1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013
2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot kattava laadunvarmistusjärjestelmä Auditointikäsikirja vuosille 2008-2011 Viimeinen ensimmäisen kierroksen auditointi saatiin päätökseen maaliskuussa 2013 Auditointikäsikirja vuosille 2011-2017 Toisen kierroksen auditointeja toteutettu neljässä ammattikorkeakoulussa Yliopistolaki 2 : Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Auditointien tavoitteena mm. laatukulttuurin vahvistaminen; korkeakoulu itse konkretisoi sen, mitä se tarkoittaa sen omassa toimintakontekstissa. (Auditointikäsikirja 2011-2017)
3 LAATUKULTTUURI KKA:N MUKAAN Laatutyön ymmärtäminen keinoksi oman työn ja työyhteisön jatkuvaan ja systemaattiseen kehittämiseen Oman työn näkyväksi tekeminen raportoinnin avulla Avoin, keskusteleva ja kannustava ilmapiiri Jatkuva parantaminen edellyttää motivaatiota, kehittämiseen innostunutta asennetta ja taitoa viedä sanoja teoiksi Vaikuttaa siihen, kuinka tietoa jaetaan ja kuinka jatkuva parantaminen toimii käytännössä Edistää tuloksen ja laadun syntyä organisaatiossa Edellyttää sekä vahvaa johtajuutta että organisaation sisällä vallitsevaa luottamuksellisuutta ja avoimuutta Laatukulttuurin perustan muodostaa yhteinen ymmärrys siitä, mitä on hyvä laatu. Tätä keskustelua on tarpeen pitää jatkuvasti yllä. Laatukulttuuri kuvaa toiminnan kehittämisen ilmapiiriä ja yksilöllistä ja kollektiivista sitoutumista laatutyöhön.
1. KIERROKSEN AUDITOINTIEN VAIKUTUKSIA 4 Auditointiprosessin vaikutukset yleisimmin luonteeltaan välillisiä (Haapakorpi 2011, s. 40 ja 65) Auditoinnin vaikutus oli, että etenkin yliopistot ovat alkaneet laadunvarmistusjärjestelmää rakentaa! (Ala-Vähälä 2011, s.66) Välillisen luonteisista vaikutuksista huolimatta auditointi on kokonaisvaltaisuudessaan hyvin merkittävä interventio yliopistojen toimintaan: harva asia on saanut niin monia yliopiston toimijoita kantamaan huolta koko yliopiston edusta.
MIKÄ YLIOPISTOISSA ON MUUTTUNUT? 5 ympäristö organisaation tavoitteet talous professionalismi individualismi rakenteet prosessit järjestelmät palvelut tuotteet ympäristö
UUSI YLIOPISTOLAKI 2010: MIKÄ YLIOPISTOISSA ON MUUTTUNUT? 6 - Henkilöjohtamisen vahvistuminen kollegiaalisen päätöksenteon kustannuksella - Opiskelijan roolin kaventuminen johtamisjärjestelmässä - Rahanjakomallin uudistaminen - Indikaattoritietoisuuden vahvistuminen - Liiketoiminnan sanastoon perustuva retoriikka lisääntynyt entisestään - Akateemisen profession ja johtamisen (lue:hallinto) välinen jännite kasvanut - vai tullut vain aiempaa voimakkaammin esille? - Muutosjohtamisen haasteellisuus konkretisoitunut
7 AUDITOINNISTA TOISEEN: MIKÄ ERILAISTA? 2008-2011 2011-2017 LVJ:n tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus LVJ:n kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen LVJ:n tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus LVJ:n toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen LVJ:n kokonaisuus Laatupolitiikka Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus Laatujärjestelmän kehittäminen Perustehtävien laadunhallinta Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt: koulutusohjelmat tai vastaavat tutkintoon johtavat kokonaisuudet Laatujärjestelmän kokonaisuus
8 AUDITOINTIKOHTEET JA KRITEERISTÖ Auditointikohteiden määrä on laskenut seitsemästä kuuteen, alakohteet mukaan luettuna kahdestatoista yhdeksään. Auditointikriteeristö on kehitysvaiheiltaan edelleen neliportainen: puuttuva alkava kehittyvä edistynyt. Kriteerien läpinäkyvyyteen ja ymmärrettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Laatujärjestelmän kokonaisuuden on oltava vähintään tasolla kehittyvä.
9 AUDITOINNISTA TOISEEN: MIKÄ ERILAISTA? Laadunvarmistusjärjestelmä -> Laatujärjestelmä Itsearvioinnin keskeinen rooli ensisijaisesti työkalu korkeakoululle toiminnan kehittämiseen Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnan syvällisempi tarkastelu Valinnainen auditointikohde strategian ja profiilin tukeminen Auditointikohteet ja kriteeristö uudistettu Laatuleima
10 ITSEARVIOINNISTA Itsearviointi on selkeästi keskeisemmässä roolissa kuin 1. kierroksella. Itsearviointiraportti laaditaan auditointikäsikirjan liitteen 3 ohjeistuksen mukaan. Itsearviointiraportin kokonaispituus on 50 70 sivua. Korkeakoulu valitsee itse tavan, jolla se toteuttaa itsearvioinnin ja tuottaa raportin. Korkeakoululta pyydetään raportissa mahdollisimman reflektoivaa itsearviointia, kehittämiskohteiden tunnistamista ja konkreettista kuvausta laatutyön käytänteistä. Raportin tulee painottua enemmän arviointi- kuin kuvausosuuteen. MAMK/ Marjo Nykänen 26.3.2013
11 1.5 TUTKINTOTAVOITTEISEN KOULUTUKSEN NÄYTÖT: KOULUTUSOHJELMAT TAI VASTAAVAT TUTKINTOON JOHTAVAT KOKONAISUUDET Koulutuksen suunnittelu Kuvatkaa, miten seuraavien asioiden laadukkuus varmistetaan: opetussuunnitelmat ja niiden laadinta oppimistavoitteet ja niiden määrittely sekä oppimistavoitteita tukeva oppimisen arviointi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä taiteellisen toiminnan kytkeytyminen koulutukseen elinikäinen oppiminen tutkintojen työelämärelevanssi Kuvatkaa lisäksi, miten eri henkilöstöryhmät, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat koulutuksen suunnitteluun liittyvään laatutyöhön. Arvioikaa koulutuksen suunnitteluun liittyvien menettelytapojen toimivuutta, kuormittavuutta ja vaikuttavuutta sekä eri toimijoiden osallistumista laatutyöhön. Koulutuksen toteutus Kuvatkaa, miten seuraavien asioiden laadukkuus varmistetaan: opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt oppimisen arviointimenetelmät opiskelijoiden oppiminen ja hyvinvointi opettajien osaaminen ja hyvinvointi Kuvatkaa lisäksi, miten eri henkilöstöryhmät, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat koulutuksen toteutukseen liittyvään laatutyöhön. Arvioikaa koulutuksen toteutukseen liittyvien menettelytapojen toimivuutta, kuormittavuutta ja vaikuttavuutta sekä eri toimijoiden osallistumista laatutyöhön. Laatutyön vaikuttavuus Kuvatkaa, mitkä ovat koulutusohjelmatasolla kehittämisen kannalta keskeisimmät arviointitavat ja seurantaindikaattorit indikaattorien avulla toiminnan kehittymistä viimeisen 3-5 vuoden ajalta mitä toimenpiteitä on parhaillaan käynnissä koulutuksen laadun parantamiseksi Arvioikaa, miten laatutyö on vaikuttanut ohjelman/vastaavan kokonaisuuden tavoitteiden saavuttamiseen.
MAHDOLLISIMMAN REFLEKTOIVAA ITSEARVIOINTIA 12 Jos itsearviointia tehdään ulkopuolisille omaa toimintaa kuvaten tai arvioiden, ei oikeastaan pitäisi edes puhua itsearvioinnista. Omasta toiminnasta halutaan antaa mahdollisimman hyvä kuva, joten itsearvioinnin käyttötarkoitus ohjaa arviointia. Asioita saatetaan kaunistella tai tuoda ne esille itselle suotuisassa valossa. Keskeiseksi voi nousta selittely ja ongelmien pois selittäminen. Kirjoitettaviin asioihin ja niiden avoimuuden asteeseen saattaa vaikuttaa pohdinta siitä, miten ulkopuoliset lukevat ja tulkitsevat itsearviointia. Pahimmillaan arviointi voi muodostua taitavasti kirjoitetuksi tekstiksi, joka on irrallaan kuvatusta toiminnasta. Kuka on itse? MAMK/Marjo Nykänen 26.3.2013: Huusko, M. 2009. Itsearviointi suomalaisissa yliopistoissa: arvoja, kehittämistä ja imagon rakentamista.
13 VAPAAVALINTAINEN AUDITOINTIKOHDE Korkeakoulu valitsee vapaavalintaiseksi auditointikohteeksi strategiansa tai profiloitumisensa kannalta keskeisen toiminnon, jonka laadunhallintaa halutaan erityisesti kehittää. Valinta tulee perustella auditointisopimuksen yhteydessä. Valinnaista auditointikohdetta ei oteta huomioon auditoinnin läpäisyä arvioitaessa, mutta se mainitaan laatuleimaan liittyvässä auditointitodistuksessa.
14 KÄYTTÄJÄN KOKEMUKSIA Itsearviointi on ohjeistettu tavattoman yksityiskohtaisesti, varmaankin hyvää tarkoittaen auditointiryhmän näkökulmasta. Yksityiskohtainen ohjeistus johtaa kuitenkin helposti orjalliseen, muodolliseen dokumenttiin, eikä todellista arviointia ehkä synny riittävästi. Siinä mielessä voisi jopa sanoa, että ohjaus on osin epäonnistunut, eli tavoiteltua tulosta ei saavuteta. Opetuksen ja varsinkin opiskelijoiden osuus on selkeästi ensimmäistä kierrosta laajempi. Tukipalvelut ja henkilöstöasiat jäävät kovin vähäiselle huomiolle. Niille kummallekin olisi pitänyt varata oma, erityinen auditointikohteensa, jos tavoitteena on kokonaiskuvan luominen. Laatujärjestelmän, strategisen johtamisen ja laatujärjestelmän kehittämisen mudostaminen kolmeksi eri auditointikohteeksi on ehkä hiukan ylimitoitettua. Hiukan alkaa jo kyllästyttää tuo järjestelmäkeskeinen ajattelumalli, kun kuitenkin itse toiminnan ja varsinkin sen tuloksellisuuden pitäisi olla keskiössä. Tuloksellisuusindikaattoreiden kytkemistä nykyistä vahvemmin auditointiprosessiin tulisikin vakavasti harkita. Toisen kierroksen mallin vahvuutena on, että auditointi paljastaa johtamisen onnistumisen ja käytäntöjen yhdenmukaisuuden. Se, toimivatko kirjatut periaatteet myös käytännössä, paljastuu armotta.
15 LOPUKSI Arvioikaa, millaisten konkreettien asioiden kehittämistä mahdollisimman reflektoiva itsearviointi, ts. myös KKA:n tavoittelema laatukulttuuri tarkoittaa teidän yliopistoissanne.
16 KIITOS! mailis.aaltonen(at)oulu.fi +358 0294 48 4099