KROPPA JA NUPPI KONDIKSESSA? Osallistu kilpailuun! NRO 2/2014 10 TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI www.tttdigi.fi MIKSI UUPUVA EI HAE AJOISSA APUA? TARVITAAN AIKAA KASVAA HYVÄKSI POMOKSI UUTISANKKURI RUTISTAA 5 TUNNIN YÖUNILLA UUDEN VALTUUTETUN AVUKSI TYÖSUOJELUN ABC Poika, josta tuli pärjääjä TTT-lehti myös verkossa: tttdigi.fi 2/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1
Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. Fe Fe Planar Sweet S3 Fe Planar 1 S3 42-52181-302-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Planar 2 S3 Planar Soft 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC 42-12132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: O1 SRC FO 42-12132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: O1 SRC FO Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 Fax (08) 488 1200 info@sievi.com www.sievi.com
Statiivi Fe Planar 3 S3 42-52135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 42-52135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC
AMMATTITAPAHTUMA Esimies & Henkilöstö 2014 Helsinki, Messukeskus 7.-8. toukokuuta 2014 VUODEN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA! Maksuton ammattitapahtuma on ohittamaton foorumi yritysjohdolle, esimiehille ja HR-päättäjille. Huippupuhujia tapahtuman seminaareissa: Työelämä 2020 -hanke Mike Booker, The Network Tapahtumarekisteröinti on avattu! Great Place to Work -paneelikeskusteluja Ilkka Halava Henrik Dettmann Katja Noponen Yhteistyökumppanit Rekisteröidy kävijäksi käyttämällä koodia: 4000 Rekisteröi kollegasi: 4010 www.easyfairs.com/esimies
Millaista on hyvä johtaminen, Harri Vainio? päätoimittajalta Jokainen johtaja on joskus ollut työssään noviisi, kuten haastateltavamme sivuilla 20 23. Miten sinä neuvoisit vasta-alkajaa? Johtamista voi verrata golfiin, jonka olen aloittanut vanhoilla päivilläni. Avauslyöntini tiiltä pyrkii kiertämään oikealle. Olen yrittänyt korjata asiaa vain huomatakseni, että korjaamisesta kärsii koko orastava pelini. Lyönnistä tahtoo tulla entistäkin jäykempi, irtonaisuus kärsii, rentous puuttuu. Lyönti ei parane vain virheitä korjaamalla, vaan oman tyylin löytämisellä. Millainen on hyvä johtaja? Hyvä johtaja on kuin golfopettaja, pro. Hyvä pro ei kiinnitä huomiota virheisiin. Hän kannustaa ovelasti kokeilemaan uusia juttuja ja huomaamaan niiden vaikutukset. Golfprolle ei ole oikeaa ja väärää vain erilaisia lyöntitapoja ja niiden seurauksia. Hyvä johtaja on kanssakulkija ja tiennäyttäjä. Jokainen haluaa tulla kohdelluksi kunnioittavasti, respektillä. Arvostuksen kokeminen saa kukoistamaan. Pitääkö johtajan olla pokerinaama? Tunteet tarttuvat, ja esimiehen tunneenergia vaikuttaa koko työyhteisöön. Myönteiset tunnetilat auttavat meitä näkemään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Negatiivisuus on kuitenkin valitettavasti vahvempi voima kuin positiivisuus. Katastrofaalista on, jos esimies toimii tällaisena energiavarkaana. Mikä neuvoksi, kun aina ei voi valita alaisiaan, ei ainakaan kaikkia? Golfiakin pelataan niillä mailoilla, joita mukana on. Ei auta syyttää mailaa, jos lyönti ei onnistu. Johtaja on kuten valmentaja, joka näkee pelaajan vahvuudet ja saa ne esiin. Aina se ei onnistu. Toisinaan yksikin nyrpeä tai oikutteleva tiimiläinen pystyy pilaamaan palaverin. Mikä auttaa johtajaa jaksamaan? Työstään ja elämästään uupunut johtaja ei jaksa olla tukena ja tiennäyttäjänä. Hänen on pidettävä huoli myös itsestään ja osaamisestaan. Johtajakin tarvitsee valmennusta. Ja hänkin tarvitsee respektiä jaksaakseen, mutta se arvostus on ansaittava. Ilmaisia lounaita ei ole. Millainen johtaja sinä koet olevasi? Asiantuntijayhteisöissä on iso joukko tietäviä ihmisiä. Eri ihmisten kanssa pitää toimia eri tavalla, mutta tavoitteiden on oltava samat. Kaikilla aulatyöntekijää myöten on oltava ymmärrys siitä, mihin ollaan menossa. Ja kaikki ovat ylpeitä siitä, mitä yhdessä tuotetaan. Tavoittelen valmentavaa johtamistapaa. Koen auttavani muita löytämään omat vahvuutensa. Yritän vahvistaa tuntosarviani ja havainnoida uteliaana työelämää. Johtaminen on jatkuvaa uuden oppimista minullakin. Ei auta syyttää mailaa, jos lyönti ei onnistu. Mitä sinä haluaisit kysyä Työterveyslaitoksen pääjohtajalta? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen merja.karjalainen@ttl.fi Toimitus Posti- ja käyntiosoite Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Puh. 030 4741 (vaihde) Faksi 030 474 2478 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ttl.fi Internet: www.tttdigi.fi Päätoimittaja Harri Vainio Toimituspäällikkö Merja Karjalainen puh. 030 474 2468 Toimitussihteeri Helinä Kujala puh. 030 474 2473 Marja Sarkkinen puh. 030 474 2477 Toimittaja Susanna Kaaja puh. 030 474 2476 Graafikko Ella Smeds puh. 030 474 2472 Toimituksen sihteeri Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Ilmoitukset Raija Korpi puh. 044 759 5112 Iris Poutanen puh. 030 474 2469 Osoitteenmuutokset Yksityisten ja kunta-alan työsuojeluhenkilöstö: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. 09-616 261/rekisteri Faksi 09-612 1287 Sähköposti: rekisteri@ttk.fi Maksulliset tilaukset ja niiden osoitteenmuutokset io Kustantajapalvelut Oy Asiakaspalvelun puh. 03-4246 5340 Sähköposti: asiakaspalvelu @kustantajapalvelut.fi Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 numeroa vuonna 2014. Laskutusväli 12 kk 72 e (sis. alv) Kestotilauksena 69 e (sis. alv) Irtonumero 10 e (sis. alv.) + postituskulut Toimitusneuvosto Harri Vainio pj./ttl, Rauno Toivonen/EK, Antti Närhinen/TEM, Merja Karjalainen/TTT, Marja-Leena Hiltunen/STM, Riitta Juntunen/SAK, Jaakko Haikonen/STTK, Marja Tallavaara/MTK, Harri Hellstén/SY Julkaisija Työterveyslaitos 44. vuosikerta Tarkastettu keskimääräinen kokonaislevikki 56 300 (LT 2014) Aikakauslehtien Liiton jäsen Forssa Print 2014 ISO 14001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO 441 612 Painotuote
Sisällys 2/2014 5 Päätoimittajalta 7 TTT-Ajassa 11 Kova juttu: Miksi uupuva ei hae ajoissa apua? 12 Lukijoilta 14 TTT-Henkilö: Sami Isoniemi KATJA LÖSÖNEN KUVASI KANTEEN VANHEMMAN RIKOSKONSTAAPELIN SAMI ISONIEMEN. En halua olla lastensuojelun mannekiini. Se ei vie asioita eteenpäin. Sami Isoniemi, s. 14 Mistä tuore esimies saa tukea? s. 20 23 Mä en jaksa näin vaativaa työtä! s. 26 28 Tietopaketti uudelle valtuutetulle s. 40 41 20 Korvat auki, uusi pomo Pidä huolta myös itsestäsi. 24 TTT-Blogisti Minna Liminka Unelmasta tavoitteeksi Kroppa & nuppi -kilpailu s. 18 26 Rakas, raskas duuni Varsinkin kiire ja huono ilmapiiri kuormittavat. 29 Valvonta tehostuu 30 Töitä täysillä ilman stressiä Mitä stressimittaus paljasti Kirsi Alm-Siiran elämästä? 34 5 x Takapuoli ylös tuolista 38 Hanskoja maailmalle Uusi sarja vientiyrityksistä. 40 Työsuojeluvaltuutetun ABC Mitä ainakin tulee tietää? 43 Tuotteet Jalat suojaan ja lämpimään. 44 Tapaturmainen kuolema Kuljettaja puristui kuoliaaksi. IISAKKI HÄRMÄ Lähde liikkeelle, istumatyöntekijä! Keltaisen Nauhan päivä tempaisee jälleen, s. 34. 46 Lakia lukien 47 Työssä & vapaalla Myyjä Eija Kannelsuo 49 Äänestä paras juttu 50 Tilauskortti ja hinnasto 51 Ensi numerossa 6 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2014 ISSNL-0041-4816 ISSN-0041-4816 ISSN-2323-7635
JARI HAKALA, 52, POSTITYÖNTEKIJÄ TYÖSKENTELEN Seinäjoen postikeskuksessa. Itellan suuret henkilöstövähennykset eivät koske tällä hetkellä tuotannon puolta, mutta varmasti joka kivi käännetään säästöjen saamiseksi. Asialle ei voi mitään, joten ei sitä kannata myöskään liikaa miettiä. Tulevaisuudessa ammatteja katoaa, mutta tilalle syntyy myös uusia. Tietotekniikka vie työpaikkoja toisaalta automaatio tekee monesta työstä fyysisesti aiempaa turvallisempaa. Sen verran positiivinen olen luonteeltani, että uskon työskenteleväni täällä kuudenkin vuoden päästä. Monipuolista osaamista tarvitaan, ja olen innokas oppimaan uutta. Se tekee työstä mielenkiintoisempaa. Tässä sarjassa eri-ikäiset ihmiset kertovat, miltä työelämä näyttää heidän näkökulmastaan vuonna 2020. TEKSTI HELINÄ KUJALA, KUVA TIMO AALTO Kerro omat ideasi työ elämän kehittä miseksi: tyoelama2020.fi >Työpaikoille >Anna kehitysideasi 7 Ajassa 12 Lukijoilta 14 Henkilö: Sami Isoniemi 2/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7
ttt-ajassa Nyt puhuttavat nosturiturmat, asbesti, asioiden siirtäminen, KOONNUT MARJA SARKKINEN u KUVAT JANI SALONEN JA THINKSTOCKPHOTOS Osallistu kilpailuun! Paras savuton palkitaan ONKO TYÖPAIKKASI jo julistettu savuttomaksi tai onko se suunnitteilla? Onko tupakointiin liittyviä ongelmia ratkottu hyvin? Onko henkilökunta otettu mukaan suunnitteluun? Osallistu Paras Savuton Työpaikka 2014 -kilpailuun ja kerro, miksi juuri sinun yrityksesi, osastosi tai toimipisteesi tulisi voittaa. Kilpailun taustalla vaikuttavat terveyden edistämistä, erityisesti tupakoinnin vähentämistä, painottavat organisaatiot. Ilmoittaudu 15. huhtikuuta mennessä osoitteessa www.savutonsuomi.fi. Voittajat julkistetaan ja palkitaan toukokuussa. MS Vakavia turmia nosturitöissä TEOLLISUUDEN NOSTOTYÖ on vaarallista. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisille on viimeksi kuluneen vuoden aikana tullut tutkittavaksi kolme nosturin käyttöön liittyvää vakavaa onnettomuutta. Näistä kaksi sattui metalliteollisuudessa ja yksi puutavarateollisuudessa. Tapaturmat johtuivat muun muassa vääristä työtavoista taakkojen sidonnassa ja irrotuksessa. Työntekijöillä oli niukasti kokemusta nostotyöstä, ja opastus oli puutteellista. Työnantajan pitää aina huolehtia perehdytyksestä ja työn valvonnasta. Lisää tietoa: www.tyosuojelu. fi/fi/koneet SK Asbestin käyttö pitää kieltää ASBESTISAIRAUDET TAPPAVAT vuosittain maailmanlaajuisesti 100 000 ja Suomessa noin 100 ihmistä. Asbestin uuskäyttö on kiellettyä suurimmassa osassa kehittyneitä maita, myös Suomessa. Sen sijaan monissa kehittyvissä maissa asbestia käytetään yleisesti. Turvallista asbestin käyttöä ei ole olemassa, muistuttaa ylilääkäri Panu Oksa Työterveyslaitoksesta. Asbestisairauksia käsiteltiin kansainvälisessä konferenssissa, joka pidettiin Espoossa helmikuussa. Asiantuntijoiden mielestä asbestin käyttö pitää kieltää kaikkialla maailmassa. MS UUTISIA ULKOMAILTA: LYKK ÄÄMINEN AHDISTAA JA HÄVETTÄÄ MEISTÄ MONI SIIRTÄÄ asioiden tekemistä tuonnemmaksi töissä ja kotona. Työkaverin kanssa rupattelu on hauskempaa kuin kokousmuistion kirjoittaminen. Ruotsalaisen Du&jobbet-lehden mukaan 15 20 prosentille aikuisista lykkääminen on vakava ongelma, joka aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja alakuloisuutta. Taipumus voi myös tuntua häpeälliseltä. Mikä saa meidät vitkastelemaan? Alexander Rozental Tukholman yliopiston psykologian laitokselta listaa tyypillisiä syitä: Pidämme tehtävää liian vaikeana. Sen loppuun saattamisesta ei ole tarpeeksi suurta hyötyä. Olemme kärsimättömiä. On vaikea motivoitua, jos tulokset saavutetaan kaukaisessa tulevaisuudessa. Rozental kumppaneineen etsii hoitokeinoja lykkääjille. Yhtenä tavoitteena on tehdä itsehoito-ohjelma verkkoon. Juttu oli lehden numerossa 1/2014. MS 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2014
vetovoimaiset työpaikat ja työholismi... ttt-ajassa Erikoistuvat lääkärit Tessa Tillgren (vas.), Sini Sievänen ja Matti Tulla työskentelevät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä NOVAssa. Lisää Duunitohtorin neuvoja: http://tyopiste.ttl.fi/arkisto Onko työkaverini työholisti? Työkaverini ei osaa sanoa ei. Kun kollegat ruksaavat olevansa liian kiireisiä ottamaan uusia asiakkaita, hän ei sitä tee. Näin asiakaslista kasvaa kuin varkain. Pikkutarkka työntekijä ei myöskään anna sihteerien tehdä edes heille kuuluvaa puhtaaksikirjoitusta. Onko hän työholisti? - Epätietoinen Työpaikat vetovoimaisiksi Mielekäs-ohjelma nostaa esiin hyviä sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja. KOLLEGOIDEN VERTAISTUKI ja yhteistyö ammattiryhmien välillä tekevät työpaikastani vetovoimaisen, sanoo erikoistuva lääkäri Tessa Tillgren Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksestä NOVAsta. Pystymme vaikuttamaan paljon omaan työntekoomme. Lisäksi meillä etsitään ja poistetaan työtä hankaloittavia epäkohtia. NOVA on yksi 12 vetovoimaisesta työpaikasta, joille sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko antoi tunnustuksen helmikuussa. Työpaikoilla on luotu toimintatapoja, jotka lisäävät henkilöstön hyvinvointia. Tunnustusten jakaminen on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Mielekäs-ohjelmaa, jonka toteuttamisesta vastaa Työterveyslaitos. Tarkoitus on levittää onnistuneita käytäntöjä ja keinoja työn mielekkyyden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi. Näin halutaan varmistaa, että alalle saadaan työntekijöitä tulevaisuudessakin. Tunnustuksen saivat: HUS, Jorvin sairaala, päiväkirurginen osasto Helsingin kaupunki, Kustaankartanon palvelukeskus Suomen Pakolaisapu ry (Helsinki) Mustijoen lastensuojelu, sosiaalityö (Mäntsälä) Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hämeenlinnan yksikkö, psykiatrian osastot Vantaan kaupunki, aikuissosiaalityö Kangasalan kunta, Vanhainkoti Pentorinne (Kuhmalahti) Pihlajalinna Oy, terveysasema OmaPihlaja (Tampere) Seinäjoen terveyskeskus, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Seinäjoen terveyskeskus, suun terveydenhuolto Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskussairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, yhteispäivystys NOVA (Jyväskylä) MS Lisää tietoa Mielekäs-ohjelmasta: www.mielekas.fi TYÖHOLISMILLA ON KAKSI ulottuvuutta: henkilö tekee paljon töitä tai ajattelee töitä kaiken aikaa. Riippumatta siitä, mitä odotetaan, hän itse lisää haasteita ja tekemisiä työhönsä. Toinen ulottuvuus on pakkomielteinen suhde työhön. Se voi johtaa syylliseen oloon, jos ei tee mitään. Tämä voi liittyä omaan elämänhistoriaan ja siihen, että työ on muodostunut addiktioksi. Tässä esimerkissä voisi olla syyllisyyden tunnetta, ylitunnollisuutta. Se, ettei delegoi hommia, on tyypillistä työholismille, kuten myös se, että tekee itse enemmän kuin vaaditaan. Usein työholisti hakeutuu hommaan, jossa voi tehdä työtä ylen määrin. Työpaikan kulttuuri voi myös tukea ajatusmallia, että täällä ollaan aina töissä, tehdään tosi paljon. Ihmiset kilvoittelevat sillä, kuka tekee enemmän. Kenellä on pikaviestin pisimpään auki ja kuka on aina läsnä? Etäyhteydet ja tekniikka ovat mahdollistaneet sen, että on entistä helpompi olla aina töissä. Töiden rajaaminen ja tärkeiden tavoitteiden määrittely esimiehen johdolla voivat auttaa. Lyhytnäköisellä otetaan tuosta kaikki irti -ajatuksella toimiminen on haitallista, koska työholismiin liittyy terveysongelmia. Olisi hyvä, että esimies seuraisi omaa porukkaansa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Ihminen, joka ei ole työholisti, ei viihdy työpaikassa, jossa on työholistinen kulttuuri, koska ajattelee, että on perhe ja muutakin elämää. Mutta jos omaa työholistisen tavan tehdä töitä, voi lähteä mukaan kilvoitteluun. Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos 2/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9
ttt-ajassa...niin myös onnellisuus ja mielen keventäminen. Kuka haluaa lääkärin, joka on sosiaalinen ja hyvä tyyppi, mutta leikkaa väärän jalan? Professori Liisa Keltikangas-Järvinen Psykologi-lehdessä 1/2014 Tehoa yhteistyöhön Työsuojelun toimijoiden yhteistyötä halutaan tiivistää. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ valmistelee uudenlaista yhteistoimintaa työsuojelun ja työterveyden toimijoiden välille. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa ministeriöt, työmarkkinajärjestöt, Työterveyslaitos, työterveyshuollon palveluntuottajat ja vakuutusjärjestelmä toimivat entistä paremmin toistensa ja työpaikkojen tukena. Resursseista meillä Suomessa ei ole pulaa, sillä työsuojelun, -terveyden ja -hyvinvoinnin alueella toimii suuri joukko osaavaa väkeä. Kentältä tulee kuitenkin usein sellaista viestiä, että kaikki eivät tiedä toistensa tekemisistä, vaan toimivat omissa siiloissaan. Tavoitteena on yhteisen vaikuttavuuden lisääminen, sanoo ylijohtaja Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Yhteistyötä uudistamalla halutaan lisätä työpaikoilla tehtävän työsuojelu- ja työterveystoiminnan painoarvoa sekä parantaa tuottavuutta. Päämääränä on parantaa työelämän laatua ja pidentää työuria. Toimintamallia valmistelee varatuomari Jukka Ahtela, jonka raportin on määrä valmistua vappuun mennessä. Suomaan mukaan ei vielä voida arvioida, milloin entistä tehokkaampi yhteistyö alkaa. HK 49 % suomalaisista kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan ajasta. Helpottavia ajatuksia Omaa tunnetilaansa voi helpottaa näillä ajatuksilla: Olen sinut tunteeni kanssa. En taistele sitä vastaan. Pahin, mitä voi seurata, on epämukava olo. Tämä vain tuntuu uhkaavalta. Tämä tulee menemään ohi. Saatan tuntea, etten ole hallinnassa, mutta olen hallinnassa. Voin tehdä tämän ja tulen tekemään tämän, koska haluan tehdä tämän. Olen rohkea ja kovasti yrittävä henkilö ja olen ylpeä itsestäni. On pahempiakin vaikeuksia, joiden kanssa voisin joutua vastakkain. Lähde: Pauli Aalto-Setälän ja Mikael Saarisen kirja Innostus myötämanipuloinnin aakkoset (Talentum, 2014) Lähde: THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2014
MITEN TEILLÄ? OTA KANTAA: tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta Miksi uupuva ei hae ajoissa apua? kova juttu Oletko sinnittelijä, joka paahtaa kuukaudesta ja vuodesta toiseen jaksamisensa äärirajoilla? TEKSTI MERJA KARJALAINEN u KUVITUS HENNA RYYNÄNEN EN HALUA LEIMAUTUA MASENTU- NEEKSI mielenterveyspotilaaksi, kun en sitä ole. Mikä minä olen työtaakastani marisemaan, kun työkaveri on samassa liemessä. Jos tulkitaan, että en selviä töistäni, voin saada potkut. Tuossa on kolme selitystä sille, miksi työssään uupunut ei ole hakenut apua, ei työterveyshuollosta eikä muualta. Selitykset tulivat vastaan, kun psykologi Laura Sokka haastatteli työuupuneita tutkimukseensa, joka käsittelee työuupumuksen vaikutuksia aivojen tiedonkäsittelyyn. Väitöskirjaansa tekevä Sokka työskentelee tutkijana Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa. TYÖSSÄÄN UUPUVIA MUTTA VÄSY- MYSTÄÄN peitteleviä voi kutsua sinnittelijöiksi. Osalla heistä väsymys on niin syvää, ettei se mene ohi vapaa-ajalla. Joillakuilla pintaan pyrkii kyynisyys: oman työn merkityksellisyys epäilyttää. Pahimmassa vaiheessa ihminen ei enää usko itseensä eikä omaan ammatilliseen osaamiseensa olo on kuin nollalla. Sokan haastattelemat yli 40 Helsingin kaupungin työntekijää täyttivät työuupuneen kriteerit. He ovat sairaanhoitajia, opettajia, virkamiehiä. Kukaan heistä ei tee yö- eikä kolmivuorotyötä. Eikä heistä juuri kukaan ollut hakenut apua työterveyshuollosta. Monen oireet olivat kehittyneet 2 5 vuoden aikana, Sokka sanoo. Tampereen yliopistossa naisten työuupumuksesta ja masennuksesta väitellyt Sanna Rikala on myös törmännyt sinnittelijöihin. Rikalan tutkimuksessa 1940 1950-luvuilla syntyneistä naisista jotkut olivat ottaneet puheeksi sen, että työ kävi liian raskaaksi. Kun työolot eivät helpottaneet, loppuivat voimat. Työterveyshuoltoon mennessään he olivat jo sairastuneet masennukseen. Jotkut salasivat uupumuksensa muilta ja itseltään vähättelemällä, että ei heitä mikään vaivaa. Sinnittelyn loppuvaiheessa jotkut epäilivät, että he eivät ole riittävän sairaita: jaksavathan he aamulla nousta sängystä, vaikka olivat illalla menneet itkien nukkumaan. TYÖUUPUMUKSEN OIREITA ON kuukausittain joka neljännellä, ja vakavan työuupumuksen oireet painavat suomalaisista 2 3:a prosenttia. Naisten ja miesten työuupumus on liki yhtä yleistä. Oman uupumuksen tunnistaminen on nykyisin osa ammattitaitoa, sanoo kehittämispäällikkö Anna-Maria Teperi Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen kehittämisyksiköstä. Hänestä olisi ihme, jos muutokset, tietotulva ja kiire eivät kävisi voimille. Katse kääntyy työpaikan kulttuuriin: Saako avoimesti sanoa, että en selviä tästä kaikesta? Järjestelläänkö työt niin, että niistä selviää? Esimiestaitoihin kuuluu se, että työpaikalla voi puhua jaksamisesta ilman mustamaalaamista, Teperi toteaa. Ehkä uupumuksen torjuntaan päästään käsiksi myös johtajien kautta? Kun heidän uupumisvaaraansa kiinnitetään Oman uupumuksen tunnistaminen on nykyisin osa ammattitaitoa. huomiota, ehkä heidän on helpompi ymmärtää alaistensa työn taakkaisuutta? MUTTA MIKÄ NEUVOKSI meille kaikille jaksamisemme kanssa kamppaileville? Teemajohtaja, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitoksesta kysyy, voiko ongelman ratkaista työpaikalla: aloittaa keskustelemalla esimiehen, työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa ja laajentaa keskustelu koskemaan koko työyhteisöä. Tueksi voi pyytää myös työterveyshuollon. l Lue aiheesta lisää s. 26 2/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11
lukijoilta Entä yksinyrittäjien työ hyvinvointi? Haluaisin kysyä Työterveyslaitoksen pääjohtajalta, miten Työterveyslaitos tutkii ja ottaa kantaa määrältään yhä lisääntyvien yksinyrittäjien, esimerkiksi kääntäjien ja konsulttien, työhyvinvointiin. Yksinyrittäjät ovat usein vailla työterveyshuoltoa, työergonomia voi olla sinnepäin, ja huoli toimeentulosta suurimmalla osalla on jatkuva. Yrittäjyys ei kaikilla ole vapaaehtoinen valinta. Maj-Lis Kärkkäinen Työnohjaaja, SOSPED, STO ry TYÖTERVEYSLAITOS TIEDOTTAA laajasti työpaikoille ja kansalaisille sellaisista ratkaisuista, joiden avulla voi itse huolehtia työhyvinvoinnistaan: aiheena esimerkiksi työn tauottaminen, er- gonomiset työajat, riittävä uni, säännöllinen liikunta ja ravinnon merkitys työkyvylle. Työterveyslaitos on kehittänyt yrittäjille ja pienyrityksille sovitetun työterveyshuoltomallin. Mallin avulla laadukas työterveyshuolto voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja kätevästi pienellekin työpaikalle. Työterveyslaitos valmistelee myös oppaita ja yhteistyöhankkeita, joissa yrittäjille ja mikroyrityksille tuodaan tietoa ja välineitä työhyvinvoinnista huolehtimiseen suoraan tai esimerkiksi yrittäjäyhdistysten ja yritysneuvojien kautta. Lisäksi hankkeessa Yritykset yhteistyötahojen tuella hyvinvointiin tuotetaan työolojen ja terveyden edistämisen toimintamalleja ja oppaita mikroyrityksille ja niiden yhteistyöverkostoille: yrittäjäyhdistyksille, yritysneuvojille, tilitoimistoille, verottajalle ja pankeille sekä yrittäjyyskoulutusta järjestäville oppilaitoksille. Hyödyllistä tietoa on myös Työterveyslaitoksen verkkosivuilla: www.ttl.fi >Duunitalkoot >Yrittäjät >Yksinyrittäjille Harri Vainio, pääjohtaja ja TTT-lehden päätoimittaja, sekä Jorma Mäkitalo, osaamiskeskuksen johtaja, Työterveyslaitos THINKSTOCKPHOTOS Ota oikeat askeleet kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia! Tarjoamme tutkittuun tietoon pohjautuvia luotettavia ja riippumattomia palveluja koulutuksia. Autamme, kun työpaikkasi haluaa kehittää työhyvinvointiaan tai ratkaista työhön liittyviä ongelmia. Tutustu palvelutarjontaamme, asiakasesimerkkeihin ja pyydä tarjous. www.ttl.fi/palvelut Poimintoja koulutustarjonnasta Hyvinvoiva työyhteisö Työhyvinvointikorttikoulutus 10.4.2014 Oulu Hankala työntekijä? Työtä haittaavan käyttäytymisen puheeksi ottaminen esimiestyönä 23. - 24.4.2014 Helsinki Haastattelu henkilövalinnoissa 8. 9.5.2014 Helsinki Turvallinen työympäristö Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta 19. - 20.3.2014 Helsinki Stop kosteusvauriot -Tietoa ja työkaluja hyvän sisäilmaston hallintaan 1.4.2014 Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 6. - 7.5.2014 Tampere
Kosketus antaa voimia TTT-LEHDEN 1/2014 JUTUSSA Lisää hellyyttä! kysyttiin, millaisia kosketuskokemuksia lukijoilla on töistä. Työskentelen sairaalan laboratoriossa. Meillä on tapana halata, kun onnittelemme merkkipäivinä tai lastenlasten syntymän vuoksi. Kun lohdutamme epäonnistumisesta, halaamme. Myös esimiestämme, osastonhoitajaa, halaamme ja kannustamme pitämään meidän puoliamme työnantajaan päin. Raskaassa tilanteessa olevaa asiakasta halaan antaakseni hänelle voimia taistella tai vain lohduttaakseni. Osoitan, että välitän hänen murheestaan, vaikka en voi sairaudelle mitään. Näytteenotossa pikkulapset haluavat usein halata. Se poistaa pelkoa. Hyväksyvä kosketus olalle voi olla jonkun ihmisen ainut kosketuskontakti pitkään aikaan ja jäädä mieleen. Taina NAPAKAT & NASEVAT PALAUTETTA NUMEROSTA 1/2014 4 X TYÖTÄ TALVISÄÄSSÄ -jutussa oli todella hyvät kuvaideat. Kaikkiin kuviin oli saatu hyvä fiilinki! Esimerkiksi kalastajan kuvassa sen teki aurinko. MELUA VASTAAN -juttu Tornion terästehtaasta kiinnosti, koska työskentelen teollisuudessa työterveyshoitajana. Hankkeen loppuraportti antoi vinkkejä omaan työhöni. 9 X PUUTU ROHKEASTI -jutusta puuttui se tapausesimerkki, että alaiset huomaavat esimiehen olevan jurrissa tai johtajan lemahtavan viinalle kokouksessa. Ne vasta vaikeita tilanteita ovatkin ja valitettavan yleisiä. JUTTU KOSKETUKSESTA oli hyvä. Kiitos siitä! Nostitte esiin tärkeän aiheen. Asiallinen tieto ja omien asenteiden tarkistaminen voivat parantaa kosketuksen pelkoamme. Anna palautetta: tttdigi.fi >Osallistu Anna palautetta lehdestä tai kirjoita muuten työhön liittyvistä asioista. Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Voit käyttää nimimerkkiä, mutta kerro toimitukselle nimesi ja yhteystietosi. Lähetä postia verkossa: www.tttdigi.fi >Osallistu >Anna palautetta sähköpostitse: ttt-palaute@ttl.fi kirjeitse: Lukijoilta, TTT-lehti, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki lukijoilta Äänestä parasta, s. 49 Toimiva työsuojelu Työsuojelun peruskurssi 12. - 16.5.2014 Helsinki Työsuojelupäällikön perustieto 13. - 15.5.2014 Tammela Työsuojeluvaltuutetun perustieto 13. - 15.5.2014 Tammela Vaikuttava työterveyshuolto Aktivoivat ohjausmenetelmät Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja työkyvyn edistämisessä 3.4.2014 Helsinki Ajankohtaiset toimintakyvyn arvioinnin suositukset 7.4.2014 Helsinki Työterveyshuollon ajankohtaispäivät 8. - 9.4.2014 Jyväskylä Lisätietoja: www.ttl.fi/koulutus p. 030 4741. Kysy myös tilauskoulutuksia! Työn imu -polku Millainen sinun työyhteisösi voisi parhaimmillaan olla? Työn imu -polku on kehittämisprosessi, jossa huomio kiinnitetään työn ja työyhteisön myönteisiin ja innostaviin voimavaroihin. Voimavaroja vahvistamalla edistetään uudistushakuista ja aloitteellista työkulttuuria, jossa työyhteisötaidot kukoistavat. Työ on mielekästä ja motivoivaa. Työn imu polku vahvistaa työpaikkasi myönteistä kehitystä Polulle osallistuu koko työyhteisö. Myös esimiestyötä tuetaan. Lisätietoja: Saija Koskensalmi, p. 030 474 2716, saija.koskensalmi@ttl.fi
ttt-henkilö SAMI ISONIEMI, 27 KOULUTUS: Poliisi, hallintotieteiden maisteri TYÖ: Vanhempi rikoskonstaapeli Pohjanmaan poliisilaitoksella Vaasassa, asiantuntija Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimissä. KOTIPAIKKA: Vaasa HARRASTUKSET: Lenkkeily, uinti, kuntosali, jalkapallo. Ruoka, liikunta ja sauna ovat minulle tosi tärkeitä. PERHE: Minulle perheen käsite on laaja. Siihen kuuluvat muun muassa sijaisperheeni, kihlattuni lapsineen ja biologinen sukuni sekä läheiset ystävät. En 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2014 halua olla lastensuojelun mannekiini. Se ei vie asioita eteenpäin.
ttt-henkilö Kova keikka Lastensuojelu antoi minulle uuden mahdollisuuden, sanoo vanhempi rikoskonstaapeli Sami Isoniemi. Hänet otettiin huostaan viisivuotiaana. TEKSTI SUSANNA KAAJA u KUVAT KATJA LÖSÖNEN JA HAASTATELLUN KUVA-ARKISTO kolme nelivuotias poika leikkii hippaa taloyhtiön pyöräkellarissa. Leikkikaverit ovat häntä reippaasti vanhempia. Kello käy jo puoltayötä, mutta kukaan ei tule hakemaan poikaa nukkumaan. Ketään ei välttämättä ole edes kotona. Tällaisia lapsia, poikia ja tyttöjä, on paljon tänäkin päivänä. Lapsia, joita kukaan ei odota kotiin. Lapsia, jotka eivät tiedä, mitä kotona odottaa. Tälle pojalle kävi hyvin. Sami Isoniemi, 28, otettiin huostaan päivää ennen viisivuotissyntymä päiväänsä. Minun kohdallani lastensuojelu toimi, mutta kaikkien kohdalla se ei valitettavasti toimi. Yksi tärkeä, sopeutumista edistävä tekijä oli se, että olin huostaanottohetkellä niin nuori, vanhempi rikoskonstaapeli Isoniemi kertoo. Nyt, 23 vuotta myöhemmin, Isoniemestä on kasvanut lastensuojelualan ammattilainen. Hän on kääntänyt taustansa vahvuudeksi, jota voi hyödyntää työssä. En ehkä olisi kiinnostunut näistä kysymyksistä ilman omaa kokemustani. Kuin toinen perhe Sami Isoniemi ei enää mielellään mieti tai kertaa omaa huostaanottoaan. En halua olla lastensuojelun mannekiini. Se ei vie asioita eteenpäin. Ja juuri sijoitettujen lasten asioita Isoniemi haluaa edistää. Työtä riittää: vuonna 2012 kodin ulkopuolelle oli sijoitettu kaikkiaan 17 830 lasta ja nuorta. Huostaanotettuja lapsia oli vajaat 11 000. Heistä puolet oli sijoitettu sijaisperheisiin, loput laitoksiin. Isoniemi on ollut runsaat neljä vuotta mukana lastensuojelun erityisosaamisen keskuksen Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimissä, aluksi vapaaehtoisena, nyt palkattuna asiantuntijana. Selviytyjät-tiimi tarjoaa sijoitetuille nuorille vertaistukea sekä tuo lasten ja nuorten ääntä kuuluviin lastensuojelutyössä. Pesäpuu on ensimmäinen järjestö, joka on palkannut kokemusasiantuntijoita mukaan lastensuojelun kehittämistyöhön. Kaikilla tiimiläisillä on omakohtaista kokemusta lastensuojelun asiakkaana olemisesta. Tästä tiimistä on tullut minulle eräänlainen toinen perhe. Siinä on helppo olla mukana. Isoniemi kiertää keräämässä sijoitettujen lasten kokemuksia, kouluttaa lastensuojelun asiantuntijoita ja puhuu alan tilaisuuksissa. Viime vuonna toiminta sai RAY:n Vaikuttavaa-palkinnon, muun muassa kohderyhmien tavoittamisesta ja pysyvien tulosten saavuttamisesta. Työ kiinnostaa myös ulkomailla: vuonna 2013 Isoniemi puhui lastensuojelualan asiantuntijoille ja viranomaisille niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin. 2/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15
Peittely ja näytteleminen ovat tapa selviytyä. Lisäksi hän kiersi Poliisihallituksen lähettämänä kaikissa valtion koulukodeissa keräämässä sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia poliisista. Vaikka monella on huonoja kokemuksia viranomaisista, yleensä sijoitetulle nuorelle on voimaannuttavaa huomata, että hänestä voi tulla mitä vain, vaikka poliisi. Voimaa työhön Halu auttaa muita oli suurin syy siihen, miksi Sami Isoniemi alun perin hakeutui poliisikoulutukseen. Kaikki alalle hakeutuvat haluavat myös haalarit päälle, ajamaan kovaa keikkaa. Toisaalta aloin jo opiskeluaikana erikoistua lastensuojelukysymyksiin. Viisi vuotta sitten poliisiksi valmistunut Isoniemi sai aluksi töitä pätkissä. Töiden ohessa hän opiskeli Vaasan yliopistossa ja valmistui hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2012. Vakituinen virka löytyi Pohjanmaan poliisilaitoksen ulkomaalais- ja turvapaikkatutkinnasta. Hyppäsin siihen aika kylmiltään. Kansainväliset asiat ovat kyllä kiinnostaneet minua aina. Isoniemi ei ole piilotellut lapsuudenkokemuksiaan työssä tai opiskeluissa. Muutamaa yksittäistä ikävää heittoa lukuun ottamatta muiden kommentit ovat olleet kannustavia. En ole huomannut, että kokemukseni vaikuttaisivat toimintaani keikoilla, mutta työparin on silti hyvä tietää taustani. Kotihälytykset ovat aina rankkoja ja vaativia. Osaamistani on pidetty positiivisena voimavarana, josta on pikemminkin hyötyä kuin haittaa. Elokuussa Isoniemi jäi osittaiselle virkavapaalle poliisin työstä, jotta voi keskittyä puolet työajastaan lastensuojeluun. Tai oikeastaan jako on fifty sixty. Haastavaa, mutta antoisaa. Tunteet piilossa Vuoden lastenkotijakson jälkeen Sami Isoniemelle löytyi sijaisperhe Kurikasta. Harjoittelujakso perheessä oli jännittävää aikaa. Minulla ei ole noista kuukausista juuri muistikuvia, mutta tunne on, että tykkäsin. Isoniemellä oli taas onnea matkassa: sijoituspaikka osui nappiin ja poika jäi. Sain elämääni pysyvyyttä, toisin kuin valitettavan moni muu sijoitettu nuori. Isäänsä Isoniemellä ei ole ollut yhteyttä, ja yläasteaikoina välit myös biologiseen äitiin katkesivat pitkäksi aikaa. Välillä Isoniemi kyseli, miksi hänellä ei voinut olla normaalia perhettä. En silti itsekään osannut määritellä, mikä tällainen normaali perhe olisi. Tunteiden näyttäminen ei ollut helppoa. Usein ne purkautuivat vasta, kun tilanne kärjistyi. Asiat olivat sisällä kuin sekava lankakerä. Tunnistan monessa sijoitetussa nuoressa saman. Peittely ja näytteleminen ovat tapa selviytyä. Pokan pitäminen esimerkiksi hankalissa työtilanteissa ei ole Isoniemelle vaikeaa vieläkään. Oma tausta on ollut kuitenkin pakko käydä läpi. En pystyisi työskentelemään sijoitettujen nuorten kanssa, jos olisin itse yhä kiinni vanhassa. Oman historian läpikäyminen on ollut oikea aikuiseksi kasvamisen korkeakoulu. Enää Isoniemi ei koe jääneensä paitsi mistään, päinvastoin. Minulla on sekä sijoituksen myötä tullut suku että biologinen suku. Menen omaan kotiini Vaasaan, mutta kotiin kotiin Kurikkaan sijaisvanhempieni luo. Kokko palaa Karmeat otsikot 8-vuotiaana väkivaltaisesti kuolleesta Eerikasta, netissä leviävät videot huostaanottotilanteista, tulikivenkatkuiset yleisönosastokirjoitukset. Lastensuojelu on otsikoissa usein, yleensä kielteisesti. Sami Isoniemen mukaan kritiikin taustalla ovat erityisesti kuntien kirjavat lastensuojelukäytännöt, valtion liian ohut ohjaus ja riittämättömät resurssit. Lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aulan ero tehtävästään vuoden alussa oli selvä kannanotto lastensuojelun resurssien tilaan. Hyviäkin ratkaisuja silti löytyy. Esimerkiksi Imatran kaupunki on palkannut lisää perhetyöntekijöitä, jot- SAMI ISONIEMI: HALUAN PITÄÄ K AIKKI PORTIT AUKI. Minusta tuli poliisi koska haluan auttaa muita. Kouluavustajana toimiessani sattui sisarussurma ja seurasin poliisin toimintaa läheltä. Toki mietin monia muitakin vaihtoehtoja. Kun olen kiinnostunut jostain... teen sitä sata lasissa. Aikoinaan työharjoittelussa työnantaja sanoi, että minulla on 20-vuotiaana 40-vuotiaan työkokemus. Työssäni vaikeinta on ilmoittaa maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle, ettei hänellä ole enää oikeutta olla täällä. Tulevaisuudessa haluan pitää kaikki portit auki. Olen käynyt keskusteluja tohtoriopinnoista, mutta nyt ei ole sen aika. Suunnitelmia hahmotellaan kaukosuhteen ehdoilla. Kihlattuni asuu Yhdysvalloissa. 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2014
ttt-henkilö Virkapukua ei tarvita päivittäin. Rikosylikonstaapeli Peter Fagernäs jakaa työhuoneen Isoniemen kanssa. Lomat Isoniemi viettää Kaliforniassa kihlattunsa luona. Menen iltaisin mieluummin lenkille kuin baariin. Puolet työajasta kuluu lastensuojeluun. Muistan vieläkin lämmöllä ala-asteen keittäjää. Hän oli läsnä ja loi uskoa mahdollisuuksiini. ka vievät avun perheiden kotiin. Tulos: huostaanotot ovat vähentyneet ja lastensuojelun kulut kääntyneet laskuun. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria, ja kehittämistyötä tehdään liiaksi hankkeina. Hyvät käytännöt eivät leviä. Isoniemi on pahoillaan siitä, että perheiden tukemiseen liittyvistä palveluista on nipistetty monissa kunnissa. Lastensuojelu on enemmän tulipalojen sammuttelua kuin niiden ehkäisyä. Aikaisemmin kodinhoitaja tuli, laittoi perunat kiehumaan ja antoi vanhemmille hengähdystauon. Nykyään arki on monin tavoin hektisempää ja ongelmat monimuotoisempia, mutta yhteiskunnan tarjoama tuki heikompaa kuin ennen. Moni saa apua vasta lastensuojelun asiakkaana. Mutta silloin kokko palaa jo. Yhden nuoren sijoitus koulukotiin maksaa vuodessa 100 000 eurosta ylöspäin. Moni sijoitetuista nuoristakin ihmettelee, miksi heitä ja heidän perheitään ei autettu aikaisemmin. Yksi aikuinen riittää Sami Isoniemi pitää itseään onnekkaana. Hänen ympärillään oli huostaanoton jälkeen aktiivisia aikuisia, jotka välittivät: sijaisvanhemmat, opettajia, jalkapallovalmentaja ja monia muita. Lapsuudenkodissanikin oli paljon hyvää. Äitini esimerkiksi luki minulle paljon, ja sanavarastoni oli jo varhain laaja. Isoniemen mielestä aikuisten on uskottava nuoriin ja tsempattava heitä. Roolin taakse ei saa vetäytyä. Muistan vieläkin lämmöllä ala-asteen keittäjää. Hän oli läsnä ja loi uskoa mahdollisuuksiini. Sellaista ei enää nykyään ole, kun ruokahuolto, siivous ja kaikki muukin on ulkoistettu. Isoniemen mukaan yksikin kohtaaminen voi olla ratkaiseva. Jokaisen kohtaamisen ei silti tarvitse muuttaa maailmaa. Aikuisen tehtävä on olla läsnä. Ei ole helpompaa asiaa kuin kysyä, mitä kuuluu. Nuori aistii, kuka on aidosti kiinnostunut. Ja nuori kyllä vastaa, jos joku kysyy. l 2/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17
pyöräilen töihin: pysyn pirteänä aamupäivän. nostan jalat ylös, kun on tauon aika. avaan ikkunan ja taas ajatus kulkee. vo ita e u ron 1 50 0 tu o l i! n a l e t r a m ö yt ä ta i ä ly sähköp tttdigi.fi meillä moikataan kaikkia työt sujuvat sutjakasti! kroppa ja nuppi kondiksessa? kerro, miten sinä ja työpaikkasi sen teette! >Osallistu >Kroppa ja nuppi venyttely kesken päivän rentouttaa selkää. Kirjoita, ota kuva tai tee video keinoista, joilla sinä tai työporukkasi pidätte itsenne vireänä töissä. Voit voittaa Martelan sähkösäätöisen pöydän tai Axia Smart -älytuolin (molempien arvo 1 500 euroa). Jaamme kaksi palkintoa. Osallistu 16.5.2014 mennessä! TTT-Digissä: www.tttdigi.fi >Osallistu >Kroppa ja nuppi Twitterissä: Sisällytä twiittiisi #kroppajanuppi #osallistun Postitse: TTT-lehti/Kroppa ja nuppi, Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki Aiheesta lisää myös TTT-lehden seuraavissa numeroissa ja TTT-Digissä sekä Työterveyspäivillä 21. 22.10.2014. Kilpailuohjeet ja -säännöt: www.tttdigi.fi THINKSTOCKPHOTOS Osallistu:
työ/terveys/turvallisuus TUKEA UUDELLE POMOLLE UUSI ESIMIES, muista, että sinulla on oikeus odottaa myös alaisiltasi asiallista, ammatillista työkäytöstä. Epäasiallinen kielenkäyttö, henkilöön menevä palaute, tehtävien laiminlyönti ja muu vastuuton käytös eivät kuulu työhön. Tällaisesta käytöksestä kärsii koko työyhteisö, ja esimiehen tehtävä on puuttua siihen. Keskeinen tuki ovat oma esimies, työnoh jaus ja vertaisryhmät, huomauttaa johtava konsultti Marjut Joki Työterveyslaitoksesta. TEKSTI SUSANNA KAAJA, KUVA THINKSTOCKPHOTOS Lisää vinkkejä tuoreille esimiehille sivut 20 23 20 Korvat auki, uusi pomo 24 TTT-Blogisti 2/2014 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19
Korvat auki, uusi pomo Millainen on hyvä esimies? Mistä uusi pomo saa tukea? Työterveyslaitoksen johtava konsultti Marjut Joki, SICK Oy:n toimitusjohtaja Ari Rämö ja kolme tuoretta esimiestä antavat omat vinkkinsä. TEKSTI SUSANNA KAAJA u KUVAT ANNA DAMMERT JA HAASTATELTUJEN KUVA-ARKISTOT Toivon alaisiltani kärsivällisyyttä, koska lähes kaikki on minulle nyt uutta, sanoo rekrytointipäällikkö Visa Myllyntaus Lassila & Tikanojasta. 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 2/2014