KOULUTUSPÄIVÄT 11-12.9.2006/Tarja Koffert MASENNUSHÄIRIÖIDEN HOITO MASENNUSTILA MÄÄRITELLÄÄN MONITEKIJÄISESTI; MENETYKSEEN LIITTYVÄT MERKITYKSET OVAT IHMISMUISTISSA; *KOGNITIIVIS-KONSEPTUAALISINA *AFFEKTIIVISINA *FYSIOLOGISINA *BEHAVIORAALISINA *MOTIVAATIOON LIITTYVINÄ NÄMÄ YHDESSÄ MUODOSTAVAT MOODIN, SKEEMOJEN YHTEENLIITTYMÄN, JOKA ON MASENNUSTILOJEN TAUSTALLA KOGNITIIVISESSA TERAPIASSA OPITAAN TAITOJA, JOILLA POTILAS PYSTYY TUNNISTAMAAN VÄLITTÖMIÄ MIELEEN TULEVIA NEGATIIVISIA AJATUKSIAAN, KYSEENALAISTA- MAAN NIITÄ TOSIASIOIDEN VALOSSA JA MUUTTAMAAN NIITÄ PAREMMIN TILANTEESEEN SOPIVIKSI MASENNUKSESTA KÄRSIVÄLLÄ KOGNITIIVINEN ALTTIUS MASENNUKSEEN; ELÄMÄNHISTORIAAN SISÄLTYY KOKEMUKSIA, JOTKA OVAT MUISTISSA ELINTÄRKEINÄ MENETYKSINÄ NE VOIVAT SÄILYÄ HÄNEN MIELESSÄÄN LATENTTEINA, PIILEVINÄ KUN HÄN JOUTUU TILANTEESEEN, JOKA MUISTUTTAA ALKUPERÄISTÄ MENETYSTÄ, LATENTTEINA PYSYNEET
MUISTOT MENETYKSESTÄ, EPÄONNISTUMISESTA TAI VAILLEJÄÄMISESTÄ TULEVAT MIELEEN NE ALKAVAT VAIKUTTAA NEGATIIVISELLA JA VÄÄRISTÄVÄLLÄ TAVALLA SIIHEN, MITEN HAVAITSEE, MILLAISIA PÄÄTELMIÄ HÄN TEKEE HAVAITSEMANSA POHJALTA JOS TÄMÄ DEPRESSIOON TAIPUVAINEN HENKILÖ ON IHMISIIN SUUNTAUTUNUT (SOSIOTROOPPINEN) JA HÄNEN ITSEARVOSTUKSENSA PERUSTUU MUILTA SAATUUN HYVÄKSYNTÄÄN JA ARVOSTUKSEEN, HÄN MASENTUU SELLAISISSA TILANTEISSA, JOISSA MENETTÄÄ IHMISSUHTEEN TAIN HÄNEN SOSIAALINEN ARVONANTONSA KYSENALAIS- TETAAN JOS POTILAS ON ITSENÄISTÄ SELVIYTYMISTÄ ARVOSTAVA (AUTONOMINEN) JA HÄNEN ITSEKUNNIOITUKSENSA PERUSTUU ASIOIDEN HALLINTAAN JA SUORIUTUMISEEN, HÄN MASENTUU TILANTEISSA, JOISSA HÄN JOUTUU LUOPUMAAN ARVOSTAMISTAAN TAVOITTEISTA, EI PYSTY SUORIUTUMAAN HYVIN TAI MENETTÄÄ TILANTEEN HALLINNAN MASENNUSTILAN KESTO JA VAKAVUUS RIIPPUU SIITÄ, KUINKA PALJON HENKILÖN INFORMAATION PROSESSOINTI VÄÄRISTYY MASENTUNEELLA ON TAIPUMUS KOKEA ITSENSÄ AVUTTOMAKSI, KYVYTTÖMÄKSI JA TORJUTUKSI JA ODOTTAA MYÖS KOHTAAVANSA TULEVAISUUDESSA EPÄONNISTUMISIA JA HYLKÄÄMISIÄ KUTA USEAMMIN NÄMÄ AJATUKSET AKTIVOITUVAT, SITÄ HERKEMMIN NE AKTIVOITUVAT JA DEPRESSIIVISTEN EPISODIEN RISKI KASVAA PERUSUSKOMUS;
POTILAAN KÄSITYS SIITÄ MITEN NÄKEE ITSENSÄ JA MUUT SEKÄ MITEN NÄMÄ OVAT YHTEYDESSÄ OIREISIINSA JA ONGELMIINSA JOS NIIN, LIITTYNEENÄ OIREISIIN; JOS SANON SUORAT SANAT NIIN MUUT JÄRKYTTYISIVÄT JOS MOKAAN NIIN MINUSTA EI PIDETÄ PÄIVÄKIRJA AUTTAA; TARKASTELLAAN MITÄ AJATUKSIA TIETYSSÄ TILANTEESSA ESIINTYY TAI MITÄ TOIMINTAYLLYKKEITÄ TILANTEESSA HERÄÄ HUOMIOI EDELTÄVÄT OLOSUHTEET; SIITÄ MISSÄ OLOSUHTEISSA PERUSUSKOMUS AKTIVOITUU TERAPIASSA; 1.MUUTETAAN VÄLITÖNTÄ AJATTELUA SUHTEESSA ITSEEN, MUIHIN JA TULEVAISUUTEEN 2.TUNNISTETAAN JA MUUTETAAN MASENNUKSEN TAUSTALLA OLEVIA LAAJEMPIA PERUSOLETUKSIA TAI USKOMUKSIA ESIMERKKI. 1.YDINUSKOMUS olen kykenemätön
2.VÄLITTÄVÄ USKOMUS olen tyhmä, jos en ymmärrä kaikkea 3.AUTOMAATTINEN AJATUS tämä on rankkaan, en koskaan ymmärrä tätä 4. REAKTIOT -emotionaalinen: surullinen mieli -motiovatioon liittyvät: ei huvita enää -somaattinen: päänsärky -behavioraalinen: kirjan sulkeminen TERAPEUTTI TUO ESILLE: -TERAPIA ON STRUKTUROITU -FOKUSOITU -TYÖOTE AKTIIVINEN -PYRITÄÄN UUSIEN TAITOJEN KEHITTÄMISEEN VÄLITEHTÄVÄT OLENNAISIA TERAPEUTTI PYRKII OSOITTAMAAN KUINKA NEGATIIVISET JA DEPRESSIIVINEN KOKEMINEN OVAT YHTEYDESSÄ TOISIINSA NUOLITEKNIIKKA T Mitä ajatuksia mielessäsi kävi matkalla tänne? P Mahtaako tämä hyödyttää? T Mitä muuta käväisi mielessäsi? P Mitä jos paljastuu kuinka surkea olen T Kun sanot näin millainen olo sinulla on? P Vähän pelottaa. Surkea olo TERAPEUTTI KERTOO KESKUSTELUN JÄLKEEN MITÄ VÄLITTÖMÄT AJATUKSET OVAT JA MILLÄ TAVALLA TUNTEET JA NE LIITTYVÄT YHTEEN
KESKEISTEN MASENNUSTILASSA NÄYTTÄYTYVIEN AJATUSTEN JA USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN TERAPEUTTI PYYTÄÄ KESKITTYMÄÄN VÄLITTÖMÄÄN AJATUKSEEN JA YRITTÄÄ TAVOITTAA, MITÄ AJATUS KERTOO POTILAASTA ITSESTÄÄN, MUISTA IHMISISTÄ JA TULEVAISUUDESTA TÄTÄ KYSELYÄ VOIDAAN JATKAA NUOLITEKNIIKALLA, JOKA ON SOKRATELAISEN DIALOGIN MUUNNELMA Potilas kertoo mokaamisestaan terapeutille T olet taas mokannut- mitä tämä kertoo sinusta? P että minulle sattuu vain huonoja asioita T entä mitä tämä tarkoittaa sitten tai kertoo sinusta? P olen surkimus T entä tämä? P kukaan ei pidä minusta T kukaan ei pidä, mitä se kertoo sinusta? P minulla ei ole arvoa, olen huono POTILAALTA KYSYTÄÄN MITÄ TÄSSÄ NEGATIIVISESSSA TILANTEESSA VIRINNYT VÄLITÖN AJATUS KERTOO POTILAASTA? YLEENSÄ PÄÄDYTÄÄN PERUSUSKOMUKSEEN, JONKA PERUSTEELLA TILANNE SAI MERKITYKSENSÄ POTILAAN MIELESSÄ KUN PERUSUSKOMUS TULEE ESILLE ON AIKA KYSYÄ, MISTÄ TÄMÄ JUONTUU? TULEEKO HÄNELLE MUISTOJA AIEMMISTA TILANTEISTA, JOISSA HÄN ON KOKENNUT OLEVANSA HUONO/ ARVOTON? LIITTYYKÖ NE KOULUAIKAAN? POTILAAN AJATUKSIA VOI TUTKIA SAATAVISSA OLEVAN NÄYTÖN VARASSA
DEPRESSIIVISEN POTILAAN PERUSUSKOMUKSET JAKAUTUVAT: AVUTTOMUUTEEN JA EI-RAKASTETTAVUUTEEN VAIHE VAIHEELTA KUVAUS MITÄ TAPAHTUI ENNENKUIN ONGELMATILANNE ALKOI? KEITÄ OLI LÄSNÄ? MILLOIN? MISSÄ? ONKO NÄIN KÄYNNYT AIKAISEMMIN? TUNSITKO SILLOIN SAMALLA TAVOIN KUIN NYT? MITÄ OLISIT HALUNNUT SANOA/TEHDÄ? TYÖOLETUS: KÄSITTEELISTÄMISEN YDIN TERAPEUTTI NIVOO YHTEEN POTILAAN KESKEISET ONGELMAT, PERUSUSKOMUKSET, EDELTÄVÄT TAPAHTUMAT, AKTIVOIVAN TILANTEEN JNE. REFORMULAATIO= ANTAA SELITYKSEN POTILAAN OIREILLE JA ONGELMILLE
BECK 1963 & 64 HAITALLISET AJATUKSET TUNTEITA TÄRKEIMPIÄ NEGATIIVISUUS ILMENEE AJATUSVÄÄRISTYMINÄ KOGNITIIVINEN TRIADI; 1.POTILAS PITÄÄ ITSEÄÄN HEIKKONA, KELVOTTOMANA (NEGATIIVINEN YLEISSÄVY) 2.POTILAS TULKITSEE TAPAHTUMAT JA AJANKOHTAISET KOKEMUKSENSA KIELTEISESTI (NEGATIIVINEN PAINOTUS) 3.NEGATIIVINEN SUHDE TULEVAISUUTEEN DEPRESSIIVINEN SKEEMA, SUHTEELLISEN PYSYVÄ KOGNITIIVNEN STRUKTUURI, RAKENNE, JOKA ALTISTAA POTILAAT DEPRESSIIVISEEN MERKITYKSENANTOON ERI TILANTEISSA DEPRESSIIVISELLÄ SKEEMALLA TARKOITETAAN ABSOLUUTTISIA, NEGATIIVISIA PERUSOLETTAMUKSIA TAI USKOMUKSIA ITSESTÄ, MUISTA JA MAAILMASTA BECKIN MUKAAN YKSILÖN INFORMAATIOPROSESSIA OHJAA SKEEMA, KOGNITIIVINEN RAKENNE, JOKA ALTISTAA DEPRESSIIVISEEN MERKITYKSEN ANTOON ERI TILANTEISSA SKEEMA, SISÄISESTI ORGANISOITUNUT MUISTIRAKENNE, KITEYTTÄÄ JA PELKISTÄÄ VALTAISAA HAVAINTOINFOR- MAATIOTA JA NOPEUTTAA INFORMAATIOISTA TEHTÄVIÄ JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
KOGNITIIVISET VIRHETOIMINNOT (cognitive errors) MASENTUNEET PYRKIVÄT VÄÄRISTÄMÄÄN TODELLISUUTTA SYSTEMAATTISELLA TAVALLA BECKIN MUKAAN MASENTUNEET PYRKIVÄT VÄÄRISTÄMÄÄN TODELLISUUTTA 1.MIELIVALTAINEN PÄÄTTELY 2.VALIKOIVA YLEISTÄMINEN 3.YLIYLEISTÄMINEN 4.SUURENTELU TAI VÄHÄTTELY MYÖHEMMIN LISÄTTIIN 5.PERSONALISAATIO; ULKOISET TAPAHTUMAT LIITETÄÄN ILMAN PERUSTEITA 6. DIKOTOMINEN AJATTELU NEGATIIVISTEN AUTOMAATTISTEN AJATUSTEN KÄSITYKSEN BECK LOI POTILASTYÖSTÄÄN; potilaiden kritisoidessa terapeuttiaan he moittivat itseään vihantunteiden ilmaisemisesta Beck alkoi käyttää tätä sisäistä puhetta työvälineenä terapiassa ja nimesi automaattiseksi eli välittömäksi ajatukseksi Negatiiviset automaattiset ajatukset: *ohikiitäviä *spesifisiä ja diskreettejä
*hyvin spontaaneja *potilaan näkökulmasta uskottavia *teemoiltaan johdonmukaisia vaikkakin ainutkertaisia *emotionaalista virittymistä edeltäviä *todellisuuden vääristymiä sisältäviä 20 V MYÖHEMMIN UUSITTU VERSIO OLENNAISTA, MITEN MERKITYKSET MUODOSTUVAT IHMISMIELESSÄ INFORMAATIOPROSESSOINNIN TULOKSENA PYSYVIMMÄT MUUTOKSET SAAVUTETAAN VAIKUTTAMALLA SIIHEN, ETTÄ MERKITYSTEN ANTO MUUTTUU TÄYDENNYKSENÄ AIEMPAAN MALLIIN; MERKITYKSET EIVÄT PERUSTU YKSITTÄISIIN SKEEMOIHIN VAAN NIIDEN YHTEENLIITTYMÄÄN, MOODIIN MASENNUKSEN KANNALTA OLENNAINEN MOODI KOOSTUU SKEEMOISTA, JOTKA SISÄLTÄVÄT KOKEMUKSIA MENETYKSESTÄ TAI VAILLEJÄÄMISESTÄ MOODIT JAOTELTIIN; 1.ELINTÄRKEÄT ELI PRIMAALIMOODIT; RAKENTUVAT NELJÄN PERUSTUNTEEN YMPÄRILLE (SURU, PELKO, VIHA JA ILO) PRIMAALIMOODIT OVAT IHMISEN HENGISSÄSSÄILYMISEN JA SOPEUTUMISEN KANNALTA PERUSMOODEJA MENETYSTÄ KOSKEVA MOODI (MENETYSMOODI) KUULUU PRIMAALIMOODEIHIN 2.MYÖHEMMIN ELÄMÄSSÄ HANKITTUIHIN KONSTRUKTIIVISIIN MOODEIHIN JA EDELLISIÄ PIENEMPIIN ARKIMOODEIHIN
MENETYSMOODI: KOOSTUU: HAVAINNOISTA JA ARVIOSTA, ONKO HENKILÖ VAARASSA MENETTÄÄ JONKIN ELINTÄRKEÄN RESURSSIN (kognitiiviskonseptuaaliset skeemat) KOETUSTA ALAVIREYDESTÄ TAI SURULLISUUDESTA (affektiiviset skeemat) HAVAITUSTA VÄSYMYSTILASTA (fysiologiset skeemat) AVUTTOMUUDEN TILASTA, TAVOITEHAKUISUUDEN TAI KIINNOSTUKSEN PUUTTEESTA (motivaatiota koskevat skeemat) PASSIIVISUUDESTA JA SAAMATTOMUUDESTA (behavioraaliset skeemat) Tietyt persoonallisuuden rakenteet altistavat masennukselle; sosiotrooppinen/autonominen persoonallisuus LISÄYS; ORIENTOIVA SKEEMA; on eräänlainen portinvartija, jolla on tunnistustehtävä Masennukseen taipuvaisten henkilöiden orientoiva skeema tunnistaa menetykseen liittyvät vihjeet ja päästää niiden mukaisen informaation sisään herkemmin kuin ei-masentuvien henkilöiden skeema Lähde: Kognitiivinen psykoterapia. toim. Seppo Kähkönen, Irma Karila, Nils Holmberg, Duodecim