Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)
Auditointiryhmä Kehitysjohtaja ht j Mirja Toikka, KYAMK (pj) Tutkimusjohtaja Timo Aarrevaara, TaY DI Jukka Isotalo Opiskelija Niko Peltokangas, SAMOK ry Koulutusalajohtaja Katariina Raij, Laurea Projektisuunnittelija Kirsi Hiltunen, KKA (siht.) Suunnittelija Karl Holm, KKA (siht.) 2
Lyhyesti auditointiprosessista Perustana KAMK:n toimittama itt kirjallinen auditointiaineisto JA Auditointivierailu 24.-25.10.2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti 18.12.2007 auditointiryhmän esitykseen perustuen, että KAMK läpäisee auditoinnin hyväksytysti Auditointi on voimassa kuusi vuotta Raportti julkaistaan sekä painettuna että verkossa KKA:n sivuilla www.kka.fi 3
Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet Laatutoiminnan t i organisoinnin i i ja vastuiden määrittelyn sekä dokumentoidun laatupolitiikan litiik välillä on selkeä yhteys. Johto on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän j t l ä ylläpitoon ja kehittämiseen. Suunnittelua ja toimintaa rytmittävät vuosikellot ovat toiminnanohjauksen selkeä vahvuus. 4
Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet (2/4) Laatutoiminnan t i organisointi i ja vastuut t on kuvattu laatukäsikirjassa. Laatukäsikirjassa on myös kuvattu pääprosessit, suunnittelun ja johtamisen prosessit ja tukiprosessit sekä määritelty prosessien kehittämisestä vastaavat henkilöt, laatutavoitteet ja arviointimenetelmät. Prosessikuvaukset ovat johdonmukaisia. i KAMK:n vahvuutena on nopea reagointikyky itikk alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. 5
Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet (3/4) Tutkimus- ja kehitysyksikön k ikö t&k-toiminnan t i lvj:ssä prosessikuvaukset, yhteiset menettelytavat ja lomakkeet muodostavat systemaattisen ja hyvin toimivan kokonaisuuden sekä varmistavat yhtenäisen hanke-esitysten käsittelyn ja toteutuksen. Tuki- ja palvelutoimintojen lvj on erityisen kattava. Opiskelijoiden palaute tuki- ja palvelutoiminnoista l i i t on myönteinen. 6
Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet (4/4) Selkeän ja ansiokkaan kokonaisuuden k muodostavat erilaiset oppaat, ohjeet, lomakkeet, menettelytavat sekä tehtäväkuvaukset. Keskeiset kuvaukset löytyvät sähköisestä järjestelmästä. KAMK:n lvj:än liittyvä dokumentaatio kokonaisuudessaan on laaja ja monilta osin varsin pitkälle kehitetty. Lvj:n keskeiset dokumentit on kuvattu selkeästi laatukäsikirjassa laatupyramidin avulla. 7
Hyvät käytänteet Hyvänä ä käytänteenä t ä voidaan pitää ylempää ammattikorkeakoulututkintoa koskevaa "teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelman laatujärjestelmää" toimiessaan ns. laatusopimuksena opiskelijan ja ammattikorkeakoulun välillä. Hyvinvointiyksikön laadunvarmistus- menettelyt näyttäytyvät hyvänä toimintamallina. 8
Hyvät käytänteet 2/3 KAMK:n projektitoiminnan i i käytännön ohjeistus on hyvä esimerkki onnistuneesta laatudokumentista, joka toimii perehdyttämisen välineenä ja ajantasaisena käytännön ohjeistuksena. Ohjeistus päivitetään säännöllisesti. Järjestelmä on avoin. Sekä sisäiset että ulkoiset strategiat löytyvät internetistä, prosessikuvaukset k ekstranetistä, ti tä sisäiset ohjeet ekstranetistä ja tulokset pääosin sekä internetistä että ekstranetistä. 9
Hyvät käytänteet 3/3 KAMK on onnistunut t loogisesti johtamaan t&k-toiminnan strategiset tavoitteet, kriittiset t menestystekijät t ja niitä kuvaavat mittarit KAMK:n kokonaisstrategian k t i tavoitteista. i t 10
Kehittämissuositukset KAMK:n strategisen suunnittelun ja johtamisen viitekehykseksi valitun BSC:n sovelluksia tulisi selkeyttää ja yksinkertaistaa siten, että ne tukisivat paremmin vision ja strategisten tavoitteiden toteutumista. BSC-mittaristoon sisältyvien mittareiden strategialähtöisyyden tarkistaminen, priorisointi (avainmittarit) ja vähentäminen mahdollistaisi tehokkaamman vision ja strategisten tavoitteiden toteutumisen seurannan. BSC on kokonaisuuden näkökulmasta keskeisin lvj:n kehittämisen kohde. 11
Kehittämissuositukset (2/6) Lvj:n menettelytavat t t muodostavat t melko hyvin toimivan järjestelmärakenteen, mutta järjestelmää kokonaisuudessaan tulisi yksinkertaistaa. KAMK:n laatimassa SWOTnelikentässä mainittu uhka järjestelmän ylikorostumisesta on realistinen. Tiiviin kampusrakenteen tuomia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää enemmän erityisesti koulutusalojen l välisen synergian tehostamiseksi. t i 12
Kehittämissuositukset (3/6) Aikuisten opiskelijoiden muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen (lisä- ja täydennyskoulutus, avoin amk, erikoistumisopinnot) lvj:ä ja siihen liittyvää dokumentaatiota tulisi kehittää sekä aikuisen oppijan että yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja aluevaikuttavuuden lähtökohdista. Tutkintoon johtavan koulutuksen yksiköiden lvj:n käytännöt olisi i perusteltua siirtää myös avoimen amk:n käytännöiksi aina kun se on mahdollista, ja avoimen amk:n tutkintoon johtavan koulutuksen laadunvarmistuksen käytäntöjä tulisi yhtenäistää nykyistä enemmän. 13
Kehittämissuositukset (4/6) Nykyisellään opiskelijan asema lvj:ssä korostuu "asiakkaana" ja lähinnä palautteenantajana. Opiskelijoiden asemaa tulisi vahvistaa korkeakoulun aktiivisina toimijoina ja kehittäjinä. Opiskelijoiden puheenvuoroista heijastui yhteisöllisyyden kehittämisen tarve. Osa KAMK:n tunnistamia sidosryhmiä on korkeakoulujen sisäisiä toimijoita, ja tätä määrittelyä ä olisi i perusteltua tarkentaa t esimerkiksi sidosryhmäanalyysilla. 14
Kehittämissuositukset (5/6) Laadunvarmistuksen toimintatavat i t t t ovat tukeneet kehittämistä ja muutoksen aikaansaamista. Silti palautteiden yhteenvetoja tulisi kehittää siten, että korkeakoulun toimijoiden mahdollisuudet liittyä laadunvarmistusta koskevaan dialogiin vahvistuisivat. Palauteyhteenvetojen tulisi selkeyttää kokonaiskuvan muodostumista. Riittämättömän ättö ä laadun tunnistamiseen t i olisi hyvä luoda reaaliaikaisia mittareita (laadullisia ja määrällisiä). 15
Kehittämissuositukset (6/6) KAMK:n pedagoginen strategia t 2006 ja strategiasta johdettu BSC-tuloskortti eivät ole yhteismitallisia. Tähän olisi kiinnitettävä huomiota strategian päivityksen yhteydessä. T&k-strategiaa ja pedagogista strategiaa kannattaisi kehittää koordinoidusti. Haasteena on lvj:n avulla tuotetun relevantin tiedon riittävä viestiminen ulkoisille sidosryhmille. 16
LÄMPIMÄT ONNITTELUT HYVÄKSYTYSTÄ AUDITOINNISTA! 17