Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Veijo Hintsanen Minna-Riitta Luukka Tarja Lounasmeri Mikko Majander Jarmo Renvall Heikki Holopainen Kirsi Hiltunen Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2010

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitettiin auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen vä- 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( / 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 lineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Turun ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Auditoinnin tavoitteet ja kohteet. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Turun ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Strategia, toiminta-ajatus, visio ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Rehtori, KL Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulu Veijo Hintsanen on toiminut Hämeen ammattikorkeakoulun rehtorina vuodesta 1993 alkaen ja Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän pääjohtajana vuodesta 1995 alkaen. Hän on toiminut aiemmin mm. ammattikasvatushallituksen osastopäällikkönä ja opetushallituksen johtajana. Hintsasella on laaja kansainvälinen kokemus korkeakouluyhteistyöstä kymmenien ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Hänellä on ollut lukuisia asiantuntija- ja luottamustehtäviä kotimaassa: mm. nuorisoasteen koulutuskokeilujen ja ammattikorkeakoulukokeilujen seurantaryhmän jäsen, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston useiden jaostojen puheenjohtaja tai jäsen, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja , yliopistojen maisteriohjelmien arvioinnin johtoryhmän jäsen (KKA), KKA:n asettaman arviointiryhmän puheenjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarvioinnissa , valtakunnallisen ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun koordinaatio- ja seurantaryhmän puheenjohtaja sekä ylemmän amk-tutkinnon kehittämisverkoston ohjausryhmän puheenjohtaja vuodesta 2006 alkaen. Hintsanen toimi Vaasan ammattikorkeakoulun auditointiryhmän puheenjohtajana Varapuheenjohtaja Professori, FT Minna-Riitta Luukka, Jyväskylän yliopisto Minna-Riitta Luukka on Jyväskylän yliopiston suomen kielen professori ja yliopiston hallituksen jäsen. Aiemmin Luukka on työskennellyt mm. Korkeakoulujen kielikeskuksen johtajana sekä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen johtajana. Luukka on toiminut kaksi kautta humanistisen tiedekunnan varadekaanina vastuualueenaan koulutus ja laatutyö. Lisäksi Luukka on ollut jäsenenä mm. yliopiston laadunkehittämisryhmässä, opetusneuvostossa, avoimen yliopiston johtokunnassa, aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisryhmässä ja yliopistouudistusta valmistelevissa työryhmissä. Luukka on toiminut ja toimii lukuisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä mm. Mikkelin kesäyliopiston tiederehtorina, yliopiston alumnit ry:n puheenjohtajana, Professoriliiton valtuuston jäsenenä ja Jyväskylän osaston puheenjohtajana,

8 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan puheenjohtajana ja tieteellisten aikakausikirjojen toimitusneuvostojen jäsenenä. Luukka on julkaissut useita tieteellisiä monografioita ja artikkeleita ja johtanut mm. kahta Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta ja opetusministeriön rahoittamaa valtakunnallista kielikoulutuspoliittista projektia. Jäsenet Työterveyshuollon kehittämispäällikkö, terveydenhoitaja (YAMK) Tarja Lounasmeri, Diacor terveyspalvelut Oy Tarja Lounasmeri toimii Diacor terveyspalvelut Oy:n työterveyshuollon kehittämispäällikkönä. Lounasmeri on suorittanut ylemmän AMK-tutkinnon terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Lisäksi hän on suorittanut johtamisen erityisammattitutkinnon Markkinointi-instituutissa. Aiemmin Lounasmeri on työskennellyt mm. sairaanhoitajana ja työterveyshoitajana. Lounasmeri on vastannut Diacorin työterveyshuollon laadunhallinnan toiminnanohjauksesta vuodesta Opiskelija Mikko Majander, Metropolia ammattikorkeakoulu Mikko Majander on opiskelija Metropolia ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmassa. Hän on opiskellut aiemmin tietotekniikan koulutusohjelmassa Helsingin ammattikorkeakoulussa. Majander on toiminut SAMOK ry:ssä eri tehtävissä vuosina , mm. hallituksen ja koulutuspoliittisen työryhmän jäsenenä sekä toiminut Helsingin ammattikorkeakoulussa ja sen opiskelijakunnassa eri tehtävissä vuosina , mm. ammattikorkeakoulun johtoryhmän, tutkintolautakunnan ja opintotukilautakunnan jäsenenä sekä Metropoliaa valmistelevan tilatyöryhmän jäsenenä. Majander oli jäsenenä KKA:n järjestämässä rakennustekniikan seuranta-arviointiryhmässä vuonna 2007 sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointiryhmässä Lehtori, M.Sc.For. Jarmo Renvall, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Jarmo Renvall toimii lehtorina Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (PKAMK) ympäristöteknologian koulutusohjelmassa. Renvall opettaa laatuja ympäristöjohtamista sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmiä. Renvall on työskennellyt aiemmin mm. PKAMK:ssa koulutusohjelmajohtajana ja Pohjois- Karjalan Metsäkeskuksen hallinto- ja kehittämispäällikkönä, jossa hän toimi laatu- ja ympäristöjärjestelmän rakentamisen vetäjänä. Renvall on käynyt Teknillisen korkeakoulun (TKK) opetushallinnon laatujohtamiskoulutuksen, osallistunut Inspectan ja TKK:n laatu- ja ympäristöstandardien täydennyskoulutuksiin ja hänellä on oppilaitosten ulkoisen auditoijan pätevyys ympäristö-

9 asioissa. Lisäksi Renvall on suorittanut PKAMK:n oman laatuauditoijakoulutuksen ja ollut suorittamassa PKAMK:n ylempien tutkintojen harjoitusauditointia. Sihteerit Projektisuunnittelija Heikki Holopainen, Korkeakoulujen arviointineuvosto Projektisuunnittelija Kirsi Hiltunen, Korkeakoulujen arviointineuvosto

10 Auditoinnin tavoitteet ja kohteet. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio

11 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

12 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Turun ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä ammattikorkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Turun ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Kuvaus ammattikorkeakoulun organisaatiosta Kuvaus ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen kytkeytymisestä toiminnanohjausjärjestelmään Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi Laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaitut keskeisimmät kehittämiskohteet ja käynnistetyt ja toteutetut kehittämistoimet. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen.

13 Ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai ammattikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: 1. Esimerkki suunnittelu toteutus arviointi parantaminen (PDCA) -syklin 5 toteutumisesta tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 2. Esimerkki PDCA-syklin toteutumisesta tutkimus- ja kehitystoiminnassa 3. Esimerkki PDCA-syklin toteutumisesta yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa 4. Esimerkki PDCA-syklin toteutumisesta tuki- ja palvelutoiminnoissa. Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy ammattikorkeakoulun Messi-intranetiin ja Projektori-projektitietokantaan sekä mahdollisuus tutustua 4T-toiminnanohjausjärjestelmään. Näiden tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Ammattikorkeakoulun auditointiyhteyshenkilö, kehityspäällikkö Ismo Kantola vieraili auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, rehtori Veijo Hintsanen ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoinut suunnittelija Heikki Holopainen vierailivat Turun ammattikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa pitivät ammattikorkeakoulun puheenvuorot rehtori Juha Kettunen, lehtori Ville Hyyppä ja opiskelijakunta TUO:n edustaja Sanni Rantanen. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli ammattikorkeakoulun ja sen tulosalueiden johtoa, opetus- ja t&k-henkilökuntaa, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia, opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. 5 Plan Do Check Act-sykli.

14 Auditointivierailun toisena päivänä auditointiryhmä haastatteli ammattikorkeakoulun opetuksen tulosalueiden opiskelijoita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Näitä haastatteluja varten ryhmä jakaantui kahteen osaan. Lisäksi auditointiryhmä tutustui rekrytointi-, henkilöstökoulutus- ja henkilöstön kehittämispalveluiden, kielikoulutus- ja kansainvälistymispalveluiden sekä Loimaan ja Uudenkaupungin yksiköiden opetuksen ja opiskelun tukipalveluiden laadunvarmistukseen. Kolmantena päivänä auditointiryhmä haastatteli viestintätoimintojen edustajia. Jokerikohteena ryhmän jäsenet hajaantuivat ammattikorkeakoulun Lemminkäisenkadun ja Joukahaisenkadun tiloihin haastattelemaan ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita satunnaisotoksella (mm. kirjastopalveluista) ja tutustuivat opiskelijakunnan toimintaan sekä ammattikorkeakoulun 4T-järjestelmään. Auditointivierailu päättyi korkeakoulun johdon ja kehityspäällikön loppuhaastatteluun ja auditointiryhmän antamaan alustavaan palautteeseen. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä 151 ja osallistujia ammattikorkeakoulun kaikista toimipisteistä. Kaikki haastattelut järjestettiin Turussa.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

15 Turun ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Turun väliaikainen ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1992 ja sen toiminta vakinaistettiin vuonna Turun ammattikorkeakoulun perustana olevat oppilaitokset ovat Turun teknillinen oppilaitos, Turun ammatti-instituutti, Turun kauppaoppilaitos Handelsläroverket i Åbo, Turun taiteen ja viestinnän oppilaitos ja Turun terveydenhuolto-oppilaitos. Varsinais-Suomen väliaikainen ammattikorkeakoulu liittyi Turun ammattikorkeakouluun vuonna Turun ammattikorkeakoulu on monialainen korkeakoulu, jonka toiminta jakautuu yhteen kehittämisen tulosalueeseen ja kuuteen opetuksen tulosalueeseen (ks. kuva 1). Koulutusta annetaan seitsemällä koulutusalalla, yhteensä 55 koulutusohjelmassa. Toimintaa on Turun lisäksi Salossa, Loimaalla, Uudessakaupungissa ja Paraisilla. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä toimii Turun kaupunki, jota edustaa kaupunginhallitus. Sisäisestä hallinnosta vastaa ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtoristo. Vuonna 2008 ammattikorkeakoulussa oli 8265 läsnäolevaa opiskelijaa sekä lisäksi n täydennyskoulutusopiskelijaa ja n. 800 erikoistumisopintojen opiskelijaa. Valmistuvia opiskelijoita on vuosittain n Ammattikorkeakoulun palveluksessa oli vuonna henkilöä, joista 40 % päätoimisissa ja 60 % sivutoimisissa palvelussuhteissa. Päätoimisesta henkilöstöstä 84 % oli kokoaikaisia. Ammattikorkeakoulun vaikutusalueena on Varsinais-Suomi. Pääosa opiskelijoista tulee Varsinais-Suomesta ja myös suurin osa valmistuneista työllistyy maakuntaan.

16 Kuva. Turun ammattikorkeakoulun organisaatio. Strategia, toiminta-ajatus, visio ja arvot Turun ammattikorkeakoulun toiminta-ajatus, visio ja arvot on määritelty korkeakoulun kokonaisstrategiassa vuosille Uusi strategia on laadittu, mutta sen hyväksymisprosessi oli vielä auditointivierailun aikana kesken. Vanha strategia on voimassa, kunnes uusi strategia on hyväksytty. Strategian mukaan korkeakoulun toiminta-ajatuksena on vastata Varsinais- Suomen korkeimman ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Visio on, että ammattikorkeakoulu on vuonna 2015 kansainvälisesti arvostettu korkeakoulu, joka vaikuttaa myönteisesti Varsinais-Suomen ja koko maan ammatilliseen kehitykseen. Toiminta-ajatusta ja visiota tukee strategiassa kuvattu tahtotila, jonka mukaan: Ammattikorkeakoulu on aktiivinen vaikuttaja alueellisessa osaamisyhteistyössä ja se toimii aktiivisesti alueen verkostoissa. Ammattikorkeakoulu on taloudellinen ja tehokas korkeakoulu. Ammattikorkeakoulu tekee kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettua soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka on verkottunutta, laajaa sekä tuloksellista. Ammattikorkeakoulun koulutustoiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua. Ammattikorkeakoulusta valmistuu merkittävässä määrin yrittäjiä. Strategian keskeinen painopiste on laadukas ja korkeatasoinen osaaminen.

17 Tätä tukevat strategiset teemat ovat: Vaikuttavuutta alueen kehittymisaloille; Laatua kustannustehokkaasti; Soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta palvelee opetusta ja työelämää; Opetusta kehitetään vastaamaan alueen kehittymistä; Ammattikorkeakoulu kehittää yritteliästä Varsinais-Suomea. Ammattikorkeakoulun strategiassa määritellyt toiminnan taustalla vaikuttavat arvot ovat asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, alueellinen vaikuttavuus, tuloksellisuus ja työyhteisöllisyys.. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kattavuus, organisaatio, vastuunjako ja yhteiset menettelytavat sekä laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen menettely on määritelty ammattikorkeakoulun laatupolitiikassa. Rehtori on hyväksynyt laatupolitiikan ja sitä on päivitetty rehtorin päätöksellä Ammattikorkeakoululla ei ole erillistä laatukäsikirjaa. Laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus ja tietosisällöt on sisällytetty ammattikorkeakoulun Messi-intranetiin. Messissä on oma laatuasioita koskeva osio, josta löytyy mm. toimintojen prosessikartta. Määritellyt ydinprosessit ovat koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminnot (t&k) ja ohjaus- ja tukiprosessit. Ydinprosessit jakautuvat edelleen aliprosesseihin. Prosessien mallinnukset ja prosessikortit ovat myös Messi-intranetissä. Yksityiskohtaiset prosessikaaviot on laadittu prosessinkuvausohjelmistolla QPR Process Guideen. Turun ammattikorkeakoulussa laadulla ymmärretään ammattikorkeakoulun onnistumista tehtävissään. Onnistumista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, jotka on määritelty strategioissa, toimintasuunnitelmissa ja opetussuunnitelmissa. Laatu on näytöillä todennettua tavoitteiden saavuttamista. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Laadunvarmistusjärjestelmän tehtävänä on: selvittää, miten ammattikorkeakoulu ja sen toimintayksiköt ovat onnistuneet tehtävissään; tuottaa hyödyllistä tietoa toiminnan kehittämiseen; varmistaa toimintaprosessien ja käytäntöjen tarkoituksenmukaisuus ja hallittavuus suhteessa tavoitteisiin; viestiä toiminnan tuloksista ja laadusta korkeakouluyhteisölle (opiskelijat, henkilöstö, johto) sekä ulkoisille sidosryhmille.

18 Laadunvarmistusjärjestelmän taustalla on ns. jatkuvan kehittämisen malli, jossa toiminta pohjautuu strategiassa ja muissa toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan systemaattisesti ja kehittämistoimenpiteitä toteutetaan saatujen arviointitulosten pohjalta. Syklin aikana saatu tieto otetaan huomioon tavoitteita tarkistettaessa. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa koko ammattikorkeakoulun toiminnan. (Kuvat 2 ja 3) Kuva. Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus ja kytkeytyminen toiminnanohjaukseen Kuva. Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän osa-alueet ja yhteiset menettelyt

19 Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot ja toimijat on määritelty selkeästi ja konkreettisesti. Vastuumäärittelyt on tehty, ja ne vaikuttavat pääosin toimivilta. Järjestelmä on dokumentoitu, mutta dokumentaatio on jossain määrin hajanainen ja dokumenttien välillä on vielä hienoista epäsystemaattisuutta. Kokonaisuudessaan laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentaatio ovat kehittyvässä vaiheessa. Tavoitteet ja niiden yhteys strategiaan Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa, että toiminnoille asetetut tavoitteet saavutetaan. Tätä yleistä tavoitetta on konkretisoitu määrittelemällä neljä laadunvarmistuksen tehtävää, jotka kohdistuvat kaikkiin ydintoimintoihin: koulutukseen, t&k-toimintaan ja tukipalveluihin. Toiminnan yleistavoitteet on kirjattu kokonaisstrategiaan, joka uudistetaan neljän vuoden välein. Auditointiaineistossa oleva kokonaisstrategia on laadittu vuosille Lisäksi ammattikorkeakoululla on aikaisemmin ollut käytössään osastrategioita, jotka on kumottu. Uuden kokonaisstrategian päiväämätön luonnos on Messi-intranetissä. Strategiaprosessin keskeneräisyyden takia strategiatilanne näyttäytyi auditointivierailun aikana jossain määrin epäselvänä ja hahmottumattomana, mutta pääosa strategiaan kirjatuista yleistavoitteista tulee jossain muodossa esiin toiminnanohjauksen prosessissa. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden ja selkeyden kannalta uutta kokonaisstrategiaa valmisteltaessa olisi hyvä pyrkiä laatimaan myös strategiset tavoitteet niin, että niiden saavuttamiselle on löydettävissä laadulliset tai määrälliset indikaattorit, joita voidaan systemaattisesti käyttää toiminnan arvioinnissa. Lisäksi tulisi varmistua siitä, että kaikille keskeisille toiminnan osa-alueille (mukaan lukien johtaminen ja toiminnanohjaus) löytyy strategiasta tavoitteet, jotka mahdollistavat toiminnan arvioinnin.

20 Menettelytavat ja toiminnot Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kantava periaate on jatkuva kehittäminen PDCA-laatusyklin soveltamisen avulla. Periaate näkyy johdonmukaisesti läpi koko auditointiaineiston. Kussakin syklin vaiheessa käytetään menettelyjä, jotka on määritelty laatupolitiikassa. Haastattelut osoittivat, että henkilökunta on sisäistänyt laatusyklin ja jatkuvan kehittämisen perusidean ja tuntee hyvin oman toimintansa kannalta keskeiset menettelytavat ja laadunvarmistuksen työvälineet. Messi-intranetin laatuosiossa on lyhyesti kuvattu erikseen kunkin ydintoiminnon kannalta keskeiset laadunvarmistuksen menettelyt. T&k-toiminnan ja koulutuksen osalta kuvaukset ovat konkreettisia ja sisältävät myös luettelot käytössä olevista mittareista, joista valtaosa on määrällisiä. Tukipalvelujen laadunvarmistuksen kuvaus on suppeampi ja mekaanisempi. Laatusyklin toimintavaiheen keskeiset menettelytavat liittyvät toimintaprosessien kuvauksiin ja ohjeistukseen. Prosessien mallintaminen on aloitettu vuonna 2007, mutta aikaisemmat prosessit on kumottu ja valtaosa kuvauksista on hyväksytty vasta kesällä Prosessikuvauksia on auditointiaineiston mukaan laadittu noin 170, ja ne kattavat valtaosan keskeisistä, erityisesti hallinnollisista toiminnoista. Laadunvarmistuksen näkökulmasta prosessikuvaukset toimivat enemmän työn sujuvuuden parantajina kuin toiminnan laadun arvioinnin mahdollistajina. Prosessikortteihin on kirjattu prosessien laatukriteerejä hieman epätasaisesti ja auditointiaineiston pohjalta jää epäselväksi, onko laadunvarmistusjärjestelmässä sellaista paikkaa tai tilannetta, jossa erityisesti hallinnollisten prosessien toimivuutta ja käytännön toiminnan ohjeistuksenmukaisuutta arvioitaisiin systemaattisesti koko korkeakoulun tasolla tai toiminta-aloittain. Toiminnan arvioinnin keskeisin ja kaikki osa-alueet yhdistävä menettelytapa on toiminnanohjauksen Balanced Scorecard -prosessi (BSC), joka perustuu valittujen määrällisten indikaattoreiden toteutumatietoihin ja itsearviointiin. Haastatteluissa kävi ilmi, että henkilöstö suhtautuu menettelyyn positiivisesti ja kokee pääosin voivansa vaikuttaa yksikkönsä toiminnan kehittämiseen sen avulla. Syksyllä 2009 toiminnanohjauksen keskeiset työkalut sisältävään 4T-järjestelmään on otettu mukaan uusi työkalu, jonka avulla toiminnan etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata myös toimintavuoden kuluessa. Tämä menettely vaikuttaa erittäin hyvältä lisäykseltä toiminnanohjauksen prosessiin. Laatusyklin parantamisosion menettelytapoja ovat koulutuksen kehittämisohjelmat, toimintasuunnitelmat, opetussuunnitelmat, opintojaksojen toteutussuunnitelmat ja toimintaprosessien parannukset. Kaikkia näitä yhdistää jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti se, että kustakin toiminnosta vas-

21 tuussa olevat henkilöt parantavat toimintaa havaitessaan siinä muutostarpeita. Tämä on haasteellista muutosten dokumentoinnin ja hyväksymiskäytänteiden hallinnan kannalta. Laadunvarmistuksen menettelytapoja on runsaasti, ja kokonaisuudessaan ne vaikuttavat järjestelmätasolla melko toimivilta. Tulosalueiden omilta intranet-sivuilta löytyy laatudokumentteja, joissa on kuvattu kullakin alueella käytössä olevia laadunvarmistuksen menettelyjä. Menettelyt ovat kuitenkin pääosin yhteisiä. Suurin osa erityisesti tulosalueiden menettelytavoista on luonteeltaan osallistavia, mikä edistää laatutyöhön sitoutumista. Toimijat ja vastuut Laadunvarmistuksen toimijat ja vastuut on kuvattu yleisellä tasolla laatupolitiikassa. Rehtori johtaa koko laadunvarmistusta, ja kehityspäällikkö vastaa koko laadunvarmistusjärjestelmän ja sen menettelyjen toimivuudesta. Vararehtorit, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt, tutkimus- ja kehityspäälliköt, täydennyskoulutuspäälliköt ja kehittämisen tulosalueen päälliköt vastaavat toiminnan laadusta omalla vastuualueellaan. Opetuksen tulosalueilla toimii koulutusjohtajan tukena yksi tai useampi nimetty laadunvarmistuksen asiantuntija. Henkilöstö osallistuu omien toimintaprosessiensa kehittämiseen. Päätoimiset opiskelijat toimivat opetus-oppimisprosesseissa vastuullisina kumppaneina ja antavat palautetta. Auditointiaineisto ja haastattelut osoittavat, että myös sidosryhmillä on tosin melko kevyt ja toiminnoittain ja tulosalueittain vaihteleva roolinsa laadunvarmistuksessa, vaikka sitä ei ole mainittu laatupolitiikassa. Kehityspäällikkö johtaa laaturyhmää, joka koostuu tulosalueiden laadunvarmistuksen asiantuntijoista. Ryhmän tehtävänä on arvioida laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuutta ja eri menettelyjen toimivuutta ja arviointitiedon hyödyllisyyttä sekä osallistua arviointityöhön. Lisäksi laadunvarmistusjärjestelmän tilaa ja vaikuttavuutta käsitellään ammattikorkeakoulun johtoryhmässä joka toinen vuosi. Näiden kahden menettelytavan toimivuudesta ja vaikutuksista ei auditointiaineiston perusteella vielä saa selkeää kuvaa. Laadunvarmistukseen liittyviä tehtäviä ja vastuita on määritelty myös hallituksen hyväksymässä toimintasäännössä. Toimintasäännössä laadunvarmistus tosin tulee esiin vain rehtorin ja kehityspäällikön tehtävien ja vastuiden määrittelyssä. Molempien tehtävät laadunvarmistuksessa on siellä kuvattu laajempina ja täsmällisemmin kuin laatupolitiikassa. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä prosessikuvauksilla on keskeinen rooli. Toimintaprosessien kehittämisestä vastaavat nimetyt prosessinomistajat, ja heidän tehtävänsä on määritelty rehtorin päätöksellä Kullakin ydinprosessilla on oma omistajansa ja niihin liittyvillä

22 aliprosesseilla omansa. Prosessit vahvistetaan rehtorin päätöksellä. Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä osallistaa suuren joukon henkilökuntaa erilaisten laaturyhmien, kehittämisryhmien ja prosessien mallintamistiimien toimintaan. Tämä näkyi auditointivierailun aikana siinä, että valtaosa haastateltavista henkilökunnan edustajista oli osallistunut laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen jossain roolissa ja oli siksi hyvin perillä omasta tehtävästään laadunvarmistuksen kokonaisuudessa. Laatutyön jalkauttamisen kannalta tämä toimintatapa on varmasti tehokas, mutta toisaalta melko raskas ja monikerroksinen. Kokonaisuudessaan vastuunjako ja toimintojen määrittelyt vaikuttavat kuitenkin selkeiltä. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Ammattikorkeakoululla ei ole käytössään erillistä laatukäsikirjaa, vaan laadunvarmistuksen dokumentaatio on sijoitettu Messi-intranetiin. Auditointiryhmän oli lähetetyn auditointiaineiston avulla varsin vaikea muodostaa kokonaiskuvaa järjestelmästä, sillä dokumentaatio vaikutti hajanaiselta ja sattumanvaraiselta: näytöt vaihtelivat rehtorin päätöksistä erilaisten toimielinten pöytäkirjojen kautta esitteisiin ja yksittäisten henkilöiden sähköpostikirjeenvaihtoon. Auditointiryhmällä oli mahdollisuus tutustua Messiin, jonne oli perusaineiston lähettämisen ja auditiontivierailun jälkeen tehty täydennyksiä. Se sisältää laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksen ja toimintaprosessien ohjeistuksen, toimijoiden ja vastuiden määrittelyn ja PDCA-syklin mukaiset yleiskuvaukset koulutuksen, t&k-toiminnan ja tukipalveluiden laadunvarmistuksesta sekä lyhyen kuvauksen täydennyskoulutuksesta ja laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnista. Sivustolle on sisällytetty linkkejä myös muutamiin keskeisiin dokumentteihin ja työkaluihin (esim. laatupolitiikka, 4T-järjestelmä, Projektori-tietokanta). Sivujen kautta ei kuitenkaan löydy esimerkiksi johtoryhmän tai laaturyhmän muistioita, joihin olisi dokumentoitu laadunvarmistuksen kehittämis- tai arviointityötä. Useimmissa dokumenteissa on nähtävissä dokumenttien päivityshistoria ja hyväksymispäiväykset. Prosessikuvausten laadinta on joiltakin osin vielä työn alla ja osasta dokumentteja puuttui vielä hyväksymismerkinnät. Käytännössä nähtävillä on samaan aikaan sekä työstövaiheessa että valmiina olevat kuvaukset, mikä voi hankaloittaa niiden käyttöä ja aiheuttaa epäselvyyksiä. Kaikkien tulosalueiden omilla Messi-sivuilla on myös oma laatusivustonsa, joille on dokumentoitu hieman sattumanvaraisesti ja vaihtelevien periaatteiden mukaisesti tietoa tulosalueen laadunvarmistuksesta. Viidellä tulosalueella ja kielikoulutuskeskuksella on lisäksi oma laatudokumenttinsa, jossa on kuvattu tulosalueen laadunvarmistusta ja täsmennetty tulosalueella käytössä

23 olevia laadunvarmistuksen menettelyjä. Näiden dokumenttien yhteys ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään on nähtävissä, vaikka muutamilla tulosalueilla (esim. Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, kielikoulutuskeskus) onkin käytössään myös omia menettelyjään. Tulosalueiden omat laadunvarmistuksen kuvaustekstit herättävät kysymyksen sitoutumisesta yhtenäiseen laadunvarmistukseen. Messi-intranetiin sijoitettu laatuosio on melko suppea, mutta se esittelee riittävän hyvin laadunvarmistusjärjestelmän perusperiaatteet. Sen sijaan eri työryhmien ja toimijoiden muistioita ja muita laadunvarmistuksen arkeen liittyviä dokumentteja sivustolta löytyy vielä vähän. Sivustoilta on vaikea löytää laadunvarmistuksen tuottamaa tietoa (esimerkiksi koonteja toteutumatiedoista, opiskelijabarometrista, henkilökuntakyselyistä, yhteiskuntavastuuraporttia, t&k-ohjelmien tuloksia ja arviointeja). Tulosalueiden sivuilta löytyy myös tosin vaihtelevasti muutamia laadunvarmistukseen liittyviä muistioita, mutta järjestelmän tuottamaa tietoa ei niillekään ole koostettu. Messi-intranet on ollut käytössä vasta lyhyen ajan, ja sen kehitystyö on vielä käynnissä. Haastattelujen mukaan henkilöstö piti sen käyttöönottoa hyvänä uudistuksena ja suhtautui toiveikkaasti sen tuleviin mahdollisuuksiin koota yhteen laadunvarmistukseen liittyvä dokumentaatio. Sivuston sisältöjen suunnittelussa onkin päätettävä, missä määrin pyritään keskittämään kaikki dokumentaatio yhteisille sivuille ja missä määrin on järkevää käyttää tulosyksiköiden omia sivuja järjestelmän kotoutuskuvausten ja tulosyksiköiden omien dokumenttien säilytyspaikkana. Yhteenveto: Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden määrittely on riittävän selkeä ja sen yhteys kokonaisstrategiaan on havaittavissa. Uutta kokonaisstrategiaa valmisteltaessa olisi hyvä pyrkiä laatimaan strategiset tavoitteet niin, että kaikille keskeisille toiminnoille voidaan löytää laadulliset tai määrälliset indikaattorit, joita voidaan systemaattisesti käyttää toiminnan arvioinnissa. Laadunvarmistuksen keskeiset menettelytavat muodostavat eheän kokonaisuuden. Menettelytavat ovat pääosin yhtenäiset eri tulosalueilla. PDCA-laatusykli on sisäistetty hyvin, ja se näkyy läpi järjestelmän. Hallinnolliset prosessit on kuvattu melko kattavasti ja ne helpottavat arjen työskentelyä. Laadunvarmistusjärjestelmän menettelyihin olisi hyvä varata paikka myös prosessien noudattamisen arvioinnille. 4T-järjestelmän seurantatyökalu on hyvä lisäys menettelyihin.

24 Laadunvarmistuksen toimijat ja vastuut on kuvattu laatupolitiikassa ja toimintasäännössä. Selkeyden vuoksi näiden dokumenttien kuvaukset olisi hyvä yhdenmukaistaa ja kuvata laatupolitiikassa myös sidosryhmien roolia. Vastuunjako vaikuttaa selkeältä, mutta melko raskaalta ja moniportaiselta. Henkilökunta on hyvin perillä tehtävistään ja vastuistaan laadunvarmistuksessa. Messi-intranetin sisältämä laadunvarmistuksen dokumentaatio on suppea, mutta täyttää järjestelmän kuvaustehtävän. Laadunvarmistuksen etenemisen ja järjestelmän tuottamien tulosten dokumentoinnissa on vielä kehitettävää... Tutkintotavoitteinen koulutus Turun ammattikorkeakoulun tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus kattaa suurimman osan toiminnoista. Laadunvarmistusjärjestelmän kautta kerättyä tietoa käytetään koulutuksen laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä, joskin systemaattisuudessa on vielä eroja tulosalueiden välillä. Tietoa kerätään enemmän kuin sitä hyödynnetään. Laadunvarmistuksen menettelytavat tunnistavat riittämättömän laadun ja edistävät toiminnan kehittämistä. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus on kokonaisuudessaan kehittyvässä vaiheessa. Laadunvarmistuksen toiminnot ja prosessit Koulutuksen laadunvarmistuksesta ja kehittämisestä vastaavat vararehtorin johtama koulutuksen kehittämistoimikunta ja opetussuunnitelma(ops)-koordinaatioryhmä sekä tulosaluetasolla koulutuspäällikkö ja opetuksen kehittämisryhmä. Koulutusohjelmatasolla opetuksen suunnittelua tekevät ops-tiimit. Neuvottelukunnat toimivat keskeisinä työelämän tarpeiden välittäjinä, mutta niiden hyödyntämisessä on vielä huomattavia eroja tulosalueiden välillä. Koulutuksen kehittämislinjaukset määritellään kokonaisstrategiassa. Strategian toimeenpanon keskeiset työkalut ovat ammattikorkeakoulun, tulosalueiden ja koulutusohjelmien toimintasuunnitelmat. Ne toimivat sekä tavoitteiden asettamisen että toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin keskeisinä työkaluina. Osastrategioiden kumoamisen yhteydessä kumottiin myös aikaisempi pedagoginen strategia. Ammattikorkeakoulun johdon ja tulosalueiden johdon haastatteluissa pedagogisena linjauksena esiteltiin innovaatiopedagogiikkaa, joka on tarkoitus sisällyttää korkeakoulun kokonaisstrategiaan pedagogisena periaatteena. Uusi pedagoginen linjaus tuli esille muiden ryhmien haastatteluissa vaihtelevasti ja linjauksen jalkauttaminen vaikuttikin olevan vasta alkuvaiheessa. Uuden linjauksen mukaisia osatoteutuksia on käytössä tulosalueilla, mutta kokonaisuus ei ole vielä harmonisoitunut koko ammattikorkeakoulun kattavaksi. Käsityk-

25 set pedagogiikan sisällöstä ja kehittämistarpeista tuntuivat kuitenkin haastattelujen perusteella olevan jokseenkin samansuuntaiset kaikilla tulosalueilla. Uuden koulutusohjelman suunnittelutyö on kuvattu auditointiaineistossa selkeästi sekä prosessikaavion että ohjeiden avulla. Prosessikaavion perusteella suunnittelutyöhön osallistuu laaja joukko ammattikorkeakouluyhteisön toimijoita. Laadunvarmistuksen menetelmällinen näkökulma tulee hyvin esille. Haastattelujen perusteella yhtenäinen laadunvarmistuksen käytäntö ei kuitenkaan vielä toteudu koko ammattikorkeakoulussa. Yksittäisiä uusien koulutusohjelmien suunnittelumenettelyjä esiteltiin kylläkin auditointiaineistossa erityisesti koskien ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelman yleisen rakenteen päätöspöytäkirjassa painotetaan vahvasti opetussuunnitelman sisällöllistä laatua. Opetuksen laadunvarmistuksen näkökulma tulee esille ammattikorkeakoulun ops-ohjeistuksessa. Opetussuunnitelmat ohjaavat oppimista, opiskelua ja opetusta. Niissä määritellään opintojaksot ja niiden tavoitteet, asiakokonaisuudet, laajuudet sekä vaadittavat suoritukset. Opetussuunnitelmia täsmentävät opintojaksojen toteutussuunnitelmat, jotka kuvaavat opintojaksojen oppimistavoitteet, sisällöt, laajuudet, toteutustavat ja arviointimenettelyn. Toteutussuunnitelmat on tehty eri yksiköissä hieman toisistaan poikkeavalla tavalla ja dokumentoitu eri paikkoihin. Jatkossa ne tullaan kirjaamaan käyttöön otettavaan SoleOPS-järjestelmään. Tämä tulee yhtenäistämään käytännettä, joka myös haastatteluissa näyttäytyi erityisesti opiskelijoiden näkökulmasta hajanaisena. Myös henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (HOPS) hyödyntämisessä on haastattelujen perusteella kirjavuutta eri koulutusohjelmien välillä. Opetussuunnitelman kehittämisestä esitettiin korkeakoululta pyydetyssä lisäaineistossa dokumentoitu esimerkkitapaus. Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella harjoittelujakson ajankohtaa oli muutettu ottamalla huomioon myös neuvottelukunnan mielipiteet. Varsinaisesta systemaattisuudesta ei vielä voitane tässä yhteydessä puhua, mutta dokumentoitu aineisto osoittaa opetussuunnitelmatyössä olevan käytössä laadunvarmistuksen menettelyjä, joissa opiskelijoiden ja myös ulkoisten sidosryhmien palaute otetaan huomioon. Koulutuksen prosessikuvaukset sisältyvät Messi-intranetiin. Prosessikuvauksiin suhtauduttiin haastatteluissa pääosin myönteisesti. Saatujen näyttöjen ja haastattelujen perusteella kuvauksia on riittävästi, ja ne ovat myös riittävän yksityiskohtaisia. Erityisesti vuokaaviot koettiin hyödyllisiksi. Ne nähtiin erityisen toimivina omien tehtävien hoidossa. Prosessikuvaukset ovat myös yhtenäistäneet käytänteitä eri tulosalueiden ja koulutusohjelmien välillä. Prosessinomistajia on suuri määrä, mutta vastuut on selkeästi määritelty.

26 Koulutuksen kehittämisohjelma koostuu useista ohjelman tavoitteita tukevista projekteista. Tästä ovat esimerkkeinä Agricola-ohjelma sekä aikaisemmat kehittämisohjelmat OP-Innot sekä OPS-Innot. Auditointiaineiston perusteella Agricola-ohjelman hankkeilla vastataan tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. Ohjelman painotuksista löytyy laadullisia kriteerejä kuten vaikuttavuuden arviointi opetuksen uudistamisessa, oppimistuloksissa, valmistumisessa ja työllistymisessä. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella opettajat osallistuvat opetussisältöjen ja -menetelmien sekä oppimisen arviointimenettelyjen kehittämiseen omissa koulutusohjelmissaan. Haastattelujen perusteella opettajat näyttävät olevan vahvasti mukana laadunvarmistuksessa opetussuunnitelmatyön ja toteutussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Opiskelijapalautteen perusteella toteutussuunnitelmien erityisenä kehittämiskohteena on arviointikriteerien systemaattinen sisällyttäminen suunnitelmiin. Opiskelijoiden rooli laadunvarmistuksessa on antaa palautetta opinto- ja tukiprosessien toimivuudesta ja osallistua arviointiin ja kehittämiseen edustajiensa välityksellä. Päätoimiset opiskelijat määritellään ammattikorkeakoulun laatupolitiikassa korkeakouluyhteisön jäseniksi. Opiskelijahaastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, etteivät opiskelijat välttämättä tiedä, missä ryhmissä on opiskelijaedustajia mukana. Tieto ei ilmeisesti kulje opiskelijoiden kesken. Opiskelijakunta TUO:n kautta edustajia on eri kehittämisryhmissä sekä opetussuunnitelmatyössä. Edustus ei ole kaikilla tulosalueilla yhtä laajaa ja aktiivista. Ammattikorkeakoulu on asettanut tavoitteekseen kansainvälisesti tunnetun ja tunnustetun toiminnan. Tätä tukevasta laadunvarmistuksesta löytyi vain hajanaisia näyttöjä auditointiaineistosta. Vieraskielisen opetuksen systemaattinen laadunvarmistus jäi aineiston ja haastattelujen perusteella verrattain epäselväksi. Haastattelujen perusteella ulkomaiset opiskelijat tuntuivat kuitenkin olevan pääosin tyytyväisiä sekä opetuksen järjestelyihin että vaikuttamismahdollisuuksiinsa. Kielikoulutuksen laadunvarmistusta on tarkennettu uudella toimintasuunnitelmalla. Koulutuksen laadunvarmistuksen menettelyitä on useita: vuodesta 2007 toteutetut koulutusohjelmien itsearvioinnit, ristiinarvioinnit ja yhteisesti käytössä olevat opiskelijapalautteen keruumenettelyt (opiskelijabarometri, joka on ollut käytössä vuodesta 2002, ja palautepäivä, joka on ollut käytössä syksystä 2008 alkaen) sekä sijoittumisseuranta ja sisäiset tavoiteneuvottelut. Järjestelmätasolla kaikki edellä mainitut menettelyt ovat tarkoituksenmukaisia, vaikka käytännön toteutuksessa onkin vielä paikoin kehitettävää. Koulutuksen arviointiin liittyy kiinteästi myös oppimistulosten arviointi, jota opettajat toteuttavat arvioimalla opiskelijoiden suorituksia tutkintosäännön ja toteutussuunnitelmien mukaisesti. Käytännön menettelytavat vaihtele-

27 vat kuitenkin koulutusaloittain ja jopa opintojaksoittain esimerkiksi opinnäytetöiden, ohjatun harjoittelun, projektiraporttien ja suullisten esitysten arviointikriteerien osalta. Haastattelussa kävi myös ilmi, että arviointikriteerejä ei ollut kaikissa tapauksissa avattu opiskelijoille etukäteen. Myös arvosanojen perustelujen saannissa oli paikoin puutteita. Hyvinä esimerkkeinä opetuksen laadun kehittämisestä mainittiin myös projektipajat ja tutkimuspajat. Pajatyyppisen toiminnan nimitys eri koulutusohjelmissa tuntui vaihtelevan. Pajoissa monialainen opiskelijaryhmä työstää annettua tehtävää yhdessä projektiluontoisesti opettajien ohjauksessa ja työt kytketään ammattikorkeakoulun t&k-hankkeisiin. Projektipaja on pakollinen kaikille opiskelijoille yhdellä tulosalueella. Projektipajoja pidettiin pääsääntöisesti toimivina eri haastatteluryhmissä. Opiskelijat eivät olleet täysin tyytyväisiä pajojen työtehtäviin osallistumisen ja arvioinnin tasapuolisuuden varmistamiseen. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen Toiminnanohjauksen keskeinen työkalu 4T-järjestelmä tuottaa tietovarastonsa kautta runsaasti toiminnan tuloksellisuuteen liittyvää tietoa, jota käytetään joka vuosi toistuvassa toimintasuunnitelmaprosessissa sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arvioinnin että toiminnan kehittämisen välineenä. Myös palautejärjestelmien tuottama tieto sekä valtakunnallisesti kerättävät tilastotiedot tukevat tavoitteiden toteutumisen arviointia. Tiedon hyödyntäminen on tältä osin systemaattista ja laajaa. Kehittämistarpeita on edelleen tietojen luotettavuuden varmistamisessa. Opetussuunnitelmaprosessissa syntyvä arviointitieto suunnitelmien toteutumisesta ja muutostarpeista dokumentoidaan ja tietoa hyödynnetään opetussuunnitelmien kehittämisessä sekä opintojaksojen toteutussuunnitelmien laadinnassa. Arviot kehittämis- ja muutostarpeista perustuvat mm. oppimistuloksiin, opiskelijapalautteeseen ja opettajan omiin havaintoihin. Opintoprosessin yhteydessä kerätään runsaasti palautetietoa, jota hyödynnetään prosessin kehittämisessä. Päämuotoina palautetiedon keräämisessä ovat palautepäivä, opiskelijabarometri ja opintojaksopalautteet. Menettelyt ja niiden tuottaman tiedon hyödyntäminen eivät kuitenkaan vielä ole kaikilta osin yhtenäiset tulosalueilla ja koulutusohjelmissa. Henkilöstö sekä myös pääosa opiskelijoista antoivat haastatteluissa positiivista palautetta koulutusohjelmakohtaisista palautepäivistä. Palautepäivässä ovat läsnä koulutusohjelman opiskelijaedustajat, opinto-ohjaaja, opettajatuutori ja koulutuspäällikkö sekä opettajat tarvittaessa erikseen kutsuttuna. Palautepäivän tuloksia hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Tästä tuotiin haastatteluissa esille konkreettisia esimerkkejä. Auditointiryhmän mielestä

28 palautepäivän tulokset voitaisiin jatkossa kytkeä tiiviimmin koulutusohjelman itsearvioinnin tuloksiin. Näin toteutuisi vertailu myös itsearvioinnin ja opiskelijoiden kehittämisideoiden välillä. Haastatteluissa kävi ilmi, että palautepäivien toteuttamisessa, dokumentoinnissa ja hyödyntämisessä on vielä kehittämistarpeita. Opiskelijat olivat palautepäivän suhteen henkilöstöä varautuneempia. Palautepäivät itsessään saivat kiitosta, mutta päivistä tiedottaminen aiheutti kritiikkiä osassa tulosalueita. Joillakin tulosalueilla palautepäivä on järjestetty vain kerran, ja muutokset toimintaan ovat olleet pieniä. Opintojakson toteutusta koskeva palaute kerätään prosessikuvauksen mukaan toteutussuunnitelmaa esiteltäessä opintojakson alussa sekä toteutuksen lopussa. Saatu palaute viedään käsiteltäväksi palautepäivään. Opintojaksojen palautetta käsitellään myös opettajien kehityskeskusteluissa. Palautteen vaikuttavuudesta saatiin useita näyttöjä, mutta haastattelujen perusteella ilmeni, ettei jokaiselta opintojaksolta kerätä palautetta. Niiden opintojaksojen valintaan, joilta palautetta kerätään, ei haastattelujen eikä prosessikuvausten perusteella löydy systemaattista menettelytapaa. Opiskelijoille tehdään noin vuoden päästä valmistumisesta sijoittumisseuranta koko ammattikorkeakoulun tasolla ja yhteistyössä muiden turkulaisten korkeakoulujen kanssa. Palautteen käsittelystä ja hyödyntämisestä opetuksen laadunvarmistuksen välineenä ei haastatteluissa esitetty systemaattista näyttöä. Opiskelijat voivat antaa palautetta myös suoraan esimerkiksi sähköpostilla opintojakson opettajalle, opettajatuutorille, koulutuspäällikölle tai opiskelijakunta TUO:n ns. räyhämailin kautta. Sähköisesti annetusta palautteesta jää jo palautteenannon luonteesta johtuen selkeä dokumentointi. Opiskelijabarometrin päätulokset ja kehittämiskohteet julkaistaan vuosittain Baron- Sanomat-lehtisessä. Opiskelijahaastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että lehtinen on opiskelijoille varsin tuntematon. Auditointiaineistossa on myös muita esimerkkejä laadunvarmistusjärjestelmän tuottamasta tiedosta. Esimerkkeinä voidaan mainita Salon yksikön itsearviointi ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavien koulutusohjelmien (YAMK) lukukausipalaute. Salon itsearvioinnissa yhdistettiin monesta lähteestä saatuja tietoja toimivalla tavalla. Henkilöstö ja opiskelijat osallistuivat arviointiin. Arvioinnista saatu tieto on myös dokumentoitu. YAMKlukukausipalautteessa on kerätty suuri määrä dokumentoitua tietoa. Kerätty tieto on esitelty YAMK-verkostolle, mutta sen hyödyntämisestä ei ollut selvää näyttöä. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa palautetta kerätään paljon ja kerätty palaute dokumentoidaan pääosin, mutta palautteen systemaattinen hyödyntäminen on selkeä kehittämiskohde.