Taimiston liikuntapuisto TARVESELVITYS 2015 Lohjan Liikuntakeskus Oy Jukka Vienonen Kimmo Lemberg Sinikka Pohjala 14.4.2015
2 SISÄLTÖ 1. TAIMISTO-TENNARIN LIIKUNTAPUISTO TAUSTAA 3 1.1. Rantakenttien historiaa 3 1.2. Rantakenttien nykykäyttö 3 1.3. Rantakenttien tulevaisuus 5 2. SPORTTIKESKUS TENNARIN JA TAIMISTON ALUEEN NYKYTILA 5 2.1. Taimisto-Tennarin alueen yleiskuvaus ja kaavatilanne 6 2.2. Sisäliikuntatilat 10 2.3. Ulkoliikuntapaikat 11 2.4. Oheistilat 13 3. TAIMISTON LIIKUNTAPUISTON TARPEET 13 3.1. Rantakentiltä siirtyvät alueet 16 3.2. Muut liikuntaan aktivoivat palvelut 17 3.3. Oheistilat 18 4. HANKEEN KIIREELLISYYS 19 5. TAIMISTON LIIKUNTAPUISTON KUSTANNUKSET 20 5.1. Kenttäalueet tekonurmikenttä/tekojää ja pallokenttä 20 5.2. Muut alueen liikuntapaikat ja palvelut 20 5.3. Oheistilat 20
3 1. TAIMISTON LIIKUNTAPUISTO TAUSTAA 1.1. Rantakenttien historiaa Aurlahti sijaitsee Etelä-Suomen suurimman järven rannalla, Rantapuisto kadun varrella. Alueella sijaitsevat kivituhkapintaiset kentät, Rantakenttä I ja II, ovat olleet liikunnan käytössä aina 1950 luvulta saakka. Alueella sijaitseva kenttä alue oli nykyistä huomattavasti suurempi. Kentälle mahtui mm. viralliset mitat täyttävä jääpallokenttä, jota lajia pelattiin kentällä aina 1980 luvulle saakka. Nykyisen Rantakenttä II:n paikalla oli parhaillaan jopa kolme (3) jääkiekkokaukaloa, joista viimeinen poistettiin alueelta 1990 luvulla. Vuodesta 1950 saakka palvelleen vanhan, puisen huoltorakennuksen paikalle rakennettiin uusi huoltorakennus v. 1988. Rakennus maksoi tuolloin n. 1 miljoona markkaa. Huoltorakennuksessa on neljä pukutilaa suihkuineen, toimistotiloja, jotka toimivat pääsääntöisesti koulujen varusteiden varastotiloina. Rakennus palvelee edelleen kenttien käyttäjiä, tapahtumien järjestäjiä ja kesäisin uimarannan käyttäjiä. Vuosien saatossa sitä on peruskunnostettu muutamia kertoja. Aurlahdessa sijaitsee Rantakenttien lisäksi kaupungin suosituin, keskeisin uimaranta leikki- ja kuntoiluvälineineen sekä venelaiturit ja melojien tulikohta, kanoottivaja. Uimarannan kanoottivajan puoleiselle alueella rakennettiin v. 2005 kolme (3) beach wolley kenttää. Aurlahden rantavedessä, venelaitureiden välissä on kanoottipoolo kenttä. 1.2. Rantakenttien nykykäyttö Nykyiset kivituhkapintaiset Rantakentät I (95 x 60 m) ja II (65 x 65 m) ovat tarkoitetut ensisijaisesti jalkapalloon, muihin ulkopallopeleihin ja talvella luisteluun. Rantakentät ovat kesäisin liikunta- ja tapahtumakäytössä huhtikuusta kesäkuuhun ja elokuusta lokakuuhun. Heinäkuussa kentillä on vähemmän toimintaa, mutta yksi suuremmista tapahtumista, Rantajamit, ovat alueella heinäkuussa. Keväällä ja kesällä pallokenttiä käyttävät päivisin keskustan koulut; Lohjan yhteislyseon lukio, Harjun ja Anttilan yläkoulut sekä Tytyrin ja Solbrinkenin alakoulut, huhtikuusta toukokuuhun ja elokuusta syyskuuhun.
Iltaisin ja viikonloppuisin kentät ovat jalkapalloseurojen; Lohjan Pallo ry:n ja FC Lohja ry:n, harjoitusvuorokäytössä huhtikuusta kesäkuuhun sekä elokuusta syyskuuhun. Kevään ja kesän vakiovuorokäyttö kestää kahdeksan (8) viikkoa, 34 tuntia viikossa, yhteensä 272 tuntia, harjoittelijoita 20 tunnissa - suoritteiden määrä 5 440 suoritetta. Rantakenttien käyttö jalkapallon harjoituksiin vähenee kesäkuusta lähtien aina syyskuuhun saakka, koska Lohjan nurmikentät ovat tuolloin käytössä. Kentät ovat syksyllä harjoitus- ja ottelukäyttö on kahdeksan (8) viikkoa, 8 10 tuntia viikossa, käyttäjiä keskimäärin 15 25 tunnissa, yhteensä suoritteita runsas 1 400 Pelkästään jalkapallo-otteluja kentillä pelataan 25 30 ottelua kevään ja syksyn aikana. 4 Alueen tapahtumakäyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Vesiliikuntajärjestöt, Lohjan Seudun Soutajat, Lohjan Purjehtijat, Lohjan Laivurit ja Melanvääntäjät, ovat suurimpia tapahtumajärjestäjiä alueella. Seurat käyttävät ensisijaisesti alueen huoltorakennusta sekä kenttien paikoitusalueita ja osaa kenttäalueista lisäpaikoitukseen. Lisäksi sirkukset, tivolit, agility-harrastajat, erilaiset nuoriso- ja liikuntatoimen tapahtumat käyttävät kenttäaluetta ja huoltorakennusta. Kesällä uimarannan käyttäjät, beach volleyn pelaajat sekä vesillä liikkujat käyttävät enimmäkseen huoltorakennusta. Talvella isompi pallokenttä (R I) jäädytetään luistinradaksi sääolosuhteista riippuen. Lohjalaisten luistelukäyttö Rantakentällä riippuu kauden pituudesta, ollen pääsääntöisesti ajalla 15.12. 15.3. Keskiarvoisesti käyttöä on 10 viikkoa talvessa, 20 käyttötuntia tuntia viikossa, yhteensä 200 tuntia ja suoritteita n. 6 000. Liikuntatoimen ilta- ja viikonlopun vakioharjoitusvuorojen ja luistelukauden suoritteiden kokonaismäärä Rantakentillä n. 12 840. Sitä käyttävät päivisin keskusta-alueen koulut. Iltaisin ja viikonloppuisin luistinrataa käyttävät keskustan asukkaat sekä talvitapahtumat. Säännöllistä organisoitua vakiovuorotoimintaa luistinradalla ei ole. Pienempi Rantakenttä II on jäädytetty vain kolkkaseuran harjoituskäyttöön. Kenttä on ollut talvisinkin enenevässä määrin lisäpaikoitusalueensa tapahtumissa. Huoltorakennusta käyttävät luistelijoiden lisäksi retkiluistelijat. Kouluille vuonna 2012 tehdyn ja vuonna 2015 uusitun tarvekyselyn mukaan koulujen keskimääräinen käyttöaika Rantakentillä on 16 viikkoa, huhtikuusta toukokuun loppuun ja elokuun alusta syyskuun loppuun. Käyttötunteja kertyy viikossa 25 30, kävijöitä on 25-30 oppilasta tuntia kohden. Luokkaryhmien määrä yhtäaikaisesti alueella vaihtelee yhtäaikaisesti 3 6. Yhteensä koululaiskäyttäjiä on keväisin ja syksyisin 14 400. Luistelukautena, n. 10 viikkoa, koululaisten käyttötunnit ja käyttäjämäärät ovat kesän ja kevään kaltaisia. Koululaiskäyttäjiä on talvisin lähes 7 500. Rantakenttien koululaisten kokonaissuoritteiden määrä on 21 900.
5 Koulujen alueella harrastamat lajit: pesäpallo, jalkapallo, beach volley, lacrosse, ultimate, viitepelit, seurapelit mm. petanque, sekä taitoluistelu, luistelu ja jääkiekko. 1.3. Rantakenttien tulevaisuus Aurlahdessa sijaitsevat kenttäalueet ovat pienentyneet koko ajan. Kenttien väliselle alueelle rakennettiin Rantapuiston kävelytien jatkeena järvenrantaan johtaja koivukuja ja Rantakenttä I:n Rantapuistokadun puolelle rinnekatsomot. Aitaelementit rakennettiin erottamaan suurempi kenttäalue huoltorakennuksesta. Viimeksi kesällä 2012 osa Rantakenttä I alueesta asfaltoitiin paikoitusalueeksi. Kaavallisesti nykyisten Rantakenttä-alueiden käyttö painottuu tulevaisuudessa enemmän tapahtuma- ja puistokäyttöön. Valtuuston v 2014 hyväksymässä keskustan osayleiskaavassa alueet ovat lähivirkistysaluetta (VL-1), kaupunkikeskustaan liittyvää rantapuistoa. Alueelle voidaan osoittaa ranta- ja liikuntapalveluja, kulkuyhteyksiä ja pysäköintiä asemakaavassa tai yleisen alueen suunnitelmassa tarkemmin esitettävällä tavalla. Keskustan osayleiskaava ei ole lainvoimainen. Nykyisessä asemakaavassa kenttä-alue on puistoa (VP-11), jolla avoin maisematila tulee säilyttää ja jolla sallitaan erilaisten tapahtumien järjestäminen. Kaupungilla on erilaisia suunnitelmia ja hankkeita Aurlahden ja läheisen Porla-alueen kehittämiseksi. Hankkeet sisältävät alustavia suunnitelmia mm. ravintolan ja kesäteatterin rakentamisesta katsomoineen Aurlahteen, ja näin ollen niillä olisi toteutuessaan vaikutusta kenttäalueiden liikuntakäyttöön. 2. SPORTTIKESKUS TENNARIN JA TAIMISTON ALUEEN NYKYTILA
6 2.1 Taimisto-Tennarin alueen yleiskuvaus ja kaavatilanne Alue sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä Karstuntien ja Taimistonkadun välisellä alueella. Alueelle on hyvät ajoneuvo- ja kevyenliikenteen yhteydet, ja se on hyvin saavutettavissa. Liikuntapuistolle kaavailtu alue on voimassaolevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastoaluetta, ja liikuntapuiston saaminen alueelle edellyttää kaavamuutosta. Liikuntapuiston alue on osa noin 16 hehtaarin suuruisen alueen kaavamuutosta, jonka laadinta on käynnistynyt alkuvuonna 2015. Taimiston ja Tennarin asemakaavan muutos L16 sisältyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 20.1.2015 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vv. 2015 2017. Pohjoisosa, jonne liikuntapuistoa kaavaillaan, on rakentumatonta viljelyaukeaa ja kesantoa, joka muodostaa kulhomaisen maastonmuodon viettäen samalla pohjoiseen. Viljelyaukeaa rajaa idästä korkea meluvalli Karstuntien reunassa. Taimistonkatu rajaa aluetta länsipuolelta ja teollisuusrata pohjoisessa. Taimistonkadun alkupäässä on taimimyymälä ja Taimistonkadun länsipuolella on Hiidensalmen tiivistä vanhaa pientaloaluetta. Alueen itäpuolella on Tytyrin kaivosaluetta. Kaavailtu liikuntapuisto liittyy etelässä Tennarin Sporttikeskukseen, jonka hallit, tenniskentät (ulkokentät) ja paikoitusalueet sijoittuvat maastollisesti korkeimpaan kohtaan. Maaperä tulevan liikuntapuiston alueella on savea ja saraturvetta. Vuonna 2005 laaditussa pohjatutkimuksessa on alue arvioitu perustamistavaltaan normaalisti rakennettavaksi alueeksi lukuun ottamatta kapeaa aluetta alueen keskellä, joka edellyttää paalutusta. Kaava-alue sijoittuu Lohjanjärven valuma-alueelle ja keskellä viljelyaluetta kulkee etelä-pohjoissuunnassa oleva oja. Pintavesien kulkua on ohjattu Karstuntien katualueen toteutuksen yhteydessä. Hulevesiä on tarpeen tarkastella asemakaavatasolla. Taajamaosayleiskaava Lohjan kaupunginvaltuuston 17.4.2013 hyväksymässä taajamaosayleiskaavassa, jonka tarkoitus on ohjata alueen asemakaavoitusta, kaava-alueen eteläosaan Tennarin alueelle on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alue PY2, joka on tarkoitettu pääasiassa julkisille opetus-, sivistys-, urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toiminnoille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille. Tennarin pohjoispuolelle Taimiston alueelle on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alue VU, joka on tarkoitettu pääasiassa ulkoliikuntaan. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan rakentamista ja toimintoja. Taimistonkadun viereen ja kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu pientalovaltaista asuinaluetta AP1, joka on tarkoitettu pääasiassa olemassaolevalle tai voimassaolevan asemakaavan mukaiselle pientalovaltaiselle asumiselle. Taajamaosayleiskaava ei ole lainvoimainen.
Ote taajamaosayleiskaavasta (Lohjan kaupunki). 7
8 Asemakaavat Taimisto-Tennarin kaava-alueella on voimassa useita asemakaavoja, joissa alueelle on osoitettu - Taimistonkadun ja Taimistonkujan katualuetta / osa kaavaa AK459, voimaantulo 18.3.2009 - Karstuntien katualuetta / osa kaavaa AK445, voimaantulo 15.8.2007 - kortteli 178 urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YU, (Sporttikeskus Tennari), lähivirkistysaluetta VL, Rantapuiston katualuetta ja liittymä Karstuntielle / osa kaavaa AK444, voimaantulo 15.8.2007 - Notkokujan katualuetta / osa kaavaa AK322, voimaantulo 30.3.1998 - kortteli 172 ja korttelin 188 osa, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta T-3 ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten aluetta YO, puistoaluetta ja Marjakujan katualuetta / osa kaavaa AK200, voimaantulo 17.6.1980 - korttelinumeroita ja kaupunginosia on muutettu asemakaavalla AK207 vuonna 1981. Karstuntie sijoittuu nykyisessä kaavassa katualueelle, joka ulottuu osittain suunniteltavan liikuntapuiston alueelle. Liikuntapuistolle kaavailtu alue on kaavoitettu ajantasaisessa asemakaavassa (ote asemakaavasta seuraavalla sivulla) teollisuus- ja varastoalueeksi. LLK Oy:n hallitus on esittänyt, että Tennarin VU-alueen kaavavaraus tulee toteuttaa mahdollisimman laajana, koska sinne tulisi sijoittua Aurlahdesta siirtyvien ja koulukeskuksia palvelevien pallokenttien lisäksi lähiliikunta-alue sekä pukusuoja- ja huoltorakennuksia ja paikoitustilaa.
Ote ajantasa-asemakaavasta (Lohjan kaupunki). Taimiston liikuntapuiston alustava alue merkitty vihreällä. 9
10 2.2 Sisäliikuntatilat Tausta Keskustan alueen koulujen liikuntatilojen puute synnytti tarpeen rakentaa riittävän iso liikuntahalli ja sisätenniskentät Lohjalle vuonna 1986. Hanketta varten perustettiin Lohjan Liikuntahallit Oy Tennari. Hallin rakentaminen alkoi 1986 ja se rakennettiin seurakunnan omistamalle vuokratontille. Tontin kokonaispinta-ala oli 34.314 m2 ja rakennusoikeus tuolloin 8 578 m2. Vuokrasopimus tehtiin 50 vuodeksi 31.12.2035 saakka. Rakennetun hallin pinta-ala oli 4 067 m2 ja tilavuus 29.754 m3. Hallin rakennuttajana toimivat Lohjan Liikuntahallit Oy/Rakennusliike Salopojat Ky. Tennari sisälsi ensimmäisessä vaiheessa palloiluhallin, tennishallin sekä toimistoosan. Palloiluhallissa oli, sittemmin poistettu, 350 hengen nk. kasettikatsomo ja hallin toisen kerroksen tennishallin irralliset, puiset piippuhyppy- katsomot II-kerroksessa. Tennari vihittiin käyttöön 6.1.1988. Saman vuonna järjestetyn nimikilpailun voitti Tennari nimi. Tiloissa toimi yksityinen kahvila-ravintola aina vuoteen 1995 saakka. Oma kuntosali perustettiin II kerrokseen v. 1991. Uimahallin peruskunnostuksen alettua vanhan uimahallin kaikki ilmanpainelaitteet siirrettiin Tennariin ja II-kerroksen aulatilaan tuli toinen kuntosali vuonna 1997. Tenniskenttien katsomot poistuivat aulatilasta. Kuntosalin ja tenniskenttien yläkatsomon väliin rakennettiin v. 2006 parvekelasit äänieristeeksi, koska kuntosalissa alkoi ohjatut kuntosali-circuit ryhmät. Yksityisen kahvila-ravintolan jälkeen v. 1995 tiloihin tuli Länsi-Uudenmaan Ammattikoulutusyhtymän opetusravintola, joka toimi tiloissa vuoteen 2006. Tämän jälkeen tiloissa on toiminut Lohjan Seudun Kuvataidekoulu, jonka käytössä ovat alakerran ravintola- ja kokoustilojen lisäksi yläkerran toimistotilat. Vuonna 2003 käynnistyi kaupungin toimesta voimailutilojen suunnittelu Tennarin Tytyrin puoleisella alueella. Voimailutilat, johon kuuluvat alakerran kahteen (2) osaan jaettava tatamisali sekä II-kerroksen väliseinällä jaettavat nyrkkeily- ja voimailusalit, valmistuivat keväällä 2005. Molemmissa kerroksissa on omat pukutilat. Tatamisalin itse tatami oli ensimmäisiä nk. kelluvia pohjaratkaisuja. Salista tuli valmistuttuaan yksi Suomen parhaimmista. Painisali sai täysmittaisen painimolskin ja nyrkkeilytila siihen aikaan moderneimman nyrkkeilykehän.
11 Vuonna 2009 Tennarin liikuntapaikka- tarjonta laajeni entisestään. Lohjan yhteislyseon lukion laajennuksessa koulun oma liikuntasali otettiin opetustiloiksi. Lukion liikuntatilat, lukiosalin, pukuhuone-, varasto- ja opettajien työtiloineen rakennettiin Tennarin yhteyteen, hallin Aurlahden puoleiseen päätyyn. Viimeksi Tennarin vahtimestareiden työtilaa laajennettiin, hallin aulaan rakennettiin yleisö WC:t. Palloiluhallin vanha lattia uusittiin ja kasettikatsomo poistettiin. Hallin alkuaikoina kävijämäärät olivat noin 60 000. Vuodesta 1997 lähtien hallin kävijämäärät vakiintuivat v. 2000 saakka n. 58 000 kävijään. Nyttemmin kävijämäärä on kolminkertaistunut. Nykytila Sporttikeskus tennarin tämänhetkiset sisäliikuntatilat: - palloiluhalli, 893 m2 - tennishalli (2 sisäkenttää), 1 416 m² - lukiosali 450 hengen katsomo, 1 513 m² - kamppailu- ja voimailuhalli (tatamisalit 1 kerros, nyrkkeily- ja painisalit 2. kerros), 964 m² - tilojen yhteydessä olevat puku- ja pesutilat - yhteensä kymmenen (10) sekä - pieni ja suuri kuntosali, 44 m2, 117 m² Lisäksi alakerrassa hallin vahtimestaritilat ja yleisö WC:t, 2. kerroksen tiloissa henkilökunnan sosiaalitilat sekä varastotiloja, 1 191 m2. Luksian, Länsi-Uudenmaan koulutusyhtymä, omistamissa toimisto- ja luokkatiloissa toimii tällä hetkellä Lohjan Seudun Kuvataidekoulu vuokralla, 600 m² Sporttikeskus Tennarin kokonaisneliämäärä on 6 738 m². Suurimpina käyttäjäryhminä tiloissa ovat Lukion, Anttilan ja Harjun koulujen lisäksi salibandyn, kamppailu- ja voimailulajien sekä tenniksen liikuntajärjestöt, LLK Oy:n liikuntaryhmät ja yksittäiset kuntosali- ja sulkapalloasiakkaat Haasteet Toiminnan laajetessa Tennarin suurimmiksi ongelmiksi ovat muodostuneet - kasvava kävijämäärä mm. kuntosalissa, samanaikaisesti alkavat harjoitusvuorot eri liikuntapaikoille ja lisääntyneet turnaukset, ottelut, tapahtumat - ruuhkautuva liikenne, mm. saattoliikennejärjestelyt sekä paikoitustilojen riittämättömyys tapahtumissa - toimisto-/tuomari- ja kahvitilojen puute mm. erilaisissa tapahtumissa - riittävän ison kuntosalin puuttuminen, nykyinen. iso kuntosali on käytävätilassa. - Tennarin nykyisten kuuden (6) ulkomassakentän kunnossapito on haastavaa ja vaatii runsaati henkilösresursseja. 2.3 Ulkoliikuntapaikat Tausta Tennarin palloilu- ja tennishallihankkeen yhteydessä v. 1988 alueelle rakennettiin kolme (3) massatenniskenttää yläkentät. Vuonna 1998 toteutuneen Lohjan uimahallin saneerauksen ja laajennuksen suunnittelun alettua silloiset Harjun kolme (3) massatenniskenttää siirrettiin pois laajennuksen tieltä. Nk. alakentät rakennettiin vuosina 1996 ja 1997 Tennarin alueelle. Ne sijaitsevat alempana aiemmin rakennettuihin kenttiin nähden.
12 Nykytila Tällä hetkellä alueella on kuusi (6) tiilimurskapintaista massatenniskenttää. Kentät ovat käytössä vuosittain ainoastaan kesäkäytössä ajalla 15.5. 15.9., säistä riippuen noin neljä (4) kuukautta vuodessa. Tennarin massatenniskenttiä käyttävät tennisseura, Lohja-Tennis ry, ja yksittäiset tenniksen pelaajat. Tennisseurassa on jäseniä 180, joista alle 19 vuotiaita on 73. Lisäksi seuraan kuulumattomia lajin harrastajia arvioidaan olevan lähes sata. Kesällä tenniskenttiä käyttävät runsaasti mökkiläiset. Koulujen käyttö tenniskentillä keskittyy touko- ja elokuulle. Tenniskentät ovat aidatut. Karstuntien ja hallin pihan puoleisilla sivuilla on puiset rinnekatsomot. LLK Oy:n omistama toimistoparakki on Tennisseuran käytössä toimistona ja tenniskenttien hoitovälineiden varastona on toinen parakki. Haasteet - Ulkomassatenniskenttien tapahtumajärjestäjien käytössä ei ole tällä hetkellä kunnollisia toimisto-, kokous- tai kioskitiloja. Myöskään Sporttikeskus Tennarissa ei ole tällä hetkellä kahviotiloja lainkaan. Ulkotenniskenttien käyttäjät riisuvat ulkotenniskentät jalastaan tullessaan Tennarin sisätiloihin. - Ulkotenniskenttäalueella on kaksi vanhaa, huonokuntoista parakkia tenniskenttien hoitokaluston varastona ja kilpailukansliana.
13 2.4 Oheistilat Paikoitusalueet Voimailutilojen rakentamisen yhteydessä ulkoalueelle perustettiin 60 autopaikkaa. Lukiosalin rakentamisen yhteydessä alueelle rakennettiin kevyenliikenteen väylä ja lisättiin paikoitusalueita. Tällä hetkellä Tennarin alueella on yhteensä 130 autopaikkaa. Hallin monipuolinen toiminta vaatisi n. 180 autopaikkaa. Liikennejärjestelyt Henkilöliikenne, asiakkaiden tuonti-/vienti, on erittäin vilkasta iltaisin ja paikoitusalueet ruuhkautuvat erityisesti tapahtumien aikana. Paikoitusalueiden riittävyys, liikenteen sujuvuus jatkossa tulee suunnitella ja ottaa huomioon alueen laajentuessa. Tennarin sisääntulotien jälkeinen kurvi oikealle käännyttäessä on niin jyrkkä, ettei linja-auto pysty ajamaan siitä suoraan. 3 TAIMISTON LIIKUNTAPUISTON TARPEET Rantakentältä siirtyvien toimintojen ja ulkotenniskenttien tarpeiden lisäksi Tennari-Taimiston aluetta tulee ajatella koko ajan kasvavan Tennarin käyttäjämäärän näkökulmasta ja sitä tulee kehittää Lohjan toisena, keskeisenä urheilukeskuksena Harjun lisäksi. Tennarin nykyiset tilat ja nyt suunnitteilla oleva Taimiston liikuntapuisto olisivat osa tulevaa nk. Tennarin urheilukeskusta. Alueesta tulisi monipuolisempi, keskustan aluetta palveleva toinen Lohjan urheilukeskus Harjun alueen lisäksi. Liikuntapaikkojen ja alueen palvelujen kehittämistä puoltaa - alueen keskeinen sijainti, - hyvä saavutettavuus hyvät ajoneuvo- ja kevyenliikenteen yhteydet - koulujen nykyinen Tennarin sisätilojen käyttö ja koulujen läheisyys, kilometrin säteellä ovat mm. Lohjan yhteislyseon lukio, Anttilan yläkoulu, Tytyrin alakoulu ja Solbrinkens skola sekä kaksi (2) päiväkotia. - lähialueiden kasvava asutus tulevaisuudessa. Liikuntapuiston kehittämisen tavoitteita ovat: - mahdollisuus sponttaaniin liikuntaan koululiikunnan ja organisoidun liikunnan lisäksi - luoda alueelle monipuolinen lähiliikuntapaikka, joka aktivoi liikkumaan koululaisten lisäksi lohjalaisia ja alueen alati kasvaa asujaimistoa - nykyaikaiset kenttäratkaisut pintamateriaalien helppohoitoisuus, turvallisuus ja monikäyttöisyys
14 - alueen hyvä saavutettavuus, turvallisesti kävellen ja pyörällä, - suunnitellun liikuntapuiston alueen säilyttäminen autottomana - koko Tennarin ja liikuntapuiston turvalliset liikennejärjestelyt ja paikoitusalueiden riittävyys sekä joustava liikennöinti mm. tapahtumissa ja otteluissa. Koulujen käyttö Rantakentät korvaavia kenttiä Taimiston alueella tulevat käyttämään Lohjan yhteislyseon lukion lisäksi enenevässä määrin Anttilan ja Tytyrin koulut, Solbrinkens skola sekä osin Harjun koulu. Mikä merkitsee, että alueella on yhtäaikaisesti 3-4 eri koulun useampi oppilasryhmä. - nykyaikainen kenttäpinnoite lisää koulujen käyttöaikaa 1 2 viikkoa, huhtikuun alusta toukokuun loppuun ja elokuusta syyskuun loppuun (KA) 17 viikkoa, 25 35 tuntia viikossa, käyttäjiä 25 38 tunnissa ja käyttäjäryhmiä 3 8, suoritteiden määrä runsas 15 000. - talvella luistinkenttä/tekojää on koulujen käytössä (KA) 10 viikkoa, 25 35 tuntia viikossa ja käyttäjiä 25 38, kaudessa tunteja yhteensä 300 tuntia, talviliikunnan suoritteita 9 500. Arvio koululaisten kokonaissuoritteiden määrästä Taimiston alueella on 24 500. Kouluille vuonna 2012 tehdyn ja vuonna 2015 uusitun kyselyn mukaan kenttäalueiden käyttö mahdollisen siirtymisen jälkeen Tennariin, ei vähene vaan päinvastoin kasvaa nykyisestä; - hiekkatekonurmen pidempi käyttöaika lisää myös koulujen vuosittaista käyttöä 2 3 viikolla, - Tytyrin koululle saavutettavuus paranee ja - lukiolle ja Anttilan koululle sekä osin Harjun koululle ulkoliikunnan suorituspaikat tulevat sijainniltaan lähemmäksi ja lähelle nykyisiä koulujen käyttämiä sisäliikuntatiloja - siirtyminen sään salliessa kävisi nykyistä helpommin Tennarin lukiosalista, palloilu- ja tennishalleista ulkokentälle. Jalkapallon organisoitu vakiovuorokäyttö kasvaa huomattavasti Taimiston alueella nykyaikaisen kenttäpinnoitteen myötä isolla kentällä; - kausi pitenee huhtikuun alusta kesäkuun puoleen väliin sekä elokuusta lokakuun alkuun, kausi on kokonaisuudessa 24 26 viikkoa - jalkapalloseurojen kasvavan harjoitus- ja ottelukäytön lisäksi, kenttiä käyttävien järjestöjen määrää lisääntyy nykyisestä kahdesta neljään viiteen järjestöön - vakioharjoitusvuoroja tulee olemaan 35 40 tuntia viikossa, osallistujia harjoitusvuorolla keskimäärin 18 25, kokonaissuoritteita runsas 20 000. Jalkapallo-otteluiden määrä nykyisestä (25) lähes kolmikertaistuu uudella kentällä. Lohjalla on tällä hetkellä kaikkiaan yhdeksän (9) eri jalkapalloseuraa sekä yksi (1) amerikkalaisen jalkapallon seura. Keskustassa ja sen tuntumassa on kolme (3)
15 jalkapalloseuraa: Lohjan Pallo ry, Virkkalan Tarmo ry ja FC Lohja ry, Lohjan Jalkapalloklubi ry., jotka tällä hetkellä käyttävät pääsääntöisesti Rantakenttiä toiminnassaan. Lisäksi jalkapalloa harrastavia seuroja ovat: FC Saukkolan Pallo ry, Karjalohjan Biisonit ry, Sammatin Sampo ry, Nummen Hukat ry ja FC Rahi ry. Seuroissa on jalkapallojunioreita yhteensä 1 163, aikuisia jalkapallon ja amerikkalaisen jalkapallon harrastajia yhteensä 617. Kaikkiaan Lohjalla arvioidaan olevan lajin harrastajia lähes 2 000. Jäädytettäväksi suunniteltu iso kenttä/tekojää on talvella lohjalaisten luistelukäytössä, talviolosuhteita tai kenttäratkaisusta riippuen iltaisin ja viikonloppuisin vähintään 10 viikkoa. - käyttötunteja 36 39 viikossa, tunteja kaudessa 375, käyttäjiä n. 20 tunnissa ja suoritteita 7 500. Alueelle suunniteltu pienempi kenttä jätetään vapaasti koulujen ja alueen asukkaiden sekä tapahtumien käyttöön. Liikuntapuiston suunnittelun lähtökohdaksi on sovittu maisema-arkkitehti Iida Juurisen vuonna 2012 kaupungin kaavoitustoimen ja LLK Oy:n yhteistyössä laatima Taimiston ideasuunnitelma. Idealuonnos 2012, Iida Juurinen.
16 3.1 Rantakentiltä siirtyvät alueet Aurlahdesta siirtyvät kentät sijoittuisivat Taimiston liikuntapuistoon, Karstuntien ja Taimistokadun väliselle alueelle. Sporttikeskus Tennariin nähden kenttäalueet ja lähiliikuntapaikat sijoittuvat ulkotenniskenttien jatkeeksi alikulun poispuoleiselle alueelle. Kenttäaluevarauksissa tulee ottaa huomioon lisäksi turva- ja lumialueet, suojaaidoitus sekä kenttien kilpailutoiminnan tarpeet esim. lämmittelyalueet ja katsomot. Rantakentältä Taimiston liikuntapuiston alueelle siirtyvät liikuntapaikat/-alueet; Täysmittainen jalkapallokenttä (R I) kenttä kumirouhetekonurmella ja jäähdytysputkistolla + jäähdytyslaitteisto kontissa (kylmäsiirtonesteineen), koko kenttä tekojäänä - kumirouhetekonurmipintainen (65 x 105 m) pallokenttä, jolloin kenttä on mahdollista jakaa puoliksi, tekonurmipinnoitteen tulee soveltua niin koululiikunnan (jalkapallo, pesäpallo) sekä jalkapallon harjoittelu-ottelukäyttöön, nukkapituus 40 55 mm - kentästä osa tai se kokonaan tulee suunnitella tekojääksi jos vain osa siitä tulisi tekojääksi, on se haaste perustamisen/painumisen kannalta. Käytönkin kannalta koko kentän tekojää puoltaa suunnittelun lähtökohtana paikkaansa. Koska Etelä-Suomen talviolosuhteet ovat vaihtelevat ja huonot, puoltaa sekin tekojääradan rakentamista keskustan alueelle. Lohjalla on pystytty luistelemaan luonnonjäillä keskiarvoisesti 15.12. - 15.3. Tekojää pidentäisi luistelukautta kahdella (2) kuukaudella - 1.11. - 1.4. Kenttä suositellaan perustettavaksi maanvaraisesti ja sen tasaus noudattelee nykyistä maanpintaa. Tasauksen nostaminen edellyttää riippuen nousun suuruudesta pohjanvahvistustoimenpiteitä tai kevennysrakenteita, jolloin kustannukset kasvavat. Tekojään jäähdytyslaitteisto vaatii huomattavasti sähköä. Sähkön riittävyys tulee tarkistaa mielellään jo yleissuunnittelun yhteydessä. Kivituhkapintainen pallokenttä/kaukalo (R II) - pienempi, kivituhkapintainen pallokenttä (40x60m) pienpeleihin ja koulujen käyttöön, johon voidaan perustaa jääkiekkokaukalo - tekonurmikentän/tekojään perustamisessa tulee tutkia vaihtoehtona pallokenttäalueenkin rakentamista tekojääksi, mikä olisi samanaikaisesti helppo toteuttaa Huoltorakennus I - neljä (4) puku- ja pesutilaa, kaksi (2) pojille ja kaksi (2) tytöille pukuhuonesuositus 30 m² per pukutila ja lämminvesisuihku joukkueen neljää (4) pelaajaa kohden, KA neljä (4) suihkua per pukutila, pukuhuoneet on oltava lämmitettäviä ja lukittavia. - erikseen tuomarien/opettajien puku- ja pesuhuone yhteiskäytössä - 20 m² - koulujen ja vakiovuorokäyttäjien välinevarastotilat, erikseen päivä- ja iltakäyttäjille, n. 9 m² yhteensä 18 m². Tilatarve n. 160 m².
17 Kenttiä palvelevat oheistilat määräytyvät sen mukaisesti ovat ne jalkapallon kilpailukäytössä, jolloin Suomen Palloliiton (SPL) luokitus määrittelee oheistilojen kokoa. Nykyisin lohjalainen jalkapallo on luokkatasoa 3., mutta suunnittelussa lähdetään tasosta 4. Huoltorakennus tulisi sijoittua lähelle Taimiston alueelle suunniteltuja kenttäalueita. Kenttien valaistus, aitaus sekä koko alueen valaistus - kenttäkohtainen valaistus tulee palvella myöhään syksyyn ja talvella luistelukautena - tekonurmikentän/tekojääkenttä tulee aidata - koko alueen valaistus Rinnekatsomo - Rantakenttä I:n Rantapuiston puoleisella sivulla on rinnekatsomot. Näiden toteutus Taimiston alueelle voisi suunnitella olemassa olevien meluvallien reunoille ja mahdollisesti katettuna, jolloin katos toimisi melusuojana. Paikoitusalueet, lisätarve 150-180 paikkaa - kenttien paikoitusalueiden määrän lisäksi tulee ottaa huomioon lähiliikuntapaikkojen autopaikoitustarve, vaikkakin Taimisto liikuntapuisto tulee rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä. - lähialueen lukion ja yläkoulujen alueen käyttö tulee lisääntymään, jolloin mopo-auto ja mopo paikoitustarve lisääntyy nykyisestä. Lohjan ainoa ulkotekonurmikenttä on Kisakallion Urheiluopistolla. Kaupungissa ei ole lainkaan kaupungin omistamaa täysmittaista ulkotekonurmikenttää. Lohjan kuplahallissa on tekonurmipinta. Hallin käyttökausi on marraskuu-maaliskuu, joten sen kanssa tekonurmikenttä, joka talvella toimisi luistinradaksi, ei kilpaile. Tekonurmen rakentamista puoltaa mm. sen käytettävyys, tekonurmi mahdollistaa käytön hyvin pitkään syksyllä ja aikaisin keväällä. Kenttä on kunnossapitokustannuksiltaan edullisempi ja hoitovapaampi. Vaikka Rantakenttien käyttäjämäärä on viime vuosina selkeästi laskenut, on vastaavasti kaupungin alueen nurmikenttien käyttö tällä hetkellä yli käyttötuntisuositusten. Nurmikenttien käyttöaika on rajattu 15 18 tuntiin viikossa ja kentät ovat käytössä normaalisti neljä (4) kuukautta vuodessa. 3.2 Muut liikuntaan aktivoivat palvelut Rantakentiltä siirtyvien palvelujen lisäksi Taimiston alue tulee nähdä ja suunnitella koko keskustan alueen lähiliikuntapaikkana. Nykyisen alueen asukasmäärä tulee kasvamaan mm. Hiidensalmessa ja Taimiston alueen asuntorakentamisen myötä. Koulujen liikunnanopetusta ja lähialueiden asukkaiden liikuntaan aktivoivat palvelut sijoittuisivat Karstuntien länsipuolelle sijoittuvien kenttien ja Taimistonkadun itäpuolelle suunniteltujen asuintonttien väliselle alueelle. Toimintojen sijoittelussa ja rajaamisessa sekä maastonmuotoilussa otetaan huomioon asuinalueen läheisyys.
Alueen tulisi tarjota tekonurmi- ja pallokentän lisäksi mahdollisuus omaehtoiseen ja sponttaaniin liikuntaan, pienpeleihin mahdollisuus oleskeluun. Lasten liikunta - leikkipaikka erilaisia pienemmille lapsille sopia leikkivälineitä turva-alustalla, aluevaraus 400 m² Nuorten liikunta - parkour 5 7 laitetta käsittävä alue turva-alustalla, aluevaraus n. 450 m² - katukoris/koripallo pelialue 26/28 x 15 m, 1-2 varoalueet, päätykorit (4) sekä korit joko sivurajojen keskellä tai kaksi (2) koria molemmilla sivuilla, ratkaisu palvelee paremmin koulujen käyttöä, kuin pelkkä katukoriskenttä, asfalttipinnoite Aikuis-/senioriliikunta - kuntoiluvälineet - esteettömästi saavutettavat, aikuisille ja senioreille soveltuvat, helppokäyttöiset ulkokuntoiluvälineet, 5 6 kpl turva-alustalla, aluevaraus 150 200 m² - boccia-kenttä koko 6 m x 10-15 m, tasainen hiekka-/kivituhka- tai muu pinnoite Yleiseen liikkumiseen - kiertävä kuntorata - koululiikuntaan, kävelytestaukseen, harjoitusvuorojen käyttäjien lämmittelyyn 700 1 00 m pitkä 3 metriä leveä, kiertävä, asfaltoitu/kivituhkapintainen, talvella jäädytettävä luistelu-/retkiluistelurata - minigolf rata, 12 rataa puistoalueelle sijoitettuna, aluevaraus 500 m² - penkkejä, levähdysalueita - sopivasti mm. kiertävän kuntoradan varrella -frisbee-golf-rata (4-5 koria) - lasten liikennepuisto - kiertävä, vuokrattavissa olevilla leikkiautoilla ajettava, alle 140 cm pituisille lapsille tarkoitettu puisto, aluevaraus n. 0,5 hehtaaria. Esitetty alueelle, mutta toiminee parhaiten Rantakentällä, keskustassa tai liikuntapuiston kivituhkapintaisen kentän pohjoisosassa. 18 3.3 Oheistilat Varasto- ja sosiaalitilat huoltorakennus I:seen Rantakentän ongelmana on ollut kenttien liikunta-alueiden hoitokaluston varastoinnin ja sosiaalitilojen puute. - kenttien konevaja ja varastointi 54 m², ja tekniset tilat mm. jäänhoitokoneelle, 43 m². Huoltorakennus I:n koko yhteensä: Rantakentän huoltorakennuksen tila, 160 m² ja lisätarve 97 m² sekä käytävätiloineen n. 280 m². Huoltorakennus II - pienpuku- ja pesutilat (2 kpl) naisille ja miehille, 40 m², tenniskenttien hoitokaluston varastotila, 15 m², henkilökunnan sosiaalitila, 20 m², toimisto/kokoustilat, 40 m², kioskitila, 8 m² ja yleisö/inva WC:t, 12 m² sekä mahdollisesti sauna puku- ja pesutilojen yhteydessä, 30 m². Huoltorakennus II:n tilatarve käytävineen n. 125 m², saunoineen n. 135 m². Nykyisen Tennarin alueella olevien, ehkä Etelä-Suomen parhaimpien, massatenniskentiltä puuttuvat kilpailun vaatimat oheistilat. Käytössä on vanha puuparakki, jonka tulisi korvata uudella. Samoin tenniskenttien hoitokaluston varastona toimii myös vanha parakki ulkotenniskenttien välissä. Tuleva liikuntapuisto edellyttää kunnossapitohenkilökunnan läsnäoloa ja näin henkilökunnan sosiaalitilojen puuttuvat alueelta. Sporttikeskus Tennarin sosiaalitilat ovat tällä hetkellä hyvin pienet jo nykyiselle henkilökunnalle.