yhtiö ota niitä vastatakseen sulautumis- tai jakautumissuunnitelman mukaisesti. Osuuspankin muuttuessa osakeyhtiöksi, POP Osuudet eivät anna oikeutta osakkeisiin, vaan niistä suoritetut maksut palautetaan osuuskuntalain mukaisesti. POP Osuudet palautetaan jäsenyyden päätyttyä tai osuudenomistajan irtisanottua POP Osuuden. POP Osuudesta suoritettu maksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai POP Osuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki POP Osuudet. Lunastusvastike on POP Osuudesta maksettu merkintähinta. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Osuuspankin purkautuessa POP Osuudet palautetaan yhtäläisellä etuoikeudella jäsenosuuksista suoritettujen maksujen kanssa. Pankin ydinpääomaan (CET1), ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) ja toissijaiseen pääomaan (T2) sisältyi lisäosuuksia. Lisäosuuksien määrä oli vuoden 2015 lopussa kpl. Lisäosuuksien ehdot Osuuspankki on antanut jäsenilleen kymmenen (10) euron suuruisia lisäosuuksia. Vanhojen sääntöjen mukainen enimmäismäärä oli kappaletta. Muuttuneiden vakavaraisuussäännösten vuoksi osuuspankki ei anna enää uusia lisäosuuksia. Uusien lisäosuuksien merkintäoikeus päättyi sääntömuutoksen vuoksi Pankin hallitus päättää uusien sääntöjen mukaisesta POP Osuus annista vuoden 2016 aikana. Kaikki lisäosuudet tuottavat yhtäläiset oikeudet. Ennen näiden sääntöjen rekisteröintiä annettujen lisäosuuksien ehtoihin sovelletaan voimaan tullutta osuuskuntalakia ja näitä sääntöjä. Lisäosuus voidaan luovuttaa vain jäsenelle. Ylijäämästä voidaan maksaa lisäosuuksille korkoa, joka voi poiketa osuuksille maksettavasta korosta. Osuuskunnan kokous voi päättää lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan tai niistä maksetun määrän alentamisesta maksua vastaan. Osuuspankin sulautuessa toiseen osuuspankkiin, jakautuessa tai muuttuessa osakeyhtiöksi osuuspankki voi irtisanoa lisäosuudet.

21 19 Osuuspankin purkautuessa selvitystilan tai konkurssin kautta, kertyneet lisäosuusmaksut palautetaan ennen muita osuusmaksuja, tai jos varat eivät siihen riitä, se osa lisäosuusmaksuista, mikä kullekin suoritettujen lisäosuusmaksujen suhteen mukaisesti laskien tulee. Lisäosuudet eivät tuota oikeutta osuuskunnan omaisuuden säästöön. Muutoin lisäosuudet tuottavat soveltuvin osin osuuksia vastaavat oikeudet kun osuuspankki sulautuu, jakautuu, muutetaan osakeyhtiöksi tai poistetaan muusta syystä rekisteristä. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan osuuskuntalain 10 luvun 1 :n tai osuuspankkilain 19 :n perusteella, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuusmaksu palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Eronneen jäsenen oikeudet osuuskunnassa määräytyvät tällöin näiden sääntöjen 26 :n 5 momentin mukaisesti. Lisäosuudet voidaan muuntaa POP Osuuksiksi. Yhtä POP Osuutta kohden on käytettävä nimellisarvoltaan sama määrä lisäosuuksia. Osuuksien muuntoa on haettava kirjallisesti hallitukselta. Yhteiskuntavastuu Kyrön Seudun Osuuspankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Kyrön Seudun Osuuspankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Kyrön Seudun Osuuspankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2015 yhteisöjen tuloveroa 105 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 2 tuhannella eurolla vuoden 2015 aikana. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016 Pankin liiketoiminnan arvioidaan pysyvän vakaana vuoden 2016 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla, jos korkotasossa ei tapahdu muutoksia. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, koska vakuusvajeet ovat varsin pieniä ja ne kohdistuvat pääosin vakuuksiin, jotka arvostetaan pankissa prosenttiin käyvistä arvoista. Talletuskehityksen ja uusluotonannon kasvun arvioidaan olevan maltillista epävarman yleisen taloustilanteen vuoksi. Pankki keskittyy strategiansa mukaisesti ensisijaisesti parantamaan asiakasliiketoimintansa kannattavuutta sekä varmistamaan riittävät puskurit kiristyvään likviditeettisääntelyyn. Kannattavuuden parantumista tukee kilpailevien pankkikonttoreiden sulkeutuminen pankin lähialueelta viime vuosien aikana. Pankin hallitus on tehnyt päätöksen käyttötilien sekä talletustilien korkojen alentamisesta toukokuusta 2016 alkaen. Tämä tulee alentamaan korkokuluja jonkin verran. Lisäksi on tehty päätös luottomarginaalien korottamisesta huhtikuusta 2016 alkaen osalle yritysasiakkaita. Tämä tukee korkotuottojen kehitystä.

22 20 Aktia Hypoteekkipankkiin välitetyt asuntoluotot pitää siirtää pankin omaan taseeseen vuoden 2016 loppuun mennessä, mikäli POP Pankki ryhmässä ei yhdessä tehdä jotakin muuta ratkaisua. Näitä luottoja arvioidaan vuoden 2016 lopussa olevan noin 3,5 miljoonaa euroa. Pankki on ottanut tilanteen huomioon likviditeettisuunnitelmissaan ja on todennäköistä, että siirrot voidaan tarvittaessa toteuttaa ilman ulkopuolista rahoitusta. Tämä merkitsisi kuitenkin pankin likviditeettiaseman tilapäistä kiristymistä. POP Pankkien yhteenliittymä aloitti toimintansa Tämä parantaa jatkossa olennaisesti ryhmän keskuspankin Bonum Pankin kykyä huolehtia tarvittaessa POP Pankkien likviditeetin riittävyydestä myös mahdollisissa poikkeustilanteissa. Pankilla on jonkin verran edulliseen aikaan ostettua likvidiä sijoitusomaisuutta, jota voidaan tarvittaessa realisoida liikevoiton parantamiseksi. Pankin tekemien stressitestien mukaan pankin perusliiketoiminnan arvioidaan olevan erinomainen varavaraisuus huomioiden riittävän kannattavaa myös haastavassa markkinakorkoympäristössä. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Kyrön Seudun Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,82 euroa, josta tilikauden ylijäämä on ,10 euroa. Hallitus ehdottaa osuuskunnan kokoukselle, että tilikauden ylijäämä käytetään seuraavasti: - Maksetaan korkoa osuuspääomalle 0,00 % 0,00 euroa - Maksetaan korkoa lisäosuuspääomalle 1,25 % ,43 euroa - Maksetaan ylijäämän palautusta 0,00 euroa - Jätetään omaan pääomaan ,67 euroa Yhteensä ,10 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu ylijäämän jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

23 21 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

24 22 Tilinpäätös Kyrön Seudun Osuuspankin tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,44 Korkokulut (1.1) , ,04 KORKOKATE , ,40 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,47 Palkkiotuotot (1.3) , ,88 Palkkiokulut (1.3) , ,24 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) 1 940, ,00 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,85 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.6) 9 810, ,80 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,05 Hallintokulut , ,63 Henkilöstökulut (1.8) , ,14 Muut hallintokulut (1.9) , ,49 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.10) aineettomista hyödykkeistä , ,48 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,77 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.11) , ,44 LIIKEVOITTO , ,89 Tuloverot , ,39 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN , ,50 TILIKAUDEN VOITTO , ,50

25 23 Kyrön Seudun Osuuspankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,53 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,46 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,47 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,29 Saamistodistukset (2.3) , ,82 Muilta , ,82 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,89 Aineettomat hyödykkeet (2.6) , ,97 Aineelliset hyödykkeet , ,74 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.7) , ,88 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.7) , ,48 Muut aineelliset hyödykkeet , ,38 Muut varat (2.9) , ,21 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.10) , ,41 Laskennalliset verosaamiset (2.15) , ,88 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,67

26 24 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.11) , ,52 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.12) , ,19 Talletukset , ,17 Muut velat , ,02 Muut velat (2.13) , ,80 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.14) , ,88 Laskennalliset verovelat (2.15) , ,46 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,85 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,21 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,21 OMA PÄÄOMA (2.19) Osuuspääoma , ,00 Muut sidotut rahastot , ,81 Vararahasto , ,47 Käyvän arvon rahasto , ,34 Vapaat rahastot , ,97 Muut rahastot , ,97 Edellisten tilikausien voitto , ,33 Tilikauden voitto , ,50 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,61 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,67 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,43 Takaukset ja pantit , ,43 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,15 Muut , ,15

27 25 Kyrön Seudun Osuuspankin rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,50 Tilikauden oikaisut , ,39 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,44 Saamistodistukset , ,89 Saamiset luottolaitoksilta , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,29 Osakkeet ja osuudet , ,13 Muut varat , ,83 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,56 Velat luottolaitoksille , ,06 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,41 Muut velat , ,21 Maksetut tuloverot , ,56 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,33 Investointien rahavirta Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarat, lisäykset Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarat, vähennykset eur eur , , , ,00 Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,30 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,97 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 0,00 0,00 Investointien rahavirta yhteensä , ,27 Rahoituksen rahavirta Osuuspääoman lisäykset , ,00 Osuuspääoman vähennykset , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,54 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,54 Rahavarojen nettomuutos , ,52 Rahavarat tilikauden alussa , ,48 Rahavarat tilikauden lopussa , ,00 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,53 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,47 Yhteensä , ,00 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,05 Maksetut korot , ,76 Saadut osingot , ,47 Tilikauden oikaisut: Tuloslaskelman verot , ,39 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,23 Muut oikaisut , ,77 Yhteensä , ,39

28 26 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu yhdistelmäinstrumentit, jotka sisältävät kytketyn johdannaisen, jota ei ole erotettu pääsopimuksesta sekä muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Lisäksi tähän luokkaan on luokiteltu johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa. Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin on luokiteltu saamistodistukset, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka pankilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin.

29 27 Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luokiteltujen erien käyvän arvon muutokset on kirjattu suoraan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset sekä lainat ja muut saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisesta on ollut objektiivista näyttöä. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Pankilla ei ole voimassa olevia johdannaissopimuksia. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliömetrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Pankki ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Pankilla on omistuksessaan vain pääkonttorikiinteistö, joka on pääosin omassa käytössä ja osittain vuokrattuna. Lisäksi on arvoltaan vähäinen vuokrauskäytössä oleva viikkolomaosake. Sijoituskiinteistöomaisuuden yhteisarvo on vähäinen, alle 0,1 %:a pankin taseen loppusummasta.

30 28 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Vapaaehtoisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Vapaaehtoisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää verovelkaa vähentämättä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuunottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

31 29 Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on saattanut alentua, saamistodistukselle on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut, arvon arvonalennus on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon. Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3-6 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 3-10 vuodessa. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankki ei ole kirjannut pakollisia varauksia eikä muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Verot Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja on kirjattu toiminnalle välttämättömien osakkeiden arvonalentumisesta. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen.

32 30 LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta , ,73 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,01 Saamistodistuksista , ,32 Muut korkotuotot , ,38 Yhteensä , ,44 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista , ,39 Korkokulut Veloista luottolaitoksille , ,76 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , ,28 Muut korkokulut -110,78 0,00 Yhteensä , , Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista , ,47 Yhteensä , , Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , ,67 Ottolainauksesta 2 343, ,01 Maksuliikenteestä , ,28 Omaisuudenhoidosta , ,20 Välitetystä toiminnasta , ,23 Takausten myöntämisestä 4 267, ,32 Muut palkkiotuotot 6 622, ,17 Yhteensä , ,88 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , ,27 Muut , ,97 Yhteensä , , Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2015 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Saamistodistuksista 0, , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot 0, , ,00 yhteensä Tuloslaskelmaerä yhteensä 0, , ,00 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Saamistodistuksista 0, , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot 0, , ,00 yhteensä Tuloslaskelmaerä yhteensä 0, , ,00

33 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2015 Myyntivoitot ja - Arvonalentumiset Siirrot käyvän Yhteensä tappiot(netto) arvon rahastosta Osakkeista ja osuuksista , , , ,40 Yhteensä , , , ,40 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - Arvonalentumiset Siirrot käyvän Yhteensä tappiot(netto) arvon rahastosta Saamistodistuksista 0,00 0,00 0,00 0,00 Osakkeista ja osuuksista 1 216,26 0, , ,85 Yhteensä 1 216,26 0, , , Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokra- ja osinkotuotot , ,44 Suunnitelman mukaiset poistot , ,75 Muut kulut , ,89 Yhteensä 9 810, , Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä 0,00 133,20 olevasta kiinteistöomaisuudesta Muut tuotot , ,85 Yhteensä , ,05 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,80 Kulut omassa käytössä olevasta , ,61 kiinteistöomaisuudesta Vakuusrahastomaksut 0, ,00 Muut kulut , ,36 Yhteensä , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,49 Henkilösivukulut , ,65 Eläkekulut , ,67 Muut henkilösivukulut , ,98 Yhteensä , , Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut , ,45 Toimistokulut , ,67 Atk-kulut , ,70 Yhteyskulut , ,42 Edustus- ja markkinointikulut , ,25 Yhteensä , , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , ,48 Aineelliset hyödykkeet , ,48 Aineettomat hyödykkeet ,13 0,00 Yhteensä , ,48

34 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset (-) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä , ,44-882, , ,16 0, , , , , , , Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain Pankkitoiminnan tuotot , ,45 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , ,47 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,47 Muut , ,00 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,00 Yhteensä , , Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,22 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ,00 0,00 Kotitaloudet , ,07 Kotitalouksia palvelevat voittoa , ,00 tavoittelemattomat yhteisöt Yhteensä , ,29 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden , ,79 alussa + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset 882, ,00 arvonalentumistappiot + tilikauden aikana kirjatut ryhmäkohtaiset ,16 0,00 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset arvonalentumistappiot , ,00 - tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen ,39 0,00 arvonalentumistappio Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa , ,79

35 Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Kaupankäyntitarkoituksessa ,00 0, ,00 0,00 pidettävät saamistodistukset Muut ,00 0, ,00 0,00 Myytävissä olevat saamistodistukset ,00 0, ,00 0,00 Julkisesti noteeratut ,00 0, ,00 0,00 Eräpäivään asti pidettävät saamistodistukset , , , ,46 Julkisesti noteeratut , , , ,46 Muut ,07 0, ,77 0,00 Yhteensä , , , ,46 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 0, ,00 0, Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja , ,89 osuudet Julkisesti noteeratut , ,22 Muut , ,67 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,89 -joista luottolaitoksissa , , Lähipiiritiedot Lähipiiritiedot esitetään henkilöstöä ja johtoa koskevien liitetietojen yhteydessä. Liitetieto Aineettomat hyödykkeet IT-kulut ,57 0,00 Muut aineettomat hyödykkeet , ,97 Yhteensä , , Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä ,55 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,05 Rakennukset Omassa käytössä ,53 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,47 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Sijoituskäytössä ,47 Yhteensä ,47 Muut aineelliset hyödykkeet ,82 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,81 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 2.8 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana

36 34 Aineettomat hyödykkeet 2015 Hankintameno ,22 + tilikauden lisäykset ,45 Hankintameno ,67 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , tilikauden poistot ,13 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , Kirjanpitoarvo ,29 Aineelliset hyödykkeet 2015 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , ,22 +/- siirrot erien välillä , ,47 0,00 0,00 Hankintameno , , , ,22 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , tilikauden poistot , , , ,93 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , Kirjanpitoarvo , , , , Muut varat Maksujenvälityssaamiset 140,21 0,00 Muut , ,21 Yhteensä , , Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot , ,05 Muut , ,36 Yhteensä , , Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille , ,52 Vaadittaessa maksettavat , ,02 Muut , ,50 Yhteensä , , Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset , ,17 Vaadittaessa maksettavat , ,99 Muut , ,18 Muut velat , ,02 Muut , ,02 Yhteensä , , Muut velat Maksujenvälitysvelat , ,95 Muut 2 971, ,85 Yhteensä , , Siirtovelat ja saadut ennakot Korot , ,33 Muut , ,55 Yhteensä , ,88

37 Laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista sekä laskennallinen verosaaminen käyvän arvon rahastosta arvonalentumistappiona tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta. Laskennallista verosaamista on kirjattu toiminnalle välttämättömien osakkeiden arvonalentumisista ja saamisryhmäkohtaisista arvonalentumisista. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat , , Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat Emo 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0, , ,61 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,85 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,69 Saamistodistukset 0, , ,11 Yhteensä , , , vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,69 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0,00 0, ,12 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,09 Saamistodistukset ,00 0, ,39 Yhteensä , , ,29 Rahoitusvarat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,46 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,59 Saamistodistukset 0, , ,22 Yhteensä , , ,27 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,46 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0, , ,47 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,29 Saamistodistukset ,00 0, ,82 Yhteensä , , ,04 Rahoitusvelat 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,00 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,71 Yhteensä , , ,71

38 36 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,57 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,47 0, ,67 Yhteensä ,47 0, ,24 Rahoitusvelat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,50 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,89 Yhteensä , , ,89 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,52 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,02 0, ,19 Yhteensä ,02 0, ,71 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,69 0, ,46 0,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,12 0, ,47 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,09 0, ,29 0,00 Saamistodistukset ,39 0, ,82 0,00 Muu omaisuus ,95 0, ,63 0,00 Yhteensä ,24 0, ,67 0,00 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,57 0, ,52 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,67 0, ,19 0,00 Muut velat ,63 0, ,26 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot ,49 0, ,88 0,00 Yhteensä ,36 0, ,85 0, Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,53 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,47 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,29 Saamistodistukset , , , ,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,89 Yhteensä , , , ,18

39 37 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,52 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,19 Yhteensä , , , ,71 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Taseessa käypään arvoon arvostetut Emo 2015 rahoitusinstrumentit Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä ,53 0, , ,53 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot 1 940,00 Emo 2014 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä ,22 0, , ,22 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot 0,00 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.1. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti Oman pääoman lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä tilikauden aikana Emo Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Osuuspääoma , , , ,00 Muut sidotut rahastot , , , ,85 Vararahasto ,47 0,00 0, ,47 Käyvän arvon rahasto , , , ,38 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,38 Vapaat rahastot ,97 0,00 0, ,97 Ylijäämän palautusrahasto ,00 0,00 0, ,00 Muut rahastot ,97 0,00 0, ,97 Edellisten tilikausien voitto , ,42 0, ,75 Tilikauden voitto , , , ,10 Oma pääoma yhteensä , , , ,67 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit , , , ,06 josta laskennalliset verot , , , ,76 Saamistodistukset , , , ,68 josta laskennalliset verot 1 070,58 796, ,76 768,92 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , ,38 ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA SEKÄ TASEEN ULKOPUO- LISIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Pankki ei ole antanut muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiön (Veritas) kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole.

40 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset , ,43 joista osakkuusyritysten puolesta 0,00 0,00 Muut asiakkaan puolesta kolmannen 0,00 0,00 hyväksi annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,15 joista luottolupaukset , ,15 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä , ,58 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien paikallisosuuspankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Bonum Oy:lle kaikkien muiden samansanaisen maksuliikesopimuksen Bonum Oy:n kanssa tehneiden POP Pankkiliiton jäsenpankkien hyväksi. Takauksen kohteena on ne saatavat, jotka Bonum Oy:lle saattavat syntyä maksuliiketilisopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takausvastuun määrä on rajoitettu. 3.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä , ,27 Tilikaudella 2015 korttiliiketoiminta siirtyi Bonum Pankki Oy:lle, joka on Visa Europen jäsen (Principal Memberjäsenyys). POP Pankit toimivat Bonum Pankki Oy:n asiamiehinä. HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä Vakinainen kokoaikainen henkilöstö 6 6 Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 0 1 Määräaikainen henkilöstö 2 2 Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet , ,00 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet , ,86 sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä , ,86 Eläkesitoumukset 4.3 Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Luotot Takaukset Luotot Takaukset Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet ,06 0, ,38 0,00 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet ,46 0, ,26 0,00 sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä ,52 0, ,64 0,00 Lisäykset ,81 Vähennykset ,69

41 39 Lainaehdot: Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot 2015 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus ,16 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,16 0,00 0,00 0, Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus ,14 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,14 0,00 0,00 0,00 *) Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. Saamisia ja sijoituksia koskevat pääasialliset ehdot: Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. Annettujen takausten ja asetettujen vakuuksien pääasiallinen sisältö: Ei poikkeamia muuhun vakuuskäytäntöön. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden tulos* Oy Samlink Ab, Helsinki 0, , ,51 Aktia Hypoteekkipankki, Helsinki 0, , ,09 Optium Oy, Tampere 1, , ,23 Pop Pankkiliitto, Helsinki 1, , ,11 Pop Holding Oy, Helsinki 2, , ,07 Yhteensä , ,41 * Tilikauden 2014 oma pääoma ja tulos MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankissa ei hoideta ns. täyden palvelun omaisuudenhoitoa. 6.2 Osuuspankkia koskevat liitetiedot Maksamatta olevien osuusmaksujen määrä Irtisanottujen osuusmaksujen määrä Irtisanottujen lisäosuusmaksujen määrä 0,00 100, , , , ,00 Jos jäsenyys on päättynyt, voidaan irtisanottu osuuspääoma maksaa takaisin osuuskuntalain 10 luvun 1 :n ja osuuspankkilain 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Osuuspankin jäsenten lukumäärä Tilintarkastajan palkkiot 2015 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 3 052,50 Yhteensä 3 052,50

42 40 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Pöytyällä 10. päivänä helmikuuta 2016 Kyrön Seudun Osuuspankin hallitus Juha Lehtinen puheenjohtaja Olli Tuomola varapuheenjohtaja Virpi Ali-Rontti Ilkka Rantala Paavo Riitamaa Turkka Salmi Mikko Seppänen Toimitusjohtaja Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä Kyrön Seudun Osuuspankin hallintoneuvosto on käsitellyt osuuspankin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2015 ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Hallintoneuvosto hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja yhtyy hallituksen ehdotukseen tilikauden ylijäämän käyttämisestä. Pöytyällä 11. päivänä helmikuuta 2016 KYRÖN SEUDUN OSUUSPANKKI Hallintoneuvosto Marko Rantanen Hallintoneuvoston puheenjohtaja Kari Frantti Hallintoneuvoston sihteeri

43 41 Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Pöytyällä 11. päivänä helmikuuta 2016 Osmo Soinio KHT

44 42 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Pääkirja/päiväkirja Tasekirja Tositteet Reskontrat Asiakasreskontrat (koneelliset) Salkkukirjanpito Ostoreskontra (eoffice) Ostoreskontra Kassapäiväkirja Kassaraportit Palkkakirjanpito Käyttöomaisuusreskontra Johdannaisten reskontra Säilytystapa Elektroninen arkisto Sidottu kirja Paperituloste Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Paperitosite Atk-tuloste Atk-tuloste Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Excel-tiedosto Manuaalisessa seurannassa ovat seuraavat asiat Vuokrasaamiset Notariaattitoimeksiannot Tositelajit 10 Maksuliiketilin tiliotteen tapahtumat 20 Ostolaskut 21 Toimitusjohtajan kulut 22 Henkilökunnan kulut 25 Ostolaskujen suoritukset 30 Ostolaskut, eoffice -pankit, ei-pankissa kiertävät laskut 32 Matkalaskut 51 Salkkukirjanpito 52 JVK-lainat, erääntymiset 53 Ottolainaus, maksuliiketilin korko 56 Konekieliset viennit muista reskontrista, QS-kassalla kirjattavat tapahtumat 58 Konekieliset kustannuspaikkojen väliset siirrot 60 Sisäisen laskennan tositteet 61 Konekielinen sisäisen laskennan tietojen välitys 70 Muistiotositteet 71 Pääkirjakirjaukset 75 Palkkaviennit, maksetut palkat 80 Jaksotustositteet, purettavat viennit 82 Konekieliset laskennalliset erät 83 Konekieliset laskennalliset erät, palkat, lomapalkat 84 Konekieliset laskennalliset erät, palkat, sivukulut pl. sosiaaliturvamaksut 85 Poistot 99 Tuloksen kirjaus