Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo Viljavuusluokka Magnesium (Mg) mg/l 251,50 tyydyttävä 252,65 tyydyttävä5 Rikki (S) mg/l 17,64 hyvä 17,42 hyvä Kupari (Cu) mg/l 4,81 tyydyttävä 4,41 tyydyttävä Sinkki (Zn) mg/l 3,94 tyydyttävä 4,09 tyydyttävä Happamuus (ph) 6,03 tyydyttävä 6,03 tyydyttävä välttävätyydyttävä Kalsium (Ca) mg/l 1 716,14 1637,00 välttävä-tyydyttävä Kalium (K) mg/l 151,22 välttävätyydyttävä 135,75 välttävä-tyydyttävä Fosfori (P) mg/l 12,29 välttävätyydyttävä 11,03 välttävä-tyydyttävä Mangaani (Mn) 34,69 tyydyttävä 40,05 tyydyttävä välttävätyydyttävä Boori (B) mg/l 0,73 0,50 välttävä Natrium (Na) mg/l 24,30 huononlainen 28,63 huononlainen Seleeni (Se) mg/l 0,02 korkea 0 Varasto Ca mg/l 2552,31 VarastoK mg/l 1264,72 tyydyttävä Varasto Mg mg/l 3355,82 hyvä VarastoP mg/l 464,09 tyydyttävä
Kasvinravinteet ovat alkuaineita, joita kasvi tarvitsee välttämättä toinen ravinne ei voi korvata toista pääravinteita tarvitaan kg/ha hivenravinteita g/ha
180000 kpl Happamuus (ph), 2006-2010 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea
Viljavuustutkimuksien hivenravinnetulokset vuosina 2006-2010 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mangaani Sinkki Kupari huono-välttävä tyydyttävä hyvä korkea-arv.korkea
mg/l 35 Viljavuustutkimuksien rikkipitoisuudet, koko maa, vuosina 1996-2010 30 25 20 15 hyvän pitoisuuden alaraja 10 5 0 86-90 91-95 96-00 01-05 06-10 Vuosijakso
Lanta-analyysit
Hevosen kuivikelanta 2010 KOKO MAA Pitoisuus tuoreesta lannasta kg/m 3 2010 N-Liuk N-tot P K Mg Ca Na Ka% T-paino Taulukkoarvo 0,4 0,5 2,0 Keskiarvo 0,5 2,2 0,4 2,2 0,4 1,3 0,2 31,6 485,0 Keskihajonta 0,3 0,8 0,2 1,8 0,3 1,8 0,1 10,8 175,8 Minimi 0,1 0,8 0,1 0,2 0,1 0,4 0,1 17,1 150,0 Maksimi 1,8 4,8 1,0 11,0 1,3 6,9 0,3 83,0 1000,0
Rehujen analysointi
Rehuanalyysit Erikoiset rehut; mäski, maissi, peruna Rehureklamaatiot; teolliset rehut, säilörehut Rypsi, rypsipuristeet Hevosten rehut; mikrobiologinen laatu
Keskim. Ka 860 g kg ka Rv 120 Rk 365 Sokeri 50-150 Ca 2,5 P 2,5 Mg 1,1 K 20 Na 0,2 Cu 5 Zn 30 Fe 150 Ca:P 1,5 ME 8,9 Ry 0,76 Srv 64
Mikrobiologinen laatu, pmy/ g Kaura Kuiva heinä Esikuivattu säilörehu Bakteeripitoisuus <50 000 000 500 000 8 000 000 100 000-10 000 000 Home- ja hiivaitiöpitoisuus <500 000 100 000 7 000 000 90-1 000 000
Seleeni jo 30-luvulla havaittiin lihasrappeumaa kotieläimillä Suomen maaperä on vähän seleeniä -69 lisättiin jo natriumseleniittiä rehuihin lannoitteisiin alettiin lisätä -84, 6 mg kg, - 98, 10 mg kg ja 2007, 15 mg kg tärkeimmät lähteet ihmisen seleenin saannille ovat maito, liha ja kala ( 80 %)
Seleeni ja mikrobiologinen laatu Seleeni min max Bakteerit, pmy Hiivat Homeet Heinä 2011 0,1296 0,02 0,36 24 615 181 1 011 552 581 344 Heinä 2012 964 750 187 966 150 900 Hyvä arvo 0,5 8 milj. 0,1-7 milj. Nurmisäilörehu 0,153 0,02 0,59 330 125 269 3 902 971 170 472 Hyvä arvo 0,31 0,1 10 mil. 0,09 1 milj. Kaura 0,04 0,02 0,05 50 473 000 1 276 006 1 176 718 Hyvä arvo 0,09 Alle 50 milj. Alle 0,5 milj.
Viljavuuspalvelun rehutilasto 2009 2011 ( 260 kpl) MJ/kg ka SRV g kg/ka SOKERI g/kg ka min ka max min ka max min ka max Heinä 2011 7,6 8,8 11,1 61 73 110 35 151 349 Heinä 2012 ( 100 kpl) 7,4 8,75 10 27 48 91 39 151 254 Tavoite >9,0 80-90 50-150 Säilörehu 2011 9 10 11,5 30 73 147 1 23 298 Säilörehu 2012 ( 50 kpl ) 9,6 9,7 11 28 60 114 3 141 295 Tavoite >10 90-100 50 Kaura 10 11,95 14,2 62 86 113 Rehutau- 12,1 94 18
Rehun hygieeninen laatu Pilaantunut, homeinen, multainen rehu, ulosteet, ruokinta-astioiden puhtaus -> ruoansulatushäiriöt -> ripulia, ähkyä -> allergiat -> hengitystiesairaudet -> kohtutulehduksia, varhaisluomisia Clostridium botulinium-bakteeri -> riski pienenee jos rehun ka on yli 350 g kg ka tai ph alle 4,5
Ruokinnallinen laatu = rehun koostumus, rehuarvot, sulavuus Hevosten laihtuminen Kasvun hidastuminen Suorituskyvyn heikkeneminen Ruoansulatuskanavan häiriöt -> kaviokuume ( sokeria liikaa) -> lannehalvaus -> lihasjäykkyys -> tammoilla maidontuotannon määrä
Säilörehu Tuore säilörehu kuiva-ainepitoisuus alle 250 g kg ka ph alle 4,2 vaativat muurahaishappoa sisältävän säilöntäaineen estää kosteiden rehujen käymistä estää haitallisten bakteerien kasvua Esikuivattu säilörehu kuiva-ainepitoisuus alle 250-450 g kg ka ph 4,2 4,9 säilöntäaineilla estetään hiivojen ja homeiden kasvua Laaturiskiä pienentää: ph alle 5 Hapettomuus (ei reikiä muovissa) Kosteus/kuiva-aine Säilöntäaineet
Säilöheinä kuiva-ainepitoisuus 450 850 g kg ka hapettomuus estettävä haitallisten mikrobien kasvu (kosteus hyvä alusta kasvulle) -> propioni/ muurahaishappoa + bentsoehappoa homehtumisen estämiseksi Ongelmat: * jälkipilaantuminen, pitkät syöttöajat * kuivaa, vanha kasvusto * korkea sokeripitoisuus jopa yli 300 g kg ka (käymisprosessi puuttuu) -> lihasongelmat, kilpahevosilla -> kaviokuume, siitostammat, ponit ( lihavuus ja vapaa korsirehu edistää)
Heinä Ravinneainepitoisuudet vaihtelevat kovasti Tärkeää: oikea korjuuaste oikea lehti-korsi-suhde ei homeista eikä pölyistä kuiva-ainepitoisuus yli 850 g kg ka Käsitelty heinä Kuiva-ainepitoisuus 700 850 g kg ka Hapotus paalattaessa Varastointi kuivassa Kuivaheinä Ei säilöntäainetta Hyvä; tiivis ja suuri paali Optimikuiva-aine pikku paali 820 850 g kg ka pehmeä pyöröpaali 840 870 g kg ka kova pyöröpaali tiivis kanttipaali 850 880 g kg ka
Hyvän rehun tekeminen on taito: tekniikkaa, säilömistä ja laaturiskien hallintaa!
Vesianalyysit ( 3 vuoden välein ) Hevosten juomaveden laatuvaatimus sama kuin ihmisten talousveden Vedentarve, riippuu -> rehun vesipitoisuudesta -> hevosen iästä -> juomakerroista -> hikoilusta Hevonen juo keskimäärin 30 40 litraa/päivä. Rasituksessa veden määrä kaksinkertaisuus.
Heinän tuottajan/käyttäjän muistilista: Viljavuustutkimukset Lanta-analyysit Lannoituksesta huolehtiminen Säilöntä + mahdollinen säilöntäaineet käyttäminen Varastointi Rehuanalyysit rehunäytteen ottaminen Ruokinnan suunnittelu Ruokinnan tarkistaminen Juomaveden laatu