ORIENTOIVA HARJOITTELU (H1), 3 OP. Teema: Vuorovaikutus. 1. Orientoivan harjoittelun tavoitteet ja lähtökohdat

1 OHJATTU HARJOITTELU Ohjatun harjoittelun keskeinen tavoite on valmistaa opettajaopiskelija tehtäviin, joita hän tulevaisuudessa kohtaa. Opettajan pedagogisissa opinnoissa opiskelija perehtyy erilaisiin kasvatusta, opetusta ja oppimista koskeviin teoreettisiin näkemyksiin. Ohjatussa harjoittelussa osana pedagogisia opintoja hän soveltaa näitä teorioita kahdensuuntaisesti: teoriasta käytäntöön ja käytännöstä teoriaan. Tällä tavalla opiskelija oppii tunnistamaan erilaisia kasvun ja oppimisen ilmiöitä sekä jäsentämään niitä teoriatietoa hyödyntäen. Teorioita tarvitaan siis työvälineiksi selittämään ja ymmärtämään opetustilanteita. Ohjatussa harjoittelussa kehitetään opiskelijan pedagogista ja didaktista ajattelua, joka muodostaa siteen teorian ja käytännön välillä. Tieteelliseen tutkimukseen perehtymällä ja omakohtaisella tutkimuksella opettajaopiskelija hankkii taitoja oman työnsä tutkimiseen eli reflektiiviseen ammattikäytäntöön. Ohjatun harjoittelun eräänä tavoitteena on, että opiskelija omaksuu tutkivan asenteen ja työtavan toiminnassaan. Ohjattu harjoittelu on vaiheittain etenevä prosessi, jossa opettajaopiskelija perehtyy opettajan monipuolisiin ja kompleksisiin osaamisalueisiin ohjaajien avulla. Harjoittelutoiminnot sisältävät opetus- ja oppimistilanteiden ohjattua ja vapaamuotoista seuraamista, analysointia, yksin ja yhteistoiminnassa pidettyjä oppitunteja sekä koulun muuhun toimintaan perehtymistä. Orientoivassa harjoittelussa opettajaopiskelija tutustuu kouluun, oppilaisiin ja opettajan työhön. Opiskelija alkaa rakentaa omaa pedagogista käyttöteoriaansa ja ammatillista identiteettiään. Opetuksen perusteiden harjoittelujaksolla painopiste on opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Opiskelija kehittää edelleen käyttöteoriaansa yhdistämällä saamansa käytännön kokemuksen teoreettiseen opetusta ja oppimista koskevaan tietoon. Syventävän vaiheen harjoitteluissa opettajaopiskelija aikaisempia harjoittelujaksoja itsenäisemmin suunnittelee ja toteuttaa opetusta erilaisissa opiskelu- ja toimintaympäristöissä. Opiskelija kehittää edelleen reflektiotaitojaan ja harjaantuu kriittisesti arvioimaan omaa toimintaansa eri näkökulmista. Ohjattua harjoittelua voidaan jäsentää opettajan ammattitaitoon liittyvien ydinosaamisalueiden avulla. Opettajan taitojen voidaan ajatella kietoutuvan kahden ytimen didaktisen ja pedagogisen osaamisalueen ympärille. Nämä ovat keskeisesti mukana kaikissa opetus- ja oppimistilanteissa. Opiskelijan toimintaa tarkastellaan myös johtajuuden, vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden, yhteiskunnallis-kulttuurisuuden ja eettisyyden näkökulmista. Opettajan osaamisalueille on tyypillistä, että ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Opettajaopiskelija saa didaktisista ja pedagogisista opinnoista tiedollisen pohjan oppilaiden oppimisen ja kasvun kehittämiselle. Lisäksi opettajaopiskelija tarvitsee monipuolista vuorovaikutusosaamista opetus- ja oppimistilanteiden johtamisessa ja ohjaamisessa sekä työrauhan luomisessa ja ylläpidossa. Vuorovaikutus- ja johtamistaitojen pohjalta harjoittelussa pyritään saamaan oppimisprosessit toimimaan tuloksellisesti ja rakentamaan oppimiselle suotuisia ympäristöjä. Olennaista on nähdä opetus- ja oppimistapahtuma opettajan ja oppilaiden areenana, jossa toimitaan yhteisöllisesti niin, että oppijan oppimaan oppiminen, osaaminen ja hyvinvointi edistyy parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän lisäksi opiskelija saa kokemuksia yhteistyöstä oppilaiden perheiden ja monialaisen oppilashuollon kanssa. Yhteisöllisyyteen liittyy myös osallisuus, jossa oppilaita rohkaistaan toimimaan oman oppimisensa aktiivisina osapuolina. Erityisesti harjoittelun loppuvaiheessa opettajaopiskelija saa valmiuksia ymmärtää oman toimintansa yhteiskunnallis-kulttuurista vaikuttavuutta. Eettinen osaaminen ilmenee opettajan työn eettisten periaatteiden sisäistämisenä ja arvovaikuttamisena, jossa opettaja auttaa oppilasta maailmankatsomuksen rakentamisessa. Opetusja oppimisteoreettinen osaaminen on opettajan profession perusta. Ohjatussa harjoittelussa opettajaopiskelijan odotetaan kykenevän perustelemaan tekemänsä ratkaisut paitsi saamansa

2 kokemuksen pohjalta myös tutkimus- ja teoriaperusteisesti. Ohjattu harjoittelu päättyy metareflektioon, jolloin opettajaopiskelija esittelee oman opetusfilosofisen näkemyksensä ja käyttöteoriansa kaikissa harjoittelujaksoissa kertyneen aineiston pohjalta. Reflektiivisyydellä ymmärretään omien ennakkoasenteiden, uskomusten, tunteiden ja kokemusten kriittistä pohdintaa. Reflektion avulla voidaan tulla tietoiseksi omista toimintatavoista ja niiden ehdoista. Reflektion oppiminen tapahtuu vähitellen pedagogisten opintojen kuluessa ja se vaatii ohjaamista, palautetta ja opettajaopiskelijan syvällistä paneutumista oman toiminnan ja sen perusteiden itsearviointiin koulutuksen aikana. Reflektiivisyys kehittyy teknisestä tapahtumien ja kokemusten kuvailusta niiden kriittiseen pohdintaan. Reflektioprosessin tavoitteena on oman käyttöteorian, kasvatus- ja opetusfilosofian, yleisten ajattelutaitojen sekä viime kädessä oman opettajaidentiteetin ja opettajana toimimisen kehittäminen. 2310213 ORIENTOIVA HARJOITTELU (H1), 3 OP Teema: Vuorovaikutus 1. Orientoivan harjoittelun tavoitteet ja lähtökohdat Orientoivan harjoittelun suoritettuaan opiskelija osaa kuvata opettajan työtehtäviä ja koulua opiskeluympäristönä. Opiskelija tunnistaa eri ikäkauden oppilaiden kasvuun ja kehittymiseen liittyviä piirteitä sekä osaa kuvata ja jäsentää opetus-opiskelu-oppimisprosessia vuorovaikutuksen näkökulmasta. Opiskelija osaa pohtia reflektiivisesti oppimista ja opettamista koskevia asenteitaan ja ennakkokäsityksiään sekä osaa liittää pohdintansa teoreettisiin näkökulmiin ja oman pedagogisen käyttöteoriansa kehittämiseen. Orientoiva harjoittelu suoritetaan opintojakson Orientaatio opettajuuteen yhteydessä. Opiskelijan kasvu opettajuuteen perustuu hänen persoonallisen ja ammatillisen identiteettinsä, pedagogisen ajattelunsa ja toimintansa kehittymiseen koulutuskokemusten myötä. 2. Harjoittelun sisällöt ja suorittaminen 2.1. Sisällöt Harjoittelun kuluessa opiskelija tutustuu opettajantyön kokonaiskuvaan ja kouluun toimintaympäristönä. Opiskelija tutustuu oppimistilanteiden vuorovaikutussuhteisiin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa tiimityönä oppimistilanteita. Opiskelija observoi ohjatusti erilaisten oppilasryhmien oppitunteja. Opiskelija tutustuu tieto- ja viestintäteknologian käyttöön kouluympäristössä. Opiskelija tutustuu koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön ja sen käytänteisiin. 2.2. Harjoittelun suorittaminen Ennakkotehtävä

3 Opiskelija laatii opintojaksojen Orientaatio opettajuuteen ja Orientoiva harjoittelu yhteisen ennakkotehtävän ohjeiden mukaan ja liittää sen ammatillisen kasvun portfolioonsa. Opettajan työhön tutustuminen Opiskelija seuraa ohjatusti opetusta 18 oppituntia (Joensuun aineenopettajaopiskelijat 11 x 75 min.) eri luokka-asteilla. Opiskelijan havainnoista keskustellaan ryhmäohjauksissa. Opettajan työn kokonaiskuvaa tarkastellaan ohjaustilaisuuksissa mm. opettajan kompetenssikartan avulla. Opiskelija suunnittelee ja pitää ohjatusti pareittain tai sekaryhmässä (luokanopettajaopiskelijat, erityisopettajaopiskelijat, aineenopettajaopiskelijat ja opinto-ohjauksen opiskelijat) opetustuokioita 4-8 kertaa koulutusohjelmasta riippuen ja saa opetuksestaan palautetta. Ennen opetustuokiota opiskelija seuraa tuokiota edeltävän ns. pohjatunnin. Ohjaus ja palaute Ohjauksen muotoja ovat henkilökohtainen ohjaus, jossa opettajaopiskelija yhdessä ohjaavan opettajan kanssa suunnittelee pidettäviä tuokioita sekä keskustelee pidetyistä tuokioista, ryhmäohjaus, johon osallistuvat ohjaava opettaja ja saman luokan/ryhmän opiskelijat sekä suurryhmäohjaus, johon osallistuvat kaikki opiskelijat. Ohjauskeskustelujen ja raportoinnin avulla opiskelija oppii tunnistamaan itseään, pedagogisia käsityksiään ja opettajaidentiteettinsä kehittymistä. Ryhmäohjaus on orientoivan harjoittelun olennainen työmuoto. Ryhmäohjaus on ohjaavan opettajan/opettajien johdolla käytävää ohjauskeskustelua. Keskusteluihin liittyy myös opintotehtäviä. Ryhmänohjausaiheita ovat mm. harjoittelusuunnitelmaan tutustuminen, koulun opetustiloihin, välineisiin ja laitteisiin tutustuminen sekä oppitunnin rakentamisen periaatteet, oppilaisiin tutustuminen ja opettajan päivittäiset työtehtävät. Ryhmäohjauksissa käsitellään myös oppituntien seurantatehtäviä. Suurryhmäohjauksiin sisältyvät orientoivan harjoittelun aloitus- ja päätöstilaisuudet. Lisäksi suurryhmäohjauksissa tutustutaan opettajantyön ja oppilaitoksen erityiskysymyksiin. Ohjausta opiskelijat saavat yhteensä 18 tuntia. Ohjaustuntien jakautuminen henkilökohtaiseen ohjaukseen, ryhmäohjaukseen ja suurryhmäohjaukseen ilmoitetaan koulutusohjelmakohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Koulun tapahtumat Opiskelijat osallistuvat erilaisten koulun tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen 4 tuntia. Raportti Opiskelija laatii opintojaksoista Orientaatio opettajuuteen ja Orientoiva harjoittelu yhteisen raportin. Raportissa opiskelija pohtii, arvioi ja rakentaa omaa pedagogista käyttöteoriaansa. Opiskelija laatii raportin opintojakson ja harjoittelun lopussa. Opiskelija tallentaa opintojakson ja harjoittelun materiaalit portfolioonsa ja hyödyntää niitä raportin kirjoittamisessa. Raportti liitetään osaksi ammatillisen kasvun portfoliota ja sitä käytetään seuraavilla opintojaksoilla ja harjoitteluissa ammatillisen kasvun arvioinnin välineenä. Portfolio toteutetaan e-portfoliona, joka ohjeistetaan tarkemmin ennen harjoittelujakson alkua. 3. Orientoivan harjoittelun arviointi 3.1. Harjoittelun hyväksyminen

4 Harjoittelujakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointi perustuu harjoittelujakson arvioinnin kriteereihin. Mikäli ohjaava opettaja havaitsee, ettei opettajaopiskelija saavuta harjoittelujaksolle asetettuja tavoitteita harjoittelusuunnitelman mukaisella työpanoksella, voi hän määrätä opiskelijan täydentämään suoritustaan. Täydennystehtävä määritellään yksilöllisesti tapaus kerrallaan. Mahdollisesta hylkäämisestä päätetään opiskelijan kuulemisen jälkeen johtavan rehtorin järjestämässä kokouksessa, johon osallistuvat johtava rehtori ja opiskelijaa ohjanneet opettajat. 3.2. Orientoivan harjoittelun arviointikriteerit Sisältö Hylätty Hyväksytty Ohjattu seuraaminen, opettajan työtehtäviin tutustuminen ja oppilaiden havainnointi Opetustuokioiden suunnittelu ja toteutus vuorovaikutteisen pedagogiikan näkökulmasta Asennoituminen ammatilliseen kehittymiseen ja reflektion taidot Raportointi sekä portfolion kokoaminen Opiskelija ei tunnista oppimistilanteisiin vaikuttavia tekijöitä. Seurantatehtävissä on vakavia puutteita. Opiskelija ei osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa opetustuokiota. Opiskelija ei pysty toimimaan yhteistyössä oman ryhmänsä ja ohjaajansa kanssa eikä pysty rakentavaan vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa. Opiskelija käyttäytyy epäasiallisesti oppilaita, muita ryhmänsä jäseniä tai ohjaavaa opettajaa kohtaan. Opiskelija ei toimi vastuullisesti harjoitteluun liittyvissä tehtävissä. Opiskelija ei osaa arvioida toimintansa taustalla olevia arvoja, asenteita ja ennakkokäsityksiä. Raportissa ja portfoliotyöskentelyssä on huomattavia puutteita. Opiskelija tunnistaa ohjatusti ja itsenäisesti oppimistilanteisiin vaikuttavia tekijöitä. Seurantatehtävät on tehty vastuullisesti. Opetustuokioiden suunnittelu on tavoitteellista. Opiskelija hyödyntää suunnittelussaan ohjausta ja vuorovaikutusta ryhmänsä kanssa. Opiskelijan toiminta on luontevaa ja yhteistyökykyistä. Opiskelija toimii vastuullisesti harjoitteluun liittyvissä tehtävissä. Opiskelija arvioi oman toimintansa taustalla olevia arvoja, asenteita ja olettamuksia. Raportti on moitteeton ja portfoliotyöskentely tarkoituksenmukaista. 4. Orientoivan harjoittelun ohjeellinen kuormittavuus Kontaktiopetus 44 t Opetuksen seuraaminen (sisältää pohjatunnit) 14-18 Opetustuokiot 4-8 Ohjaus (henkilökohtainen ohjaus, ryhmäohjaus, suurryhmäohjaus) 18 Koulun muu toiminta 4 Itsenäinen työ 37 t

5 Tuokioiden suunnittelu, ennakkotehtävä, raportointi ja muut kirjalliset tehtävät Yhteensä 81 t 2310215 OPETUKSEN PERUSTEIDEN HARJOITTELU (H2), 7 OP Teema: Oppiva yhteisö 1. Opetuksen perusteiden harjoittelun tavoitteet ja lähtökohdat Suoritettuaan Opetuksen perusteiden harjoittelu harjoittelujakson opiskelija osaa soveltaa opetussuunnitelmaa opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetustaan soveltaen oppimisteorioita sekä käyttää opetuksessaan erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija tunnistaa oppilaiden erilaisia oppimistarpeita ja osaa rakentaa tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä ja yleisen tuen muotoja. Opiskelija osaa ohjata oppilaiden opiskelutaitojen kehittymistä ja arvioida oppilaiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia. Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata moniammatillisen yhteistyön toimintatapoja ja arvioida jaetun asiantuntijuuden merkitystä työyhteisössä. Opiskelija osaa soveltaa yhteisopettajuutta opetuksessaan. Opiskelija osaa reflektoida opetuskokemuksiaan, oppijoita, oppimista ja opetusmenetelmiä koskevan praktisen ja teoreettisen tiedon avulla. Opetuksen perusteiden harjoittelu (H2) suoritetaan opintojakson Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet yhteydessä. Lähtökohtana on opetus- ja opiskeluprosessin suunnittelun, ohjauksen ja arvioinnin opetus- ja oppimisteoreettiset näkökulmat, jotka harjoittelun aikana konkretisoituvat. Edellytyksenä osallistumiselle Opetuksen perusteiden harjoittelu (H2) harjoittelujaksolle on se, että luokanopettajaopiskelijan, erityisopettajaopiskelijan ja luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajaopiskelijan sivuaine Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot on loppuvaiheessa. Harjoitteluun voi osallistua, kun suoritettuna on vähintään 50 opintopistettä monialaisista opinnoista. Aineenopettajaopiskelijat ja opinto-ohjaajakoulutuksen ne opiskelijat, joilla on sivuaineena perusopetuksessa opetettava aine, voivat osallistua harjoitteluun kun oman pääaineen (perusopetuksessa opetettavan aineen) aineopintokokonaisuus on loppuvaiheessa. Harjoitteluun voi osallistua, kun suoritettuna on vähintään 40 opintopistettä pääaineesta (opetettavasta aineesta). 2. Harjoittelun sisällöt ja suorittaminen 2.1. Sisällöt Opiskelija tutustuu opetussuunnitelmaan opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana sekä perehtyy opettajan perustehtäviin ja niiden hoitamiseen. Opiskelija analysoi oppitunteja. Opiskelija suunnittelee yksin ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa opetusta ja toteuttaa sitä käyttäen erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija hyödyntää opetuksessaan yleisen tuen muotoja. Opiskelija harjoittelee ryhmän ohjaamisen taitoja. Opiskelija tutustuu

6 moniammatillisen yhteistyön toteutukseen koulussa. Opiskelija arvioi oppilaiden edistymistä sekä omaa toimintaansa. Opiskelija kirjaa reflektointinsa ammatillisen kasvun portfolioon. 2.2. Harjoittelun suorittaminen Ennakkotehtävä Opiskelija laatii opintojaksojen Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet ja Opetuksen perusteiden harjoittelu yhteisen ennakkotehtävän ohjeiden mukaan ja liittää sen ammatillisen kasvun portfolioonsa. Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opetuksen perusteiden harjoittelussa keskeistä on opetuksen perustaitojen kuten suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin harjoittelu. Opetuksen toteutuksessa olennaista on oppilaiden motivointi ja aktivointi, erilaiset opetusmenetelmät ja vaihtelevat työtavat, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa, opiskelutapahtuman johtaminen sekä erilaisten oppilaiden ja opiskelustrategioiden huomioon ottaminen. Lisäksi harjoittelussa kiinnitetään huomiota yleisen tuen muotoihin opetuksessa. Opiskelija tutustuu koulun opetussuunnitelmaan opetettavien aineiden näkökulmasta ja suunnittelee opetuksensa opetussuunnitelman pohjalta. Opiskelija arvioi käytössä olevaa oppimateriaalia suhteessa opetussuunnitelmaan. Harjoittelun kuluessa opiskelija perehtyy oppilaan osaamisen arviointiin. Opetuksessa luodaan edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin kehittymiselle. Arvioinnin tulee perustua koulun opetussuunnitelmaan. Harjoittelun aikana opiskelijat tutustuvat tieto- ja viestintäteknologian sekä sähköisten oppimateriaalien ja palvelujen käyttöön opetuksessa sekä pohtivat niiden pedagogisia mahdollisuuksia ja rajoituksia. Harjoittelujakson aikana opettajaopiskelija opettaa 22-30 oppituntia (Joensuun aineenopettajaopiskelijat 13 x 75 min.) riippuen koulutusohjelmasta. Luokanopettaja ja erityisopettajaopiskelijat opettavat tieto- ja taitoainetta sekä harjoittelevat lukemaan ja kirjoittamaan opettamista. Aineenopettajat harjoittelevat omassa aineessaan/ omissa aineissaan. Jokaisesta oppitunnista laaditaan kirjallinen tuntisuunnitelma, joka toimitetaan ohjaavalle opettajalle sovittuna aikana. Osa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta tehdään sekaryhmissä (luokanopettajaopiskelijat, erityisopettajaopiskelijat, aineenopettajaopiskelijat ja opinto-ohjauksen opiskelijat). Opetuksen seuraaminen ja analysointi Opiskelijat seuraavat ohjatusti 20-28 oppituntia (Joensuun aineenopettajaopiskelijat 12 x 75 min.) riippuen koulutusohjelmasta. Seuraamiseen voi liittyä yhteisopettamista tai resurssiopettajana toimimista. Opetuksen loogisen ja joustavan etenemisen turvaamiseksi opiskelija seuraa omaa tuntia edeltävän ns. pohjatunnin. Opetusta seurattaessa tehdään havaintoja luokan tai ryhmän sekä opettajan työskentelystä. Havainnoista tehdään muistiinpanoja ja seuraamisen apuna käytetään valmiita seurantatehtäviä. Havainnoista keskustellaan ohjaavan opettajan pitämissä ohjaustilaisuuksissa. Koulun muu toiminta

7 Opiskelijat osallistuvat ohjatusti oppituntien ulkopuoliseen toimintaan koulussa 10 tuntia. Muuhun toimintaan luetaan luokan ja/tai koulun tapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen, vanhempaintilaisuudet, välituntivalvonnat (2 kpl) ja muut valvontatehtävät, päivänavaukset, teemapäivät, retket sekä muu koulun toiminta. Ohjaus ja palaute Ohjaus kohdistuu opettajaopiskelijan pedagogisen ajattelun ja toiminnan sekä ammatti-identiteetin kehittymiseen. Ohjauksen muotoja ovat yksilöohjaus, ryhmäohjaus sekä suurryhmäohjaus. Palautetta pitämistään tunneista opiskelija saa henkilökohtaisessa ohjauksessa sekä ryhmäohjauskeskusteluissa. Lisäksi opiskelija pyytää oppituntia seuraavilta opiskelijoilta vertaispalautetta vähintään kaksi kertaa harjoittelun aikana. Saatuja palautteita hyödynnetään raportissa. Yksi keskeisistä työtavoista ovat ohjaavan opettajan johdolla pidettävät ryhmäohjaukset, joissa keskustellaan mm. seuraavista aiheista: opetuksen sisällöt, luokan tai opetusryhmien esittely, opiskeluympäristö, oppituntien seurantatehtävät, jaksosuunnitelmien tarkastelu, opetusmenetelmät ja työtavat sekä raportin ja portfolion laadintaan ja esittelyyn liittyvät asiat. Suurryhmäohjauksiin kuuluvat aloitus- ja päätösseminaarit. Suurryhmäohjauksissa tutustutaan muun muassa opetus- ja opiskeluprosessin suunnitteluun, yleisen tuen kysymyksiin sekä opettajan työn ja oppilaitoksen erityiskysymyksiin. Ohjausta opiskelijat saavat yhteensä 30 tuntia, johon sisältyy Joensuussa luokanopettajaopiskelijoille ja erityisopettajaopiskelijoille soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston lehtorien antama ohjaus, jonka määrä ja muodot (yksilöohjaus/ryhmäohjaus) päätetään vuosittain osana osaston työsuunnitelmien laadintaa. Ohjaustuntien jakautuminen henkilökohtaiseen ohjaukseen, ryhmäohjaukseen ja suurryhmäohjaukseen ilmoitetaan koulutusohjelmakohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Opiskelijat antavat verkkopalautteen ennen koko harjoittelujakson palautetilaisuutta. Raportti Opiskelija laatii ohjeiden mukaan opintojaksoista Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet ja Opetuksen perusteiden harjoittelu yhteisen raportin. Raportissa opiskelija pohtii, arvioi ja rakentaa omaa pedagogista käyttöteoriaansa. Opiskelija laatii raportin opintojakson ja harjoittelun lopussa. Opiskelija tallentaa opintojakson ja harjoittelun materiaalit portfolioonsa ja hyödyntää niitä raportin kirjoittamisessa. Raportti liitetään osaksi ammatillisen kasvun portfoliota ja sitä käytetään seuraavilla opintojaksoilla ja harjoitteluissa ammatillisen kasvun arvioinnin välineenä. 4. Opetuksen perusteiden harjoittelun arviointi 4.1. Harjoittelun hyväksyminen Harjoittelujakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointi perustuu harjoittelujakson arvioinnin kriteereihin. Mikäli ohjaava opettaja havaitsee, ettei opettajaopiskelija saavuta

8 harjoittelujaksolle asetettuja tavoitteita harjoittelusuunnitelman mukaisella työpanoksella, voi hän määrätä opiskelijan täydentämään suoritustaan. Täydennystehtävä määritellään yksilöllisesti tapaus kerrallaan. Mahdollisesta hylkäämisestä päätetään opiskelijan kuulemisen jälkeen johtavan rehtorin järjestämässä kokouksessa, johon osallistuvat johtava rehtori ja opiskelijaa ohjanneet opettajat. 4.2. Opetuksen perusteiden harjoittelun arviointikriteerit Sisältö Hylätty Hyväksytty Opetuksen suunnittelu Opetuksessa tarvittava sisältötieto. Vuorovaikutus Arviointitaidot Asennoituminen ammatilliseen kehittymiseen ja reflektion taidot Opiskelija ei tunne opetussuunnitelmaa eikä osaa soveltaa sitä opetuksen suunnittelussa. Opiskelija ei tunnista oppilaiden kehitystasoa. Opiskelija ei osaa liittää opetustaan aiemmin opittuun. Opiskelijan aineenhallinnassa on vakavia puutteita. Opiskelija ei osaa käyttää keskeisiä työtapoja. Opiskelija ei tunnista oppilaiden erilaisia oppimistarpeita. Opiskelija ei osaa käyttää tietoja viestintäteknologiaa opetuksessa. Opiskelija ei osaa rakentaa vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opiskelija aiheuttaa toiminnallaan ristiriitatilanteita luokassa. Opiskelija käyttäytyy epäasiallisesti oppilaita, opiskelijatovereita tai ohjaavia opettajia kohtaan. Opiskelija ei osaa käyttää keskeisiä arviointimenetelmiä. Opiskelija ei ota vastaan palautetta eikä osaa muuttaa toimintaansa. Opiskelija ei osaa arvioida omaa toimintaansa. Opiskelija ei toimi vastuullisesti harjoitteluun liittyvissä tehtävissä. Opiskelija tuntee opetussuunnitelman ja osaa käyttää sitä opetuksensa suunnittelussa. Opiskelija kehittelee ja suunnittelee opetusta tavoitteellisesti ja käyttää tarkoituksenmukaisia oppimateriaaleja opetuksessa. Opiskelijan aineenhallinta on riittävä. Opiskelija käyttää erilaisia työtapoja opettamiensa ryhmien oppimistarpeiden mukaisesti. Opiskelija käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti. Opiskelija toimii luontevasti, määrätietoisesti ja yhteistyökykyisesti. Opiskelija kehittää oma-aloitteisesti vuorovaikutustilanteita. Opiskelija ymmärtää oppitunnin sujumisen yhteisvastuullisena tehtävänä. Opiskelija osaa käyttää keskeisiä arviointimenetelmiä. Opiskelija analysoi oppimaansa, asettaa uusia tavoitteita ja soveltaa oppimaansa. Opiskelija toimii vastuullisesti harjoittelussa. Opiskelija tunnistaa oman toimintansa taustalla olevia arvoja, asenteita ja olettamuksia.

9 Raportointi ja portfoliotyöskentely Raportissa ja portfoliotyöskentelyssä on suuria puutteita. Raportti on asiallinen ja ammatillista kehittymistä kuvaava. Portfoliotyöskentely on tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista. 5. Opetuksen perusteiden harjoittelun ohjeellinen kuormittavuus Kontaktiopetus 90 t Opetuksen seuraaminen (sisältää pohjatunnit) 20-28 (12 x 75 min.) Oppituntien pitäminen 22-30 (13 x75 min.) Ohjaus (henkilökohtainen ohjaus, ryhmäohjaus, 30 suurryhmäohjaukset, tiedotustilaisuus ja palautetilaisuus) Koulun muu toiminta 10 Itsenäinen työ 99 t Opetuksen suunnittelu, ennakkotehtävä, raportointi ja muut kirjalliset tehtävät, Yhteensä 189 t 2310235 TUTKIVA OPETTAJUUS (H3), 7 op Teema: Luovuus ja tutkiva opettajuus 1. Tutkiva opettajuus harjoittelun tavoitteet Suoritettuaan Tutkiva opettajuus harjoittelujakson opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida oppijakeskeistä ja yhteisöllistä oppimista tutkivan opettajuuden lähtökohdista. Opiskelija osaa hyödyntää opetuksessaan erilaisia oppimisympäristöjä sekä monipuolista tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija osaa soveltaa yhteisopettajuutta sekä toteuttaa tätä hyödyntäen luovaa ilmaisua ja ongelmanratkaisua vahvistavia ja tukevia työtapoja. Opiskelija osaa reflektoida pedagogista ajatteluaan, toimintaansa ja oman opettajuutensa kehittymiseen liittyviä ratkaisujaan tutkimukseen ja kokemukseen perustuvan tiedon avulla. Opiskelija tunnistaa erilaisten oppijoiden tuen tarpeita sekä soveltaa työssään harjoittelupaikassa toteutettavia tuen käytänteitä. Opiskelija osaa toimia vastuullisesti kouluyhteisössä ja yhteistyöverkoissa yhdessä oppimista ja yhteisöllisyyttä arvostaen ja kehittäen. 2. Sisältö ja harjoittelun suorittaminen 2.1. Sisältö

10 Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opetustyötä itsenäisesti ja vastuullisesti. Opiskelijatiimit toteuttavat teoreettisesti ja menetelmällisesti perustellun opetuskokeilun, joka suunnitellaan opintojakson Tutkiva opettajuus moninaisissa ympäristöissä yhteydessä. Opiskelija perustaa kasvatus- ja opetustyönsä tutkimustietoon. Opiskelija käyttää opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija toimii työyhteisön ja koulun yhteistyöverkostojen vastuullisena jäsenenä. Opiskelija kirjaa reflektointinsa ammatillisen kasvun portfolioon. Tutkiva opettajuus harjoittelujaksolla kehitetään erityisesti opettajan yhteisöllisen, tutkivan didaktiikan, vuorovaikutuksen sekä oppimis- ja opetusteoreettisen osaamisen alueita. Opiskelija ymmärtää myös intuition - kokemustiedon tai hiljaisen tiedon - merkityksen opettajan työssä ja osaa soveltaa sitä omassa pedagogisessa ajattelussaan ja toiminnassaan. Opiskelija tulee entistä tietoisemmaksi pedagogisen ajattelunsa ja toimintansa laadusta. Ohjaajien ja ohjattavien välisen kollegiaalisen reflektoinnin tavoitteena on kehittää opiskelijan taitoa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opiskelu- ja oppimisprosessia. Pyrkimyksenä on avoin ja kehittävä suhtautuminen omaan ammatilliseen kasvuun. Harjoittelun kuluessa opiskelija harjaantuu kriittisesti arvioimaan opetustaan eri näkökulmista ja tarvittaessa muuttamaan toimintaansa. Reflektioprosessin avulla opiskelija saa aineksia oman käyttöteoriansa muodostamiseen. 2.1. Tutkiva opettajuus harjoittelujakson suorittaminen Ennakkotehtävä Opiskelija laatii opintojakson Tutkiva opettajuus moninaisissa ympäristöissä ja Tutkiva opettajuus harjoittelujakson yhteisen ennakkotehtävän ohjeiden mukaan ja liittää sen ammatillisen kasvun portfolioonsa. Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opiskelija opettaa 22 32 oppituntia (Joensuun aineenopettajaopiskelijat 13 x 75 min.) riippuen koulutusohjelmasta. Tavoitteena on toteuttaa aiempia harjoittelujaksoja laaja-alaisempia ja pitkäjänteisempiä opetuskokonaisuuksia sekä saada kokonaisnäkemys oppilasryhmän/luokan toiminnasta ja opettajan työtehtävistä. Harjoittelu toteutetaan tutkivan, kokeilevan ja kehittävän opetuksen periaatteiden mukaisesti. Osa oppitunneista toteutetaan yhteisopettajuutena tai parityönä. Myös ohjaava opettaja voi toimia tiimin jäsenenä. Yhteisopettajuudessa tehdään suunnittelutyötä yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Tiimejä voidaan muodostaa aine- tai luokkatasoryhmistä taikka aineiden välisistä ryhmistä taikka aineen- ja luokanopettajaopiskelijoiden välisistä sekaryhmistä. Jaksojen ja tuntien suunnittelussa tulee ottaa huomioon kolmiportaisen tukijärjestelmän vaatimukset. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa tehdään yhteistyötä erityisopettajien sekä mahdollisuuksien mukaan erityisopettajaopiskelijoiden ja tarvittaessa oppilashuollon kanssa. Opetuksesta tehdään kirjallinen suunnitelma, joka toimitetaan ohjaavalle opettajalle sovittuun määräaikaan mennessä. Opetuskokonaisuuksista, eheytetystä opetuksesta tai vastaavasta

11 suunnitelmat tehdään ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa opiskelijan tulee hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Tutkiva opettajuus -harjoittelussa perusopetuksen oppilaan oppimisen, työskentelytaitojen ja käyttäytymisen arviointi tulee ottaa huomioon kaikissa opiskelijan laatimissa suunnitelmissa. Perusopetuksen oppilaan tai lukion opiskelijan kyky ja taito arvioida omaa työskentelyään otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Opetuskokeilu suunnitellaan yhteisopettajuutena Tutkiva opettajuus moninaisissa ympäristöissä opintojaksolla ja toteutetaan Tutkiva opettajuus harjoittelujaksolla. Opetuksen seuraaminen sekä analysointi Opiskelijat seuraavat opetusta ohjatusti yhteensä 20-30 oppituntia (Joensuun aineenopettajaopiskelijat 12 x 75 min.) riippuen koulutusohjelmasta. Opetuksen johdonmukaisen etenemisen kannalta on tarkoituksenmukaista seurata omaa opetuskokonaisuutta edeltävä tunti tai laajempi edeltävä opetuskokonaisuus. Havainnoista keskustellaan ohjaavan opettajan pitämissä ohjaustilaisuuksissa. Opiskelijat tutustuvat eri opettajaryhmien työhön tekemällä yhteistyötä sekaryhmissä ja seuraamalla opetusta ja opiskelua perusopetuksen eri luokka-asteilla ja/tai lukiossa. Seuraamiseen käytetään yhteensä vähintään kolme oppituntia. Koulun muu toiminta ja syventävä perehtyminen opettajan työhön Harjoittelun tämän osion tavoitteena on perehdyttää opettajaopiskelija syvällisemmin opettajan arjen monipuolisiin ja vaihteleviin tehtäviin. Osio muodostuu erilaisista kokonaisuuksista, joista opettajaopiskelija valitsee vähintään 8 tuntia kattavan kokonaisuuden. Kokonaisuudet toteutetaan aineryhmien tai luokkatasoryhmien sisäisissä tai välisissä tiimeissä. Tarjonta vaihtelee vuosittain. Sisältöjä voivat olla esimerkiksi erilaisten oppimisympäristöjen rakentaminen, kolmiportaisen tukijärjestelmän sovellukset, työelämävalmiudet, monikulttuurisuus, yhtenäisen peruskoulun pedagogiikka, kodin ja koulun välinen yhteistyö, sulautuvat opetusmenetelmä tai koulun tilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen. 3. Ohjaus ja palaute Tutkiva opettajuus -harjoittelussa painopiste on opiskelijan oman opettajuuden kehittymisessä. Ohjaus kohdistuu tällöin pedagogisen ajattelun ja toiminnan laadun ohjaukseen sekä sen seurauksena ammatillisen identiteetin kehittymiseen. Erityisen tärkeää on, että opiskelija kykenee perustelemaan tekemänsä ratkaisut oppimis- ja/tai opetuksen teorioiden pohjalta. Ryhmäohjauksissa käsitellään mm. seuraavia sisältöjä: oppitunnit ja niiden aiheet, oppilaat/opiskelijat, ryhmän/luokan tavat ja käytänteet, arviointi ja havainnot seurantatehtävistä. Ryhmäohjauksissa käsitellään myös opettajan eri osaamisalueisiin liittyviä tieteellisiä artikkelitiivistelmiä joko ohjaavan lehtorin, tutkijan tai opettajaopiskelijan johdolla. Opiskelija saa palautetta pitämistään tunneista paitsi ohjaavalta opettajalta myös muilta opettajaopiskelijoilta ryhmäohjauskeskusteluissa tai muissa yhteyksissä. Lisäksi Tutkiva opettajuus

12 harjoittelujakson aikana opiskelija pyytää palautetta perusopetuksen oppilailta tai lukion opiskelijoilta. Saatuja palautteita hyödynnetään raporttia laadittaessa. Suurryhmäohjauksiin kuuluvat harjoittelujakson alku- ja loppuseminaarit. Muissa suurryhmäohjauksissa käsitellään opettajuuden eri osa-alueita ja kouluun liittyviä ajankohtaisia asioita. Loppuseminaarissa tarkastellaan harjoittelusta saatuja kokemuksia ja peilataan niitä tavoitteisiin. Ohjausta opiskelija saa yhteensä 30 tuntia. Ohjaustuntien jakautuminen henkilökohtaiseen ohjaukseen, ryhmäohjaukseen ja suurryhmäohjaukseen ilmoitetaan koulutusohjelmakohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Opiskelijat antavat verkkopalautteen ennen koko harjoittelujakson palautetilaisuutta. 4. Raportointi Opiskelija laatii ohjeiden mukaan opintojaksojen Tutkiva opettajuus moninaisissa ympäristöissä ja Tutkiva opettajuus (H3) yhteisen raportin. Raportissa opiskelija pohtii, arvioi ja rakentaa omaa pedagogista käyttöteoriaansa. Opiskelija laatii raportin opintojakson ja harjoittelun lopussa. Opiskelija tallentaa opintojakson ja harjoittelujakson materiaalit portfolioonsa ja hyödyntää niitä raportin kirjoittamisessa. Raportti liitetään osaksi ammatillisen kasvun portfoliota ja sitä käytetään seuraavilla opintojaksoilla ja harjoittelujaksoilla ammatillisen kasvun arvioinnin välineenä. 5. Tutkiva opettajuus harjoittelujakson arviointi 5.1. Harjoittelun hyväksyminen Harjoittelujakso arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointi perustuu harjoittelujakson arvioinnin kriteereihin. Mikäli ohjaava opettaja havaitsee, ettei opettajaopiskelija saavuta harjoittelujaksolle asetettuja tavoitteita harjoittelusuunnitelman mukaisella työpanoksella, voi hän määrätä opiskelijan täydentämään suoritustaan. Täydennystehtävä määritellään yksilöllisesti tapaus kerrallaan. Mahdollisesta hylkäämisestä päätetään opiskelijan kuulemisen jälkeen johtavan rehtorin järjestämässä kokouksessa, johon osallistuvat johtava rehtori ja opiskelijaa ohjanneet opettajat. 5.2. Tutkiva opettajuus harjoittelujakson arviointikriteerit Sisältö Hylätty Hyväksytty

13 Opetuksen suunnittelu Opetuksessa tarvittava sisältötieto ja sen pedagoginen soveltaminen. Oppimistapahtuman johtaminen Oppilaiden/ opiskelijoiden oppimisen arviointi Opiskelija ei osaa suunnitella itsenäisesti oppijakeskeistä ja yhteisöllistä oppimista eikä ota suunnittelussaan huomioon erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia. Opiskelija ei sovella suunnittelussa oppimisteoreettista tietoa. Opiskelijan suoritus on muodollinen ja joustamaton. Opiskelija käyttää työtapoja yksipuolisesti ja hänellä on heikko sisältötiedon hallinta. Tieto- ja viestintäteknologiaa hallinta on puutteellista. Opiskelija ei kykene rakentamaan toimivaa vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opiskelija aiheuttaa toiminnallaan ristiriitatilanteita luokassa. Opiskelija käyttäytyy epäasiallisesti oppilaita kohtaan. Opiskelija ei tunnista oppilaiden erilaisia oppimisvalmiuksia. Opiskelija ei tunnista oppilaiden tai opiskelijoiden tuen tarpeita. Opiskelija arvioi oppilaiden oppimista kapea-alaisesti. Työn suunnittelu ja toteutus ovat tasapainossa ja opiskelija muuttaa joustavasti suunnitelmiaan. Opiskelija hyödyntää suunnittelussaan erilaisia oppimisympäristöjä ja soveltaa suunnittelussaan opetus- ja oppimisteoreettista tietoa. Opiskelija ymmärtää tutkivan opettajuuden idean ja soveltaa sitä toiminnassaan. Opiskelija osaa tehdä johtopäätöksiä oppimistilanteista ja muuttaa toimintaansa. Opiskelija käyttää monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmenetelmiä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelijan toiminta on luontevaa, määrätietoista ja yhteistyökykyistä. Opiskelija kehittää oma-aloitteisesti vuorovaikutustilanteita ja ottaa huomioon tunneilmaston. Opiskelija suunnittelee opetuksensa ottaen huomioon oppilaiden erilaiset oppimisen ja tuen tarpeet sekä eriyttää opetustaan oppilaiden kykyjen ja taipumusten mukaan. Opiskelija muuttaa tarvittaessa toimintaansa oppilailta saadun palautteen perusteella. Opiskelija ymmärtää oppitunnin sujumisen yhteisvastuullisena tehtävänä. Opiskelija arvioi oppilaiden edistymistä monipuolisin arviointimenetelmin.

14 Asennoituminen ammatilliseen kehittymiseen ja reflektion taidot Raportointi ja portfoliotyöskentely Opiskelija ei osaa suhtautua saamaansa palautteeseen rakentavasti eikä muuta toimintaansa. Opiskelija ei osaa reflektoida pedagogista ajatteluaan eikä toimintaansa tai reflektoinnin taidot ovat huomattavan puutteelliset. Opiskelija ei toimi vastuullisesti harjoittelussa. Raportissa ja portfoliotyöskentelyssä on suuria puutteita. Opiskelija analysoi toimintansa taustalla olevia arvoja, asenteita ja olettamuksia. Opiskelija analysoi oppimaansa, asettaa uusia tavoitteita ja oppii kokemuksistaan. Opiskelija toimii vastuullisesti ja hyödyntää toiminnassaan kokemus- ja tutkimustietoa. Opiskelija osaa reflektoida pedagogista ajatteluaan ja kehittää ammatillista osaamistaan. Raportti ja portfolio ovat huolellisesti tehtyjä. Niissä on monipuolisesti ja syvällisesti kuvattu opiskelijan edistymistä ja osaamista sekä käyttöteorian kehittämistä. 6. Tutkiva opettajuus harjoittelujakson ohjeellinen kuormittavuus Kontaktiopetus 90 Opetuksen seuraaminen 20 30 (12 x 75 min.) Oppituntien ja opetuskokonaisuuksien pitäminen 22 32 (13 x 75 min.) Ohjaus (henkilökohtainen ohjaus, ryhmäohjaus, 30 suurryhmäohjaukset, aloitus- ja päätösseminaarit Koulun muu toiminta (syventävä perehtyminen opettajan 8 työhön) Itsenäinen työskentely 99 Opetuskokonaisuuksien ja oppituntien suunnittelu, oppituntien ulkopuolisen toiminnan suunnittelu, kokeiden ja muiden tuotosten tarkistaminen, oheismateriaaliin tutustuminen, ennakkotehtävä ja raportointi, muut kirjalliset tehtävät Yhteensä 189 2310237 TYÖELÄMÄHARJOITTELU (H4), 5 op. 1. Työelämäharjoittelun tavoitteet ja lähtökohdat Suoritettuaan harjoittelun opiskelija tiedostaa opettajan työn osana yhteiskunnallis-kulttuurista kokonaisuutta. Opiskelija osaa toimia pedagogisesti perustellulla tavalla erilaisissa oppimisympäristöissä ja erilaisten sidosryhmien kanssa sekä hyödyntää näihin liittyvää käytettävissä olevaa tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetuskokonaisuuden tai projektin. Opiskelija osaa käyttää kolmiportaisen tuen tai vastaavia erityisen tuen keinoja. Opiskelija osaa soveltaa pedagogista ajatteluaan toteutettavaan opetuskokonaisuuteen

15 tai projektiin, reflektoida toimintaansa ja opetuskokemuksiaan sekä analysoida oppijoiden opiskelua yksilöllisistä lähtökohdista käsin. Työelämäharjoittelun lähtökohtana on, että opiskelija kehittää oppimista, opetusta, koulutusta ja/tai sidosryhmätaitoja koskevaa ajatteluaan kokonaisvaltaisesti työskentelemällä ammatillisen kehittymisensä kannalta mielekkäässä oppimisympäristössä ja yhteisössä perehtyen monipuolisesti sen toimintaan ja siinä työskentelyyn. Harjoittelu toteutetaan opiskelijan valitsemassa oppilaitoksessa, kasvatus- tai koulutusyhteisössä tai niihin liittyvässä sidosryhmässä; harjoittelu voi tapahtua myös ulkomailla. Harjoittelu eriytyy kunkin opiskelijan yksilölliset oppimistavoitteet, ammatillinen suuntautuminen, sivuaineopinnot, kaksoiskelpoisuus tai tutkielmaopinnot huomioon ottaen. Työelämäharjoittelu muodostuu tiedotustilaisuudesta, suunnittelu- ja palauteseminaarista, opetuskokonaisuuden tai projektin toteutusjaksosta, verkkotyöskentelystä, harjoitteluraportin ja ammatillisen kasvun portfolion laatimisesta sekä palautetilaisuudesta. 2. Sisältö ja harjoittelun suorittaminen 2.1. Sisältö Opiskelija perehtyy harjoittelupaikan toimintaan sekä oman opetuskokonaisuuden tai projektin toteutuskontekstiin. Opiskelija osaa soveltaa harjoittelupaikan tieto- ja viestintäteknologiaan sekä tutustuu sen kehittämissuunnitelmiin. Opiskelija laatii opetuskokonaisuuden tai projektisuunnitelman ja toteuttaa siihen liittyvän opetus-, kehittämis- tai hallintotyön. Opiskelija vastaa kokonaisvaltaisesti opetuskokonaisuudesta tai projektista ja siihen liittyvistä toiminnoista. Opiskelija osallistuu harjoittelupaikan yhteistyöverkostoihin. Opiskelija toimii vastuullisena jäsenenä harjoittelupaikan työyhteisössä. 2.2. Harjoittelun suorittaminen Harjoittelusuoritukseen kuuluu infotilaisuus (1 t), suunnitteluseminaari (2 x 2 t) ja palauteseminaari (3t), harjoittelupaikan oppituntien tai toiminnan seurantatehtäviä, opetuskokonaisuuden tai projektin suunnittelua, toteutusta ja arviointia, yksilö- ja/tai ryhmäohjauksia, harjoittelupaikan muuhun toimintaan tutustumista, verkkotyöskentelyä sekä oman oppimisen pohtimista ja arviointia osana ammatillisen kasvun portfoliota. Kontaktiopetusta 63 tuntia, itsenäistä työskentelyä 72 tuntia. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa. Harjoittelun aikaiset tehtävät, portfoliotyöskentely ja palauteseminaari Opiskelija laatii ohjaajan antamien tietojen ja ohjeiden pohjalta opintokokonaisuuden tai projektin suunnitelman, joka sisältää tiedot harjoittelupaikasta, ohjaajasta/ohjaajista sekä ryhmästä/ ryhmistä, joita opiskelija opettaa tai ohjaa. Suunnitelmassa tulee olla myös tiedot opetuksen/ ohjauksen määrästä sekä tiedot muusta toiminnasta, johon opiskelija osallistuu harjoittelupaikassa. Tämän lisäksi jaksosuunnitelma sisältää pedagogisesti perustellun kuvauksen opiskelijan käyttämistä työtavoista ja -menetelmistä sekä opiskelijan ammatillisen kasvun tavoitteet. Opintokokonaisuuden tai projektin suunnitelma esitetään Työelämäharjoittelun vastuuopettajalle sekä harjoittelun

16 ohjaajalle. Opetuskokonaisuuden tai projektin laajuus on 15 30 tuntia (tunnilla tarkoitetaan tässä 45 minuutin opetus- tai toimintajaksoa). Opiskelija osallistuu harjoittelujakson aikana koulutusohjelmansa mukaiseen verkkotyöskentelyyn (8 t). Lisäksi opiskelija tutustuu harjoitteluympäristöön 13 30 tuntia. Ohjausta opiskelija saa harjoittelupaikassaan 3-4 tuntia. Kaikesta harjoittelun toimintaympäristössä tapahtuvasta toiminnasta kertyy vähintään 55 tuntia. Edellä mainitun lisäksi opiskelijan itsenäisen työskentelyn määrä on noin 72 tuntia. Opiskelija laatii harjoittelustaan ammatillisen kasvun portfolioon kirjallisen itsearviointiraportin, jossa hän analysoi toimintaansa ja ammatillista kasvuaan kasvatustieteen ja eri oppiaineiden näkökulmista. Itsearvioinnin lähtökohtana ovat opiskelijan työelämäharjoittelujaksolleen asettamat pedagogiset tavoitteet. Keskeistä on oman kehittymisen arviointi. Arvioinnissa tulee analysoida myös oppilaitoksen tai toimintaympäristön toimintakulttuuria sekä omaa toimintaa harjoittelupaikan työyhteisössä. Raportin liitteeksi harjoittelija kokoaa taulukon harjoitteluun sisältyneistä toiminnoista tuntimäärineen. Opettajaopiskelija toimittaa raportin harjoittelun ohjaajalle sekä oman koulutusohjelmansa työelämäharjoittelun vastuuopettajalle. Raportti on osa opiskelijan ammatillisen kasvun portfoliota. Lisäksi opiskelija osallistuu harjoittelujakson aikana verkkotyöskentelyyn. Harjoittelujakson päätyttyä opiskelija osallistuu palauteseminaariin (3 t), jossa harjoittelukokemuksista keskustellaan muiden työelämäharjoitteluun osallistuneiden opettajaopiskelijoiden ja vastuuopettajan kanssa. Seminaarin yhteydessä annetaan myös palautetta työelämäharjoittelun järjestelyihin ja toteutukseen liittyen. 3. Ohjaus ja palaute 3.1. Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston antama ohjaus Osasto järjestää koulutusohjelmittain tiedotustilaisuuden (1 t) kerran tai kahdesti lukuvuodessa tai opiskelija tutustuu itsenäisesti verkossa olevaan työelämäharjoittelua koskevaan informaatioon, minkä jälkeen hän ilmoittautuu työelämäharjoitteluun weboodissa. Seuraavaksi opiskelija osallistuu oman koulutusohjelmansa ensimmäiseen suunnitteluseminaariin, jossa avataan kyseiselle koulutukselle ominaisia harjoittelumahdollisuuksia ja sovitaan, minkä tyyppisessä työyhteisössä opiskelija harjoittelunsa suorittaa. Opiskelija hankkii itse harjoittelupaikkansa ja ilmoittaa oppilaitoksen tai työyhteisön yhteystiedot kansliaan, ml. yksikön esimiehen ja ohjaajan sähköpostiosoitteet. Ennen harjoittelujakson alkua opiskelija asettaa henkilökohtaiset tavoitteensa harjoittelujaksolle ja osallistuu oman koulutusohjelmansa toiseen suunnitteluseminaariin, jossa käynnistetään harjoittelujakson suunnittelu. Samalla ohjeistetaan harjoittelujakson aikana tapahtuva portfolio- ja verkkotyöskentely. 3.2. Harjoittelupaikassa annettava ohjaus Toteutusjakson ohjaajina toimivat kyseisen yksikön esimies ja nimetty ohjaaja. Työskentely ohjaajan kanssa sisältää toiminnan suunnittelua, ohjaajan työparina toimimista, itsenäistä opetus- tai projektityöskentelyä ja ohjauskeskusteluja. Ohjaaja vastaa harjoittelun aikana toiminnasta esimerkiksi oppilaista ja opetuksesta sekä valvoo opiskelijan työskentelyä. Ohjaustilanteissa

17 voidaan käsitellä työyhteisön ja kohderyhmien toimintaan ja työntekijän muuhun työhön liittyviä asioita vaitiolovelvollisuus huomioiden. Opiskelija hoitaa harjoittelujaksonsa aikana myös muita työyhteisön toimintaan liittyviä tehtäviä, jotka nekin tapahtuvat ohjaajan vastuulla. Esimerkiksi oppilaitoksessa tällaisia tehtäviä voivat olla oppimateriaalin valmistus ja järjestely sekä erilaiset valvontatehtävät. Harjoittelujakson lopulla pidetään opiskelijoiden ja harjoittelua ohjanneiden ohjaajien yhteinen palautekeskustelu, jossa käsitellään harjoittelun tavoitteiden toteutumista. Silloin kun yksikössä on vähintään kaksi opiskelijaa, he osallistuvat yksikön esimiehen pitämään tilaisuuteen, jossa perehdytään yksikön johtamiseen ja toimintakulttuuriin. Yhden opiskelijan perehdyttämisestä yksikön esimies huolehtii opiskelijan oppimisen kannalta mielekkääksi katsomallaan tavalla. 4. Työelämäharjoittelun arviointi 4.1. Harjoittelun hyväksyminen Työelämäharjoittelu arvostellaan hyväksytty/hylätty. Työelämäharjoittelun arvioi harjoittelun ohjaaja sen jälkeen, kun hänellä on käytettävissään opettajaopiskelijan laatima kirjallinen raportti. Arviointi perustuu ohjaajan näkemykseen siitä, miten opiskelija on työskennellyt harjoittelujaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten hän on näiden tavoitteiden suunnassa kehittynyt. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oman ammatillisen kasvun reflektointi. Ohjaava opettaja ilmoittaa arvioinnistaan (arvostelu: hyväksytty/hylätty) kirjallisesti arviointilomakkeella, jonka hän lähettää opettajankoulutusyksikön kansliaan. Koulutusohjelman vastuuopettaja tutustuu opettajaopiskelijan laatimaan portfolioon ja ohjaajan antamaan arviointiin, ja antaa sitten opintojakson suoritusmerkinnän. 4.2. Työelämäharjoittelun arviointikriteerit Arviointikriteerit Hylätty Hyväksytty Opetuskokonaisuuden tai projektin suunnittelu Opettajaopiskelija ei osaa laatia opetuskokonaisuuden tai projektin suunnitelmaa. Opiskelija ei osallistu suunnitteluseminaariin eikä laadi suunnitelmaa tai se on huomattavan puutteellinen. Opiskelija osaa laatia suunnitelman, jossa on huomioitu opetussuunnitelma tai toimintasuunnitelma ja -kulttuuri, oppiaineelle tyypilliset pedagogiset ratkaisut sekä opetuksen/ toiminnan kohderyhmä. Opiskelija osallistuu suunnitteluseminaariin ja laatii hyväksyttävän suunnitelman opetuskokonaisuudesta tai projektista.

18 Opetuskokonaisuuden tai projektin toteutus Toimintaympäristön muuhun toimintaan osallistuminen ja sidosryhmäyhteistyö Ammatillisen kasvun reflektointi ja portfolio Opiskelijan taito soveltaa pedagogista tietämystään ja ajatteluaan opetustyössä tai projektin toteuttamisessa on huomattavan puutteellinen. Opiskelija ei perehdy toimintaympäristöön eikä toteuta opetuskokonaisuutta tai projektia tai niiden toteutuksessa on huomattavia puutteita. Opiskelija ei osaa tarkastella ja analysoida toimintaympäristöä ja sen yhteiskunnallisia sidoksia. Opiskelija ei osallistu toimintaympäristön muuhun toimintaan. Opiskelija ei aseta harjoittelujaksolle tavoitteita. Opiskelijan ammatillisen kasvun reflektointi on puutteellista. Opiskelija ei osallistu palauteseminaariin. Opiskelija ei osallistu verkkotyöskentelyyn. Opiskelija osaa soveltaa pedagogista tietämystään ja ajatteluaan käytännön toimintaan. Opiskelija perehtyy toimintaympäristöön ja toteuttaa opetuskokonaisuuden tai projektin. Opiskelija käyttää tietoja viestintäteknologiaa soveltuvin osin opetuskokonaisuuden tai projektin suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelija osaa tarkastella ja analysoida toimintaympäristön toimintakulttuuria ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti toimintaympäristön muuhun toimintaan. Opiskelija on asettanut itselleen oman oppimisensa kannalta tarkoituksenmukaiset tavoitteet. Opiskelija reflektoi monipuolisesti omaa ammatillista kasvuaan. Opiskelija osallistuu aktiivisesti verkkotyöskentelyyn. 5. Työelämäharjoittelun ohjeellinen kuormittavuus Kontaktiopetus Info, aloitus- ja palauteseminaari Toimintaympäristöön tutustuminen Opetuskokonaisuuksien tai projektin toteuttaminen Ohjaus Verkkotyöskentely opiskelijaryhmittäin Itsenäinen työskentely Opetuskokonaisuuksien tai projektin suunnittelu, portfoliotyöskentely Yhteensä 63 t 8 t 13 30 t 15 30 t 3-4 t 8 t 72 t 72 t 135 t 2221308 ERITYISOPETUKSEN HARJOITTELU 1, 6 OP.

19 1. Harjoittelun tavoitteet ja lähtökohdat Opiskelija osaa analysoida erityisopettajan työtä sekä soveltaa yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja esi- ja/tai perusopetuksessa. Opiskelija soveltaa opetuksessa teoreettista tietoa valitsemiltaan maisterivaiheen erityisopettajaopintojen sisältöalueilta ja yhdistää omaksumansa teoreettisen tiedon pedagogiseen toimintaan. Opiskelija osaa opettaa ja ohjata tukea tarvitsevia oppilaita sekä osaa analysoida oppilashuollon yhteistyötapoja. Lisäksi opiskelijaa ohjataan pohtimaan erityisopettajan työtä ohaavia arvoja, ideologioita ja erityisopettajan ammattia professiona, asettamaan harjoittelulle omia ammatillisen kasvun tavoitteita sekä pohtimaan tuen dokumentoinnin merkitystä erityisopettajan käytännön työvälineenä. 2. Sisältö ja harjoittelun suorittaminen 2.1. Sisältö Opiskelija seuraa ja harjoittelee erityisopettajan työtä esi- ja/tai perusopetuksessa. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opetusta kolmiportaisen tuen käytänteiden mukaisesti hyödyntäen teoreettista tietoa pedagogisessa toiminnassaan. Opiskelija suorittaa valitsemiensa sisältöalueiden tehtävät osana opetusharjoittelua. Opiskelija tekee yhteistyötä opettajien kanssa ja tutustuu oppilöashuoltoryhmän toimintaan. Opiskelija reflektoi omaa toimijuuttaan pedagogisten opintojen portfoliossa. 2.2. Harjoittelun suorittaminen Opiskelija seuraa ja harjoittelee erityisopettajan työtä esi- ja/tai perusopetuksessa. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opetusta kolmiportaisen tuen käytänteiden mukaisesti hyödyntäen teoreettista tietoa pedagogisessa toiminnassaan. Erityisopetuksen harjoittelut 1 ja 2 on mahdollista suorittaa esi- ja/tai perusopetuksessa kuitenkin niin, etteivät ne painotu samoille luokka-asteille. Harjoittelua ei voi suorittaa omassa työssään, omassa työpaikassaan tai sijaisena toimiessaan. Harjoittelupaikan soveltuvuuden hyväksyy yliopiston ohjaava lehtori. Harjoitteluun ilmoittaudutaan oppiaineen antaman aikataulun mukaisesti. Opiskelija suorittaa valitsemiensa maisterivaiheen erityisopettajaopintojen sisältöalueiden tehtävät osana opetusharjoittelua ja ilmoittaa valitsemansa sisältöalueet harjoitteluun ilmoittautumisen yhteydessä. Harjoittelu alkaa alkuseminaarilla ja päättyy loppuseminaariin. Lisäksi opiskelija reflektoi omaa toimijuuttaan pedagogisten opintojen portfoliossa. Harjoittelun kesto on seitsemän viikkoa ja siihen kuuluu 30 harjoittelupäivää (6 viikkoa + joustoviikko harjoittelun lopussa). Kuuden viikon harjoitteluaikataulu on siis mahdollista sopia yhteisesti ohjaavan opettajan kanssa seitsemän viikon ajalle. Harjoittelun aikana opiskelija osallistuu harjoittelupaikan työskentelyyn kaikkina työpäivinä ohjaavan opettajan työtehtävien mukaisesti. Harjoitteluajalle sattuvat mahdolliset harjoittelupaikan lomapäivät pidentävät harjoitteluaikaa. Sairaustapauksissa opiskelija ottaa aina yhteyttä yliopiston ohjaavaan lehtoriin. Harjoittelun kokonaistuntimäärä määräytyy opetussuunnitelmassa ilmoitetun laajuuden mukaisesti (1 op = 27 tuntia). Opiskelija arvioi harjoitteluprosessin etenemistä sekä erityisopettajan työn ja erityisopetuksen sisältöjä verkkoympäristössä ja pedagogisten opintojen portfoliossa. Tavoitteena on laajentaa

20 tietämystä ja kokemuksia erityisopetuksesta yhteisten keskustelujen kautta verkkoympäristössä ja ryhmätapaamisissa (seminaarit). Ohjeet tehtävistä annetaan alkuseminaarissa ja tehtäviä ohjataan verkkoympäristössä. Loppuseminaarissa opiskelija kokoaa yhteen harjoitteluprosessin ja siihen sisältyvät tehtävät. Harjoittelun seurantakorttiin merkitään kaikki harjoittelupaikassa tapahtuvat harjoittelusuoritukset. Opiskelija palauttaa seurantakortin ohjaavalle opettajalle harjoittelun päätyttyä loppuarviointia ja allekirjoitusta varten. Ohjaava opettaja lähettää allekirjoitetun seurantakortin erityispedagogiikan oppiaineeseen. Opiskelija ottaa suorituskortista itselleen kopion. Ohjaus Ohjaavan opettajan tehtävänä on opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen eli tiedollisen ja toiminnallisen osaamisen ohjaaminen. Ohjaava opettaja antaa kullekin harjoittelijalle ohjausta yhden tunnin viikossa, mistä hänelle maksetaan ohjauspalkkio. Harjoittelun loppupuolella käytetään yksi ohjaustunneista palautekeskusteluun. Ohjauskeskusteluissa voidaan pohtia vuorovaikutusta ja opetusviestintää sekä opetusmenetelmien, -materiaalien ja -ympäristöjen merkitystä ja valintaa opetustilanteissa. Ohjauksessa paneudutaan myös opetussuunnitelmiin, opetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin. Ohjauskeskusteluissa voidaan hyödyntää opiskelijoiden verkkotehtävien teemoja sekä liitteenä 1 olevia harjoittelun arviointiperusteita. On toivottavaa, että opiskelija saa tutustua oppilaskohtaisiin oppimissuunnitelmiin ja HOJKSeihin. Yliopiston ohjaava lehtori ohjaa alku- ja loppuseminaarin lisäksi opiskelijoita verkkoympäristössä. Henkilökohtaisissa harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä ohjaavaan lehtoriin voi ottaa yhteyttä soittamalla tai sähköpostin välityksellä. Mikäli harjoittelun aikana näyttää siltä, että harjoittelun suorittamisessa on ongelmia, tai se ei etene hyväksyttävällä tavalla, ottaa ohjaava opettaja mahdollisimman pikaisesti yhteyttä yliopiston lehtoriin ohjauskeskustelujen järjestämiseksi. Raportointi Verkkoympäristössä työskentely ja maisterivaiheen erityisopettajaopintojen sisältöalueiden tehtävien tekeminen kuuluvat harjoittelun raportointiin. Lisäksi opiskelija tuottaa materiaalia pedagogisten opintojen portfolioon. Raportointi perustuu harjoittelukokemuksiin sekä verkkoympäristön tehtäviin. 3. Erityiopetuksen harjoittelu 1:n arviointi 3.1. Harjoittelun hyväksyminen Ohjaava opettaja ja yliopiston ohjaava lehtori arvioivat harjoittelun filosofisen tiedekunnan antamien ohjeiden mukaisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty suoritus tarkoittaa hyvää tai kiitettävää osaamista eri osa-alueilla. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan oppimisprosessi harjoittelun aikana.