Kasvatusosaaminen ja kumppanuus nuorten hyvinvoinnin edistämisessä OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT 18.4.2013 Helsinki Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto
Tanja Äärelä: Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Acta Universitatis Lapponiensis 242. Rovaniemi 2012. 17-21 vuotiaita, 27 miestä ja kaksi naista Poimintoja tiivistelmästä Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut olivat koulupudokkaita, Ensimmäisinä kouluvuosinaan he olivat kokeneet intoa ja oppimisen iloa ja yrittäneet tietoisesti sopeutua koulun vaatimuksiin.
nuoret vangit antoivat kiitosta alaluokkien luokanopettajille olivat tuntuneet aidosti välittävän koululaisista, jotka kipuilivat käyttäytymisellään mutta kouluvuosien edetessä he olivat alkaneet tuntea itsensä yhä huonommiksi koululaisiksi ja ihmisiksi. Matti Rimpelä 3
Monelle yläkouluun siirtyminen oli taitekohta, joka oli lisännyt räjähdysmäisesti vaikeuksia sekä laajentanut ongelmien kenttää. Opettajat olivat vieraita ja vaihtuvia, koulupäivät olivat muuttuneet hyvin rangaistuskeskeisiksi nekin oppilaat, jotka olivat pärjänneet kohtuullisesti vielä alaluokilla, olivat alkaneet käyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta. (Äärelä 2012)
Nuoret vangit kokivat, että he olisivat pysyneet paremmin kiinni koulun toiminnassa, jos he olisivat saaneet tuntea tulevansa hyväksytyiksi luokka- ja kouluyhteisönsä jäseninä, puutteistaan huolimatta. Kun vaikeudet ovat suurimmillaan, on opettajan suhtautuminen erityisen merkityksellistä.
Nuorten vankien mukaan jo se, että opettaja puhuttelisi arvostaen ja valvoisi asetettuja rajoja oikeudenmukaisesti, olisi saanut heidät pysymään paremmin koulussa, (Äärelä 2012) Matti Rimpelä 6
Menestystarinasta ongelmiin Lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyi jatkuvasti 1900-luvulla kaikilla indikaattoreilla Huolestuttavia tietoja 1990-luvulla tupakointi, humalajuominen stressioireet väsymys selkä- ja niskaoireet lastensuojelun, sijaishuollon ja erityisopetuksen kuormitus alkoi kasvaa
Miten olemme vastanneet näihin haasteisiin? Olemme keskittyneet 1990-luvulta alkaen ongelmasuuntautuneisiin palveluihin lastensuojeluun, erityisopetukseen, ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin
Mitä kertovat lastensuojelutilastot? Lastensuojelun asiakkuudet 1996-2011: Koko maa Kiireelliset sijoitukset 1991-2011: Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 18.4.2013
Ongelmapalveluiden kustannuskehityksestä ei kattavaa tietoa Lastensuojelu 2011 noin 800 milj., josta sijaishuolto noin 620 milj. 1995 alle 200 milj. Reaalikasvua +400 milj. Oppilashuollon ja oppilaan ohjauksen kokonaiskustannukset? Emme tiedä, arvio 2013: Alle 200 milj.???
Mihin olemme tulleet? Mitä tänään tarjoamme lapsiperheille, lapsille ja nuorille Esimerkkinä Tampere
Tampere/ LANU -palvelut 2013 (oma tuotanto ja ostopalvelut) Varhaiskasvatus, esiopetus - sopimus Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon 18.4.2013 (1/3) Ls:n kuntoutus ja 12 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus 7-9 0-17v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin Oulun seutu 2011 noin 10 000 /lapsi Varhaiskasvatus + koulutus 70-75 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 15-20 % Muut noin 5% Reaalikasvua/lapsi 2006-11 +16-18 % Koko maahan yleistettynä, arvio 10 miljardia! reaalikasvua 2006-11 +1,5 miljardia?? 18.4.2013 Matti Rimpelä 13
Olemme ajautuneet kasvatuksen ja palvelujen kaaokseen! Ajattelu ja toiminta historian tuotetta Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta uutta Hyvinvointipalveluja rakennettu pala palalta Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia, tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia Mikä toimi 1900-luvulla, ei toimi tänään? Muuttunut toimintaympäristö, uusia haasteita Psykososiaalinen hyvinvointi 18.4.2013 Matti Rimpelä 14
Palvelujen säätyrakenne Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi -> papisto Sosiaalitoimi -> talonpojat Nuorisotoimi -> loisia Samanmuotoiset päät johtavat samanmuotoisia päitä 18.4.2013 Matti Rimpelä 15
Missään ei rakennu yhteistä ymmärrystä! Perhe, lapsi ja nuori paloitellaan lukuisten erillisten organisaatioiden asiakkaiksi Jokaisella omat arvot oma osaaminen omat ydintehtävät ja ongelmamäärittelyt säännökset ja tietojärjestelmät hallinnon ja johtamisen käytännöt yms.
Kaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen! Ei riitä, että muurahaiset ahertavat! Tarvitaan yhteinen ymmärrys keosta, jota rakennetaan! Kokonaissuunnitelma kohtaamisiin ja johtamiseen 18.4.2013 Matti Rimpelä 17
Yhteisen tulkintakehyksen tulisi avautua ilman erityistä tukea vanhemmille, lapsille ja nuorille, eri ammattiryhmille yhdistää koeteltua ammattikokemusta ja tutkimusta Muutamia pohdintoja 1. Vanhemmuuden arki mikä on muuttunut? 2. Lapsen kehityksestä aikuiseksi 3. Tutkimustuloksia masentuneisuudesta 4. Miten palvelujen paradigmat muuttuivat 1970 -> 2000? 5. Lapsi varttuu kehitysyhteisöissä ja niiden kasvatuskumppanuudessa 6. Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan 7. Näin uudistaisin 18.4.2013 Matti Rimpelä 18
Muuttuiko perheiden arki? Nopea yhteiskunnallinen muutos 1950-luvulta alkaen Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä (Ismo Alanko) Sukupolvet etääntyivät toisistaan Kotiseudulta globaaliin maailmaan Informaatiotulva vanhemmuudesta ja lapsesta Lapset vanhempina, vähemmän lapsia Kilpailu lapsen ajasta: media, harrastukset, Työ tulee kotiin aivoissa Kulttuuriviivästymä ei vakiintuneita malleja Lapsiperheen arkea kaaoksessa 18.4.2013
Lapsesta aikuiseksi Biologinen kypsyminen varhaistunut Kasvupyrähdys, kuukautiset, siemensyöksyt noin vuotta varhemmin kuin 1970-luvulla Suuret yksilöllinen vaihtelu Hitaasti kypsyminen vs. ongelmadiagnostiikka Sukupuolten väliset erot 18.4.2013 Tytöt lähes vuoden edellä poikia
SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) 25 20 Pojat Tytöt 15 10 Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 18.4.2013 Matti Rimpelä 21
Entä psyykkinen ja sosiaalinen aikuistuminen? Muutoksesta ajassa ei tutkimustietoa Aikuistumisen vaatimukset kasvaneet: Yhteiskunta monimutkaistunut Hitaasti kehittyvät joutuvat kohtaamaan aikuistumisen vaatimukset liian varhain! 18.4.2013 Matti Rimpelä 22
Lapsen kehityksen kriittisiä vaiheita -9 kk 2 v. 5-7 v. 10-14 v. 16-19 v. 18.4.2013 Matti Rimpelä 23
Lapsesta aikuiseksi mikä tärkeintä? Jatkuvuus aikuiset paikat moraali Jatkuvuus palveluissa erityisen tärkeää kriittisissä ikävaiheissa ja kun siinä on puutteita kotona 18.4.2013 Matti Rimpelä 24
Miten koulutusjärjestelmä on ottanut huomioon uuden tiedon lapsen kehityksestä aikuiseksi? Oppivelvollisuusiät 1920-luvulta Ikäperusteinen vuosiluokitus unohtaa yksilöiden väliset erot kehityksessä Hidas kehittyminen tulkitaan ongelmaksi Poislähettämisen kulttuuri Nivelvaiheet keskelle kriittisiä kehitysvaiheita Jatkuvuus heikointa kun sitä eniten tarvittaisiin Nuorilla ei koulussa lähiesimeistä 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat sivistysyrittäjiä, jotka rakentavat koulutuksen tarjottimilta omaa portfoliotaan Hitaasti kypsyvät nuoret projektiruokaa
Mitä tutkimustulokset masentuneisuudesta kertovat? Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kuormitus alkoi kasvaa 1990-luvulla Miksi? Ovatko lasten mielenterveysongemat lisääntyneet? Tuloksia kouluterveystutkimuksesta 18.4.2013 Matti Rimpelä 26
Masentuneisuuden muutos 2000 -> 2010: Pojat 14-16 vuotiaat. Kouluterveyskysely Vaikea Keskivaikea 6,2 5,6 6 6,3 6,3 5,5 2,1 2 2,1 2,2 2,2 2,2 2000 2002 2004 2006 2008 2010 18.4.2013 Matti Rimpelä 27
Masentuneisuuden muutos 2000->2010: Tytöt 14-16 vuotiaat. Kouluterveyskysely 20 Vaikea Keskivaikea 18 16 14 12 10 13,5 12,2 13 13,4 13,4 13,4 8 6 4 2 0 4 3,5 4,2 4,1 4,3 4,7 2000 2002 2004 2006 2008 2010 18.4.2013 Matti Rimpelä 28
Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % 8.-9. luokat 2000-2011 High education, employment Medium education, employment 14 12 10 Low education employment High education, unemployment 8 6 4 Medium education, unemployment Low education, unemployment 2 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 Torikka ym. 2013 Kouluterveyskysely
Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat 60 50 40 Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja2 20 10 0-6,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9,0-18.4.2013 Matti Rimpelä 30
Oppimaan oppiminen rakentaa hyvinvointia Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu oppimisen himo ja oppimisen ilo. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyttäminen ja vahvistaminen aikuisuuteen saakka, riippumatta (biologinen + sosiaalinen) syntymäpääomasta 18.4.2013 Matti Rimpelä 31
Mikä on muuttunut palvelujen Palataan 1970-luvulle paradigmassa? Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 Kansainvälisen lasten vuoden 1979 komitean raportti Oppilashuoltokomitean mietintö 1974
5.Kotikasvatuksen tuki 5.1. Tilanne kotikasvatuksessa (MLL 1974) Kotikasvatus on jäänyt koulutuskysymysten varjoon. Kodit ovat saaneet selvitä kasvatuksesta parhaaksi katsomallaan tavalla ilman suoranaisen tuen saamista kasvatustehtävään, vaikka päävastuu kasvatuksesta on edelleen kodilla. kodin ulkopuolisen kasvatuksen, koulun, päivähoidon ja nuorisotyön, kehityksestä on ollut apua myös kotikasvatukselle, mutta aivan ilmeisesti kodit tarvitsevat nykyistä enemmän ja nykyistä selvempää ohjausta kasvatustehtävässään. kasvatuskeskustelulle ja kasvatuskäytännölle on ollut ominaista kasvattajia hämmentävä asenteiden ja suositusten heilahtelu Kasvatustiedon hankkiminen on jäänyt oma-aloitteisuuden varaan eikä kasvatukseen ole saanut henkistä tukea, kun usein lähisukulaiset puuttuvat ja joukkotiedotuksen sanoma on ollut ristiriitaista.
Vanhemmat ovat taipuvaisia löytämään syitä ongelmalliseksi kokemaansa käyttäytymiseen lapsesta, tämän kehitysvaiheista ja luonteenpiirteistä. Huomattavasti harvemmin he katsovat omien kasvatusasenteidensa ja suhtautumisensa tai kasvuympäristön muiden tekijöiden olevan lapsen ei-toivotun käyttäytymisen aiheuttajia. (MLL 1974)
Toimenpide-ehdotukset:.yhteistyössä alan järjestöjen, sosiaali-, koulutus- ja terveydenhuolto viranomaisten ja alan tutkijoiden kanssa on käynnistettävä pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, jonka yhteydessä annetaan malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa. Terveyskeskusten neuvolatoiminnan, päivähoitoon liittyvän vanhempainohjauksen sekä muun valistus- ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi, Perus- ja keskiasteen koulutuksessa on perhekasvatukselle ja tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä ja lastenhoidosta annettava nykyistä selvempi asema.
6. Lapsimyönteisyys koulutuksessa 6.2. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen uudistus 6.3 Erityisryhmien varhaiskasvatus ja erityisopetus 6.4. Oppilashuolto ja lapsen asema koulussa 6.5. Kodin ja koulun yhteistyö Toimenpide-esityksiä (14.) Kaikille kouluissa työskenteleville on teroitettava mielenterveyden yhteisvastuun merkitystä....ajateltaessa esikoulua ja koulun ala-astetta, joille ennaltaehkäisevän mielenterveystyön painopisteen tulisi sijoittua. (MLL 1974
MLL/Toimenpide-esityksiä (19.) Kodin ja koulun yhteistyötä olisi kehitettävä seuraavien viiden yleistavoitteen mukaisesti: 1. Opettajille on annettava mahdollisuus oppilaiden kasvuolosuhteiden tuntemiseen. Kasvuolosuhteiden merkitys on huomioitava opetuksessa. 2. Huoltajille on annettava riittävää informaatiota lasten koulutyön luonteesta, tavoitteista ja käytännöistä. 3. On lisättävä kodin ja koulun kasvatusperiaatteiden molemmin puoleista tuntemusta. 4. Oppilashuoltoa on tehostettava niin, että ongelmatapauksissa koulu voi olla yhteydessä perheeseen. 5. Oppilaan vapaa-ajan käyttöä on tarkoituksenmukaistettava.
(20.) Kodin ja koulun yhteistyön tulisi laajentua kaikkia vanhempia koskevaksi luokkakohtaiseksi toiminnaksi, minkä vuoksi pitäisi muodostaa luokkatoimikuntia ja järjestää luokkakohtaisia vanhempainkokouksia. Erityisesti sopeutumattomien lasten vanhemmat tulisi saada mukaan tilaisuuksiin. Tämä ryhmämuotoinen yhteistyö on kytkettävä kiinteästi tärkeimpään yhteistyömuotoon eli henkilökohtaisiin keskusteluihin kunkin oppilaan kehitystarpeista. Yhteistyölle on luotava riittävät taloudelliset mahdollisuudet esimerkiksi palkallisen opettajan vastaanottotunnin muodossa. (MLL 1974)
Lapsen vuoden 1979 komitea (Helsinki 1980) koulutusjärjestelmälle osoitetaan tehtäväksi antaa riittävä kasvatus isyyden ja äitiyden tehtäviin. Perhekasvatusta tulee johdonmukaisesti sisältyä koko koulutusjärjestelmän kasvatus- ja koulutusohjelmaan. Kasvatus-, äitiys- ja lastenneuvoloiden tehtävää painotetaan perhekasvatuksen ja -valmennuksen suuntaan. Organisoidaan monenkeskeistä yhteistyötä päivähoidon, koulun, neuvoloiden kanssa sekä kirkkojen ja järjestöjen kesken kotikasvatuksen tukemiseksi. 18.4.2013 Matti Rimpelä 39
Lapsen vuoden 1979 komitea (Helsinki 1980) Turvataan perhekasvatukselle riittävän monipuolinen ja laadulliset vaatimukset täyttävä sisältö. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja sen merkitykseen lapsen kehitykselle. Erityisesti on korostettava opettajan vastuuta kasvattajana ja lapsen kokonaiskehityksestä vastaavana aikuisena, samoin kuin kasvattajien yhteistyön tärkeyttä. 18.4.2013 Matti Rimpelä 40
Oppilashuoltokomitea 1974 Komitea on lähtenyt työssään siitä, että oppilashuollon palvelut järjestetään pääasiallisesti koululaitoksen toimesta. Koulun opetus- ja kasvatustyön tukemiseen ja kehittämiseen sekä koulun työskentelyilmastoon tarvitaan kiinteästi koulussa työskentelevää ja tähän toimintaan perehtynyttä oppilashuoltohenkilöstöä
Oppilashuollon toiminnat (Kom. 1974) Oppilaan ohjaus Koulun sosiaalityö Koulupsykologinen toiminta Koululaisten päivähoito Koulumatkat Asuntola- ja majoitustoiminta Kouluterveydenhuolto Kouluergonomia Kouluruokailu Lomavirkistystoiminta Muu avustaminen Opettajain koulutus oppilashuollon kannalta
Oppilashuoltokomitean (1974) esityksiä Oppilaan ohjauksella tarkoitetaan opilaiden kasvatuksellista, opetuksellista ja ammatinvalinnan ohjausta Peruskoulun yläasteella tarvitaan 1981 vähintään 900 opinto-ohjaajaa Mitoituksessa tukea tarvitsevien osuus huomioon Peruskouluihin tarvitaan noin 500 koulupsykologia ja noin 500 koulukuraattoria
Muutos näkyviin 1980-luvulla Tutkimus kasvatus- ja perheneuvoloista 1988: vanhemmat hakivat tukea ja apua kasvatuksessa työntekijät kokivat olevansa terapeutteja Kasvatus peruskoulussa (Vesikansa 2009) Kasvatus ja opetus -sanapari siirrettiin 1990- luvun koulutusuudistuksessa marginaaliin koti kasvattaa, koulu opettaa
kasvatus koulun sisäisenä ilmiönä sijoittuisi varsinaisten opinnollisten prosessien ja erityisesti opettajajohtoisten luokkatilanteiden ulkopuoliseen arkeen järjestysongelmat syntyvät varsinaisen opetuksen ulkopuolisessa toiminnassa niiden ratkaisun paikka on varsinaisen opetuksen ulkopuolella (Vesikansa 1999, 262)
Kasvatuksen, perheen, lapsen ja nuorten tukeminen muuttui ongelmien ja häiriöiden metsästykseksi opittiin tunnistamaan lapsessa ongelmia/häiriöitä/huolia keskityttiin ongelmalähtöiseen varhaiseen toteamiseen, ehkäisyyn ja korjaamiseen tuki ansaitaan ongelmilla ongelma-asiantuntijat hallitsivat keskustellua ja kehittämistä
1970-luvun tärkeät teemat unohdettiin Yhteinen kasvatustehtävä Kotikasvatus Perhekasvatus - kasvatusneuvonta Kotikasvatuksen ammatillinen tukeminen Perhekasvatus koulutuksen tehtävänä Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Nuorisotyö Oppilashuolto koulun tehtävänä
Mikä tänään tuntuisi tärkeältä? Aloitetaan tutkimukseen perustuvasta näkökulmasta lasten/nuorten hyvinvointiin
Mitä tiedämme lasten/nuorten hyvinvoinnista? Viisi yleistä ( geneeristä ) ulottuvuutta, tunnistettavissa esim. Vahvuudet ja vaikeudet menetelmällä/ 4-16 v. tarkkavaisuus/ylivilkkaus peritty/geneettinen??? sosiaalinen osaaminen/ vuorovaikutus varhainen vuorovaikutus/sosiaaliset kompetenssit toverisuhteet yksinäisyys vs. läheisväkivalta tunne-elämä internalisointi, stressioireet, silent souls käyttäytyminen käytöshäiriöt, acting out, externalisointi 18.4.2013 Matti Rimpelä 49
Mitä tiedämme käytöshäiriöistä? Perinteinen tulkinta: Pahantapainen lapsi -> ojennetaan kurilla Entä tänään? Ydinkäsitteitä peritty temperamentti + opittu sosiaalinen osaaminen ( kompentenssi ) + tilanne Matti Rimpelä 50
Lapsen/oppilaan käytöshäiriö kertoo ongelmista lapsen ja aikuisen/ aikuisten vuorovaikutussuhteissa lapsi oppii sosiaalisista osaamista kotona vanhemmilta, muilta aikuisilta, sisaruksilta päivähoidossa koulussa harrastuksissa medialta, yms Matti Rimpelä 51
Miten vähennämme käytöshäiriöitä? Aikuisten tulee muuttua! Mikä on se aikuisten yhteinen tehtävä, jossa muutosta tarvitaan? Kasvatus Matti Rimpelä 52
Kuka kasvattaa? Vanhemmat, mutta myös muut kodin aikuiset usein myös sisarukset päivähoidon henkilöstö koulun henkilöstö harrastusten ohjaajat/valmentajat. 18.4.2013 Matti Rimpelä 53
Mistä kasvatus rakentuu? Välittäminen Osaaminen Jaksaminen Matti Rimpelä 54
Voimaperheet Turun yliopiston lastenpsykiatrian yksikkö Tutkimusohjelma Kanadan valtion tuella Vanhemmat kokevat, että nelivuotiaalla lapsella on käytöshäiriöitä Vanhemmille kasvatusvalmennusohjelma Nettiopetus + perhevalmentajat Kotiopiskelua: Vanhemmat opettelevat käytöshäiriöitä vähentävää kasvatusosaamista Kasvatusvalmennusta puhelinkeskusteluissa Mukaan myös päivähoidon ja koulun aikuiset Kasvatuskumppanuus Matti Rimpelä 55
Ekologinen tulkinta lapsen Kehityksestä Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ovat laumaeläimiä eivät asiakkaita
Bronfenbrenner: Ekologinen tulkinta 18.4.2013 Matti Rimpelä 57
18.4.2013 Kehitysyhteisö Matti Rimpelä 58
Lapsi varttuu hyvinvointiekosysteemissä, joka koostuu rinnakkaisista kehitysyhteisöistä: Perhe, asuinalue, päiväkoti, koulu, harrastukset, media, katu, Lapsi on yhteisöjen jäsen, ei asiakas Olennaista kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuus: Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? Miten kokonaisuus rakentuu? 18.4.2013 Matti Rimpelä 59
Hyvinvointioppiminen ja -osaaminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot ) 18.4.2013 Matti Rimpelä 60
Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen osaaminen 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset 1. Arjen rytmit/ajankäyttö 2. Uni, lepo, rentoutuminen 3. Liikkuminen 4. Ruokailu 5. Itsehoito 18.4.2013 Matti Rimpelä 61
Kehitysyhteisöistä ja hyvinvointioppimisesta enemmän Matti Rimpelä: Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Kirjassa AL Lämsä (toim.) Verkosto vahvaksi. PS- Kustannus. Jyväskylä 2013
Mitä muuttaisin 1. Kolmiosainen peruspalvelu Varhaiskasvatus raskauden alusta 8. ikävuoteen Perusopetus 9-16 vuotiaille Toinen aste kaikille ad 20. ikävuoteen 2. Kotikasvatus ja sen tukeminen ja perhekasvatus ammatillisen osaamisen haasteena keskiöön 3. Investointi varhaiskasvatukseen ja koulutukseen integroituun perhetyöhön (raskauden alusta murrosikään) nuorisotyöhön (murrosiästä eteenpäin) ja oppilaanohjaukseen Sijoittuvat kodin, opetuksen ja psykologi/kuraattori/ terveydenhoitohenkilöstön väliin 4. Huolellinen arviointi 7-8. luokilla tarvittaessa nuorisotyöntekijästä personal trainer
Lopuksi Siirtykäämme organisaatioiden kehittämisestä perheiden, lasten ja nuorten tukemiseen Ei katsota tulevaisuuteen ammattien ja organisaation silmälaseilla, vaan vanhempien, lapsen ja nuoren silmillä. Kiitos mielenkiinnosta! matti.rimpela@uta.fi