Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4
1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki 6. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet 6.1 Kieli ja vuorovaikutus 6.2 Matematiikka 6.3 Elämänkatsomus 6.4 Ympäristö, luonto ja perinteet 6.5 Fyysinen ja motorinen kehitys 6.6 Taide ja kulttuuri 7. Arviointi ja suunnittelu 8. Vahaiskasvatuksen yhteistyökumppanit Marttilassa
2 1. JOHDANTO Marttilassa varhaiskasvatuspalvelujen järjestäjiin kuuluvat mm. kunnallinen päivähoito, esiopetus, koulu, yksityinen päivähoito, vapaa-aikatoimi, terveydenhoito, urheiluseura (Marttilan murto), seurakunta, Mll, Varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) on tehty Stakesin antamien valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Sen on laatinut sosiaalilautakunnan nimeämä moniammatillinen työryhmä. VASUn päivitys on tehty 2011 päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan toimesta, kuultuaan ensin muita varhaiskasvatus palveluja järjestäviä tahoja. Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Marttila tarjoaa monipuolista, joustavaa ja laadukasta vahaiskasvatusta marttilalaisille lapsille. Haluamme tarjota yhteisöllisen kasvatuksen mallin vastaamaan perheiden erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen tueksi vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät kasvatuskumppanuuteen. Tämä varhaiskasvatussuunnitelma on tehty työvälineeksi Marttilan kunnan varhaiskasvatuspalveluja tarjoaville tahoille. Varhaiskasvatustoiminnan tavoitteena on leikkivä ja itseensä luottava lapsi toiminta- ja oppimisympäristössä.
3 2. TOIMINTA OIMINTA-AJATUS AJATUS JA ARVOT Marttilan varhaiskasvatuksen tärkeänä päämääränä on tarjota turvalliset kasvuolosuhteet rauhallisessa maalaisympäristössä. Varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on tasapainoinen, hyvinvoiva ja vahvan itsetunnon omaava lapsi. Perheille tarjotaan heidän tarpeitaan vastaavaa varhaiskasvatuspalvelua, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa lapsen ikä huomioiden. Jotta lapsen kokonaisvaltainen kehitys ja kasvu sekä oppiminen on mahdollista, tulee varhaiskasvatuksen ilmapiirin olla positiivinen, hyväksyvä ja avoin. Varhaiskasvatuksen toteuttamisessa keskeisinä arvoina ovat eettisyys ja kohtaaminen arjessa. Lasta kuunnellaan ja häneen suhtaudutaan kunnioittaen ja arvostaen. Lapsen yksilölliset tarpeet sekä kehitys huomioidaan toimintaa suunniteltaessa. Tarkoituksenmukaiset rajat ja säännöt luovat lapselle turvallisuuden tunnetta. Lapsen sosiaalisia taitoja vahvistetaan ja hänen omatoimisuuttaan tuetaan. Tärkeää on avoin ja luottamuksellinen yhteistyö perheiden kanssa. Varhaiskasvatuksen parissa toimivat, tukevat vanhempia lasten kasvatuksessa, mutta pääasiallinen kasvatusoikeus ja vastuu on vanhemmilla. 3. KASVATUS JA OPETUSMENETELMÄT Lapsen yksilöllisyys ja tasavertaisuus ovat lähtökohtia kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Leikki luo pohjan oppimiselle ja kehittää lapsen mielikuvitusta. Lapsen oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa aikusten ja toisten lasten kanssa. Koska leikki on sosiaalinen tapahtuma, vaikuttavat lapsen luontainen uteliaisuus sekä vertaisryhmä leikin kulkuun. Aikuisen tehtävä on rikastuttaa lapsen leikkiä ja huolehtia, että kaikille on tarpeeksi tilaa ja kiireetöntä aikaa.
4 Lapsen oppimishalua tuetaan kannustamalla ja rohkaisemalla sekä tarjoamalla lapselle kokemuksia ja elämyksiä. Aikuinen antaa lapselle mahdollisuuden toimia ja onnistua ja myös taitoja käsitellä pettymyksen tunteita. Leikki on erilaista eri ikäkausina. Ensin lapsi leikkii yksin tai aikuisen kanssa. Tämän jälkeen tulevat ns. rinnakkaisleikki ja vähitellen lapsi oppii yhteisleikin ja roolileikin. 4. YHTEISTYÖ Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Lapselle luodaan turvallinen jatkumo aina varhaislapsuudesta koululaiseksi. Tähän pyritään, ensiarvoisen tärkeällä kasvatuskumppanuudella. Tämä tarkoittaa vanhempien ja kasvattajien tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. 5. ERITYINEN TUKI Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen etenevät omaa tahtiaan. Joissakin elämän tilanteissa lapsi voi tarvita erityistä tukea taitojensa, tietojensa, tunne-elämänsä ja sosiaalisen kehityksensä avuksi. Lapsella voi olla tuen tarvetta myös tilanteessa, jossa hänen kasvuolonsa vaarantuvat tai eivät riittävästi turvaa hänen kasvuaan ja kehitystään. Tuen järjestäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa helpottaa lapsen sopeutumista esiopetukseen ja kouluun. Tavallinen laadukas varhaiskasvatuspalvelu on jo lapselle kuntouttavaa toimintaa. Kuntoutuksella pyritään tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Mikäli varhaiskasvatuksen palvelut eivät riitä, ohjataan lapsi asianmukaisten tukien piiriin.
5 6. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET 6.1 Kieli ja vuorovaikutus Kielen kehitys tarvitsee erilaisia vuorovaikutuskokemuksia. Kielellinen tietoisuus - monipuolinen sana- ja käsitevarasto kehittyy mm. saduista, loruista ja leikeistä. Vuorovaikutuksessa on tärkeää, että lapsi oppii puhumaan kokemuksistaan ja tunteistaan sekä kuuntelemaan muita ja odottamaan puheenvuoroaan. 6.2 Matematiikka Matematiikka on tutkimista, vertaamista ja jäsentämistä. Kokemuksilla lapsi kiinnostuu erilaisiin matemaattisiin ilmiöihin arjen toimissa ja leikeissä. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta kokeilemaan ja oivaltamaan erilaisia ratkaisuja ongelmatilanteissa. 6.3 Elämänkatsomus mus Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen varhaiskasvatuksessa tapahtuvaan toimintaan. Se on läheisesti sidoksissa tapakasvatukseen, jonka tarkoituksena on välittää yhteiskunnallisen kulttuurin tavat ja tottumukset. Lapsi omaksuu arjen käytännön tilanteissa hyviä tapoja ja muiden huomioonottamista. Tärkeäksi tässä nousee aikuisen antama malli. Lapsi oppii myös hyväksymään itsensä yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Elämänkatsomukseen kuuluu myös uskontokasvatus. Uskontokasvatuksessa otetaan huomioon perheen vakaumus. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan, tuetaan ja vahvistetaan eri kieli- ja kulttuuritaustoihin kuuluvien lasten identiteetin muodostumista.
6 6.4 Ympäristö, luonto ja perinteet Ympäristökasvatuksella ohjataan lasta ymmärtämään luonnon tärkeys, johon kuuluu olennaisesti kestävän kehityksen periaate. Oppiminen tapahtuu käytännön ja lapsen oman kokemusmaailman, toiminnan ja leikin kautta. Aikuisen tulee tarjota lapselle mahdollisuus tutustua rakentamattomaan ja rakennettuun ympäristöön, sekä kotiseudun perinteisiin ja nähtävyyksiin. 6.5 Fyysinen ja motorinen kehitys Terveet elämäntavat ylläpitävät lapsen fyysistä hyvinvointia. Ulkoilu, leikki ja monipuolinen liikunta kehittävät lapsen karkeamotoriikkaa, kehon hahmottamista ja hallintaa. Kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö (hienomotoriikka) kehittyvät leikeissä, askartelussa ja arkipäivän toiminnoissa. 6.6 Taide ja kulttuuri Taiteen ja kulttuurin avulla varhaiskasvatuksessa annetaan lapselle esteettisiä elämyksiä ja hänen luovuuttaan tuetaan. Lapselle tarjotaan mahdollisuus monipuoliseen luovaan ilmaisuun musiikin, kuvataiteen, draaman ja kirjallisuuden avulla. 7. Arviointi ja suunnittelu Varhaiskasvatuksen arvioinnissa keskustelua tulee käydä lasten, vanhempien, työyhteisön ja yhteistyötahojen kanssa. Arvioinnilla kehitetään varhaiskasvatuksen toimintaa.
7 8. VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖKUMPPANIT MARTTILASSA, joilta on pyydetty lausunnot koskien varhaiskasvatussuunnitelman päivitystä Koulu Terveydenhoito Vapaa-aikalautakunta aikalautakunta Seurakunta Yksityiset perhepäivähoitajat MLL Murto