EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

Transkriptio

1

2 Sammonkatu 8, Oulu p Suomen Ympäristöpalvelu on osa Ahma Insinöörit konsernia EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% Markku Siljander Lautatarhankatu Oulainen Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n. 10 min Näyte 001 : Nauta, lietelanta Näyte otettu : Analyysityyppi : Lanta 2 Tilavuuspaino :1000 kg / m3 Kuiva-aine%: 6,6 LANTA-ANALYYSI Asiakasnumero :26396 Työnumero : Tilatunnus : Näytteiden lkm :2 Merkki : g / t tuoretta g / m3 tuoretta Ravinteisuusluokka lantaa lantaa Kokonaistyppi (N) 2,70 2,70 Tyypillinen Liukoinen typpi (N) Fosfori (P) 1,75 0,57 1,75 0,57 Tyypillinen Tyypillinen Kalium (K) 1,77 1,77 Alhainen Magnesium (Mg) Kalsium (Ca) 0,70 0,91 0,70 0,91 Korkea Tyypillinen Natrium (Na) 0,46 0,46 Korkea g / t tuoretta g / m3 tuoretta Ravinteisuusluokka lantaa lantaa Kupari (Cu) 3,80 3,80 Korkea Mangaani (Mn) 14,10 14,10 Tyypillinen Sinkki (Zn) 22,00 22,00 Tyypillinen Boori (B) 1,40 1,450 - Näytteen ottaja :Suomen Ympäristö Pro Näyte saapui : Tutk. aloitettu : Tutkimusperuste :Tutkimuspyyntö Taulukko1 SUOMEN KESKIARVOT Kuiva-aine % % 8,1 Kokonaistyppi (N) 3,3 Liukoinen typpi (N) 1,8 Fosfori (P) Kalium (K) 0,5 2,9 Magnesium (Mg) 0,44 Kalsium (Ca) 1,3 Natrium (Na) 0,27 Kupari (Cu) 2,6 Mangaani (Mn) Sinkki (Zn) Molybdeeni (Mo) Boori (B) Taulukko2 Hyötysuhde Liuk. N kevät 100% Liuk. N syksy 75% Fosfori Kalium 85% 100% Taulukossa 1 ja 2 on esitetty taulukkoarvot tutkitulle lantalajille. Tiedot ovat peräisin Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdoista niiltä osin kuin ne sitoumusehdoissa on mainittu. Muilta osin arvot on otettu Suomen Ympäristöpalvelun pitkäaikaisista keskiarvoista.

3 Sammonkatu 8, Oulu p Suomen Ympäristöpalvelu on osa Ahma Insinöörit konsernia SISÄLTÄÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 200 KG/1000 M3 Zeoliitti 50% CaCo3 50% Markku Siljander Lautatarhankatu Oulainen Näyte 002 LANTA-ANALYYSI / Sisältää Zeolit-Egoa 200 kg/1000m3 Sekoitusaika n. 6 tuntia Asiakasnumero :26396 Työnumero : Tilatunnus : Näytteiden lkm :2 Merkki : VERTAA Näyte 002 : Nauta, lietelanta Näyte otettu : Analyysityyppi : Lanta 2 Tilavuuspaino :1000 kg / m3 Kuiva-aine%: 6,6 Jos kuiva-ainetta enemmän, niin hivenainemäärät olisi vielä korkeammat Kokonaistyppi ei ole haihtunut sekoituksesta huolimatta g / t tuoretta g / m3 tuoretta Ravinteisuusluokka lantaa lantaa Kokonaistyppi (N) Liukoinen typpi (N) 2,69 1,86 2,69 1,86 Tyypillinen Tyypillinen Fosfori (P) 0,65 0,65 Tyypillinen Kalium (K) Magnesium (Mg) 2,03 0,80 2,03 0,80 Tyypillinen Korkea Kalsium (Ca) 1,08 1,08 Tyypillinen Natrium (Na) 0,53 0,53 Korkea g / t tuoretta g / m3 tuoretta Ravinteisuusluokka lantaa lantaa Kupari (Cu) Mangaani (Mn) 5,20 16,10 5,20 16,10 Korkea Tyypillinen Sinkki (Zn) Boori (B) 24,20 1,50 24,20 1,50 Korkea - Näytteen ottaja :Suomen Ympäristö Pro Näyte saapui : Tutk. aloitettu : Tutkimusperuste :Tutkimuspyyntö Taulukko1 SUOMEN KESKIARVOT Kuiva-aine % Kokonaistyppi (N) % 8,1 3,3 Liukoinen typpi (N) Fosfori (P) 1,8 0,5 Kalium (K) 2,9 Magnesium (Mg) Kalsium (Ca) 0,44 1,3 Natrium (Na) 0,27 Kupari (Cu) 2,6 Mangaani (Mn) 14 Sinkki (Zn) 17 Molybdeeni (Mo) Boori (B) Taulukko2 Hyötysuhde Liuk. N kevät 100% Liuk. N syksy 75% Fosfori 85% Kalium 100% Taulukossa 1 ja 2 on esitetty taulukkoarvot tutkitulle lantalajille. Tiedot ovat peräisin Maatalouden ympäristötuen sitoumusehdoista niiltä osin kuin ne sitoumusehdoissa on mainittu. Muilta osin arvot on otettu Suomen Ympäristöpalvelun pitkäaikaisista keskiarvoista.

4

5 Zeoliitin tuonti EU-alueen ulkopuolelta Sähköpostikeskustelu toukokuussa 2014

6

7

8

9 Kaivosteollisuuden sivutuotteen käyttö lietelannan ammoniumtypen sitojana Erkki Joki-Tokola, MTT Kotieläintuotannon tutkimusyksikkö, Ruukki Johdanto Zeoliiteilla tarkoitetaan alumiinisilikaateista koostuvien huokoisten mineraalien ryhmää. Zeoliitteja käytetään laajalti teollisuudessa, missä niillä on monia käyttötarkoituksia kuten suodatus, hajun poisto, molekyyliseulat ja tunnetuimpana veden pehmennys. Zeoliittejä kutsutaan myös keinotekoiseksi saveksi. Zeoliitit ryhmitellään koostumuksensa perusteella kahdeksaan eri ryhmään. Niiden sisälläkin on kuitenkin kemiallisen koostumuksensa puolesta toisistaan poikkeavia mineraaleja. Yksi ryhmistä on analsiimi tai analsiitti. Se on väriltään valkoinen, harmaa tai väritön hohkasilikaattimineraali. Analsiitti koostuu kiteinä olevasta hydratoituneesta natrium-alumiinisilikaatista. Sen kemiallinen kaava on NaAlSi2O6 H2O. Mineraalissa voi esiintyä pieniä määriä kaliumia ja kalsiumia. Analsiitin ominaispinta-ala on hyvin suuri, minkä ansioista se soveltuu jo mainitulla tavoin suodatinmateriaaliksi. Se toimii selektiivisesti, eli molekyyliseulana, adsorboimalla katiotioneja. Tätä analisiitin ominaisuutta voidaan hyödyntää mm. lannan varastoinnissa. Lannan ravinteista huomioidaan lannoituskäytössä vain mineraalimuodossa olevat ravinteet, eli käytännössä lähinnä virtsan sisältämät ravinteet. Niistä on merkittävin typpi, joka on virtsassa ureana. Urea hajoaa luontaisesti ammoniummuotoon ja siitä edelleen osa aina ammoniakiksi saakka. Jos ammoniakin osapaine lannassa kasvaa liian suureksi, osa ammoniakista haihtuu lannasta. Ammoniakin haihtumismäärä riippuu lannan varastointi- ja levitysmenetelmistä. Varastointivaiheessa ratkaisevin tekijä on lannan varastointilämpötila ja levitysvaiheessa lannan levitystapa. Lannan levitys multaamatta lisää, etenkin keskikesällä tehdyissä levityksissä, varsin merkittävästi ammoniakkihävikin määrää. Maamme ammoniakkipäästöt syntyvät käytännössä kokonaan lannasta. Merkittävin lähde on karjanlanta, koska sitä tuotetaan eniten. Ammoniakin haihtuminen vähentää lannan typpilannoitusvaikutusta ja aiheuttaa täten

10 kotieläintaloudelle tarpeettomia lisäkustannuksia, koska lannasta haihtunut typpi joudutaan kompensoimaan väkilantatypellä. Haitat eivät kuitenkaan rajoitu tähän. Lannan ilmaan haihtunut ammoniakki palautuu maahan kuiva- tai märkälaskeumana ja aiheuttaa ympäristössä rehevöitymistä ja happamoitumista. Lannasta haihtunut ammoniakki ei kulkeudu kauaksi, vaan laskeumat syntyvät lähelle päästökohteita. Kotieläintalouden keskittyminen yhä sekä maantieteellisesti että tilakoon kasvun kautta, kohdentaa ammoniakista syntyvän ympäristöhaitan yhä näkyvämmin alueille, joilla on runsaasti kotieläintuotantoa. Erityisesti eläinrakennuksista syntyvä ammoniakkihävikki voi johtaa ristiriitatilanteisiin kotieläintuotannon ja tilaa ympäröivän asutuksen kanssa, koska ammoniakin haju on voimakas ja epämiellyttävä. Lannan levityksen yhteydessä haitta on kestoajaltaan rajallinen, mutta eläinsuojissa syntyessään jatkuva. Keski-Pohjanmaalle ollaan perustumassa kaivosta, joka valmistaa litiumkarbonaattia. Prosessin sivutuotteena syntyy analsiittiä. Sen yksi vaihtoehtoinen käyttökohde voisi olla karjanlannan ammoniumtypen sitominen. Aineen käytölle mainittuun tarkoitukseen on teoreettisesti kestävät perusteet, mutta näyttö saavutettavissa olevista eduista on vielä heikosti tunnettu. Tämän hanke-esityksen tavoitteena on tuottaa näyttöä teorian tueksi. Lietelannan varastointi- ja lannoituskoe 1. Lietelannan varastointikoe 1.1. Taustaksi Lannan ammoniakkihävikkejä syntyy lannan kaikissa käsittelyvaiheissa; eläinsuojissa, varastoinnissa ja levityksessä. Lietelannalla hävikit ovat tyypillisesti suurimmat levitysvaiheessa, mutta niitä syntyy jo eläinsuojissa lannan talteenoton yhteydessä ja lantavarastoissa niiden täytön ja tyhjennyksen yhteydessä. Ammoniakkihävikin määrää voidaan pyrkiä vähentämään, jos lannan joukkoon lisätään ammoniakki adsorboivaa mineraalia, joka on tapauksessa analsiittiä. Käytännön syistä varastointikoe toteutetaan kuitenkin niin, että analsiimilisäys tehdään lietealtaasta otettavaan lantaerään, eikä lisäystä tehdä jo eläinsuojassa. Eläinsuojassa

11 tapahtuvaa haihduntaa simultoidaan niin, että lantaa varastoidaan analsiittilisäyksen jälkeen ennen levitystä joko ulkolämpötilassa tai huoneenlämmössä. Analsiitin lisäysmäärä perustuu aiempaan tutkimukseen (Forsman et al. 1999), jossa zeoliitin lisäysmäärä naudan lietelantaan oli joko 0,4 tai 0,8 % lannan kuiva-aineiloa kohti. Tässä kokeessa annostelutasona käytetään jälkimmäistä annostelutasoa. Kun lietelannan keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on kuusi prosenttia, lietelantatonnia kohti lisättävä analsiittimäärä on vastaavasti 480 grammaa lietetonnia kohti. Edelleen keskiarvoja käyttäen voidaan laskea edelleen, että analsitin lisäystarve olisi lypsylehmän vuodessa tuottamaa ja varastoitavaa lantamäärää kohti noin 11 kg. Jotta haihtumiselta analsiimilisäyksen myötä säästynyt typpimäärä riittäisi korvaamaan ainekustannuksen analsiinin hinta saisi olla enintään - euroa. Arvio perustuu siihen, että haihtuneelta säästyneen ammoniakkitypen hinta lasketaan ostolannoitteissa olevan typen perusteella.

12 Erikoishapetettu mikrokidejauhe, joka käynnistää sekä ILMASTUS että NOTKISTUSREAKTION LIETE- JA KUIVALANTALASSA. Zeolit-Ego on täysi luonnontuote ja myös LUOMU-hyväksytty. KÄYTTÖKOHTEET: Lietekuiluihin ja -kanaviin jauhetta laitetaan kuiviltaan suhteessa 20 kg /100 m 3. Zeolit-Ego kaadetaan kuiviltaan lietekanaviin, ryhmäkarsinoihin. Sekoitus laitetaan karsinoihin, ritilöille lietekanaviin ja -kuiluihin navetassa, sikalassa ja tallissa. Karsinat, lietekanavat ja -kuilut on helppo puhdistaa Zeolit-Ego-käytön jälkeen. Kuivalantalassa sekoitus kaadetaan looreihin, keruukuiluun tai suoraan lantalaan kerroksittain noin 30 cm välein. ANNOSTELU: Lietelannassa 20 kg Zeolit-Egoa 100m 3 lietelantaa kohti Kuivalannassa 12 kg Zeolit-Egoa 100m 3 kuivalantaa kohti. Ensimmäisillä kerroilla annostelu hieman suurempi. SISÄLTÄÄ: 50% Karbonaatti CaCo3 50% Zeoliitti Perusannostelu: Zeolit-Egoa kuiviltaan edellisen taulukon mukaan suoraan yllämainittuihin paikkoihin. Kastelukannuseosta käytetään ainoastaan pesussa noin 2 dl 10 litraan. VAROITUS! Zeolit-Egoa käsiteltäessä on aina käytettävä hengityssuojainta. Säilytys Kuivassa paikassa Valmistaja Suomen Ympäristö-Pro, Markku Siljander Sisältö 12 kg Made in EU

13 SISÄLTÄÄ: 50% Karbonaatti CaCo3 50% Zeoliitti KÄYTTÖOHJEET: Zeolit-Ego tehoilmastuksessa lietesäiliöön n. kuukausi ennen lietteen levitystä n. 10 kg / 100m 3 suoraan säiliöön, riippuen siitä, kuinka paljon tuotetta on käytetty talven aikana kuilujen kautta. TEHOILMASTUKSESSA lietesäiliö sekoitetaan n. 1 viikko ennen levityksen aloittamista. Sekoittamisen aikana Zeolit-Egoa 5-10 kg / 100 m 3 riippuen siitä, kuinka paljon tuotetta on käytetty talven aikana kuilujen kautta. PUHDISTUKSESSA käytetään kastelukannuseosta n. 2 dl / 10 l vettä ja annetaan vaikuttaa kunnes lika on pehmentynyt. Eri kohteissa pehmenemisaika vaihtelee suuresti. Normaali muutaman millimetrin lanta/lika esim lattioissa, pehmenee noin 2 tunnissa, kun taas vastaavasti esim. lihotussikaloiden karsinaan kerrostunut paksu kerros pinttynyttä likaa/lantaa kestää noin vuorokauden. KUIVALANTALASSA Zeolit-Egoa voidaan kaataa raappalinjoille, mistä seosta menee myös virtsasäiliöön puhdistaen samalla myös virtsaputket. Zeolit Ego voidaan kaataa myös suoraan keruukuiluun. Kuivalantalassa seosta kaadetaan aina 30 cm:n välein. Valmistaja Suomen Ympäristö-Pro, Markku Siljander Made in EU

14 Lisätietoja ja tilaukset Suomen Ympäristöpro Markku Siljander Puh