KAMK:n tapa toimia - ja kuinka sen teemme
|
|
- Sami Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAMK:n tapa toimia - ja kuinka sen teemme Johtamis- ja laatukäsikirja 3.0
2 Sivu 2 / 26 Käsikirja v 3.0 hyväksytty SISÄLLYS Johdanto... 3 Laatupolitiikka... 3 Johtamis- ja laatujärjestelmä ja sen tavoitteet... 4 Johtamis- ja laatujärjestelmän organisointi ja vastuut... 6 TOIMINNAN PERUSTA... 8 Arvot... 8 Visio ja toiminta-ajatus... 8 Tehtävä... 9 Profiili... 9 Organisoituminen... 9 Strategiat Lainsäädäntö ja säännöt Asiakkaat ja keskeiset muut sidosryhmät TOIMINNAN SUUNNITTELU TOIMINTA Osaamisalueet ja painoalat TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Arvioinnit Opiskelija-, asiakas, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Mittarit ja tunnusluvut KEHITTÄMINEN Toiminnan kehittäminen Johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen LIITTEET Laadunhallinnan ja toiminnanohjauksen keskeiset käsitteet Johtamis- ja laatujärjestelmän keskeiset dokumentit ja viestintä... 26
3 Sivu 3 / 26 Johdanto Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) visiona on olla vuonna 2020 Suomen tekevin korkeakoulu. Visio ohjaa toimintaa kaikilla toiminnan tasoilla. KAMK 20-strategian tavoitteena on rakentaa Kajaanin ammattikorkeakouluun yhteinen tekemisen mahdollistava toimintatapa KAMK:n tapa toimia. KAMK:ssa strategia ymmärretään yksilöitävissä ja tavoitettavissa olevana sekä työyhteisöä ja yksilöitä haastavana tavoitetilana. Jotta tekemisen toimintatapa mahdollistuu, edellyttää se myös toiminta- ja johtamiskulttuurin jatkuvaa kehittämistä. Toiminnan ja johtamisen työvälineenä on johtamis- ja laatujärjestelmä. Tämä käsikirja kuvaa yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) internet- ( ja intranetsivuston kanssa KAMK:n tavan toimia. Käsikirja katselmoidaan laadunhallinnan vuosikellon mukaisesti kerran vuodessa johtamis- ja laatujärjestelmän arvioinnin yhteydessä. Laatupolitiikka Laatupolitiikalla tarkoitetaan laatujärjestelmän tavoitteista ja vastuunjaosta, järjestelmän ja sen tuottaman tiedon dokumentoinnista sekä järjestelmän viestivyydestä muodostuvaa kokonaisuutta (Korkeakoulujen arviointineuvoston tulkinta 1) ). Kajaanin ammattikorkeakoulun laatupolitiikka Kaiken toiminnan tulee tähdätä laadukkaaseen opetukseen ja työelämän palveluun. Kajaanin ammattikorkeakoulun tavoitteena on korkeakoulun toiminnan jatkuva arviointi ja parantaminen koko henkilöstön ja opiskelijoiden voimin. Näin mahdollistetaan ja varmistetaan erinomaisuuteen tähtäävä toiminta. Toiminta pohjautuu ammattikorkeakoulun strategiaan ja sovittuihin menettelytapoihin. Näin me olemme määritelleet oman laatupolitiikkamme, joka ohjaa jokaisen ammattikorkeakoulussa toimivan henkilön arkipäivän toimintaa. 1) Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi Tampere: Tammerprint Oy.
4 Sivu 4 / 26 Johtamis- ja laatujärjestelmä ja sen tavoitteet Laatujärjestelmällä tarkoitetaan laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Kukin korkeakoulu päättää laatujärjestelmänsä tavoitteista, rakenteesta, toimintaperiaatteista, käytettävistä menetelmistä ja laadunhallinnan kehittämisestä (Korkeakoulujen arviointineuvoston tulkinta 1) ). Kuvio 1. KAMK:n johtamis-ja laatujärjestelmän kuvaus Kajaanin ammattikorkeakoulussa johtamis- ja laatujärjestelmä koostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat strategia, toimenpideohjelma, toimintasuunnitelma sekä toimintamallit. Jokaisella järjestelmän osalla on oma perustehtävänsä ja osat tukevat toisiaan. Taustalla on jatkuvan kehittämisen malli PDCA. Jatkuva suunnittelun, toiminnan, arvioinnin ja kehittämisen sykli toteutuu järjestelmän kaikilla osa-alueilla. KAMK:n toimenpideohjelma perustuu KAMK 20-strategiassa esitettyihin tavoitteisiin. Se kuvaa KAMK:n keskeisimmät kehittämisalueet, niitä kuvaavat mittarit, määritellyt tavoitteet sekä pääasialliset toimenpiteet. Toimenpideohjelma on ensisijaisesti KAMK:n organisatorista kehittämistä ja kehittymistä kuvaava työkalu, jonka keskeisimpinä sidosryhminä toimivat KAMK:n ylin johto, Kajaanin kaupunki (omistaja) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimenpideohjelma tehdään neljän vuoden ajanjaksoissa ja sen tekemisestä vastaa rehtori yhdessä KAMK johtoryhmän kanssa. 1) Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi Tampere: Tammerprint Oy. (
5 Sivu 5 / 26 Toimintasuunnitelmien rungon muodostavat KAMK 20-strategian viisi kehittämiskohdetta. Kehittämiskohteiden toimintasuunnitelmissa kuvataan hallitut, resursoidut ja aikataulutetut konkreettiset kehittämistoimet, joilla toimenpideohjelmassa määriteltyjä tavoitteita toteutetaan ja sitä kautta KAMK:n visiota tavoitellaan käytännössä. Toimintasuunnitelmat tehdään kahdeksi vuodeksi ja niiden laadinnasta vastaavat kehittämiskohteista vastuussa olevat johtajat. Kuvio 2. KAMK:n viisi kehittämiskohdetta Kehittämiskohteiden toimintasuunnitelmien pohjalta osaamisalueet ja yksiköt laativat omat toimintasuunnitelmansa, jotka toimivat operatiivisen johtamisen välineenä. Toimintasuunnitelmat koostuvat 1-2 vuoden ajanjaksoista, jotka on sidottu henkilöstön työsuunnitteluun sekä tulostavoitteisiin. Toimintasuunnitelmien laadinnasta vastaavat osaamisalue-/yksikön johtajat. Toimintamallien (prosessien ja toimintaohjeiden) avulla kuvataan tekemisen mahdollistavat organisatoriset mekanismit ja mallit. Korkeakoulujen Kartturikokonaisarkkitehtuurimallia 2 sovelletaan erityisesti tietohallinnon kehittämisen työkaluna. Toimintamme tavoitteena on, että - teemme oikeita asioita määrittelemällä mitä ja miksi teemme - teemme asiat oikein määrittelemällä miten, milloin ja kuka tekee - jokainen tekee oikeita asioita oikein - mittaamme ja arvioimme toimintaamme - kehitämme toimintaamme tulosten perusteella 2
6 Sivu 6 / 26 Johtamis- ja laatujärjestelmän organisointi ja vastuut Jokainen ammattikorkeakoulussa työskentelevä vastaa omalta osaltaan toiminnan laadusta ja kehittämisestä toimimalla yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaisesti. Kokonaisvastuu johtamisesta, laadusta, kehittämisestä ja tuloksista on toimitusjohtajalla/rehtorilla. Toiminnan kehittämisessä KAMK 20-strategian kehittämiskohdetasolla toimitusjohtajan/rehtorin tukena toimii KAMK johtoryhmä. Strategisesta kehittämiskohteesta vastuussa oleva vastaa mm. kehittämiskohteen toimenpiteiden suunnittelusta, toteutumisesta, seurannasta ja raportoinnista. Laatupäällikkö vastaa johtamis- ja laatujärjestelmän kokonaisvaltaisesta arvioinnista, kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Hänen tukenaan toimii yhteiset toimintamallit ryhmä. Osaamisalue-/yksikönjohtajat vastaavat osaamisalueidensa/yksiköidensä toiminnan ja talouden tasapainosta, strategisten tavoitteiden toteutumisesta ja laadusta, osaamisalueen/yksikön laatutyöstä ja laadunvarmistuksesta sekä resursoinnista. Osaamisaluevastaavat vastaavat mm. osaamisalueidensa toiminnan suunnittelusta, taloudellisesta ja tuloksellisesta toteutuksesta ja seurannasta, opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisestä sekä osaamisalueen laatutyöstä ja laadunvarmistuksesta yhteistyössä osaamisaluejohtajan kanssa. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen. JOHTAMIS- JA LAATUJÄRJESTELMÄN VASTUUNJAKO Vastuutaho Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus Toimitusjohtaja/rehtori KAMK johtoryhmä Strategisista kehittämiskohteista vastuussa olevat Laatupäällikkö Vastuualue Vastuu - osakeyhtiön strategisesta, talouden ja toiminnan ohjauksesta - ammattikorkeakoululain ja -asetuksen määrittämistä ylläpitäjän tehtävistä Kokonaisvastuu - ammattikorkeakoulun toiminnan johtamisesta, laadusta, kehittämisestä ja tuloksista Vastuu - toiminnan kehittämisestä yhdessä rehtorin kanssa - talouden ja toiminnan yhteensovittamisesta Vastuu - talouden ja toiminnan yhteensovittamisesta kehittämiskohdetasolla - kehittämiskohteen toimenpiteiden suunnittelusta, toteutumisesta, seurannasta ja raportoinnista Vastuu - ammattikorkeakoulun johtamis- ja laatujärjestelmän kokonaisvaltaisesta arvioinnista, kehittämisestä ja ylläpitämisestä
7 Sivu 7 / 26 Yhteiset toimintamallit ryhmä Tietohallintopäällikkö Osaamisalueiden/yksiköiden johtoryhmät Osaamisalueiden/yksiköiden johtajat Osaamisaluevastaava Henkilöstö - laatutiimin toiminnasta ja tiedonkulusta johtoryhmälle (strategisen johtamisen prosessiin) - arviointien ja palautekyselyiden käynnistämisestä ja tulosten analysoinnista - mittaritulosten keräämisestä, analysoinnista ja raportoinnista - prosessien ja toimintaohjeiden katselmoinnin käynnistämisestä - osallistumisesta tietotuotannon kehittämiseen - laadunhallintaan liittyvästä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä Vastuu - johtamis- ja laatujärjestelmän tuottaman mittari-/arviointi- /palautetiedon käsittelystä - kehittämisesitysten tekemisestä kehittämiskohteille, osaamisalueille/yksiköille ja KAMK johtoryhmälle - ehdotusten tekemisestä KAMK johtoryhmälle johtamis- ja laatujärjestelmään tehtävistä muutoksista Vastuu - kokonaisarkkitehtuurin kytkemisestä johtamis- ja laatujärjestelmän osaksi - kokonaisarkkitehtuurikuvausten kokoamisesta ja yhtenäisyydestä - järjestelmä- ja hankesalkun hallinnasta Vastuu - kehittämiskohteiden osaamisaluetason toimenpiteiden suunnittelusta ja toiminnan arvioinnista - osaamisalueen toimintasuunnitelman valmistelusta ja seurannasta - talouden ja toiminnan yhteensovittamisesta osaamisalue- /yksikkötasolla - strategiatyön eteenpäin viemisestä operatiivisella tasolla - oppimisen kehittämisen työryhmien toiminnasta -,mittari-/arviointi-/palautetiedon käsittelystä sekä toiminnan kehittämisen koordinoinnista Vastuu hallinnollisena esimiehenä - osaamisalueen/yksikön toiminnan ja talouden tasapainosta - kehittämiskohteissa päätettyjen strategisten tavoitteiden toteutumisesta ja laadusta - osaamisalueen/yksikön laatutyöstä ja laadunvarmistuksesta yhteistyössä osaamisaluevastaavan kanssa - osaamisalueen/yksikön resursoinnista (rekrytoinnit, organisointi, vastuut) Vastuu - osaamisalueen taloudellista ja tuloksellisesta toiminnasta - osaamisalueen toteutussuunnitelman suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta - osaamisalueen laatutyöstä ja laadunvarmistuksesta yhteistyössä osaamisaluejohtajan kanssa - - työnsuunnittelusta ja työnjohdosta - opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisestä - opetuksen ja TKI-toiminnan integroinnista ja TKIhankevalmistelusta - alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä Vastuu - oman tehtäväalueen toiminnan laadusta suunnittelemalla, toteuttamalla, arvioimalla, kehittämällä ja dokumentoimalla toimintaa - hyvien käytänteiden etsimisestä ja jakamisesta sekä kehittämiskohteiden tunnistamisesta - osallistumisesta amk:n laadun kehittämistyöhön
8 Sivu 8 / 26 Opiskelijat Opiskelijakunta KAMO Vastuu - opiskelusta, omasta oppimisestaan ja opintojen etenemisestä - osallistumisesta aktiivisesti toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen antamalla palautetta ja osallistumalla kehittämisryhmiin Vastuu - opiskelijoiden kannustamisesta osallistumaan laadun kehittämistyöhön - nimetä opiskelijakunnan edustajat mm. amk:n hallitukseen, laatutiimiin, opetuksen kehittämisen työryhmiin - opiskelijoiden edunvalvonnasta - opiskelijatuutoritoiminnasta TOIMINNAN PERUSTA Arvot Toimintaamme ohjaavina arvoina ovat Tekemisen meininki toiminnassa Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ja henkilökunnalla on myönteinen, innovatiivinen ja ennakkoluuloton asenne itsensä ja yhteisönsä jatkuvaan kehittämiseen. Kehittämiskumppanuus Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta tekee opetus- ja TKItyötä paikallisissa, alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Ihmiset voimavarana Kajaanin ammattikorkeakoulussa arvostetaan työtä ja osaamista, hyväksytään erilaisuus ja tuetaan jaksamista ja kehittymistä. Jokainen yhteisön jäsen sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin. Tiedonkulku on avointa. Asiakastyytyväisyys Kajaanin ammattikorkeakoulu tarjoaa asiakaslähtöisesti mahdollisuuksia ja lisäarvoa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Visio ja toiminta-ajatus Visio 2020 Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavana visiona on olla Suomen tekevin korkeakoulu, joka on yhteistyökumppaneidensa kanssa toimintaalueensa johtava TKI- ja yritystoiminnan edistäjä, väestön osaamistason kohottaja sekä dynaaminen työelämän yhteistyökumppani ja uudistaja. Toiminta-ajatus Tekevä korkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu on kansallisesti houkutteleva ja kiinnostava työ- ja
9 Sivu 9 / 26 opiskelupaikka sekä yhteistyökumppani. Edistämme Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Tehtävä Kajaanin ammattikorkeakoulu edistää Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Profiili Kajaanin ammattikorkeakoulu profiloituu voimakkaasti aluekehitykseen ottaen huomioon alueen strategisista painoaloista lähtevät tutkimus- ja kehitystarpeet. Organisoituminen Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n omistaja on Kajaanin kaupunki. Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulun toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjohtajana toimiva rehtori. Ammattikorkeakoulussa tulee lisäksi olla vähintään yksi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin. KAMK:n yleistä hallintoa ja taloutta johtaa Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus. Hallitus vastaa strategiasta, talouden ja toiminnan ohjauksesta. KAMK Oy toimitusjohtaja toimii myös rehtorina. Hallituksen ja toimitusjohtajan/rehtorin tehtävistä säädetään tarkemmin osakeyhtiölaissa, ammattikorkeakoululaissa sekä KAMK:n johtosäännössä. KAMK johtoryhmä tukee toimitusjohtajaa/rehtoria päätöksenteon valmistelussa KAMK 20-strategian kehittämiskohdetasolla. Toiminnallisen organisaation muodostavat viisi osaamisaluetta sekä Yhteiset palvelut -yksikkö. Lisäksi organisaatioon kuuluvat Kajaanin korkeakoulukonsortion aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA sekä mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS.
10 Sivu 10 / 26 Kuvio 3. KAMK Oy:n organisaatiorakenne Strategiat Ulkoiset strategiat Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat useiden toimijoiden strategiat. Tällaisia ovat mm. Kainuun korkeakoulustrategia, valtakunnalliset ja alueelliset spesifiset strategiat sekä opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupoliittiset linjaukset ja suunnitelmat. Sisäiset strategiat KAMK'20-strategia pohjautuu Kainuun alueellisiin strategioihin, toteuttaa valtakunnallisia korkeakoulupoliittisia linjauksia sekä edistää KAMK:n asemaa ja vaikuttavuutta osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Strategia on luonteeltaan rakenteellinen, toiminnallinen ja kulttuurillinen muutos, jolla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan aluevaikuttavuutta ja saavuttamaan entistä vahvempi toimintavalmius ja alueellinen asema. Oleellinen osa KAMK20 -strategiaa on toimenpideohjelma, jossa strategian toteutuminen kuvataan. Lainsäädäntö ja säännöt Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö. Keskeisimmät ovat ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista. Lakien ja asetusten lisäksi toimintaa ohjaavat mm. johtosääntö ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa tehtävä tavoitesopimus.
11 Sivu 11 / 26 Kuvio 4. KAMK 20-strategia pähkinänkuoressa Asiakkaat ja keskeiset muut sidosryhmät Opiskelijat Opiskelijat ovat ammattikorkeakoulun jäseniä ja aktiivisia toimijoita. He antavat palautetta, osallistuvat toimielinten ja kehittämisryhmien työskentelyyn ja ovat näin mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä päätöksenteossa. Kajaanin ammattikorkeakoulu näkee opiskelijat myös asiakkaina, joille tarjotaan laadukasta opetusta ja ohjausta. Tekemällä oppimiseen perustuva pedagoginen toimintamalli korostaa yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja tavoitteellisuutta. Toimintamallin avulla tavoitellaan oppimistulosten, opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja aluevaikuttavuuden kasvua. Alue ja sen elinkeinoelämä Kajaanin ammattikorkeakoulu profiloituu voimakkaasti aluekehitykseen ja sillä on merkittävä alueellinen rooli kainuulaisen elinkeinoelämän kehittymisen ja kansainvälistymisen tukemiseen tarvittavan osaamisen, osaajien ja TKI 3 - toiminnan saatavuuden varmistajana. Aluekehityksen välineenä ovat alueen tarpeista lähtevä monialainen koulutus sekä alueen strategisista painoaloista lähtevä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. KAMK:n aluevaikuttavuus perustuu opetuksen ja TKI-toiminnan yhdistävään toimintamalliin. 3 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI)
12 Sivu 12 / 26 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttaa koulutusta, tutkimus- ja kehitystyötä sekä aluekehitystyötä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) linjauksien mukaisesti. KAMK:lle asetettavista tavoitteista sovitaan nelivuotisessa tavoitesopimuksessa, joka tehdään ministeriön, KAMK:n ja omistajan Kajaanin kaupungin kesken. Keskeiset muut sidosryhmät Kajaanin ammattikorkeakoulun keskeisiä sidosryhmiä asiakkaiden lisäksi ovat Kajaanin kaupunki omistajana, rahoittajat, yliopistokeskus, lähiseudun ammattikorkeakoulut, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, rekrytointialueen toisen asteen oppilaitokset, Kainuun kunnat, Kainuun Liitto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kuusamon kaupunki, kansainväliset yhteistyökumppanit ja paikalliset välittäjäorganisaatiot. Toiminnan perustan keskeiset dokumentit Toiminnan perustan keskeiset dokumentit KAMK 20-strategia KAMK 20-toimenpideohjelma OKM tavoitesopimus Käsikirja KAMK:n tapa toimia Henkilöstöstrategia Tekemällä oppien kohti osaamista - KAMK:n pedagoginen toimintatapa Säännöt Missä julkaistaan Internet Internet/ Internet/ Internet/ Internet/ Internet/ TOIMINNAN SUUNNITTELU Toiminnan suunnittelua ohjaavat KAMK 20-strategiassa sekä tavoitesopimuksessa asetetut tavoitteet. Näiden lisäksi suunnittelua ohjaavat Kainuun korkeakoulustrategia, muut alueelliset strategiat sekä käytössä oleva ennakointitieto. Toiminnan suunnittelun välineinä toimivat KAMK 20-toimenpideohjelma sekä strategisten kehittämiskohteiden ja osaamisalueiden/yksiköiden toimintasuunnitelmat. Välineet on kuvattu tarkemmin kohdassa Johtamis- ja laatujärjestelmä ja sen tavoitteet. Osaamisalue-/yksikkötason toimenpiteet konkretisoidaan ryhmä- ja tiimitasolle ryhmäkehityskeskusteluissa. Ryhmäkehityskeskusteluita täydentävien yksilökehityskeskusteluiden kautta tiimin tavoitteet siirretään edelleen yksittäisten henkilöiden työkuviin. Toiminnan suunnittelun prosessi on kuvattu kehittämiskohteiden, osaamisalueiden ja yksiköiden vuosikellossa.
13 Sivu 13 / 26 Kuvio 5. Johtamisen, suunnittelun ja toiminnan eri tasot KAMK:ssa Kuvio 6. Suunnittelun aikajänne Toiminnan suunnittelun keskeiset dokumentit Toiminnan suunnittelun keskeiset dokumentit Missä julkaistaan KAMK 20-toimenpideohjelma Internet Toimintasuunnitelmat Talousarvio Riskianalyysi Henkilöstösuunnitelma
14 Sivu 14 / 26 TOIMINTA Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminta on kuvattu prosesseina. Pääprosesseja (P) ovat opiskelun ja opetuksen prosessit sekä TKI-prosessit. Pääprossien toteutumista mahdollistavat ja tukevat suunnittelu ja johtamisen prosessit (J) sekä tukiprosessit (T). Prosessit kuvataan prosessikaavioissa ja/tai toimintaohjeissa. Prosessien kehittämisestä vastaavat erikseen nimetyt henkilöt. Jokaiselle prosessille on määritelty laatutavoite ja arviointimenetelmä, jolla toiminnan laatua mitataan. Kukin prosessissa osallisena oleva henkilö on vastuussa oman toimintansa laadusta ja kehittämisestä. Prosessit, prosessien kehittämisestä vastaavat henkilöt, prosessien laatutavoitteet ja arviointimenetelmät on kuvattu toimintaohjeessa Prosessit ja toimintaohjeet'. Kuvio 7. KAMK:n prosessikartta Osaamisalueet ja painoalat Osaamisalueet Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminta ja organisaatiorakenne perustuvat viiteen osaamisalueeseen.
15 Sivu 15 / 26 Aktiviteettimatkailu Tietojärjestelmät Liiketoiminta ja innovaatiot Sairaan- ja terveydenhoito Kone- ja kaivostekniikka Kuvio 8. KAMK:n osaamisalueet Aktiviteettimatkailulla tarkoitetaan valtakunnallisesti ainutlaatuista liikunnan ja matkailun yhdistävää toiminnallista kokonaisuutta. Sairaan- ja terveydenhoito -osaamisalue on vahvasti alueellinen toiminto, joka tukee alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja yritystoiminnan kehittymistä. Terveysliikunta yhdistää Sairaan- ja terveydenhoito- ja Aktiviteettimatkailu - osaamisalueet toisiinsa. Tietojärjestelmät -osaamisalue integroi tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan osaamisen osaksi alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävää mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskusta CEMIStä. Kone- ja kaivostekniikka on Kajaanin ammattikorkeakoulun uusin ja vahvasti kehittyvä toiminta- ja osaamisalue. Peli- ja kaivannaisalaa kehitetään kansallisen koulutustarpeen edellyttämällä tavalla. Liiketoiminta ja innovaatiot -osaamisalue vastaa alueen liiketalouden koulutuksesta sekä edistää läpileikkaavana toimintona muiden osaamisalueiden liiketoimintaosaamisen ja -edellytysten kasvamista sekä mahdollistaa tarkoituksenmukaisen hanke- ja yritystoiminnan kehittymistä. Samalla Liiketoiminta ja innovaatiot -osaamisalue vastaa opiskelijat kehittämistoiminnassa -toimintamallin kehittämisestä Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Painoalat Kajaanin ammattikorkeakoulun painoalat ovat aktiviteettimatkailu, pelit ja ajoneuvojen tietojärjestelmät. Kaivannaisala on nouseva ala, jota kehitämme Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöverkostossa. Painoalojen kautta haemme kansainvälisen tason osaamista, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Osaamisalueet nivoutuvat painoaloihin osaamisen kautta.
16 Sivu 16 / 26 Toiminnan keskeiset dokumentit Toiminnan keskeiset dokumentit Missä julkaistaan Toimintasuunnitelmat Prosessikuvaukset Toimintaohjeet Toimielinten pöytäkirjat Internet/ Tiimien ja työryhmien muistiot TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Arvioinnit Seuraamme ja arvioimme toimintaamme ulkoisilla ja sisäisillä arvioinneilla, benchmarkingeilla, opiskelijoille, asiakkaille, henkilöstölle sekä työelämälle ja sidosryhmille tehtävillä palautekyselyillä, strategia- ja rahoitusmittareilla, opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävässä tavoitesopimuksessa määritellyillä määrällisillä ja tunnuslukutavoitteilla, talousarvion toteumaraportoinnin, hankeseurantaraportoinnin, toiminnan toteumaraportoinnin sekä tilastotietojen avulla. Ulkoiset arvioinnit Kajaanin ammattikorkeakoulu osallistuu säännöllisesti ulkoisiin arviointeihin. Arviointien tavoitteena on saada ulkopuolista palautetta toiminnan kehittämiseksi sekä näkemystä toiminnan vahvuuksista ja hyvistä käytänteistä. Sisäiset arvioinnit Toimintaa arvioidaan vuosittain kaikilla osaamisalueilla/yksiköissä. Arviointivälineenä käytetään SWOT -analyysia ja/tai EFQM-mallia. Sisäisen arvioinnin kohteet määräytyvät KAMK- tai osaamisaluetason kehittämistavoitteista. Benchmarking Osaamisalueet/yksiköt tekevät tarpeen mukaan sisäisiä ja ulkoisia benchmarkingeja. Tavoitteena on toiminnan arviointi ja kehittäminen sekä hyvien menettelytapojen ja käytänteiden käyttöönotto. Benchmarkingin teemat määräytyvät KAMK- tai osaamisaluetason kehittämistavoitteista. Arviointitulosten käsittely, analysointivastuut ja hyödyntäminen on kuvattu toimintaohjeissa.
17 Sivu 17 / 26 Opiskelija-, asiakas, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Palautetietoa kootaan opiskelijoille, henkilöstölle sekä työelämälle ja sidosryhmille tehtävillä palautekyselyillä. Opiskelijoilta kerätään säännöllisesti palautetta opintojen eri vaiheissa palautekyselyillä, joiden lisäksi opiskelijat antavat palautetta opintojaksopalautteissa, kehityskeskusteluissa ja antamalla suoraa palautetta. Opettajan velvollisuus on antaa palautetta saamastaan palautteesta opiskelijoille (palautteen palaute). Aikuis- ja täydennyskoulutuspalveluista asiakkailta kerätään sähköinen koulutusten ja muiden palvelujen päättöpalaute. Tarvittaessa palautetta kerätään myös koulutusten kuluessa. Lisäksi asiakkaat antavat suoraa palautetta. Palaute käsitellään AIKOPAn yksikkökokouksessa ja otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä. Pääsääntöisesti palaute käsitellään myös asiakkaiden kanssa. Henkilöstön palautetta kysytään vuosittain tehtävällä työyhteisön toimivuuskyselyllä sekä esimiehen kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja ryhmäkehityskeskusteluissa. Henkilökunta osallistuu myös osaamisalueensa/yksikkönsä itsearviointiin. Työelämän edustajilta kysytään palautetta opiskelijoiden harjoittelun sekä opinnäyte- ja projektitöiden yhteydessä. Lisäksi palautetta kysytään erillisten toimeksiantojen ja projektien ohjausryhmätyöskentelyn yhteydessä. Myös ammattikorkeakoulusta valmistuneilta alumneilta ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta kyselyillä. Palautekyselyistä ja niiden käsittelystä on laadittu erillinen toimintaohje, jossa on esitelty kerättävät palautteet, niiden vastuuhenkilöt, kohderyhmä, ajankohta, keräystapa, hyödyntäminen, analysointivastuu. Mittarit ja tunnusluvut Mittarit KAMK 20-strategian kolme keskeistä kriittistä menestystekijää ovat vetovoiman kehittäminen, työllistymisen parantaminen sekä aluevaikuttavuuden kasvattaminen. Kriittisten menestystekijöiden asettamiin haasteisiin vastataan kansallista ja alueellista asemaa vahvistamalla aluevaikuttavuutta lisäämällä Tekevä korkeakoulu -toimintamallin käyttöönotolla riittävien taloudellisten resurssien turvaamisella Näille neljälle edellä mainitulle kehittämisalueelle määritellään toimenpideohjelmassa mittarit ja tavoitetasot sekä keskeisimmät kehittämistoimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Strategiamittareiden lisäksi toimintaa seurataan ammattikorkeakoulujen rahoitusmittareiden avulla.
18 Sivu 18 / 26 Strategia- ja rahoitusmittarit, niille määritellyt tavoitetasot sekä mittaritulokset esitetään johtamisen työkalun (kuvio 9) avulla. Työkalu yhdistää toimenpideohjelman ja toimintasuunnitelman niin, että toiminnan kehittymistä voidaan seurata ja arvioida läpinäkyvästi. Tunnusluvut Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehtävässä tavoitesopimuksessa sovitaan sopimuskausittain määrälliset ja tunnuslukutavoitteet. Määrällisissä tavoitteissa sovitaan muun muassa tutkintojen määristä. Tunnuslukutavoitteiden avulla ministeriö seuraa toiminnan kehitystä. Mittareiden ja tunnuslukujen käsittely on kuvattu kehittämiskohteiden, osaamisalueiden ja yksiköiden vuosikellossa.
19 KAMK'20-visio ja toiminnan kehittämisen tavoite: Kehittämisalueet: Kansallisen ja alueellisen aseman vahvistaminen Toimenpideohjelma KAMK on Suomen tekevin korkeakoulu Aluevaikuttavuuden lisääminen Tekevä korkeakoulu - toimintamallin vahvistaminen Riittävien taloudellisten resurssien turvaaminen Toimintasuunnitelma Kehittämiskohteet Tavoite vuodelle x Tavoite vuodelle x Tulos vuodelta x Tavoite vuodelle x Tulos vuodelta x Mittarit: *) rahoitusmittari Toimenpidekokonaisuudet Strateginen Tekevä johtaminen ja toiminta -ajattelun johtaminen läpivienti x x x x x x Toimintaedellytysten varmistaminen x x x x Koulutus- Kansallisesti ja kansainvälisesti toiminta vetovoimaisen koulutuksen kehittäminen x x x x x x x x x x x x x x x Opiskelijat kehittämis- KAMK:n laajuisen tekemällä oppimiseen perustuvan pedagogisen toimintamalli x x x x x x x x x x x toiminnassa kehittäminen TKI-toiminta TKI-kulttuurin luonti osaksi arjen toimintaa x x x x x x x x x x x x x Yhteiset Yhteisen toimintamallin vakiinnuttaminen x x x toimintamallit ja Kampustason tilojen, palveluiden ja -ympäristöt osaamisen yhteistyön kehittäminen x x x x x x x x x Kuvio 9. Johtamisen työkalu Vetovoimaisuus Vieraskieliset opinnot Henkilökunnan kv-liikkuvuus *) Koulutuksen kansainvälisyys: kvopiskelijavaihto *) Koulutuksen kansainvälisyys: ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot *) Painoalojen hankekanta Suoritetut amk-tutkinnot *) ja suoritetut ylemmät amk-tutkinnot *) Maksullinen palvelutoiminta Työllistyminen *) Yrittäjyys Opiskelijapalaute *) ja AIKOPAn asiakastyytyväisyys Avoimessa amk:ssa, erillisillä opintooikeuksilla sekä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritetut opintopisteet *) TKI-pisteet Poikkialainen kehittämistoiminta T&K-toiminnan henkilötyövuodet Henkilöstön työhyvinvointi Julkaisut (kpl) *) Ulkopuolinen TK-toiminnan rahoitus ja Ulkopuolinen rahoitusmalliin hyväksyttävä rahoitus *) Keskeyttäminen Opintojen eteneminen (suorittaneiden lkm) *) 55 op suorittaneiden osuus
20 Sivu 20 / 26 Mittarit kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Mittari Vetovoima Vieraskieliset opinnot Miten mitataan Ensisijaisten hakijoiden osuus amk:en ilmoittamista aloituspaikoista nuorten koulutuksessa (sis. varsinaisen-/lisä- ja täydennyshaun) Tutkintoon hyväksyttävät vieraskielisessä koulutuksessa suoritetut opintopisteet Henkilökunnan kvliikkuvuus Koulutuksen kansainvälisyys: kv-opiskelijavaihto Koulutuksen kansainvälisyys: ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot Painoalojen hankekanta Kalenterivuoden aikana vähintään viiden päivän kestoiseen henkilöstövaihtoon osallistuneet henkilöt. Mukaan lasketaan sekä ammattikorkeakouluun saapuneet että ammattikorkeakoulusta lähteneet henkilöstön edustajat. Amk:sta vähintään 3 kk:n mittaiseen kv-opiskelijavaihtoon saapunut ja opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun lähteneiden amktutkintoa opiskelevien yhteismäärä. Kansalaisuudeltaan muiden kuin suomalaisten amk:ssa suorittamien amk-tutkintojen määrä Painoaloihin kohdentuvien hankkeiden osuus hankekannasta ALUEVAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMINEN Mittari Suoritetut amk-tutkinnot / ylemmät tutkinnot Maksullinen palvelutoiminta Työllistyminen Yrittäjyys Opiskelijapalaute asiakas-tyytyväisyys Avoimen amk-opetuksen opintopisteet TKI-pisteet Miten mitataan Suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen määrä. Suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään % Vuonna x tutkinnon suorittaneissa työllisten osuus työvoimaan kuuluvissa (työllisten ja työttömien yhteismäärä) seuraavan vuoden lopun tilanteessa % Yrittäjien lukumäärä tutkinnon suorittaneista Opiskelijapalaute: OPALA-päättökyselyyn täysin tai osittain samaa mieltä vastanneiden osuus (%) Asiakaspalaute: AIKOPA:n asiakastyytyväisyys Avoimessa amk:ssa, erillisillä opinto-oikeuksilla sekä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä
21 Sivu 21 / 26 TEKEVÄ KORKEAKOULU -TOIMINTAMALLIN VAHVISTAMINEN Mittari Poikkialainen kehittämistoiminta Miten mitataan Kehittämishankkeet (lkm), joissa on mukana useampi kuin yksi osaamisalue T&K-toiminnan henkilötyövuodet Henkilöstön työhyvinvointi Julkaisut Henkilöstön TKI-toimintaan käyttämä aika, htv Työyhteisön toimivuuskyselyn neljän asiakokonaisuuden keskiarvojen keskiarvo Julkaisujen, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien määrä RIITTÄVIEN TALOUDELLISTEN RESURSSIEN TURVAAMINEN Mittari Ulkopuolinen TKtoiminnan rahoitus Keskeyttäminen Opintojen eteneminen Miten mitataan Toiminnan seurannan ja arvioinnin keskeiset dokumentit Ulkopuolisen TK-toiminnan rahoitus (sisältää Suomen Akatemialta, TEKES:ltä, EU:lta (ml. rakennerahastot mukaan, pois lukien kansallinen osuus), kansainvälisiltä rahastoilta sekä kansainvälisiltä yrityksiltä tulleen rahoituksen) suhteessa kokonaisrahoitukseen (%) Keskeyttäneiden osuus (nuorten koulutus) tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä lukuvuoden aikana (%) Ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevista opiskelijoista vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus Toiminnan seurannan ja arvioinnin keskeiset dokumentit Missä julkaistaan Ulkoiset ja sisäiset arvioinnit Internet/ Opiskelija, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Internet/ Benchmarking Tunnusluku- ja mittaritiedot Internet/ Tilastotiedot Talousraportit Hankeseurantaraportit Toiminnan toteumaraportit
22 Sivu 22 / 26 KEHITTÄMINEN Toiminnan kehittäminen Kajaanin ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen lähtökohtana on, että johtamis- ja laatujärjestelmän avulla KAMK:n organisaatiota ja sen toimintaa voidaan suunnata vision saavuttamiseen läpinäkyvästi, perustellusti ja johdonmukaisesti. Seuranta- ja arviointitulokset, toiminnan raportointi ja muu toiminnan arviointitieto ovat toiminnan kehittämisen lähtökohta. Toiminnan kehittämisen tilaa koskeva suunnitteludokumentaatio, raportointi ja tulokset tukevat toisiaan strategisen johtamisen vuosikellon eri vaiheissa. Johtamis- ja laatujärjestelmä tuottaa systemaattisesti tietoa suunnittelun, kehittämisen ja johtamisen tueksi. Tulokset; palautteet, mittarit, arvioinnit KAMK:n kehittämisen tila Suunnittelu ja toiminnan raportointi Kuvio 10. KAMK:n seurannan periaatteet Toiminnan kehittäminen tapahtuu KAMK 20-toimenpideohjelmassa määriteltyjen viiden organisaation läpi leikkaavan kehittämiskohteen toimenpidekokonaisuuksien kautta. Kehittämisen välineinä toimivat kehittämiskohteiden ja osaamisalueiden/yksiköiden toimintasuunnitelmat, joihin dokumentoidaan keskeiset kehittämistoimenpiteet.
23 Sivu 23 / 26 Kuvio 11. KAMK:n kehittämisen koonti Ammattikorkeakoulun johtoryhmä tarkastelee toiminnan tuloksia ja kehittämisen tilaa vuosittain. Kehittymistä analysoidaan vuosittaisessa toiminnan analyysissä suhteessa toimenpideohjelman tavoitteisiin ja suhteessa toimintasuunnitelmien toimenpiteisiin. Analyysin pohjalta johtoryhmä suuntaa toiminnan sisäistä kehittämistä niin, että KAMK 20-strategian tavoitteet saavutetaan. Johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen Kajaanin ammattikorkeakoulun johtamis- ja laatujärjestelmää kehitetään jatkuvan kehittämisen periaatteella. Järjestelmän kokonaisvaltaisesta arvioinnista, kehittämisestä ja ylläpitämisestä vastaa laatupäällikkö tukenaan laatutiimi. Järjestelmän arviointia ja kehittämistä toteutetaan ulkoisten ja sisäisten arviointien avulla. KAMK osallistuu Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamaan korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointiin kuuden vuoden välein. Auditoinnin kohteena on KAMK:n omista lähtökohdistaan ja tavoitteistaan kehittämä järjestelmä. Auditoinnin tavoitteena on auttaa tunnistamaan toiminnan vahvuudet, hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet. Järjestelmää arvioidaan ja kehitetään myös itsearviointien (SWOT, EFQM, Karvin arviointimalli) avulla. Arviointeihin osallistuu koko henkilöstö, opiskelijoita sekä työelämän ja sidosryhmien edustajia. Arviointien perusteella KAMK johtoryhmä/kehittämiskohteet/osaamisalueet ja yksiköt määrittelevät KAMK tason sekä osaamisalue-/yksikkötason kehittämiskohteet. Kehittämistoimenpiteet kuvataan, aikataulutetaan ja vastuutetaan toimintasuunnitelmissa. Johtamis- ja laatujärjestelmän arvioinnin ja kehittämisen välineet on kuvattu tarkemmin laadunhallinnan toimintaohjeissa ja vuosikellossa.
24 Sivu 24 / 26 Toiminnan kehittämisen keskeiset dokumentit Toiminnan kehittämisen keskeiset dokumentit Missä julkaistaan Toiminnan analyysi Toimintasuunnitelmat
25 Sivu 25 / 26 LIITTEET LIITE 1 Laadunhallinnan ja toiminnanohjauksen keskeiset käsitteet 1 Auditointi Auditointi on riippumatonta ja järjestelmällistä ulkoista arviointia. Auditoinnissa arvioidaan, onko korkeakoulun laatujärjestelmä tarkoituksenmukainen ja toimiva ja täyttääkö se sovitut kriteerit. Tarkastelun kohteena ovat menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua. Laadunhallinta Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää toimintansa laatua. Laatujärjestelmä Laatujärjestelmällä tarkoitetaan laadunhallinnan organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista ja resursseista muodostuvaa toiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Kukin korkeakoulu päättää laatujärjestelmänsä tavoitteista, rakenteesta, toimintaperiaatteista, käytettävistä menetelmistä ja laadunhallinnan kehittämisestä. Laatukulttuuri Laatukulttuuri kuvaa esimerkiksi toiminnan kehittämisen ilmapiiriä ja yksilöllistä ja kollektiivista sitoutumista laatutyöhön. Korkeakoulu itse konkretisoi sen, mitä laatukulttuuri tarkoittaa sen omassa toimintakontekstissa. Laatupolitiikka Korkeakoulun laatupolitiikalla tarkoitetaan laatujärjestelmän tavoitteista ja vastuunjaosta, järjestelmän ja sen tuottaman tiedon dokumentoinnista sekä järjestelmän viestivyydestä muodostuvaa kokonaisuutta. 1 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tulkinta laatuun liittyvistä käsitteistä
26 Sivu 26 / 26 LIITE 2 Johtamis- ja laatujärjestelmän keskeiset dokumentit ja viestintä Kajaanin ammattikorkeakoulun johtamis- ja laatujärjestelmän dokumentit tallennetaan työryhmäsivustolle. Dokumentit julkaistaan kohderyhmästä riippuen intranet- ja/tai internetsivustolla, josta ne ovat eri toimijoiden saatavilla. TOIMINNAN PERUSTA KAMK 20-strategia KAMK 20-toimenpideohjelma OKM tavoitesopimus Käsikirja KAMK:n tapa toimia Henkilöstöstrategia Tekemällä oppien kohti osaamista KAMK:n pedagoginen toimintamalli Säännöt TOIMINNAN SUUNNITTELU KAMK 20-toimenpideohjelma Toimintasuunnitelmat Talousarvio Riskianalyysi Henkilöstösuunnitelma TOIMINTA Toimintasuunnitelmat Prosessikuvaukset Toimintaohjeet Toimielinten pöytäkirjat Tiimien ja työryhmien muistiot TOIMINNAN SEURANTA JA ARVIOINTI Ulkoiset ja sisäiset arvioinnit Opiskelija, henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteet Benchmarking Tunnusluku- ja mittaritiedot Tilastotiedot Talousraportit Hankeseurantaraportit Toiminnan toteumaraportit TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Toiminnan analyysi Toimintasuunnitelmat Missä julkaistaan Internet Internet/ Internet/ Internet/ Internet/ Internet/ Missä julkaistaan Internet Missä julkaistaan Internet/ Missä julkaistaan Internet/ Internet/ Internet/ Missä julkaistaan
Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain
Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Vetovoima Ensisijaisten hakijoiden osuus ammattikorkeakoulun ilmoittamista
LisätiedotSUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA
SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA Ivalo 625 km FINLAND Oulu 181 km KAJAANI Helsinki 551 km KAINUU TOIMINTA-ALUEENA Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) syntyi kolmen perinteikkään kainuulaisen
LisätiedotOpiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotKorkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä
Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotSuomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma 2013-2016
1 Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma 2013-2016 Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnassa xx.xx.2012 2 Sisältö Strategisen kehittymisen tilanne... 3 Strategisen kehittymisen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotMatkailun osaamisala Tulossopimus 2014
Liite 5. Matkailun osaamisala Tulossopimus 2014 I Tarkoitus Tällä sopimuksella Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori ja matkailupalveluiden osaamisala sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012. Riitta Paasivuori, laatupäällikkö
KOULUTUKSEN LAATU JA LAATUTYÖN MERKITYS SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TOIMINNASSA SEMINAARI MOSKOVA 25.9.2012 Riitta Paasivuori, laatupäällikkö Laatutyön suunta Suomessa Suomen koulutusjärjestelmässä
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotLaadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi
Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:
LisätiedotOKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely
Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit
1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymä
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
LisätiedotSuomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma
1 Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma 2011-2013 Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnassa 9.5.2011 2 Sisältö KAMK:n strategisen kehittymisen lähtökohdat... 3 KAMK 20-strategia...
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri
LisätiedotVaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13
Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotAmmattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotOpintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa
Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta
Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin
Lisätiedot31.10.2011. KAMK:n osaamisalueet
KAMK:n osaamisalueet Tietojärjestelmät Aktiviteettimatkailu = matkailu & liikunta Liiketoiminta ja innovaatiot Kone- ja kaivostekniikka Sairaan- ja terveydenhoito M i k k o K e r ä n e n 1 AKTIVITEETTIMATKAILU
LisätiedotKestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa
LisätiedotLAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015
LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-
LisätiedotJYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU
Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja
LisätiedotMyönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Savonia-ammattikorkeakoulu ja
LisätiedotKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan
LisätiedotHyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut
Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...
LisätiedotKajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.
Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n
LisätiedotKAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p
KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen Teija Sievänen Laatupäällikkö p. 044 7101 237 teija.sievanen@kamk.fi 1 Esityksen sisältö KAMKin auditoinnin tulokset Laatujärjestelmän esittely Auditoinnin
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET
Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotToinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta
Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta KORKEAKOULUJEN LAATUTYÖ MITEN MENEE? Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta ja kehittämisseminaari 31.10.2018 Finlandia-talo Helka Kekäläinen, FT Yksikön
LisätiedotTyönjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
Lisätiedotlaadunvarmistusjärjestelmän
Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö
ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
LisätiedotToisen auditointikierroksen menetelmä
Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotLAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN
LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman
LisätiedotPedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori
Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %
1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012
LisätiedotECVET tulee, oletko valmis!
ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %
1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotKymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla
LisätiedotPerusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, KAJAANIN KAUPUNGIN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUSMINISTERIÖN, KAJAANIN KAUPUNGIN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja
LisätiedotLAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN
LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,
Lisätiedot++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)
Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden
LisätiedotLaatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori
Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotYLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO
Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika
LisätiedotSavonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi
Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
Lisätiedot