Henri Karjula. Maria Kiijärvi-Pihkala. Katariina Rantanen

Samankaltaiset tiedostot
Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Liikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Kuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta

Millaista muutosta ollaan tekemässä?

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Hyvinvointi ja liikkuminen

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki Kirsti Siekkinen, LIKES

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin Jukka Karvinen

Ehdotuksia koulupäivän rakenteeksi Jämsänkosken yhtenäiskouluun JOHANNES LEPPÄNEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, LUOKANOPETTAJA OPISKELIJA

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

KOULUN HENKILÖKUNTA PASSIIVISUUDEN PURKUTALKOISSA

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Huoltajakyselyn tulokset: Sepon koulu. Kevät 2018 N = 147

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Monialainen yhteistyö

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin!

Liikkuva opiskelu -ohjelma

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Nykytilan arviointi oppilaitoksille. Näin se toimii NYKYTILAN ARVIOINTI OPPILAITOKSILLE

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Torumisesta tekemiseen, turhautumisesta toimintaan

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

SIMO JANUARY 08, 2015

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Oppilaita 124 luokat E- 6 lk. ja pienryhmä Opettajia 9 Ohjaajia 3 Kuljetusoppilaita noin puolet

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Kuva: Harri Oksanen. Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Perusopetuksen laatukysely 2019

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky Vantaan tulokset Heikki Miettinen

Miten vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta liikennekasvatuksessa?

Transkriptio:

Henri Karjula Maria Kiijärvi-Pihkala Katariina Rantanen

Tässä teidän koululle tarkistuslista. Tarkistuslista on Oma valinta toimintaa tukeva työkalu, jonka avulla voitte kartoittaa koulunne nykytilanteen, määritellä kehittämistarpeet ja seurata Oma valinta toiminnan vaikutuksia koulussanne. Tarkistuslista perustuu Terveyden edistämisen keskuksen (nykyisin Soste) samannimiseen työkaluun. Tarkistuslistaan on poimittu teemoja kolmelta keskeiseltä Oma valinta -hankkeen aihealueelta: liikunta, ravinto ja nuorten osallisuus. Liikunnan lisäämisellä ja terveellisen ruokavalion tukemisella yhtäältä vastataan perusopetuksen opintosuunnitelman tavoitteisiin, ja toisaalta taistellaan lihomisen sekä kakkostyypin diabeteksen yleistymistä vastaan. On tärkeää, että nuoret ovat itse mukana päättämässä koulun arjesta. Oma valinta hankkeessa on vahva usko siihen, että nuorilla on halua ja osaamista vaikuttaa asioihin, jos heillä vain on siihen mahdollisuus. - Pienillä ja mietityillä liikuntahetkien lisäämisellä on merkittäviä vaikutuksia nuorten liikunnalliseen aktiivisuuteen. Nämä vaikutukset ovat yllättävän pysyviä. - Liikunnallinen toimintakulttuuri on koko koulun etu, koska sillä on havaittu yhteyksiä viihtyvyyteen ja koulun työrauhaan. - Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti lasten muistiin, tarkkaavaisuuten sekä yleisiin tiedonkäsittely- ja ongelmaratkaisutaitoihin. - Kouluruokailu lisää kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa oppitunneilla. - Oppilaiden osallisuus lisää kouluviihtyvyyttä ja kouluun sitoutumista.

Täyttäkää lomake Oma valinta -toiminnan alkaessa. Lomaketta täyttävä ryhmä voi koostua vaikka mukana olevien luokkien opettajista, rehtorista sekä koulun oppilashuoltoryhmän jäsenistä. Erityisen tärkeää on se, että mukana on myös oppilaita, esimerkiksi Oma valinta toimintaan mukaan lähteviltä luokilta, oppilaskunnan hallituksesta tai tukioppilastoiminnasta. Määritelkää ensiksi lähtötilanne. Apuna voi käyttää liikunnan, ruokailun ja osallisuuden osa-alueiden kuvauksia. Ympyröikää arviointiasteikolta kuinka hyvin väittämät toteutuvat koulussanne. Kartoituksen jälkeen on tärkeää määritellä kehittämistavoitteet sekä sopia toimenpiteistä. On myös tärkeää eritellä, mitkä asiat ovat opettajien vastuulla ja mitkä sellaisia joissa oppilailla on valta ja vastuu olla mukana. Tätä varten voitte käyttää taulukon oikeanpuoleisia sarakkeita, joihin kirjataan ylös parannusehdotukset sekä aikataulu ja vastuuhenkilö. Täyttäkää lomake Oma valinta -prosessin jälkeen samalla ryhmällä uudestaan. Tarkoitus on tehdä näkyväksi mahdolliset tapahtuneet muutokset ja tehdä jatkosuunnitelmat liittyen edelleen kehitettäviin asioihin.

Oma valinta -hankkeen tavoitteena on nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen kouluarjessa ja uusien toimintamallien kehittäminen nuorten kanssa toimimiseen. Hankkeessa yläkouluikäiset nuoret päättävät, miten terveyttä edistäviä muutoksia tehdään koulun arjessa. Päämäärään pyritään rakentamalla koulun arkeen sopiva nuorten osallistamisen malleja. Mallin avulla taistellaan lihomisen ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymistä vastaan toiminnallisesti ja nuoria kiinnostavalla tavalla. Hanke toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen ( Liikkuva koulu -ohjelma), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, (THL), WAU ry:n, Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen sekä Liikunnan ja urheilun nuorisokomitean (LUNK) kanssa. Keskeisessä roolissa ovat mukaan lähtevät yläkoulut sekä tietysti nuoret. Nuorten Akatemia on kansalaisjärjestö, jonka tavoite on edistää nuorten mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja vaikuttaa merkitykselliseksi kokemiinsa asioihin. Nuorten Akatemia rakentaa toimintamalleja ja tilanteita, joissa nuoret ja aikuiset ovat vuorovaikutuksessa ja jossa on tilaa nuorten arvoille ja ajatuksille. Nuorten Akatemian yhteistyökumppaneita ovat mm. järjestöt, oppilaitokset, kunnat ja yritykset.

RUOKAILU Osa-alue Kuvaus Arvio Mitä pitäisi tehdä? Aikataulu ja vastuuhenkilö Terveellisyys Miellyttävyys Välipalat Oppilaiden osallisuus Ruokakasvatus - Koulussa tarjottava ruoka on kouluruokailuohjeiden mukaisesti terveellistä ja maittavaa. - Oppilaita ohjataan syömään kouluateria kokonaisuutena (esim. lautasmalli esillä, opettaja ohjaa ja toimii mallina). - Salaatti on tarjottu ennen pääruokaa. - Salaatti tarjotaan komponenteittain, ei sekoitettuna. - Ruokailutilat ovat viihtyisät. - Ruokailutilanne on rauhallinen. - Ruokailuajat ovat porrastetut jonojen välttämiseksi. - Ruokailuun on varattu riittävästi aikaa (vähintään 0 minuuttia). - Koulussa on mahdollisuus syödä iltapäivällä omia eväitä tai esim. voileipiä ja hedelmiä on saatavilla. - Virvoitusjuoma- ja makeisautomaatteja ei koulussa ole, mutta vettä on saatavilla koko koulupäivän ajan. - Oppilaat pääsevät itse säännöllisesti mukaan kehittämään oman koulun ruokailua. Esim. kouluruoka-agentti - Oppilaat pääsevät tutustumaan kouluruokalan toimintaan (esim. TET-päivän kautta). - Kouluruokailun kasvatukselliset tavoitteet on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan. - Kouluruokailu ja ruokakasvatus on integroitu koulussa opetettaviin oppiaineisiin. - Terveysteema näkyy kouluarjessa esim. teemaviikkoina, näyttelyinä koulun käytävillä ja ravintoaiheisilla esityksillä koulun juhlissa. Arviointiasteikko: = asia toteutuu hyvin, = asia toteutuu kohtalaisesti, = asia toteutuu huonosti tai on vain puheen tasolla, = emme osaa sanoa

LIIKUNTA Osa-alue Kuvaus Arvio Mitä pitäisi tehdä? Aikataulu ja vastuuhenkilö Välitunnit Oppitunnit - Koulu on rekisteröitynyt Liikkuva koulu ohjelmaan. - Koulun piha mahdollistaa eri ikäisten tyttöjen ja poikien mielekkään ulkona olon ja liikkumisen välitunneilla. - Koulun liikuntasalin ovet on avattu välituntiliikkumiseen. - Koulussa on toiminnallisuuteen kannustavaa välituntiohjausta (esim. harrastevälitunnit). - Koulupäivään on sisällytetty vähintään yksi pitkä välitunti. - Opetuksessa käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä esim. erilaisia harjoitustehtäviä ja toiminnallisia tehtäviä. - Opetustiloja on muokattu siten, että ne tukevat toiminnallisuutta. - Koulupäivän liikunnallistaminen on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja lukuvuositavoitteisiin. - Liikuntaa ja toiminnallisuutta on integroituna teemapäiviin ja tapahtumiin. Koulumatkat Koululiikunta Harrastustoiminta - Oppilaita kannustetaan liikkumaan koulumatkat kävellen tai pyöräillen. - Koulun pihalla on pyörätelineitä, jotka tukevat koulumatkapyöräilyä. - Liikunnanopetus sisältää liikuntamuotoja ja lajeja monipuolisesti. - Oppilaiden mielipiteitä otetaan huomioon liikuntatuntien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. - Liikunnanopetuksessa huomioidaan oppilaan yksilölliset kehittymismahdollisuudet, erityistarpeet ja terveydentila. - Koulussa järjestetään harraste- ja liikuntakerhoja. (esim. WAU-kerhot) - Oppilaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa kerhotoiminnan sisältöön. - Oppilaille annetaan tietoa erilaisista harrastusmahdollisuuksista. - Erityisesti vähän liikkuvia ja erityisryhmien oppilaita pyritään innostamaan ja mahdollistamaan heidän aktivoitumisensa. Arviointiasteikko: = asia toteutuu hyvin, = asia toteutuu kohtalaisesti, = asia toteutuu huonosti tai on vain puheen tasolla, = emme osaa sanoa

VAIKUTTAMINEN JA OSALLISUUS Osa-alue Kuvaus Arvio Mitä pitäisi tehdä? Aikataulu ja vastuuhenkilö Vaikuttamismahdollisuudet Osallisuus - Koulussa toimii oppilaskunta tai muu vaikuttamiskanava, jossa oppilaat toimivat aktiivisesti. - Oppilaita kuullaan heitä koskevissa asioissa esimerkiksi kouluympäristön viihtyisyyden tai oppilaspalvelujen (esim. kouluruokailu, pihasuunnittelu, välituntivälineet) parantamisessa. - Koulussa tehdään säännöllisesti kouluviihtyvyyskysely. - Teknologiaa hyödynnetään oppilaiden kuulemisen työkaluna. - Oppilaat otetaan mukaan opetuksen toiminnallisuuden suunnitteluun. - Koulussa järjestetään terveysteemalla tapahtumia, projekteja, juhlia ja retkiä, joiden suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat mahdollisuuksien mukaan oppilaat, koulun henkilökunta ja vanhemmat. - Yhdessä oppilaiden kanssa on lisätty koulun sisä- ja ulkotilojen viihtyisyyttä. Opettajat - Koulumme opettajilla on riittävät valmiudet (tieto, taito ja tahto) oppilaiden osallistamiseen sekä terveydenedistämistyöhön. - Koulun rooli terveydenedistäjänä nostetaan säännöllisesti keskusteluihin opettajien keskuudessa (esim. opettajainkokouksissa). Arviointiasteikko: = asia toteutuu hyvin, = asia toteutuu kohtalaisesti, = asia toteutuu huonosti tai on vain puheen tasolla, = emme osaa sanoa