TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS VUODELTA

SAVONLINNAN KAUPUNKI TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

2

Sisällys TOIMINTAKERTOMUS... 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 5 Kaupunginjohtajan katsaus... 5 Savonlinnan kaupungin hallinto-organisaatio... 7 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 9 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 11 Henkilöstö... 13 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 17 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 20 Kokonaistulot ja menot 2014... 26 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 26 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 37 TOTEUTUMISVERTAILU... 39 Tavoitteiden toteutuminen... 39 Keskushallinto... 41 Perusturvan toimiala... 57 Sivistystoimen toimiala... 79 Tekninen toimiala... 99 Savonlinnan Vesi... 121 Investointiosa... 129 Konserniosien tiedot... 151 Avustukset... 171 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 175 Käyttötalouden toteutuminen... 177 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 182 Investointien toteutuminen... 183 Rahoitusosan toteutuminen... 186 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 187 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 189 Tuloslaskelma... 191 Rahoituslaskelma... 192 Tase... 193 Konsernilaskelmat... 195 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 199 Kunnan liitetiedot... 201 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 213 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 219 Savonlinnan Vesi... 221 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 225 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 227 Tilinpäätösmerkintä... 229 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 231 Luettelot ja selvitykset 2014... 233 3

4

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Savonlinnan tilinpäätös on vuodelta 2014 noin 5,16 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulokseen vaikuttivat: harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 1 900 000 euroa ja Mikkelin ammattikorkeakoulu kuntayhtymän ylijäämäpalautus 1 939 000 euroa. Ilman näitä kertaluonteisia eriä tilinpäätös olisi ollut vain 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Savonlinnan kaupunginvaltuusto on joulukuussa 2013 hyväksynyt talouden tasapainotusohjelman vuoteen 2019 saakka. Ohjelman suuruus on noin 32 miljoonaa euroa sisältäen noin 70 erilaista toimenpidettä. Tasapainotusohjelma tarvitaan, koska valtio on voimakkaasti leikannut vuodesta 2012 lukien valtionosuuksia. Tänä vuonna valtionosuudet ovat lähes kuusi miljoonaa euroa pienemmät kuin viime vuonna. Tästä syystä tasapainotusohjelmaan ollaan valmistelemassa uusia toimenpiteitä, jotka tulevat kaupunginvaltuuston päätettäväksi kesäkuussa. Lisäksi valtuusto poisti mm. kahden lukion sivutoimipisteen lakkautuksen tasapainotusohjelmasta, josta aiheutuu noin 1,6 miljoonan euron vajaus tasapainotusohjelmaan. Vuonna 2014 henkilöstömäärä väheni 60,6 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Pääosin henkilöstöä on vähennetty hallinnosta. Yksi kyläkoulu lakkautettiin, samoin Kerimäen ja Punkaharjun vuodeosastot sekä Itäinen terveysasema. Tasapainotusohjelman onnistuneen toteutuksen seurauksena toimintakate kasvoi vain 0,5 prosenttiyksikköä, kun valtakunnan keskimääräinen kasvu oli 1,6 prosenttiyksikköä. Savonlinna jatkoi viime vuonna isoa investointiohjelmaa. Investoinnit olivat n. 18,1 milj. euroa. Suurimmat investoinnit olivat Kerimäen koulukeskus noin 2,2 miljoonaa euroa, Kellarpellon uusi päiväkoti 2,1 miljoonaa euroa, uusi perhekeskus 1,2 miljoonaa euroa sekä uusi syväsatama 1,6 miljoonaa euroa. Vuosikate riitti kattamaan poistot 8 827 382, mutta ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja, joten kaupungin velkaantuminen jatkui edelleen vuonna 2014. Lainakanta oli 117,6 milj. euroa ja jokaista asukasta kohden 3 269 euroa, kun se keskimäärin kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2014 oli 2 733 euroa. Kaupungin vakavaraisuusaste kuitenkin parani ja nousi 50,64 prosenttiyksikköön johtuen suuresta ylijäämästä. Savonlinnan kaupunki joutuu jatkamaan tiukkaa taloudenpitoa ja lisäämään talouden tasapainottamistoimenpiteitä, koska valtionosuusleikkaukset kohdistuvat Savonlinnan kaupungin talouteen erittäin voimakkaasti. Tänä vuonna valtionosuudet ovat lähes kuusi miljoonaa euroa pienemmät kuin viime vuonna, joka on historiallisesti ennennäkemätön tilanne Savonlinnan kaupungin taloushistoriassa. Kiitoksia henkilöstölle ja poliittisille päättäjille siitä, että menojen kasvu saatiin pidettyä hyvin kurissa. 5

6

Savonlinnan kaupungin hallinto-organisaatio 7

Tilivelvolliset tehtäväalueittain v. 2014 Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja kaikkien lauta- ja johtokuntien jäsenet sekä viranhaltijat kunkin toimielimen tehtäväalueilta seuraavasti: Tehtäväalue KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut PERUSTURVAN TOIMIALA Perusturvalautakunta Hallintopalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Terveyspalvelut SIVISTYSTOIMIALA Sivistyslautakunta Hallintopalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiokoulutus Muut koulutus Kulttuurijaosto Kulttuuripalvelut Vapaa-aikajaosto Vapaa-aikapalvelut TEKNINEN TOIMIALA Tekninen lautakunta Hallintopalvelut Kunnallistekniset palvelut Maankäyttöpalvelut Toimitilapalvelut Savonlinnan Vesi Tiejaosto Tiepalvelut Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelupalvelut Tilivelvollinen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hallintojohtaja Kehitysjohtaja Talous- ja strategiajohtaja 1.1. 31.5.2014 ja 1.6.2014 alkaen talousjohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Opetuspäällikkö ja 1.8.2014 alkaen sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Kulttuuritoimenjohtaja Vapaa-aikapäällikkö Tekninen johtaja Rakennuspäällikkö Kaupungingeodeetti Kiinteistöjohtaja Toimistoinsinööri Kiinteistöinsinööri Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö 8

Puoluejakautuma vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Valtuutetut 2013 2016 (kokoontui ensimmäisen kerran 12.11.2012) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 14 Kansallinen Kokoomus r.p. 8 Vasemmistoliitto r.p. 2 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 3 Vihreä liitto r.p. 3 Suomen Keskusta r.p. 15 Perussuomalaiset r.p. 6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys MAAILMAN- JA EUROTALOUDEN KEHITYS VUONNA 2014 Maailmantaloudessa Yhdysvalloissa talouskasvu oli vajaa kolme prosenttia. Kiinan kasvu pysyi seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous kasvoi noin puolitoista prosenttia. Euroalueen talous kahden negatiivisen vuoden jälkeen kasvoi noin prosentin. SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA 2014 Taloustilanne Suomessa oli koko vuoden 2014 heikko ja heikkeni alkuvuodesta loppuvuotta kohden. Bruttokansantuote supistui jo toisena vuotena peräkkäin. Vuonna 2014 BKT:n muutos oli -0,1. Inflaatio jäi 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 % -yksikköä tuli välillisen verotuksen muutoksista. Yksityinen kulutus ei lisääntynyt edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskivat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkeni edelleen. Suomen vienti kehittyi maailmankauppaa hitaammin. Työvoima ja ansiokehitys Työttömyysaste nousi 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkeni edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat olivat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Ansiokehitys oli heikko, joka osaltaan vaikutti siihen, että yksityinen kulutus ei kasvanut. Keskiansio kunnissa sukupuolet yhteensä oli 2 986 euroa/kk vuonna 2014. Hinnat, korot Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 0,6 prosenttia kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Korkotaso pysyi erittäin matalana koko vuoden. JULKISEN TALOUDEN KEHITYS VUONNA 2014 Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys hidastivat kuntien verotulojen kasvua sekä lisäsivät menoja. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Verotulojen hidas kasvu johtui edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kuntien verotulot kasvoivat kaikkiaan 390 miljoonaa euroa. Painotettu veroprosentti oli 19,75. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostuminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen n. 250 miljoonaa euroa vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia ja toimintakate 1,6 prosenttia. Ilman ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisiä toimintamenojen muutos olisi ollut noin 1 %. Henkilöstömenot vähenivät yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 n. 360 miljoonan euron lisäleikkaus eli 1,3 %. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli 1,4 mrd. euroa eli n. 15 %. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd. euroa, mikä oli kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuttanut kuntien rahoitusasemaan. Ilman yhtiöittämisiä tulos olisi ollut suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuoteen. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Vuosikate asukasta kohden oli 373 euroa, vuosikate %:a poistoista oli 101 ja vuosikate %:a investoinneista 72. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokertymästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien laina- 9

kanta vuoden 2014 lopussa oli 14,88 miljardia euroa vuosimuutoksen ollessa 7,7 %. Lainaa jokaista asukasta kohden on 2 733 euroa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat suuret noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta kasvatti investointeja kertaluonteisesti noin 2,5 miljardia euroa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja. Poistonalaiset investoinnit laskivat edellisestä vuodesta 2 prosenttia. Tietoja Etelä-Savon kuntien taloudesta vuosina 2013-2014 Vuos i Verotulot Valtion Verotulot + Toiminta- Vuos ikate Vuos ikate Negat. Tilikaud. Inves- Lainat Raha- /as os uudet valtionos. kate /as %:a vuos ikate tulos toinnit /as varat /as /as /as pois tois ta määrä /as /as /as 2013 3291 2343 5634-5438 220 78 2-20 531 2748 155 2014 3459 2386 5845-5558 337 115 0 45 481 2908 307 Etelä-Savon kuntien muuttujien vuosimuutoksia 2012-2014, % Vuosi Verotulot Valtion- Verotulot + Toimintakate Investoinnit Lainakanta osuudet valtionosuudet 2012 0,9 5,9 3 3,7-10,7 8,8 2013 6,3 2,9 4,9 3,9 10,2 6,4 2014 4,5 1,2 3,1 1,6-10 5,2 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kunnittain 31.12.2014 ELY-keskus: Etelä-Savo Kunta ENONKOSKI 617 19,8 16,0 122 71 51 9 76 31 4 HEINÄVESI 1437 17,0 14,0 244 157 87 9 22 130 78 7 RANTASALMI 1648 16,4 14,5 271 181 90 5 32 130 58 9 SAVONLINNA 16145 17,2 16,1 2781 1720 1061 92 398 1176 659 85 SULKAVA 1138 14,3 14,0 163 104 59 5 12 82 43 0 SAVONLINNAN SEUTUKUNTA 20985 17,1 15,7 3581 2233 1348 113 473 1594 869 105 Työvoima Tyött.aste, % Vert. jouluk. 2013 Työttömät yhteeensä Miehet Naiset Alle 20 v. Alle 25 v. Yli 50 v. Pitkäaik. tyött. ETELÄ-SAVO 67635 15,1 14 10191 6190 4001 349 1381 4353 2505 627 KOKO MAA 2621312 13,9 12,6 363268 211483 151785 11110 50382 131280 98537 24724 Avoimet työpaikat 10

Väestö Suomen väkiluku 31.12.2014 oli 5 475 429. Väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana yhteensä 24 159 henkilöllä. Edellisten vuosien tapaan muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönkasvua voimakkaampaa. Savonlinnan väkiluku 31.12.2013 oli 36 256 ja 31.12.2014 yhteensä 35 969 henkilöä, vähennystä 287 henkilöä. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Savonlinnan kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2013 lopussa oli 1 367 henkilöä. Henkilöstömäärä väheni 53:llä henkilöllä vuoden 2014 aikana eli muutos edelliseen vuoteen oli -3,9 %. Henkilötyövuodet vuosina 2013-2014 oli 1 276,2, missä on vähennystä edelliseen vuoteeni -60,6 henkilötyövuotta -4,5 %. Laskennassa eivät ole mukana työllistämistoimenpitein palkatut työntekijät. Savonlinnan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 17,1 %, kun koko maan vastaava luku oli 13,9 %. Savonlinnan kaupunki panosti noin 3,4 milj. eurolla pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen vuonna 2014, johon kaupunki sai työllistämistukea 1,7 milj. euroa. Palkkatuella työn aloittaneita tammi joulukuussa 2014 oli yhteensä 196, joista 500 päivää työmarkkinatukea saaneita 105 henkilöä eli 60 % työllistetyistä. Taloustilanteen edelleen heikentyessä syksyllä 2014 valmisteltiin uusi talouden tasapainotusohjelma, jonka valtuusto hyväksyi 22.12.2014. Ohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan välittömästi ja sillä täydennettiin valtuuston vuonna 2013 hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa. Tasapainotusohjelmat ajalle 2013-2020 ovat yhteensä n. 40 milj. euroa. Keskeisiä tulos- ja rahoituslaskelman toteumavertailutietoja Heikko talouskehitys yleisesti, kasvanut työttömyys ja negatiivinen väestökehitys hidastivat kaupungin toimintatulojen kasvua sekä lisäsivät menoja. Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,3 prosenttia. Talousarvioon nähden toimintatuotot jäivät 2 miljoonaa euroa alle ja muutettuun talousarvioon nähden 1 140 928 euroa alle. Myyntituotot sekä tuet ja avustukset jäivät noin 1 milj. euroa alle lopullisen talousarvion. Puun myynnistä kertyi tuloja 0,9 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja kertyi yli 2 milj. euroa, mikä on alkuperäiseen talousarvioon nähden 1,3 milj. euroa alle, mutta lähes muutetun talousarvion mukainen. Muut tuotot; pääsääntöisesti erilaisiin sopimuksiin yms. perustuvat korvaukset kaupungille; toteutuivat alkuperäiseen ja muutettuun talousarvioon nähden 1,2 milj. euroa yli. Maltillinen palkkaratkaisu, talouden tasapainotustoimenpiteet ja palvelutoiminnan tehostaminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat vain 0,9 prosenttia. Talousarvioon nähden toimintamenot jäivät 1,6 milj. euroa alle ja muutettuun talousarvioon nähden 741 050 euroa alle. Toimintakate kasvoi 0,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna, mikä osoittaa sen, että talouden tasapainottaminen valtuuston hyväksymien ohjelmien mukaisesti on vuoden 2014 aika pystytty toteuttamaan kaupungin palvelutoiminnassa ilman, että se olisi olennaisesti heikentänyt kuntapalvelujen tasoa ja määrää. Henkilöstökulut: palkat ja palkkiot, eläkekulut sekä henkilösivukulut yhteensä toteutuivat 0,7 milj. euroa alle lopullisen talousarvion. Asiakaspalvelujen ostot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 1,7 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon nähden 2,4 milj. euroa, mikä selittyy Sosterin kuntalaskutuksen ylittymisellä n. 2,4 milj. euroa. Muut palvelujen ostot yhteensä toteutuivat 200 000 euroa alle alkuperäisen talousarvion ja 200 000 euroa yli muutetun talousarvion. Työmarkkinatuen kuntaosuusmeno 1,4 milj. euroa ylittyi alkuperäiseen talousarvioon nähden 600 000 euroa ja toteutui lähes muutetun talousarvion mukaisesti. Vuosikate on runsaat 12 milj. euroa ylijäämäinen; n. 4,8 milj. euroa alkuperäistä ja muutettua talousarviota parempi. Tilikauden tulos poistojen ja satunnaisten tuottojen jälkeen on noin 5,2 milj. euroa eli runsaat 4 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Tilikauden tulokseen vaikutti toiminnallisen tuloksen lisäksi harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 1 900 000 euroa, Mikkelin ammattikorkeakoulun ky:n ylijäämäpalautus 1 939 000 euroa ja kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen 240 596 euroa. Kaupungin tulovero kasvoi 4,4 prosenttia, kiinteistöverot 7,6 prosenttia ja osuus yhteisöveron tuotosta 15,5 prosenttia. Yhteenlasketut kaupungin verotulot kasvoivat 5,3 prosenttia, mikä selittyy tuloveroprosentin yhden prosenttiyksikön korotuksella vuodelle 2014. Talousarvioon nähden verotulot ylittyivät 2,5 milj. euroa. Valtionosuudet laskivat -0,3 %, mutta kun huomioidaan kaupungin saama 1,9 milj. euron suuruinen harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2014, valtionosuudet kasvoivat 2,1 prosenttia.. Korkotuotot laskivat -18,7 prosenttia ja korkokulut -0,3 prosenttia Käyttöomaisuuden poistot 8,8 milj. euroa ovat 0,6 milj. euroa budjetoitua isommat, josta puolet selittyy käytöstä poistettujen kiinteistöjen alaskirjauksista ja toinen puoli valmistuneiden investointihankkeiden käyttöönotosta. 11

Kaupungin bruttoinvestoinnit vuonna 2014 olivat 18,1 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 13,9 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan poistot 8,8 milj. euroa, mutta ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja ja lainanlyhennyksiä 20,6 milj. euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi 8,3 milj. euroa ja se kohdentui lyhytaikaiseen lainanottoon. Tällä lainan lisäyksellä on rahoitettu tilinpäätösvuoden 2013 ostovelkoja, joita ko. vuoden tilinpäätöksessä oli noin 20 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä ostovelkoja on noin 14 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni 1,7 milj. euroa vuonna 2014. Lainakanta vuoden lopussa oli 117,6 milj. euroa ja jokaista asukasta kohden 2 984 euroa. Suhteellinen velkaantumisprosentti oli 54,40. Kaupungin tasealijäämä oli vuoden 2013 lopussa vajaat 14,9 milj. euroa. Tulosylijäämä n. 5,2 milj. euroa vuodelta 2014 laskee sen noin 9,7 milj. euroon. Kaupungin kiinteistöihin sisältyvä varallisuus on tilinpäätösvuonna ja sitä edeltävinä vuosina kasvanut merkittävästi, mikä osaltaan antaa mahdollisuuksia talouden tasapainottamiseen myyntituottoja lisäämällä ensisijaisten toimintamuutosten ja karsintojen ohella. 12

HENKILÖSTÖ 13

14

HENKILÖSTÖ Savonlinnan kaupunki, henkilöstömäärä toimialoittain 31.12.2014 pois lukien työllistetyt työntekijät. Savonlinnan kaupunki henkilöstömäärä 31.12.2014 Palvelussuhde 31.12.2014 Keskushallinto Perusturvan toimiala Sivistystoimiala Tekninen toimiala Koko kaupunki Vakinaiset 106 96 671 249 1122 Määräaikaiset 1 25 154 12 192 Yhteensä 107 121 825 261 1314 Savonlinnan kaupunki henkilöstömäärä 31.12. vuosina 2013 2014 Palvelussuhde 31.12. tilanteessa 31.12.2013 31.12.2014 Muutos ed. vuodesta Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset 1138 1122-16 -1,4 % Määräaikaiset 229 192-37 -16,2 % Yhteensä 1367 1314-53 -3,9 % Henkilötyövuodet vuosina 2013 2014, vakinaiset ja määräaikaiset (pl. työllistetyt) Henkilötyövuodet 2013 2014 Muutos ed. vuodesta Muutos % ed. vuodesta Kuukausipalkkaiset 1251,97 1210,28-41,7-3,3 % Tuntipalkkaiset 84,8 65,87-18,9-22,3 % Yhteensä 1336,8 1276,2-60,6-4,5 % Henkilötyövuosien laskennassa on mukana palvelussuhteessa vuosina 2013 2014 ollut henkilöstö pois lukien työllistetyt työntekijät. Henkilötyövuoden määrään lasketaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentely, johon sisältyy vuosiloma, mutta ei muita poissaoloja. Työllistetyt työntekijät 31.12. tilanteessa v. 2013 2014 ja henkilötyövuodet Vuosi 2013 2014 Henkilöä 49 93 Henkilötyövuodet 39,2 112,87 Savonlinnan kaupunki on valittu työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun vuosille 2012 2015 ja kaupungin rooli työllisyyden hoitamisessa on keskeinen. Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilöstökustannukset vuosina 2013 2014. Henkilöstöä koskevat koko kaupungin ja toimialojen tiedot ja tunnusluvut on koottu erilliseen vuoden 2014 henkilöstöraporttiin. 15

HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstötuloslaskelma PALKAT JA PALKKIOT (MAKSETUT) 2 013 2014 (Sis. myös käyttöomaisuuden jankintamenoon aktivoidut palkat) Vakinaisen henkilöstön palkat 35 512 441,00 35 339 114,05 Muun henkilöstön palkat 1 760 907,07 1 561 140,81 Ylituntipalkat 1 006 573,49 948 170,90 Tunti- ja urakkapalkat 3 952 810,68 3 909 529,06 Erilliskorvaukset 550 495,93 540 246,44 Muut palkkiot 60 691,85 89 344,47 Kokouspalkkiot 537 767,87 374 420,86 Koululaisten ja opiskelijoiden palkat 61 839,04 Työllisyysmäärärahoin palkatut 907 810,21 2 453 820,93 Yhteensä 44 289 498,10 45 277 626,56 ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut 14 990 686,05 14 352 487,21 Muut työeläkemaksut 22 597,63 18 082,83 15 013 283,68 14 370 570,04 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke- ja sairausvak.maksut 890 872,80 957 024,15 Työttömyysvakuutusmaksut 1 353 342,92 1 280 316,68 Tapaturmavakuutusmaksut 178 851,35 185 339,06 Yhteensä 2 423 067,07 2 422 679,89 MUUT HENKILÖSTÖKULUT Henkilökunnan terveydenhoito ja tyky 340 185,59 426 785,97 Henkilökunnan virkistys 7 615,48 10 175,19 Yhteensä 347 801,07 436 961,16 HENK.KULUJEN JA PALKKOJEN OIKAISUERÄT Sairausvakuutuskorvaukset 462 228,52 550 088,87 Tapaturmakorvaukset 12 674,13 39 393,15 Yhteensä 474 902,65 589 482,02 YHTEENSÄ 61 598 747,27 61 918 355,63 Yllä oleva laskelma ei pidä sisällään mm. Palkat ja palkkiot ilman sotua Luontoisedut Jaksotetut palkat Jaksotetut lomarahat 16

Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallintosäännön 31 mukaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja ja sen toimeenpanosta huolehtivat lautakunta ja toimialajohtaja tehtäväalueellaan. Kaupungin sisäisen valvonnan ohjetta on päivitetty viimeksi 19.12.2013 658. Ohjeen mukaan tilivelvollisen pitää dokumentoida kirjallisesti vuoden aikana tekemänsä valvontasuunnitelman mukainen valvonta ja laatia dokumentoinnin pohjalta raportti puolivuosittain. Raportissa esitetään valvonnan johdosta tehdyt havainnot ja toimenpiteet. Sisäisestä valvonnasta raportoidaan puolivuosittain kaupunginhallitukselle ja lautakunnille. Lautakunnat hyväksyvät toimialojensa ja kaupunginhallitus keskushallinnon osalta sisäisen valvonnan suunnitelman. Vuoden 2014 sisäisen valvonnan kaikille yhteisiä kohteita olivat mm. kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksiin liittyvät oikaisuvaatimukset, viranhaltijoiden hankintapäätökset, talouden tasapainottamistoimenpiteiden toimeenpano ja toteuma, omaisuusvahinkojen seuranta ja sopimushallinnan ajantasaisuus kuntaliitoksen jälkeen. Lisäksi toimialoilla oli omia, erityisiä sisäisen valvonnan kohteita. Selonteko perustuu pääosin lautakuntien antamien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekojen keskeisimpiin kohtiin ja keskushallinnon sisäisen valvonnan raporttiin. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Vuonna 2014 kaupunginhallituksen päätöksiin on tehty kaksi oikaisuvaatimusta ja sivistystoimen viranhaltijan päätökseen yksi. Prosessien jatkumisesta ei ole vielä tietoa. Perusturvan toimialan sisäisessä valvonnassa on todettu, että oikaisuvaatimukset viranhaltijapäätöksistä ovat jonkin verran lisääntyneet aikaisempaan verrattuna. Yhtenä syynä voidaan pitää talouden tasapainottamisesta johtuvaa tiukennusta palvelujen myöntämisen kriteereissä. Lastensuojelulain ja toimeentulotukilain mukaisia käsittelyaikoja on seurattu ja raportoitu säännöllisesti. Kaikkia hakemuksia ja selvityksiä ei ole pystytty käsittelemään lain määräämässä ajassa. Sivistystoimialalla oppilas- ja opiskelijahuolto tuli kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin 1.8.2014 lukien. Sivistyslautakunnan omassa selonteossa todetaan, että työtä vaikeuttaa merkittävästi opetuspäällikön viran lakkauttaminen, työtä on tehty osittaisella hankerahoituksella ja työ on pahasti kesken. Strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja varojen käytön valvonta Talouden ja talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti kuukausittain sekä puolivuosiraportoinnin yhteydessä. Raportit käsitellään sekä lautakunnissa että kaupunginhallituksessa, puolivuosiraportti lähetetään tiedoksi myös kaupunginvaltuustolle. Sivistystoimialan varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön SPB-malli eli talouden ja toiminnan ohjausjärjestelmä päivähoidon kustannustehokkuuden lisäämiseksi. SPB-järjestelmä on sisäisen valvonnan väline sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Tavoitteena on, että järjestelmä tulevina vuosina ohjaa yksiköitä parantamaan tuottavuuttaan. Sivistystoimialan sisäisessä valvonnassa on kiinnitetty huomiota kirjaston ammatillisen henkilökunnan määrään, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen alapuolella. Sivistystoimialan mukaan pätevän henkilöstön vajaus aiheuttaa vaikeuksia vaativien tehtävien hoidossa ja ylirasitus heikentää työviihtyvyyttä ja motivaatiota. Myös kirjastolaki ja asetus edellyttävät tietynlaista henkilöstörakennetta ja kirjastoalan koulutusta kirjastojen henkilökunnalle. Tämä tarkoittaa lähivuosina suunnitelmallisuutta rekrytoinnissa. Keskushallinnossa yhtenä sisäisen valvonnan kohteena oli palkkausjärjestelmän uudistaminen. Uuden järjestelmän mukaisesti työtehtävien vaativuus arvioidaan koko henkilökunnan osalta toukokuun 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on tehtäväkohtaisten palkkojen määräytyminen tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti. 17

Riskienhallinnan järjestäminen Hallintosäännön 3 15 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää kaupungin riskienhallintapolitiikasta ja ohjelmasta. Riskienhallinnan vastuut on määritelty riskienhallintapolitiikassa, joka on viimeksi päivitetty kaupunginhallituksessa 4.2.2013 66. Kaupungin ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset perusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.6.2014 52. Vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:n vuoden 2013 alussa tekemässä koko kaupunkia koskevassa riskienhallinnan laatuarviossa havaittuihin puutteisiin perustuen toimialoilla ja keskushallinnossa on tilikauden aikana jatkettu riskienhallintaan liittyviä toimenpiteitä. Esimiehiä on koulutettu vastuu- ja tietoturva-asioista. Toimialojen riskienhallinnan vastuuhenkilöistä on tehty päätökset jo aikaisempina vuosina. Sivistystoimialan riskienhallinnan valvontakohteena vuonna 2014 oli koulurakennusten fyysisen kunnon seuraaminen ja mahdollisten riskien tiedostaminen sekä niiden kirjaaminen yhteistyössä toimitilapalvelun kanssa. Toimitilapalvelun kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. Tarvittaessa toimitilapalvelu tekee kuntoselvityksen, jolla saadaan tarkasti selville koulun kunto. Sivistyslautakunnan selonteon mukaan sivistystoimiala on kaikkiaan yli 900 työntekijän palveluorganisaatio, jossa opetuspäällikön viran lakkauttamisen jälkeen on koulutoimen päätöksentekoa hallintosäännössä keskitetty lähinnä sivistystoimenjohtajalle sekä toisaalta henkilöstöpäätösten osalta hajautettu rehtoreille. Selonteossa todetaan, että tällainen toimintatapa on ristiriidassa työssä jaksamisen kanssa ja siten riski tahattomiin virheisiin henkilöstön koordinoinnissa on jatkuvasti läsnä, varsinkin koulutoimen selkeän vajaamiehityksen takia. Riskienhallintakeinona on varahenkilöjärjestelmän kehittäminen ja johtamis-järjestelmän muutokset koulujen lukumäärän vähentämisen kautta niin, että hallinnollinen työ vähenee. Henkilöstöhallinnon tekemän seurannan mukaan kaupungin henkilöstön terveysperusteisten poissaolojen määrä on kalenteripäivinä mitattuna kasvanut edellisestä vuodesta 22,9 %, mikä tulee ottaa huomioon henkilöstöriskinä. Teknisen toimialan riskikartoitus on tarkoitus toteuttaa kaupungin vakuutusten kilpailutuksen jälkeen vakuutusyhtiön kanssa. Riskienhallinnan toimenpiteitä tehdään vuosittain osana sisäistä valvontaa, ja tavoitteiden toteutumista uhkaavia riskejä ja toisaalta mahdollisuuksia tunnistetaan ja arvioidaan jonkin verran osana talousarvion tavoitteiden asettamisprosessia, mutta arviointiprosessin riittävän järjestelmällisessä ja dokumentoidussa toimintatavassa on parannettavaa. Kehittämiskohteena on nähty toimialojen kokonaisvaltainen, järjestelmällinen ja säännönmukainen riskienkartoitus. Riskien hallitsemiseksi toimialat aloittavat vuonna 2015 merkittävimpien riskien kartoittamisen ja arvioimisen, johon sisältyy myös toimenpiteiden vastuuttaminen, aikatauluttaminen ja toimenpiteiden seurannasta ja raportoinnista päättäminen. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupungin omaisuuden myynnistä aiheutuneet luovutustappiot ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöjen myynnit sisältyvät talouden tasapainottamisohjelmaan, mutta käyttökustannusten poistuma tulevina vuosina kattaa myyntitappiot. Sopimustoiminta 1.1.2013 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen kaupungin sopimushallinta on saatu ajan tasalle vuoden 2014 lopussa, jolloin lähes kaikki kuntaliitoksessa kaupungin vastuulle siirtyneet sopimukset on viety Dynasty - sopimushallintajärjestelmään. Sopimusten sisältöjen seuranta ja analysointi on osa vuoden 2015 sisäistä valvontaa. 18

Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Hallintosäännön 41 mukaan sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa ja kaupunginhallitus vahvistaa vuosittain sisäisen tarkastuksen työohjelman. Vuonna 2014 työohjelman mukaisia tarkastuskohteita olivat mm. kaupungin myöntämät avustukset, riskienhallinnan laatuarvioon perustuvat riskienhallintatoimenpiteet, Savonlinnan Veden investointihankinta (Puhdistamo), konserniohjeen taloutta ja rahoitusta koskevan osan toteutuminen, henkilöstön työhyvinvointikyselyn tuloksiin perustuvat kehittämissuunnitelmat, tasapainottamisohjelman toimeenpano sekä johtamisjärjestelmään liittyviä asioita, mm. kehityskeskustelujen toteutuminen, sovittujen aikataulujen ja toimenpiteiden toteutumisen seuranta sekä ohjeiden ja sääntöjen ajantasaisuus. Lisäksi sisäinen tarkastaja on suorittanut tarkastussuunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia erillisten toimeksiantojen perusteella. Sisäisen tarkastuksen tuloksena on päivitetty kaupungin avustusohjetta (kh 20.8.2014 371) ja käyty läpi kaupungin avustuskäytäntöjä, joiden osalta tarkastelu jatkuu vielä vuoden 2015 aikana. Lisäksi havaittujen erilaisten kokous- ja asiakirjahallinnan käytäntöjen yhtenäistämiseksi valmistelijoille ja esittelijöille järjestetään koulutusta vuoden 2015 alussa. Kaupunginlakimiehelle on annettu tehtäväksi tarkastaa kaupungin sopimuskanta vuoden 2015 aikana. Talouspalvelujen tehtäväksi jäi tarkastuksen yhteydessä havaittujen ongelmallisten arvonlisäverokirjausten tarkastukseen ja korjaamiseen liittyvin asioiden ratkaiseminen. Sisäisestä tarkastuksesta raportoidaan sisäisen valvonnan ohjeen mukaan puolivuosittain johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Hallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen perusteella on saatu kohtuullinen varmuus siitä, että toimintoja on hoidettu olennaisilta osin sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan havaintojen perusteella toiminnassa ei ole ollut vakavia ongelmia tai puutteita. Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty vuosittain suunnitelmiin perustuvaksi. Suunnitelmien pohjalta on laadittu dokumentointi ja raportointi, joita tulee kuitenkin kehittää. Eläköitymisen kautta kaupungin palvelurakenne vaatii muutoksia, koska tavoitteena on jatkaa henkilöstömäärän vähentämistä talouden sopeuttamiseen liittyen.. 19

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toimintatuotot 33 664 908 31 572 767 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -234 158 067-231 103 868 Toimintakate -200 493 159-199 531 101 Verotulot 132 408 296 125 748 666 Valtionosuudet 81 444 463 79 796 156 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 82 054 100 880 Muut rahoitustuotot 506 866 641 268 Korkokulut -1 884 148-1 889 167 Muut rahoituskulut -12 496-20 661 Vuosikate 12 051 877 4 846 041 Poistot ja arvonalentumiset -8 827 383-7 737 407 Satunnaiset erät 1 939 000-15 000 Tilikauden tulos 5 163 494-2 906 366 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 23 460 23 460 Tilikauden yli-/alijäämä 5 186 954-2 882 906 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,4 13,7 Vuosikate/Poistot, % 136,5 62,6 Vuosikate,euro/asukas 335 134 Asukasmäärä 35 969 36 276 Toimintatuotot/toimintakulut 14,4 % Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen toiminnan tuotoilla. 100 * toimintatuotot(ulkoiset) 33 664 908 14,4 toimintakulut(ulkoiset) 234 158 067 Vuosikate-% poistoista 136,5 % 100 * vuosikate 12 051 877 136,5 poistot 8 827 383 Vuosikate /asukas 335 vuosikate 12 051 877 335,06 asukasluku 35 969 20

Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 12 051 877 4 846 041 Satunnaiset erät 1 939 000-15 000 Tulorahoituksen korjauserät -3 225 262-1 237 169 Investointien rahavirta Investointimenot -18 124 451-26 967 315 Keskener. hankkeiden korj. Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 590 786 3 209 943 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 225 796 2 264 263 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 542 254-17 899 238 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 8 000 8 000 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 18 920 000 25 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -20 623 989-9 109 996 Lyhytaikaisten lainojen muutos 10 050 000-4 338 944 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -28 169 5 994 Vaihto-omaisuuden muutos 42 953-53 877 Saamisten muutos -1 095 737-644 545 Korottomien velkojen muutos -5 798 985 5 218 276 Rahoituksen rahavirta 1 474 073 16 084 908 Rahavarojen muutos -68 181-1 814 330 Rahavarat 31.12. 189 100 257 281 Rahavarat 1.1. 257 281 2 071 611 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 72,9 20,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 32,4 14,7 Lainanhoitokate 0,6 0,6 Kassan riittävyys, pv 0 0 Asukasmäärä 35 969 36 276 21

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 Investointien tulorahoitus 72,9 % Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 100 * vuosikate 12 051 877 72,9 % invest. omahank.meno 16 533 665 Investointien omahankintameno: Investointimenot 18 124 451 - inv. rahoitusosuudet 1 590 786 16 533 665 Pääomamenojen tulorahoitus 32,4 % Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 100 * vuosikate 12 051 877 invest. omahank.meno + antolain.nettolis.+lain.lyh. 16 533 665 + -8 000 + 20 623 989 Lainanhoitokate 0,62 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. vuosikate + korkokulut 12 051 877 + 1 884 148 0,62 korkokulut + lainanlyh. 1 884 148 + 20 623 989 Kassavarat 31.12.2014 0,19 m Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset rahoitusarvopaperit 120 144 rahat ja pankkisaamiset 68 956 189 100 Kassastamaksut 31.12.2014 M 274,80 m Kassastamaksut: Toimintakulut (ulkoiset) 234 158 067 Korkokulut 1 884 148 Muut rahoituskulut 12 495 Käyttöomaisuusinvestoinnit 18 124 451 Antolainojen lisäys -8 000 Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) 20 623 989 274 795 150 Kassan riittävyys pv 0 pv Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla 365 * kassavarat 189 100 0 kassastamaksut 274 795 150 22

Rahoitusasema ja sen muutokset TASE VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 20 332 38 516 Muut pitkävaikutteiset menot 631 864 675 187 652 195 713 703 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 58 002 204 57 871 796 Rakennukset 85 369 062 82 411 794 Kiinteät rakenteet ja laitteet 33 331 250 30 710 662 Koneet ja kalusto 2 362 188 2 806 487 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 934 892 7 663 870 183 999 596 181 464 609 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 68 129 978 64 735 155 Muut lainasaamiset 8 523 578 8 531 578 Muut saamiset 339 745 343 015 76 993 301 73 609 747 PYSYVÄT VASTAAVAT 261 645 092 255 788 059 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 3 197 7 693 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 621 474 583 065 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 624 671 590 758 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 83 191 126 145 83 191 126 145 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 119 861 132 369 Muut saamiset 2 396 144 2 875 372 2 516 005 3 007 741 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 508 726 2 420 597 Lainasaamiset 303 615 300 297 Muut saamiset 7 989 005 6 492 817 Siirtosaamiset 4 403 4 565 10 805 749 9 218 276 Saamiset 13 321 755 12 226 017 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 120 144 163 464 Rahat ja pankkisaamiset 68 956 93 817 VAIHTUVAT VASTAAVAT 13 594 046 12 609 443 VASTAAVAA YHTEENSÄ 275 863 809 268 988 259 23

VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013 OMA PÄÄOMA Peruspääoma -131 125 777-131 125 777 Arvonkorotusrahasto -17 019 272-16 247 249 Muut omat rahastot -797 986-797 986 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 14 870 961 11 988 055 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -5 186 954 2 882 906 OMA PÄÄOMA -139 259 027-133 300 050 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero -400 858-424 318 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET -400 858-424 318 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset -61 764-139 316 Muut pakolliset varaukset -183 047-1 718 232 PAKOLLISET VARAUKSET -244 811-1 857 548 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot -170 761-159 429 Lahjoitusrahastojen pääomat -620 964-583 066 Muut toimeksiantojen pääomat -567 763-611 249 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT -1 359 488-1 353 744 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -67 009 301-62 312 913 Lainat julkisyhteisöltä -242 073-362 664 Saadut ennakot -6 310 0 Liittymismaksut ja muut velat -1 686 122-1 519 501 Siirtovelat -37 525-37 525-68 981 331-64 232 604 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -39 953 612-35 820 647 Lainat julkisyhteisöiltä -120 592-483 342 Saadut ennakot -33 210-19 952 Ostovelat -15 265 012-20 798 732 Muut velat -1 227 966-1 215 458 Siirtovelat -9 017 904-9 481 865-65 618 295-67 819 996 VIERAS PÄÄOMA -134 599 626-132 052 599 VASTATTAVAA YHTEENSÄ -275 863 809-268 988 259 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 50,6 49,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 54,4 55,7 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 10 15 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 269 410 Lainakanta 31.12., milj. 107 99 Lainakanta 31.12., /asukas 2 984 2 729 Lainasaamiset, milj. 9 9 Asukasmäärä 35 969 36 276 24

Omavaraisuusaste 50,6 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var. 139 259 027 + 400858 50,6 koko pääoma - saadut ennakot 275 863 809-39 520 Oman pääoman sidottujen erien osuus 54,0 % Sidotun pääoman osuus taseen loppusummasta kuvaa kunnan taserakenteen vakautta 100 * peruspääoma+arvostuserät 131 125 777 + 17 817 258 54,0 koko pääoma - saadut ennakot 275 863 809-39 520 Rahoitusvarallisuus /asukas -3365 35 969 Rahoitusvarallisuus osoittaa kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman Rahoitusvarallisuus : Saamiset 13 321 755 Rahoitusarvopaperit 120 144 Rahat ja pankkisaamiset 68 956 -Vieras pääoma -134 599 626 Saadut ennakot 39 520-121 049 251 Suhteellinen velkaantuneisuus 54,4 % Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) 134 599 626-39 520 54,4 käyttötulot 247 517 667 Lainakanta 31.12.2014 M 107,3 m Lainakanta: Vieras pääoma 134 599 627 - saadut ennakot -39 520 - ostovelat (lyhyt ja pitkä) -15 265 012 - siirtovelat -9 055 429 - muut lyhytaikaiset velat -1 227 966 - liittymismaksut -1 686 122 107 325 578,28 Lainat /asukas 2 984 35 969 Lainasaamiset 31.12.2014 8,5 M Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 25

Kokonaistulot ja menot 2014 TULOT euroa MENOT euroa Toiminta Toiminta Toimintatuotot 33 664 908,20 Toimintakulut 234 158 066,93 Verotulot 132 408 295,55 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 81 444 463,00 Korkokulut 1 884 148,33 Korkotuotot 82 054,48 Muut rahoituskulut 12 495,50 Muut rahoitustuotot 506 866,22 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 1 939 000,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (-), väh. (+) 1 612 737,11 hyödykkeiden luovutusvoitot -2 028 670,97 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot -416 146,05 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 590 786,07 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödyk- Investointimenot 18 124 450,69 keiden luovutustulot 4 225 796,36 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 8 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 20 623 988,98 Pitkäaikasten lainojen lisäys 18 920 000,00 Lyhytaikasten lainojen vähennys 146 650 000,00 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 156 700 000,00 Oman pääoman vähennykset Oman pääoman lisäykset Kokonaismenot yhteensä 422 649 741,49 Kokonaistulot yhteensä 429 461 498,91 Täsmäytys Kokonaistuotot - kokonaismenot 6 811 757,42 Muut maksuvalmiuden muutokset - -6 879 938,08 Rahavarojen muutos 68 180,66-6 811 757,42 Kuntakonsernin toiminta ja talous Omistajaohjauksen periaatteet Omistajaohjauksen tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Talousarviossa valtuusto päättää konsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Talousarvioon sisältyy konserniyhteisöjen tavoitekortit. Toimintaohjeiden antamisesta vastaa kaupunginhallitus tai kaupunginjohtaja. Konsernin vastuuhenkilön vastuulla on seurata ja valvoa vastuulleen annetun konserni- ja tuottajayksikön sekä takauksia saaneiden yhteisöjen toimintaa ja valmistella kaupunginhallitukselle tai kaupunginjohtajalle kaupungin edun niin vaatiessa toimintaohje päätettäväksi. Konsernivastuuhenkilöllä on pääsääntöisesti puhe- ja läsnäolo-oikeus valvomiensa yhteisöjen hallituksissa. Vastuuhenkilöt saavat myös valvomiensa yhteisöjen toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat sekä muun tarvitsemansa materiaalin. Lisäksi vastuuhenkilöt toimivat pääsääntöisesti kaupungin edustajana valvomiensa yhteisöjen yhtiökokouksissa tai vastaavissa. Kokonaisvastuu kaupunkikonsernin kehittämis- ja omistajaohjauspalveluista on keskitetty kehitysjohtajalle. Kehitysjohtaja huolehtii siitä, että yhtiökokouksien päätöspöytäkirjat toimitetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kuntalain 68 a :ssä on säädetty konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä sekä niihin liittyvistä poikkeuksista. Kuntakonsernin tulee laatia täydellinen tilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, konsernintuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman sekä liitetiedot. Täydellinen konsernitilinpäätös laadittiin ensimmäisen kerran vuodelta 2008. Tavoitteet Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta. Vuoden 2014 aikana käynnistetään vuokrataloyhtiöiden fuusioiden valmistelu. 26

Takaukset Kaupungin takausvastuut konserniyhtiöiden lainoista 31.12.2014 olivat 26,5 miljoonaa euroa. Takaukset on myönnetty omavelkaisina takauksina, joissa takaaja vastaa velasta kuin omastaan. Vastavakuuksia on 9,6 milj. euroa, yleensä vastavakuuksia ei ole edellytetty. Kaupunginvaltuusto on 19.5.2008 70 päättänyt, että kaupungin aiemmin myöntämille takauksille haetaan vastavakuudet, panttikirjat tai lainojen ensisijaisen vakuutena oleviin panttikirjoihin jälkipanttaus ja peritään uusista ja uudistettavista takauksista takausprovisio. Kaupunginvaltuusto päättää vuodelle 2014 takausprovision suuruudeksi 0,50 2,00 %. Ponsi: Takaukset ja vastavakuudet liite tuodaan tytäryhteisöjen osalta myös talousarvioprosessin käsittelyyn vuosittain. Suhteellisuus asioiden käsittelyssä lisääntyisi. Tavoitteiden toteutuminen Konserniohjauksen ja rakenteen uudistaminen on edennyt siten, että kaupunginhallitukselle valmisteltiin valtuuston edellyttämä suunnitelma YH-Itä-Savon, Savonlinnan opiskelija-asuntojen, Savonlinnan Vuokratalojen ja Savotekin toimintojen fuusioimisesta esim. YH-Itä-Savoon. Liiketoiminnallisille osille asetettaisiin selkeä tuottotavoite. Tätä suunnitelmaa/muistiota käsiteltiin kaupunginhallituksessa kahdesti, mutta asia ei edennyt päätöksentekoon ja kaupunginvaltuusto päättikin vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että laaditaan konsernin tulevaisuussuunnitelma. Konsernirakenteessa/-yhtiöissä on tapahtunut muutoksia siten, että Savonlinnan Yritystilat Oy on laajentunut kaupungilta siirretyillä yritystiloilla. Lisäksi käynnistettiin Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy:n fuusiointi osaksi Savonlinnan Yritystilat Oy:tä. Vuoden aikana valmisteltiin myös kaupungin omistamien palveluasuntojen siirtoa osaksi Savonlinnan Vuokratalot Oy:tä, mutta kyseinen siirto ei toteutunut. Valmistelu on jatkunut siten, että palveluasunnot siirrettäisiin uuteen perustettavaan yhtiöön. 27

SAVONLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIKAAVIO Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt SAVONLINNAN KAUPUNKI 57,08 % Savonlinnan Asunnontuotanto Oy 72,16 % 95,77 Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy 84,80 % Savonlinnasali Oy 85,10 % YH-Itä-Savo Oy 86 % Sln:n Opiskelijaasunnot Oy 96 % 17,54 % 97,95 % 2,05 % 0,36 % 49 % 20 % Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy 100 % Savonlinnan Yritystilat Oy 100 % Savonlinnan yrityspalvelut Oy 100 % Savonlinnan Vuokratalot Oy 99,71 % Kiinteistöpalvelu Savotek Oy 98,62 % 31 % 100 % Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä 27,70 % Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky 80,30 % -Itä-Suomen laboratoriokeskuksen llky 6,82 % Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 81,63 % Itä-Suomen päihdehuollon ky 4,94% Vaalijalan ky 9,07 % Kiint.Oy Sln musiikkiopisto 42,50 % Kiint.Oy Pihlajaniemen srk-keskus 42,86 % Kiint. Oy Sanski 49 % Kiint. Oy Kerimäen Linjaautoasema 49,2 % Itä-Savon Vesi Oy 60 % Kiint.Oy Sln:n Ainonkatu 18 98,62 % Etelä-Savon maakuntaliitto 24,72 % Kerimäen Kaukolämpö Oy 60 % Kerimäen Vuokratalot Oy 100% As Oy Sln:n Pesätupa (90 %) 89,74 % As Oy Sln:n Kyrönkaari (67,70 %) 67,50 % KOY Punkaharjun Nobelinniemi 100 % As Oy Alhonpelto 76,24 % Punkaharjun Lämpö Oy 70 % As Oy Eenokkila 88,85 % Punkaharjun Keilahalli Oy 51,95 % Kiint. Oy Säästökeskus 72,92 % Sln:n Jäähalli Oy 100 % Kiint. Oy Kerimetalli 51 % KOY Punkaharjun Vuokratalot 100 % 88,31 % As Oy Savonlinnan Niittylä 88,31 % Kiint. Oy Sln:n Satelliittipuisto 1 51 % Kiint. Oy Schaumannintien Yritystalo 100 % 28

Konsernin toiminnan ohjaus Savonlinnan kaupungin konserniohjaus rakentuu siten, että kaupunkikonsernin keskeisiä yhtiöitä koskevat tavoitteet asettaa kunkin yhtiön kohdalla kaupunginvaltuusto. Tämän lisäksi valtuusto on asettanut koko konsernin kehittämistä koskevat tavoitteet. Tavoitteiden asettaminen konsernin osille tapahtuu siten, että osana talousarvioprosessia konserniyhtiöt tekevät luonnokset omista tavoitekorteistaan. Näiden luonnosten pohjalta käydään yhtiöiden kanssa tavoiteneuvottelut, joissa kaupungin puolelta neuvottelijoina ovat kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja. Neuvotteluissa asetetut tavoitteet kirjataan yhtiöiden tavoitekortteihin, jotka ovat osana kaupungin talousarviokirjaa. Yhtiöitä koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen on raportoitu kunkin yhtiön tavoitekortissa. Konserniyhtiöiden valvonta- ja seurantavastuu on määritetty talousarviossa. Kullekin yhtiölle on nimetty konsernivastuuhenkilö, jonka tehtävänä on valvoa yhtiön toimintaa sekä raportoida tarvittaessa kaupunginjohtajalle sekä edelleen kaupunginhallitukselle, jotka antavat tarvittaessa yhtiöille toimintaohjeita. Kokonaisvastuu konsernivalvonnan järjestämisestä on hallintosäännön mukaan kehitysjohtajalla. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kuntalain muutoksen edellyttämä yritystilojen yhtiöittäminen toteutettiin vuoden 2014 aikana siirtämällä kaupungin suorassa omistuksessa olleet yritystilat Savonlinnan Yritystilat Oy:n omistukseen. Savonlinnan Innovaatiokeskuksen koko osakekanta hankittiin kaupungin omistukseen ja yhtiön fuusiointi osaksi Savonlinnan Yritystilat Oy:tä käynnistettiin. Savonlinnasali Oy:n liiketoiminta siirrettiin liiketoimintakaupalla Savonlinnan seudun teatteriyhdistykselle. Savonlinnasali Oy:n toiminta muuttui näin ollen kiinteistöyhtiöksi. Tarkemmat tiedot eri yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta sekä tavoitteiden toteutumisesta on esitetty kunkin yhtiön tavoitekortissa. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan järjestämisen kokonaisvastuu on kehitysjohtajalla. Yksittäisten yhtiöiden valvontavastuut on määritelty talousarviossa. Kullekin yhtiölle on nimetty konsernivastuuhenkilö, jonka tehtävät on kirjattu kaupunginhallituksen hyväksymään konserniohjeeseen. Konserniyhtiöiltä edellytetään sisäisen valvonnan suunnitelmien laatimista sekä raportointia sisäisen valvonnan toteutuksesta. Konsernivastuuhenkilön vastuulla on raportoida kaupunginjohdolle, mikäli yhtiön toiminnassa havaitaan jotain puutteita tai ongelmia. Tarvittaessa näihin valmistellaan kaupunginhallitukselle päätettäväksi toimintaohje. Konserniyhtiöiden yhtiökokouspöytäkirjat on viety kaupunginhallitukselle tiedoksi vuonna 2014. Konsernivalvontaa on tuettu myös kaupungin sisäisen tarkastuksen avulla. Sisäisen tarkastuksen vuosittaiseen suunnitelmaan sisältyy myös konserniyhtiöiden valvontaa. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Kaupunginhallituksen 6.9.2010 hyväksymässä konserniohjeessa on määritelty konserniohjauksen toimivallan- ja vastuunjako. Lähtökohtana on, että kehitysjohtaja tai muu nimetty konsernivastuuhenkilö seuraan ja valvoo yhtiön toimintaa ja raportoi tarvittaessa kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle. Lisäksi vuosittain kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja ja mahdollinen muu vastuuhenkilö käyvät konserniyhtiöiden kanssa talousarvion valmisteluun liittyen tavoitekeskustelut. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kaupunginhallitus ohjeistaa tarvittaessa yhtiökokousedustajia sekä konsernivastuuhenkilöitä. Merkittävin ohjeistus liittyy henkilövalintoihin yhtiöiden hallituksiin. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Kaupunkikonsernin yhtiöiden taloudellisen aseman arvioimiseksi on poimittu taloudellisia tunnuslukuja, joita seurataan kaikkien yhtiöiden osalta. Nämä talouden tunnusluvut on kirjattu kunkin konserniyhtiön tavoitekorttiin ja niitä koskien asetetaan vuosittain tavoitteita. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeessa on annettu ohjeita keskitettyjen toimintojen osalta. Konserniyhtiöt ovat melko kattavasti mukana yhteisissä hankinnoissa. Lisäksi konserniyhtiöiden talouden ja rahoituksen järjestämisestä on annettu linjauksia konserniohjeessa. Näiden osalta toiminta on yhtiöissä konserniohjeen mukaista. Konserniyhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelu on lähtökohtaisesti markkinaehtoista. Osin yhtiöiden välinen liiketoiminta on myös kilpailutuksen tuloksena syntynyttä, jolloin markkinaehtoisuus on myös todellisuudessa testattu. 29

Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Kaupunkikonsernin yhtiöiden riskienhallinnan toimenpiteenä riskikartoitusten tilanne kartoitettiin syksyn konsernineuvotteluiden yhteydessä. Yhtiöiltä pyydettiin neuvottelumateriaalina raportti riskikartoitusten tilanteesta. Riskikartoitusten tilanne yhtiöissä oli vaihteleva ja ohjeistuksena yhtiöille todettiin, että niiden tulisi saattaa riskikartoitukset ajan tasalle tarvittaessa hyödyntämällä vakuutusyhtiön asiantuntemusta. 30

KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toimintatuotot 118 124 732 115 615 489 Toimintakulut -303 650 604-300 120 229 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -30 848-36 501 Toimintakate -185 556 720-184 541 241 Verotulot 131 360 193 124 766 704 Valtionosuudet 81 444 463 79 796 156 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 115 407 135 033 Muut rahoitustuotot 521 074 780 736 Korkokulut -4 323 942-4 917 963 Muut rahoituskulut -183 512-158 363 Vuosikate 23 376 963 15 861 061 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -20 107 478-18 507 399 Arvonalentumiset -1 423 Satunnaiset erät -706 802 Tilikauden tulos 3 269 485-3 354 563 Tilinpäätössiirrot -347 270-1 399 Vähemmistöosuudet 42 184 72 969 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 964 399-3 282 993 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 38,9 38,5 Vuosikate/Poistot, % 116,3 85,7 Vuosikate, euroa/asukas 650 437 Asukasmäärä 35 969 36 276 31

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 23 376 963 15 861 061 Satunnaiset erät -706 802 Tulorahoituksen korjauserät -2 973 046-826 453 Toiminnan rahavirta yhteensä 20 403 917 14 327 806 Investointien rahavirta Investointimenot -27 020 078-38 299 337 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 437 139 3 343 968 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 501 165 3 880 082 Investointien rahavirta yhteensä -20 081 773-31 075 287 Toiminnan ja investointien rahavirta 322 144-16 747 481 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -290 418 Antolainasaamisten vähennykset 8 000 8 000 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 19 614 662 27 457 516 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -28 139 558-15 748 155 Lyhytaikaisten lainojen muutos 10 442 899-5 405 624 Oman pääoman muutokset 1 935 478 1 807 026 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po. muutokset 210 194 48 104 Vaihto-omaisuuden muutos 31 890-183 575 Saamisten muutokset 2 489 127-811 877 Korottomien velkojen muutokset -6 791 056 6 094 761 Rahoituksen rahavirta -488 781 13 266 175 Rahavarojen muutos -166 637-3 481 306 Rahavarat 31.12 10 176 061 10 355 271 Rahavarat 1.1. 10 342 698 13 836 577-166 638-3 481 306 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 79,4 38,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,4 27,6 Lainanhoitokate 0,9 1,0 Kassan riittävyys 10 11 32

KONSERNITASE VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 109 133 110 629 Muut pitkävaikutteiset menot 661 194 653 644 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 200 774 527 764 273 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 63 475 773 63 340 703 Rakennukset 244 922 856 246 097 022 Kiinteät rakenteet ja laitteet 38 277 189 35 671 032 Koneet ja kalusto 8 866 008 10 032 124 Muut aineelliset hyödykkeet 1 795 591 1 853 907 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 967 877 10 887 619 363 305 294 367 882 407 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 1 164 005 1 841 949 Mut osakkeet ja osuudet 21 481 797 21 124 648 Muut lainasaamiset 1 471 557 1 197 092 Muut saamiset 508 220 608 942 24 625 579 24 772 631 PYSYVÄT VASTAAVAT 388 705 399 393 419 310 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 178 656 1 409 741 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 865 038 896 927 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2 398 777 2 968 056 Lyhytaikaiset saamiset 15 898 711 17 787 074 18 297 488 20 755 131 Rahoitusarvopaperit 483 254 192 552 Rahat ja pankkisaamiset 9 692 807 10 162 719 VAIHTUVAT VASTAAVAT 29 338 586 32 007 329 VASTAAVAA YHTEENSÄ 419 222 642 426 836 380 33

KONSERNITASE VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 131 125 777 131 125 777 Arvonkorotusrahasto 19 926 851 19 216 829 Muut omat rahastot 2 136 585 1 873 453 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -17 715 255-11 379 393 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 964 399-3 282 993 138 438 356 137 553 672 VÄHEMMISTÖOSUUDET 2 014 675 3 103 325 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 3 116 951 3 303 611 Vapaaehtoiset varaukset 1 402 459 864 880 4 519 410 4 168 491 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 61 764 139 316 Muut pakolliset varaukset 2 372 646 3 651 141 2 434 410 3 790 457 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 383 182 2 404 073 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 171 268 395 173 673 443 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 3 406 709 2 524 539 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 52 287 338 49 689 084 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 42 470 166 49 929 296 269 432 609 275 816 362 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 419 222 642 426 836 380 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste %, 34,1 33,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 81,4 86,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 14 751 14 662 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 410 404 Konsernilainat, /asukas 6 038 6 157 Konsernilainakanta 31.12., 1000 217 189 223 363 Kunnan asukasmäärä 35 969 36 276 Konsernin omavaraisuusaste prosentteina lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Omavaraisuusaste, %, = 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma - Saadut ennakot) 34

KONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS 2011-2014 Yhdistelmässä mukana: Savonlinnan kaupunki, Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ky, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, YH-Itä-Savo Oy, Kiinteistöpalvelu Savotek Oy, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy, Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy, Savonlinnasali Oy ja Savonlinnan Asunnontuotanto Oy Kerimäeltä ja Punkaharjulta Savonlinnalle siirtyneissä yhtiöissä ei ole omaa palkattua henkilöstöä, lukuun ottamatta Itä-Savon Vesi Oy:n osa-aikaista toimihenkilöä, 60 %. KONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Määräaikaisten lukumääriin sisältyy myös sijaiset. AJANKOHTA YHTEENSÄ VAKINAISET MÄÄRÄAIK. (pl työllistetyt) 31.12.2011 3220 2656 564 31.12.2012 3212 2656 556 31.12.2013 3484 2918 566 31.12.2014 3390 2862 528 muutos 13/14-94 henkilöä - 56 henkilöä - 38 henkilöä muutos % - 2,70-1,92-6,71 KONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ YHTEENSÄ 31.12.2011, 31.12.2012, 31.12.2013, 31.12.2014 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 YHTEENSÄ VAKINAISET MÄÄRÄAIK. (pl työllistetyt) TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHOIN PALKATUT 2011-2014 AJANKOHTA TYÖLLISTETTY 31.12. 2011 34 2012 35 2013 59 35

2014 106 KAUPUNKIKONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ ERITELTYNÄ (pl työllistetyt) YHT -14 YHT -13 VAK -14 VAK -13 MA -14 MA -13 Savonlinnan kaupunki 1314 1367 1122 1138 192 229 Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky 1668 1689 1379 1395 289 294 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 271 294 250 271 21 23 YH-Itä-Savo Oy 28 28 25 26 3 2 Kiinteistöpalvelu Savotek Oy 67 74 62 68 5 6 Savonlinnan Yrityspalvelut Oy 17 12 16 12 1 Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy 8 5 4 4 4 1 Savonlinnasali Oy 16 14 3 3 13 11 Savonlinnan Asunnontuotanto Oy 1 1 1 1 0 YHTEENSÄ 3390 3484 2862 2918 528 566 KONSERNIN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE VIIDEN VUODEN VÄLEIN V. 2013 < 25-30- ikäluokat 20 20-24 29 34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- henkilö lkm 10 76 162 218 324 374 486 643 659 408 30 lkm KONSERNIN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE V. 2014 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 643 659 486 408 374 324 218 162 76 30 10 < 20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- ikä vuosina KONSERNIN PALKAT, PALKKIOT JA HENKILÖSIVUKULUT V. 2011-2014 PALKAT JA HENKILÖ- YHTEENSÄ PALKKIOT SIVUKULUT 2011 107 805 608 30 965 066 138 770 674 2012 112 565 347 32 262 500 144 827 847 2013 124 499 275 37 528 143 162 027 418 2014 125 297 678 37 718 993 163 016 671 36

Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tulos tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014 on 5 186 953,77 euroa ylijäämäinen. Tilikauden ylijäämä kirjataan oman pääoman yli-/alijäämätilille omaa pääomaa lisäävänä eränä. Kertyneitä alijäämiä tilinpäätöksen mukaan on 9 684 007,56 euroa. Tasapainotuksen toteutuminen vuonna 2014: 1) Tasapainotusohjelma vuodelle 2014 - kustannussäästöt - 3 614 666 e - kertaluontoinen omaisuuden myynti 3 000 000 e - kunnallisverotulon lisäys 5 350 000 e 2) Taloussuunnitelma 2014 - kustannussäästöt - 3 053 166 e - kertaluontoinen omaisuuden myynti 3 350 000 e - kunnallisverotulon lisäys 5 000 000 e 3) Tilinpäätös 31.12.2014/tasekirja 2014 - kustannussäästöt - 1 097 074 e - kertaluontoinen omaisuuden myynti 4 240 974 e - kunnallisverotulon lisäys 4 825 013 e Kustannussäästöjä ei saavutettu Sosterin talouden tasapainottamisessa eikä Savonlinnan Teatterin katemaksun osalta, yhteensä n. 2,2 milj. euroa. Lisäksi palvelupisteiden lakkauttaminen ei toteutunut 110 000 euroa. Voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyys talouden tasapainottamiseksi Valtionosuustulon vähentymisestä johtuen on kaupunginhallitus välittömästi alkuvuodesta 2015 käynnistänyt 2 900 000,00 euron suuruisen talousarviomuutosvalmistelun kuluvan talousarviovuoden osalle sekä talouden tasapainotusohjelman täydentämisen ajalle 2016-2019. Kaupunginvaltuusto hyväksyi n. - 2 milj. euron suuruiset talousarviomuutokset 30.3.2015 ja päättää n. 0,9 milj. euron talousarviomuutoksista 15.6.2015. Tasapainotusohjelma ei ole tämänhetkisen arvion mukaan riittävä, vaan Savonlinna on nyt voimassaolevilla kaupunginvaltuuston päätöksillä ajautumassa kriisikunnaksi tulevalla taloussuunnitelmakaudella eikä kumulatiivista alijäämää saada katettua vuoteen 2019 mennessä. Tähän vaikuttaa valtuuston hylkäämät, joulukuussa 2014 n. 1,4 milj. euron ja maaliskuussa 2015 n. 1 milj. euron, kehysleikkaukset. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti teatterin katemaksun palauttamisesta noin 400 000 euroa. Talouden tasapainottamisohjelmat, voimassa oleva taloussuunnitelma, ja siihen hyväksytyt ja vielä hyväksyttävät talousarviomuutokset vuodelle 2015, eivät riitä kaupungin talouden tasapainottamiseen vuoteen 2019 mennessä. Kaupungin talouden heikentyminen ja toimenpideohjelman riittämättömyys aiheutuu todella suurista valtionosuusleikkauksista sekä valtionosuusuudistuksen aiheuttamista lisämenetyksistä valtionosuustulossa. Samaan aikaan valtio on lisännyt merkittävästi kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Kuluvan talousarviovuoden osalta valtionosuusleikkaukset olivat noin kolme miljoonaa euroa suuremmat ja tästä aiheutuu kuluvan vuoden budjettiin tuloaukko. Maan uusi hallitus jatkaa valtionosuuksien leikkausta ja niiden kattaminen edellyttää uusia toimenpiteitä. Kaupunginhallitus 8.6.2015 277 ja kaupunginvaltuusto 15.6.2015 45 Kaupunginhallitus sisällyttää vuoden 2014 tilinpäätökseen selonteon talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. 37

38

TOTEUTUMISVERTAILU Tavoitteiden toteutuminen 39

40

KESKUSHALLINTO 41

42

Savonlinnan kaupunki Toimiala KESKUSHALLINTO Palvelusuunnitelman kuvaus Keskushallinnon tehtävänä on tuottaa tarvittavia hallinto-, kehittämis-, elinkeino-, maaseutuelinkeino-, maaseutuhallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 menestystekijä 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen Esimieskoulutus 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen JET-koulutuksen toteuttaminen 2013-2015. (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Keskustelujen toteutuma 100 %. Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista ja kuuntelemista. JET-koulutukseen osallistuu 22 työntekijää eri toimialoilta. Mini-JET koulutukseen osallistuu 19 lähiesimiestä. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet 95 100%. Työhyvinvointiohjelmassa olevaa aktiivinen aikainen tuki toimintamallia vahvistettiin kiinteämmäksi osaksi työyhteisöjen toimintaa. Kehityskeskustelujen yhteydessä kartoitetut osaamis- ja koulutustarpeet kootaan työyksiköiden koulutussuunnitelmissa ja päivitetään vuoden aikana. Savonlinnan kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi valmistui keväällä 2014. Työhyvinvointikyselyn työyksiköiden kehittämissuunnitelmien saattaminen käytäntöön 43

6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Toteutetaan 100 %. Toteutetaan yhteistyössä Kevan kanssa jo syksyllä 2013. Tulosten käsittely joryssä marraskuussa, samoin yksi esimiesvalmennus ja käsittely yttoimikunnassa. Työyhteisökohtaiset käsittelyt ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen joulutammikuussa, jonka jälkeen toimenpiteiden täytäntöönpano. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaami-nen otetaan palvelussa vahvasti huomioon. Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi. Toteutui 95 100 %. Vuonna 2014 työhyvinvointikyselyn kehittämissuunnitelmien yhteenveto käsiteltiin kaupunginjohtajan johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa sekä saatettiin kaupunginhallituksen tietoon. Työyksikkökohtaista kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Koko kaupunkia koskevia kehittämiskohteita edistettiin eri toimenpitein. Kehittävä arviointi tehtiin yhteistyössä Kevan kanssa. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio on valmistelussa. Vuoden aikana valmistui ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, missä tutkittiin ikäjohtamista Savonlinnan kaupungin yli 55- vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa, tulosten hyödyntäminen toimintatavoissa. 6.7. Ajanmukaisia toiminta-tapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Koulutussuunnitelmissa on osaamisen kehittämisen tavoitteena parantaa samanaikaisesti tuloksellisuutta ja työ-elämänlaatua yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla ja perustana on oppimiseen kannustava ilmapiiri. Keskeistä on yhteinen käsitys nykytilasta ja tulevina vuosina tarvittavasta osaamisesta. Sisäisessä tiedottamisessa on lisätty intranetin (Savnet) käyttöä ja sisäisessä toiminnassa lisätty mm. sähköistä tiedonhankintaa. Vuoden 2014 aikana pidetyissä yhteistapaamisissa asetettiin tavoitteeksi konserniyhtiöiden ja kaupungin henkilöstöetujen yhtenäisen linjan toteuttaminen vuoden 2016 loppuun mennessä. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on asetettu tavoitteet ehkäisevän työterveyshuollolle ja sairaanhoidolle, joiden toteutumista on seurattu työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja työsuojelun yhteistyönä. Koko kaupunkiorganisaatio 44

6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10. Palkitseminen ja kannustaminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoit-teiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Valmistellaan uudistettava palkkausjärjestelmä käyttöönotettavaksi. ja eri työyksiköihin kohdistettujen toimenpiteiden tehostamisesta huolimatta terveysperusteisten poissaolojen määrä lisääntyi ed. vuoteen verrattuna koko kaupunkitasolla ollen 15,8 kalenteripäivää/htv (2013:12,9), valtakunnallisen tason ollessa 16,7 vuonna 2013. Kaupungin henkilöstömäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 53 henkilöllä. Tilinpäätöksen mukaan toiminnallinen tulos oli positiivinen. Palvelurakenneuudistus ei ole edennyt henkilöstöresurssien vähentämistarpeiden mukaisesti. Työn vaativuuden arviointijärjestelmän kehittämissuunnitelman mukainen uudistettu TVA järjestelmä testattiin vuonna 2014 ja se käyttöönotetaan vuonna 2015. 45

Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta 100 Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 menestystekijä 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen valmistuminen 31.5.2014 mennessä Tarkastuslautakunta allekirjoitti vuoden 2013 arviointikertomuksen 26.5.2014. Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2013 TA 2014 TP 2014 Nettomenot/asukas 1,74 0,83 1,09 Tarkastuslautakunnan - varsinaiset kokoukset 24 12 - arviointipäivä 1 1 - arv.kertomuksen luovutus 1 1 - työkokoukset yms. 7 3 Yhteensä 33 28 17 Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA 2014 + TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot 68 416 68 416 0 0 68 416 68 416 0 Muutosprosentti 0,0 % Toimintamenot 131 570 98 416 12 000 0 110 416 107 762-2 654 Muutosprosentti -18,1 % Toimintakate -63 154-30 000-12 000 0-42 000-39 346-2 654 Muutosprosentti -37,7 % Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 0 0 Muutosprosentti 0,0 % Yli-/alijäämä -63 154-30 000-12 000 0-42 000-39 346-2 654 Muutosprosentti -37,7 % 46

Tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014 toteutuivat, mutta toimintamenojen määrärahat ylittyivät alkuperäiseen, valtuustossa tarkastuslautakunnan esittämää huomattavasti pienempänä hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna. Ylitys johtui pääasiassa luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden ja km-korvausten ylityksistä. Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan 15.12.2014 123 tarkastuslautakunnalle 12 000 euron lisämäärärahan, josta osa jäi lopulta käyttämättä, kun koulutukseen varattua määrärahaa ei käytetty ollenkaan ja asiantuntijapalvelujen ostot jäivät arvioitua pienemmiksi. Kokousten lukumäärä on pyritty pitämään minimissä eikä kustannuksiin pakollisten menojen ja kokous- kulujen lisäksi sisälly mitään ylimääräistä. 47

Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Keskushallinto Kaupunginhallitus 110 Hallintopalvelut hallintojohtaja Saku Linnamurto Palvelusuunnitelman kuvaus Hallintopalvelut tukee kaupungin hallinnon päätöksentekoa sekä kaupungin strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Hallintopalvelut tukee ja ohjaa toimialoja sekä konsernin toimintayksiköitä tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitetään Savonlinnan kaupungin tukipalveluja ja päätöksentekojärjestelmää huomioiden kaupungin talouden tasapainottamisohjelman asettamat hallinnon tehostamisvaateet. - Monipalvelukeskuksessa vapautuvat virat, toimet ja sijaisuudet täytetään sisäisesti. - Kahdeksan äänestysaluetta yhdistetään läheisiin äänestysalueisiin. - Kerimäen yhteispalvelupiste siirretään kunnantalolta terveyskeskukselle. - Savonrannan yhteispalvelupiste siirretään kunnantalolta koululle tai terveysasemalle taikka paloasemalle. - Aluejohtokuntien tarpeellisuus arvioidaan valtuustokauden lopulla. - Etelä-Savon maakuntaliiton maksuosuutta pyritään kohtuullistamaan. - Henkilöstön eläköityminen hyödynnetään talouden tasapainottamisessa. 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 menestystekijä 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt, kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Tukipalvelujen uudelleen organisointi osana asiakaslähtöisen prosessiorganisaation käyttöönottoa, tavoitteena ottaa uudistettu organisaatio käyttöön vuoden 2016 alussa. Tukipalvelutyöryhmälle annettu toimeksianto valmistuu 3/2015. Asiakaslähtöisen prosessiorganisaation valmistelutyö jatkuu kehitysjohtajan johdolla. Palvelukustannukset euroa/asukas verrattuna 20 000 40 000 asukkaan kuntiin 48 Hallintosäännön uudistus, hallintosääntö muutetaan vastaamaan uutta hallintokäytäntöä ja organisaatiota. TVT- suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen - Puhelinjärjestelmän uusiminen - Verkkolaskutusjärjestelmän käyttöönotto - Pilvipalvelujen käyttöönotto - Sisäisen viestinnän välineeksi otetaan Microsoft Lync. Palvelujen kustannukset ( /as) verrattuna 20 000-40 000 asukkaan kaupunkeihin ovat keskimääräistä edullisempia. Hallintosääntöuudistus toteutetaan asiakaslähtöisen prosessiorganisaation valmistelun ohessa. Pilvipalvelu on otettu käyttöön. Verkkolaskutusjärjestelmä on käytössä. Puhelinjärjestelmän uusiminen on kilpailutettu ja sopimus uusittu syksyllä 2014. Microsoft Lync:n käyttöönotto on vasta pilotoitu sivistystoimessa, koko organisaation käytössä se on vuoden 2015 aikana. Edellisen vuoden kustannustietoja ei ole saatavissa. Sen sijaan palvelujen kustannuksia indikoivat tuloveroprosentit Savonlinnan kokoisissa kunnissa ovat 19-22 %. Ikä- ja tarvevakioidut raportit tulevat vuoden myöhässä.

2.6. Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat yhteispalveluyksiköt. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan yhteispalvelupisteet tarjoavat kuntaliitossopimuksen mukaiset lähipalvelut. Savonrannan yhteispalvelupiste on muuttanut uusiin tiloihin. Yhteispalvelupisteet tarjoavat edelleen kuntaliitossopimuksen mukaiset lähipalvelut sekä valtionhallinnon etäpalveluja. 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 menestystekijä 4.2. Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta Turvallisuustilastot Savonlinna on keskimääräistä turvallisempi kaupunki Suomessa. Valtakunnallista vertailtavaa tilastoa kaupunkien kokonaisturvallisuudesta ei ole saatavilla, mutta maakuntien väliset vertailut turvallisuuteen liittyvien toimintojen osalta löytyvät ositteesta http://www.terveytemme.fi. Tilastokeskuksen raporttien mukaan rikosten määrä Savonlinnassa on vähentynyt, kuten myös koko maassa verrattuna vuoteen 2013. Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä 4.3. Kaupunkia markkinoi- Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree- van konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön kaupan määrä Savonlinnassa lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Konserniviestintämalli, jossa hyödynnetään konsernin viestintäresurssit. Kyläyhdistyksiä ja kaupunginosayhdistyksiä on saatavilla olevien rekisteritietojen mukaan Savonlinnassa 25. Viestintäohjeen kokonaisvalmistelu on tehty ja koordinoitu yhteistyössä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n kanssa ja se viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi maaliskuussa 2015. Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA 2014 + TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot 6 377 635 5 587 043 0 86 072 5 673 115 5 637 637 35 478 Muutosprosentti -11,6 % Toimintamenot 7 536 723 7 103 110-85 000 139 373 7 157 483 7 056 295-101 188 Muutosprosentti -6,4 % Toimintakate -1 159 088-1 516 067 85 000-53 302-1 484 369-1 418 658-65 711 Muutosprosentti 22,4 % Suunnitelmapoistot 28 060 25 548 0 0 25 548 27 134 1 586 Muutosprosentti -3,3 % Yli-/alijäämä -1 187 149-1 541 615 85 000-53 302-1 509 917-1 445 791-64 125 Muutosprosentti 21,8 % Poikkeama Toimintatuotot alittuivat 35 477,57 euroa, koska monipalvelukeskuksen sisäinen myynti jäi alle talousarvion ja vastaavasti menot jäivät myös alle talousarvion (henkilökunta väheni). 49

Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 120 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Kehitysjohtaja Hannu Kurki Palvelusuunnitelman kuvaus Elinkeinopalveluiden operatiivinen toteutus hankitaan Savonlinnan yrityspalvelut Oy:lle ostopalvelusopimuksella. Sopimuksen mukainen vuosittainen korvaus on 1 200 000 euroa (alv 0 %) vuodessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitysyhtiön ja kaupungin palveluiden yhteistyön kehittämisen tavoitteena on mahdollisimman saumaton yhden kontaktin palveluperiaatteen toteuttaminen. Sisältää avustuksen Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 menestystekijä 1.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Matkailijamäärä kasvaa vuodesta 2013. 1 uusi yksityinen matkailuinvestointi Matkailijamäärä laski jonkin verran edellisestä vuodesta, rekisteröityjä yöpymisiä oli n. 15 000 vähemmän kuin 2013 Savonlinnassa toimii ammattiteatteri omissa tiloissa Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja - kohteiden kokonaiskävijämäärä - Olavinlinna - Oopperajuhlat - Pyhän Olavin päivä - Syystulet - Jäälinna-tapahtuma - vuodenvaihteen tapahtumakokonaisuus - järvilaivaristeilyt - Retretti - Lusto - Kerimäen kirkko - Puruvesi POPtapahtuma Luodaan edellytykset että kärkitapahtumat onnistuvat kävijämäärältään ja taloudellisesti. Korkeatasoinen taidenäyttelytoiminta käynnistyy uudelleen. Tapahtumat saadaan tiiviiseen yhteistyöhön elinkeinomarkkinoinnissa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Kärkitapahtumat onnistuivat hyvin. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n hallitus päätti että yhtiö ei järjestä korkeatasoista taidenäyttelyä vuodelle 2015 Elinkeinomarkkinointia toteutettiin Savonlinnan oopperajuhlien kanssa yhteistyössä 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän. Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste Savonlinnan kuntataajamien matkailutarjonnan parempi esiintuominen koko kaupunkia koskevissa julkaisuissa ja kaupungin matkailu-infopisteiden konseptien yhtenäistäminen. Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta 2013. Tekes-hankekanta kasvaa T&K-palvelumyynti eli tutkimus- ja tuotekehityspalvelumyynti kasvaa Kuitulaboratorion laajennus yhteistyössä Yritystilat Oy:n kanssa Kuitulaboratorion laajennus toteutettiin Tekes-hanke esityksiä on tehty ennätyksellinen määrä biotalouden alalla, mutta hankepäätökset ovat siirtyneet vuodelle 2015. T&K-palvelumyynti vuotta 2013 suurempi. (VASTUUTAHO Savonlinnan yrityspalvelut Oy) 50

1.3. Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia. 1.4. Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus Toimialan työpaikkamäärä Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaiheessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestointia Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta 2013. Tekes-hankekanta kasvaa T&K palvelumyynti kasvaa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yyrityspalvelut Oy) Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta 2013. Bioöljytehdasprojekti käynnistyy Koivunkuorijalostamo hanke tuottaa toteutettavan liiketoimintamallin (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Elektroniikkateollisuudessa työpaikat eivät ole kasvaneet. Konepajateollisuus kehittynyt positiivisesti erityisesti kuituteknologian alalla. Älykkäiden materiaalien alalla toiminta vahvistunut ja yritysverkosto sitoutunut alan kehittämiseen yhteistyössä LUT:in kanssa. Vesiala vahvistunut kärkiyritysten ja mm. kaivosteollisuuden innovaatioiden osalta. Bioöljytehdasprojekti viivästynyt. Koivunkuorijalostamon liiketoimintamalli kehitetty ja yritysverkosto muodostunut. 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8. Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuistokonsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayri- Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen (Tekninen toimi) Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti Jatko-opiskelijoiden määrä Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkija- 51 Ulkomaalaisten yritysten määrä kasvaa vuodesta 2013 Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuodesta 2013 Yritysten vienti venäjälle kasvaa vuodesta 2013 (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja vuoropuhelua pyritään lisäämään Opiskelijamäärät kehittyvät myönteisesti (tä-suomen Yliopisto 822 opiskelijaa, Mamk, Sami) Nohevan täyttöaste on vähintään 98 % Nohevan toisen vaiheen kannattavan rakentamisen Hiilidioksidin talteenoton alalle on käynnistynyt uusi start-up yritys Venäläisten matkailu kehittyi alkuvuodesta myönteisesti, mutta kansainvälinen tilanne aiheutti epävarmuutta ja matkailijamäärät tippuivat. Samasta syystä muutkaan Venäjään liittyvät kasvutavoitteet eivät toteutuneet. Oppilaitosten hakijamäärät ovat pysyneet riittävällä tasolla ja opiskelijamäärissä ei ole tapahtunut olennaisia pudotuksia. Nohevan täyttöaste oli vuoden lopussa 84 % Nohevan toista vaihetta on valmisteltu

tystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa 1.10. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen 1.11. Savonlinnan matkailun osaamis- ja koulutuskeskittymästä Suomen johtava ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen terveysalan koulutukseen sisältyvien kaupungin/talousalueen hyvinvointia edistävien kehittämishankkeiden mahdollistaminen 1.12. Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa 1.13. Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta 1.14. Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa 1.15. Edistetään kalastusta, kalastusmatkailua ja kalatuotteiden valmistusta. vaihdon määrä Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkijaja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Asiantuntijahenkilöstön määrä AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa Onnistuneiden omistajaja sukupolvenvaihdosten määrä Maatilojen määrä ja liikevaihto Kalatalouden työpaikat ja liikevaihto. edellytykset selvitetään (VASTUUTAHO Savonlinnan Yritystilat Oy yhteistyössä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Itä-Suomen yliopiston käynnissä olevat kehittämishankkeet, joihin kaupunki osallistuu lisäävät Savonlinnan kampuksen vetovoimaa ja parantavat tutkimustoiminnan edellytyksiä Tutkimus- ja kehittämishankkeiden volyymi pysyy hankekauden vaihtumisesta huolimatta vähintään nykyisellä tasolla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehittyminen koko alueen ammattikorkeakouluksi jatkuu siten, että koulutuspaikkojen määrä Savonlinnassa pysyy vähintään nykyisellä tasolla Jatkajien määrä vastaa luopujien määrää. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Haja-asutusalueella yritystoiminta kehittyy myönteisesti. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Uudet kehittämishankkeet ovat käynnistyneet suunnitellusti Uuden ohjelmakauden kehittämishankkeet ovat osin käynnistyneet ja osa on rahoittajien käsittelyssä Kaakkois-Suomen AMK, valmistelu etenee suunnitellusti Tilanne on haasteellinen, koska merkittävä määrä luopuvista yrityksistä ei koskaan tule myyntiiin Bioenergiakäyttöpaikkojen lisääntyminen on tuonut työtä metsätalouden puolelle Kalatalohanke toteutettiin ja jatkohankkeena toteutetaan logistiikkaselvitys 52

2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 2.5. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Prosessiorganisaatio käyttöön v. 2015 loppuun mennessä Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee Organisaatiouudistuksen rakenne ja luonnos hallintosäännöstä ovat valmiita vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 aikana käynnistetään vuokrataloyhtiöiden fuusioiden valmistelu. Savonlinnan Yritystilat Oy:n toiminta vakiintuu Prosessikuvaukset keskeisistä poikkihallinnollisista prosesseista on laadittu. Hallintosääntövalmistelu on edennyt, mutta luonnosta ei valmistunut vuoden 2014 aikana. Savonlinnan Yritystilat Oy:lle siirrettiin kaupungin omistamia yrityskiinteistöjä. Lisäksi käynnistettiin Savonlinnan innovaatiokeskuksen fuusio osaksi yritystiloja. Palveluasuntojen siirtoa erilliseen yhtiöön valmisteltiin. 3. Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 3.4. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen 3.5 Rinnakkaisväylän 3. vaihe 3.6. Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan- Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans- Siperiaradalle 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charter-lennot Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys Rakennettu vuonna 2016 Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Soveltuvien yritystilojen ja tonttien tarjonta riittävä ja hintataso kohtuullinen Kirkonkylien kehittämissuunnitelmien valmistuminen, aluejohtokuntien omarahoitusosuus Tehokas alueellinen edunvalvontayhteistyö kansanedustajien, maakuntaliiton, lähikaupunkien ja kuntien sekä muiden yhteisorganisaatioiden kanssa ja kautta. ENI - hankkeiden valmistelu siten, että niillä tuetaan rajanylityspaikan kansainvälistymistä. (ENI on Euroopan Unionin raja-alueohjelma) Venäjäohjelma valmistuu Uuden kaksivuotisen kilpailutuksen mukainen lentoliikenne käynnistyy. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä haetaan keinoja matkustajamäärän kasvattamiseen. Tuike-taajama-hankkeessa valmisteltiin kehittämishankeaihioita, joihin haetaan Leader-rahoitusta Rinnakkaisväylän 3. vaihe on ollut edunvalvonnan keskeisimpiä asioita ENI-hankkeita on valmisteltu, mutta ohjelman käynnistymisen ajankohta on auki. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä on edistetty, mutta asian päätöksenteko siirtyy tulevaisuuteen. Venäjä-ohjeman valmistuminen siirrettiin vuoteen 2015 Lentioliikenteen kilpailutus jouduttiin uusimaan Varkauden vetäydyttyä. Vuonna 2014 lennettiin väliaikaisella sopimuksella, joka päättyi syyskuun lopussa. Loppuvuonna lentoja ei ollut, koska sopimuksen allekirjoitus viivästyi kilpailutuksesta tehdyn valituksen vuoksi. Lennot alkoivat helmikuun 2015 alusta. 3.9. Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie 71 Suorat, toimivat, hyvähenkiset yhteydet valtionhallintoon. Asioita on edistetty edunvalvonnassa. 53

3.10. Henkilöliikenne Savonlinna- Pieksämäki radalla ja lähiraide-liikenteen kehittäminen Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Asioiden/hankkeiden asettaminen selvään tärkeysjärjestykseen. 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 4.3. Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa Markkinointiviestinnän kehittämisvastuu on Savonlinnan yrityspalvelut Oy:llä Matkailijamäärä laski jonkin verran edellisestä vuodesta, rekisteröityjä yöpymisiä oli n. 15 000 vähemmän kuin 2013 Taxfree-kaupan volyymi putosi maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 5.3. Aktiivinen edunvalvonta Edunvalvontamuistio Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen Edunvalvontamuistiossa esitettyjen edunvalvontatehtävien ja hankkeiden toteuttaminen Edunvalvontaa on toteutettu aktiivisesti Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA 2014 + TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot 116 829 46 300 0 0 46 300 192 883-146 583 Muutosprosentti 65,1 % Toimintamenot 3 362 481 3 104 399 642 000 0 3 746 399 3 356 286-390 113 Muutosprosentti -0,2 % Toimintakate -3 245 652-3 058 099-642 000 0-3 700 099-3 163 403-536 696 Muutosprosentti -2,5 % Suunnitelmapoistot 1 673 1 673 0 0 1 673 82 231 80 558 Muutosprosentti 4814,4 % Yli-/alijäämä -3 247 326-3 059 772-642 000 0-3 701 772-3 245 634-456 138 Muutosprosentti -0,1 % Poikkeama Poistot ylittyivät, koska poistettiin Savonlinnan seudun kuntayhtymän kuntaosuus 80 557,71 euroa. Savonlinnan seudun kuntayhtymä purettiin ja purkusopimuksen mukaisesti varat ja vastuut siirtyivät jäsenkunnille, Savonlinnan kaupungin osuus oli 88,68 %. 54

Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 130 Talous- ja henkilöstöpalvelut Talousjohtaja Arja Petriläinen Palvelusuunnitelman kuvaus Talouden ja henkilöstöresurssien hallinta palvelujen järjestämisessä ja strategisten päämäärien saavuttamisessa Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 menestystekijä 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi v. 2014 kaupungin palvelukustannukset keskimäärin vertailuryhmän keskitasoa. 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Kuntalaispalaute/ asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/ asukas (tai oppilas tms.) verrattuna 20 000 40 000 asukkaan kuntiin Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Kaupungin ostopalvelujen kokonaismäärä ei kasva ja hintakehitys jää alle yleisen kustannusnousun. Palvelujen odotekustannusvertailun perusteella kaupungin palvelukustannukset ovat keskimäärin vertailuryhmän keskitasoa paitsi varhaiskasvatuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kokonaismäärä on pysynyt edellisen vuoden tasolla ja hintakehitys on pysynyt maltillisena. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti siirrytään ns. pilvipalvelujen käyttöön. Syntyvä säästö 40 000 eur on otettu huomioon talousarviossa. Sähköinen laskutus toiminnassa Tavoite on saavutettu ja syntynyt hankintamenosäästö on huomioitu talousarviossa tulosalueella atk-palvelukeskus On toiminnassa 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 menestystekijä 5.1. Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna 2019. Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Tasapainotusohjelma toteutuu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli 3000 euroon. Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin 55 Omavaraisuusaste on 50,64 % Suhteellinen velkaantuneisuus on 54,40 %, lasku edelliseen vuoteen 1,28 %. Tasapainotusohjelma on toteutunut pääsääntöisesti vuoden 2014 osalta. Lainamäärä 2 984 e/as Asukasluvultaan 20 001 40 000 asukaan kuntien lainamäärä e/asukas tp14 arvion mukaan on 2 388 ja keskimäärin kunnissa 2 733 e/as

5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan ja määrää vähennetään tasapainotusohjelman mukaisesti. Palveluverkko on vuoden 2013 kuntaliitosten jälkeen liian laaja. Palveluverkon karsinta on edennyt tasapainotusohjelmien mukaisesti, mutta kiinteistöjen käyttö ei ole tehostunut, vaan huoneisto -. m 2 :t ovat kasvaneet esim. Telakka, Perhekeskus. Kaupungin talouden tasapainottamisen näkökulmasta kiinteistöjen määrän väheneminen on edennyt hitaasti. Korjausvelka on vähentynyt 0,7 milj. eurolla vuoteen 2013 verrattuna. Palvelutuotannon käytössä ollut huoneisto -m 2 :t oli 108 818,5 m 2 Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA 2014 + TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot 1 356 277 1 344 796 0 8 129 1 352 925 1 409 934-57 010 Muutosprosentti 4,0 % Toimintamenot 3 434 244 3 390 502-24 000 12 089 3 378 591 3 398 982 20 391 Muutosprosentti -1,0 % Toimintakate -2 077 967-2 045 706 24 000-3 961-2 025 667-1 989 048-36 619 Muutosprosentti -4,3 % Suunnitelmapoistot 16 622 16 622 0 0 16 622 16 622 0 Muutosprosentti 0,0 % Yli-/alijäämä -2 094 589-2 062 328 24 000-3 961-2 042 289-2 005 669-36 619 Muutosprosentti -4,2 % Poikkeama Toimintakulut ylittyivät, koska SaaS pilvipalvelu ei tuottanut säästöä talous- ja henkilöstöpalveluihin. Säästöä tuli atk-palveluihin, kun ei tarvinnut hankkia uutta Personec F ja ESS palvelinalustaa eikä palvelinta Citrixympäristöä varten. 56

PERUSTURVAN TOIMIALA 57

58

Savonlinnan kaupunki Toimiala PERUSTURVA Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimiala vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Savonlinnan kaupungissa. Kaupunki tuottaa itse aikuissosiaalityön, lastensuojelun, vammais- ja kehitysvammahuollon ja maahanmuuttajien palvelun ja ostaa Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon ja päihdehuollon sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelun. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö säätelee toimintaa ja palvelutuotantoa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen Esimieskoulutus tavoite toteutunut 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus JET-koulutuksen toteuttaminen 2013-2015. (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Keskustelujen toteutuma 100 %. Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. tavoite toteutunut 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista. Toteutetaan 100 %. Toteutetaan yhteistyössä Kevan kanssa jo syksyllä 2013. Tulosten käsittely joryssä marraskuussa, samoin yksi esimiesvalmennus ja käsittely yttoimikunnassa. Työyhteisökohtaiset käsittelyt ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen joulutammikuussa, jonka jälkeen toimenpiteiden täytäntöönpano. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen hyödynnetty savnetjärjestelmää tiedottamisessa tavoite toteutunut Kyselyn tulokset käsitelty kaikissa työyksiköissä. Ei ole toteutettu 59

otetaan palvelussa vahvasti huomioon. 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toiminta-tapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne 6.10. Palkitseminen ja kannustaminen Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi. Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Valmistellaan uudistettava palkkausjärjestelmä käyttöönotettavaksi. Toteutettu 60

Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 200 Hallintopalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelu huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Palvelujen kehittämissuunnitelma Hallintopalvelujen kehittäminen, sote - palveluiden järjestäminen ja valmistelu tehtyjen ratkaisujen perusteella Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 1.8. Yliopisto, ammattikorkea-koulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö Sosiaali- ja terveysalalle valmistuvien määrä Savonlinnassa toimiviin alan koulutusyksiköihin hakeutuvien määrä kasvaa 3 % Alalle valmistuvien rekrytointiin Savonlinnan seudulle kaikkien hakijoiden määrä kasvoi 6,6%, ensijaisten/nuorten osalta 32%. rekrytointitilaisuuksia järjes- sekä luomaan uutta yritystoimintaa, panostetaan (lääkärit, tetty mm. kesälääkäreille ja Oppisopimus- ja hoitajat, sosiaalityöntekijät hoitotyöhön valmistuville venäjän kielen koulutuksen Sosiaali- ja terveysalan ja -ohjaajat) lisääminen. Perusope- tuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikkamäärä (SAMI ja MAMK) Koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikka-määrää Savonlinnassa toimivissa yksiköissä lisätään, Mamk:n osalta lisäys 25 paikkaa. aloituspaikkoja terveysalalla lisätään MAMK:ssa 38 vuonna 2014. 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Ostopalvelujen hinnat pysyvät vuoden 2013 tasolla Omaa toimintaa lisätään (perhekeskus, perhetyö, työtoiminta, vanhusten palvelut) Oma sote-alue Savonlinnan seudulle hintakehitys on ollut maltillinen. Palvelujen tuottajille lähetetty suositus hintojen jäädyttämisestä Perhekeskus aloitti toiminnan 1.4. ja vanhusten palveluasumisen oman tuotannon suunnitelma tehty Ei toteudu 2.6. Toimivat lähipalvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut) Lähipalvelupisteiden määrä, sijainti ja palveluvarustus; terveysasemat ja sosiaalitoimen palvelupisteet Omien palveluiden hinnoittelu näkyväksi Avoterveydenhuollon (lääkäri-, terveydenhoitaja- ja hammashuolto-, neuvola-, kotisairaanhoito- ja sosiaali-huollon lähipalvelupisteissä on asiakas-määriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat) SPB-malli käyttöönotossa Lähipalvelupisteet Savonlinnassa, Punkaharjulla, Kerimäellä ja Savonrannalla toiminnassa. Tilamuutoksia Savonrannan osalta toteutettu. Lääkärivaje näkyy kaikissa yksiköissä. 61

Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA 2014 + TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot 406 274 373 718 0 0 373 718 431 435-57 717 Muutosprosentti 6,2 % Toimintamenot 1 231 849 1 221 399-17 640 0 1 203 759 1 261 869 58 110 Muutosprosentti 2,4 % Toimintakate -825 575-847 681 17 640 0-830 041-830 433 392 Muutosprosentti 0,6 % Suunnitelmapoistot 6 491 0 0 0 0 6 491 6 491 Muutosprosentti 0,0 % Yli-/alijäämä -832 066-847 681 17 640 0-830 041-836 924 6 883 Muutosprosentti 0,6 % Poikkeama Hallintopalvelujen tuotot ylittyivät 57 717,38 euroa ja menot ylittyivät 58 109,66 euroa. Tulojen ylittymiseen vaikutti perusturvajohtajan työpanoksen myynti Itä-Savon sairaanhoitopiirille. Menojen ylitys johtui Kanava-, Kuntakokeilu- ja Paalupaikka hankkeiden Savonlinnan kaupungin omarahoitusosuudesta, jota ei ollut huomioitu talousarviossa (sisäiset menot hallintopalveluille/tulot hankkeille). Tavoitteiden toteutuminen Hallinnon tavoitteet ovat pääosin toteutuneet hyvin. SOTE-uudistuksen valtakunnallinen valmistelu ja asian keskeneräisyys on hankaloittanut tulevaisuuden palvelujärjestelmän suunnittelua. Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TP 2014 Kiviapajan kerhotilasta luovutaan 5 500 5 500 Yhteensä 5 500 5 500 Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Tavoite toteutui. 62

Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 211 Sosiaali- ja perhepalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja perhepalvelut käsittävät aikuissosiaalityön, vammaishuollon, maahanmuuttajien ja lastensuojelupalvelut. Palvelujen kehittämissuunnitelma Oman toiminnan vahvistaminen Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 2.1 Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt Kuntalaispalaute kerätään lastensuojelun perhetyöstä. Hyvinvointikertomus päivitetään Siirtyy vuodelle 2015 Siirtyy vuodelle 2015 Hyvinvointikertomus (esim. opinnäyte- työ). Palvelukustannukset euroa/asukas Laaditaan vertailu samankokoisten kaupunkien kesken. Kaupungin työllisyydenhoidon toimintamalli otetaan käyttöön. 500 pv:n listalla olevista henkilöistä on 150 henkilöä kaupungin työllistämistoimen-piteissä vuoden aikana. Kaupungin oma työpajatoiminta laajenee. Lastenkoti/perhekeskus käynnistyy 1.5.2014. Kuljetuspalveluissa sosiaalihuollollisten kuljetusten osuus vahvistuu. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävä palvelumalli vakiintuu. Kehitysvammahuollon laitoshoidon purku Omien palveluiden hinnoittelu näkyväksi Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Laaditaan vanhuspalveluohjelma tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut Työpajatoiminta Telakka on toiminnassa Perhekeskuksen toiminta käynnistynyt Kuljetuspalvelut tarkastelussa kokonaisuutena talouden tasapainotusohjelmassa Pakolaisten vastaanottoa ei jatketa, maahanmuuttajapalvelujen palvelumalli vakiintunut Vähennetty, ei kokonaan purettavissa SPB-malli käyttöönotetaan arviointi osana talouden tasapainotusohjelmaa vuoden 2015 loppuun mennessä 63

4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä. Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 4.2. Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta. Turvallisuustilastot; päihdepidätys- ja perheväkivaltatilastot Huostaan otettujen lasten määrä Päihdepidätysten ja perheväkivaltahälytysten määrä ei kasva. Uusien huostaanottojen määrä ei kasva. Päihdepidätyksiä 565 Perheväkivaltahälytyksiä 32 8 uutta (v.2013: 6) huostaanottoa vuoden 2014 aikana, tavoite ei aivan toteutunut Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2013 TA 2014 TP 2014 tt-tukikotitaloudet 1 535 1300 1399 kuntouttava työtoiminta 242 300,00 242 kuljetuspalveluasiakkaat 1 421 1400 1407 omaishoidontuen asiakkaat 88 70 91 kv asumispalvelupäivät 38 194 30000 37623 vpl asumispalvelupäivät 7 121 6000 7592 kv laitoshoitopäivät 6 090 3500 5230 avohuollon asiakkuudet 154 200 260 sijoitetut lapset/nuoret 117 95 124 uudet sijoitetut 12 10 32 uudet huostaanotot 6 4 8 perhehoidossa 55 65 57 perhekoti tai laitos 62 30 67 ls perhehoitopäivät 17 073 16000 19 088 ls laitoshoitopäivät 11 583 5000 8602 lastenkoti oma 2 329 6000 3806 / vrk oma (nettohinta) 259 199,65 / vrk/ ostot perhekoti/laitos(netto) 211 215,58 Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA 2014 + TP 2014 Poikkeama 64 TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot 3 855 627 6 231 594-10 000-1 418 720 4 802 874 4 714 916 87 957 Muutosprosentti 22,3 % Toimintamenot 30 879 750 35 079 285-610 724-2 926 289 31 542 272 31 582 999 40 727 Muutosprosentti 2,3 % Toimintakate -27 024 124-28 847 691 600 724 1 507 569-26 739 398-26 868 082 128 684 Muutosprosentti -0,6 % Suunnitelmapoistot 262 0 0 0 0 6 050 6 050 Muutosprosentti 2205,4 % Yli-/alijäämä -27 024 386-28 847 691 600 724 1 507 569-26 739 398-26 874 132 134 734 Muutosprosentti -0,6 % Poikkeama Aikaisemmin lastensuojelun sosiaalityötä ei ollut talousarviossa eriytetty, joten kustannusjaossa aikuissosiaalityön kesken ei kaikkia kustannuseriä ole otettu huomioon, mutta aikuissosiaalityössä toimintakulut alittuivat vastaavasti. Uuden perhekeskuksen toimintakulut ylittyivät 34 312,28 euroa johtuen toiminnan käynnistämisestä 1.4.2014. Toimintatuotot ylittyivät 166 060,86 euroa hoitomaksujen osalta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ylittyivät 74 090,08 euroa, syynä asiakkaiden siirtyminen psykiatrisesta osastohoidosta asumispalveluihin, joka säästää vastaavasti erikoissairaanhoidosta. Työvoiman palvelukeskuksen toimintakulut ylittyivät 12 353,65 euroa, koska TE-toimisto ei enää palkannut neuvontahenkilöä palvelukeskuksen aulaan, vaan kaupunki joutui palkkaamaan ko. henkilön. Tulot ylittyivät vastaavasti 19 887,88 euroa.

Työmarkkinatuen kuntaosuus KELA:lle ylittyi vaikeutuneen työllisyystilanteen johdosta 64 312 euroa, mutta ostopalveluista säästyi 51 656 euroa, joten toimintakulut ylittyivät 10 747,65 euroa. Tämä kustannuspaikka oli katteena kaupungin toimialojen työllistämisessä. Katetta on siirretty toimialojen kustannuspaikoille. Toimeentulotuen valtionosuus jäi arvioitua pienemmäksi, koska toimeentulotukimenojen kasvu jäi arvioitua pienemmäksi ja se vaikutti valtionosuutta pienentävästi. Nettomenot kuitenkin alittuivat 31 338,38 euroa johtuen ennaltaehkäisevän toimeentulotuen arvioitua vähäisemmästä käytöstä. Tukihenkilöpalvelujen tarve on kasvanut ja toimintakulut ovat ylittyneet 26 738,78 euroa. Tukipalveluja jouduttu ostamaan perhekodeilta, koska tukihenkilöperheitä ei riittävästi. Tukihenkilöpalvelujen tarjoaminen ehkäisee kalliita sijoituksia. Toimintakulut ylittyivät 6 331,88 euroa johtuen mm. matkakorvausten määrästä, sekä lakisääteisten maksujen ja sosiaalipäivystyskulujen ylittymisestä. Kehitysvammaisten päivätoiminnan ja työtoiminnan ostopalvelut ylittyivät 19 454,16 euroa. On jouduttu käyttämään ostopalveluita lakisääteisen pv-toiminnan järjestämiseen, koska ei ollut riittävästi omia resursseja. Pääskylän toiminnan siirto ei vielä toteutunut vuonna 2014. Toisaalta tulojen ylitys 23 965,63 eurolla kattoi menojen ylityksen. Perhehoidon kulut ylittyivät 25 275,20 euroa, koska perhehoitoa käytetty lasten tilapäishoitoon laitoshoitoa edullisempana vaihtoehtona. Työpaja Telakan ensimmäinen toimintavuosi. Toimintakulut ylittyivät 210 091,88 euroa. Talousarvio oli alimitoitettu, koska asiakasmäärä on ollut huomattavasti arvioitua suurempi, jolloin mm. kuljetus- ja ateriakustannukset ovat kasvaneet. Myös työosuusrahan tarve on arvioitu pienemmälle asiakasmäärälle. Myös tilojen muutostöitä on jouduttu teettämään. Asiakasmäärän kasvu on lisännyt myös ohjaajien tarvetta. Kehitysvammaisten asumispalvelut ylittyivät 51 889,53 euroa, koska laitoksesta on kotiutunut useita asiakkaita, joka vastaavasti on säästänyt laitosasumisen kustannuksissa. Opetusyksikkö Pohjanlinnussa kuluylitys aiheutui koulu- ja pv-toiminnan kyytien ylityksenä. Kyydit ovat lakisääteisiä menoja, mutta ne oli arvioitu liian pieniksi talousarviossa. Päivätoiminnassa ylitykset ovat aiheutuneet ravitsemuspalveluissa sekä asiakkaiden kuljetuksissa. Ylitys yhteensä 23 736,36 euroa. Vammaispalvelun sosiaalityö ylittyi 2 421,76 euroa, johtuen sisäisten atk-palvelujen ja vuokrien arvioitua suuremmista kustannuksista. Vammaisten asumispalvelut ovat ylittyneet 276 906,66 eurolla. Palvelut on järjestetty pelkästään ostopalveluin, koska kaupungilla ei ole omaa palveluasumistuotantoa. Tuloja kertyi 86 221,41 euroa arvioitua suurempina kotikuntalain mukaisina korvauksina. Vammaisten tukitoimet ovat ylittyneet 22 113,27 eurolla. Ylitys johtuu omaishoidontuen ylityksestä. Omaishoidontuki on edullisin tapa järjestää vammaisen hoito tai hoiva. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä on pysynyt suunnilleen samana, mutta vaativampaa hoivaa tarvitsevien asiakkaiden määrä on kasvanut. Osa kustannuksista palautuu, kun asiakkaan kotikunta maksaa asiakkaan käyttämästä palvelusta. Toimintakulut ylittyivät 255 307,47 eurolla. Ostopalvelujen osuus henkilökohtaisen avun järjestämisessä on kasvanut vaativien asiakkaiden myötä. Henkilöt, jotka eivät voi toimia työnantajina, mutta tarvitsevat vahvaa hoiva- ja huolenpitoa, ovat saaneet avun ostopalvelujen avulla. Oman toiminnan vahvistaminen voisi alentaa kustannuksia. Ostopalvelut ylittyivät 185 221,13 euroa. Sopeutumisvalmennuksen toimintakulut ylittyivät 17 667,36 euroa. Sopeutumisvalmennusta on myönnetty lastenkommunikaation vahvistamiseen. Palvelulla tuetaan lapsen oppimista sekä lähiympäristöä sekä ennalta ehkäistään tulevaisuuden tuomia haasteita. Asunnonmuutostyöt ylittyivät 61 080,67 eurolla. Asunnonmuutostyöt on toteutettu lakisääteisesti. Loppuvuonna oli muutama erittäin suuri muutostyö, jotta vammautuneet asiakkaat pääsivät kotiutumaan laitoksesta. Mikäli näitä muutostöitä ei olisi tehty, joutuisi kunta maksamaan korkeita laitoshoitopäivähintoja. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ylittyivät 142 585,54 eurolla. Kuljetuspalveluissa odotettiin kustannusten pienenemistä asiointiliikenteen lisääntymisen myötä. Asiointiliikenne ei kuitenkaan ole toteutunut suunnitellusti suunnitelmien karsinnan johdosta. Asiointiliikenne ei ole myöskään tavoittanut vplkuljetusten käyttäjiä. Palvelu on lakisääteisesti myönnettävä palvelu. Tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja perhepalvelujen tavoitteet ovat pääosin toteutuneet hyvin, hyvinvointikertomuksen päivittämisen ja asiakaspalautteen keräämisen osalta tavoitteet siirtyivät vuodelle 2015. Erityisesti oman toiminnan lisääminen lastensuojelussa ja vammaispalveluissa on toteutunut niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmasta hyvin. Tasapainottamistoimenpiteet 65

Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TP 2014 Mäntykodin laajennus 38 000 35 000 työllisyyshankkeet, passiivituen minimointi 25 000 0 uusi perhekeskus käynnistyy 77 000 76 850 keva-päivätoiminnan ostojen purkua 10 000 64 980 keva-työtoiminta Savonrannalta Kerimäelle 57 000 henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit 25 000 ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi 50 000 150 000 lastensuojelun sijaishuollossa painotus perhehoitoon 50 000 50 000 palvelujen myöntämisen kriteerit 50 000 ostopalvelusopimukset, hintaneuvottelut 50 000 50 000 Yhteensä 432 000 426 830 Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Talouden tasapainotuksen vaikutus näkyy koko tulosalueen tuloksessa, jossa alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintamenot toteutuivat kohtuullisesti. Ostopalvelujen siirto omaksi toiminnaksi on vaikuttanut tulokseen. Tasapainotuksessa onnistuttiin muutoin paitsi passiivituen minimoinnin osalta. 66

Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 290 Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Vanhusten huollon ja päihdehuollon palvelut ostetaan palvelutilauksen mukaisesti Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä Palvelujen kehittämissuunnitelma Ikääntyneiden yksiportaisen palvelumallin toimeenpano Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 2.2. Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden määrä 91 % yli 75-vuotiasta asuu kotona tavoite toteutunut suunnitelma laadittu Palvelurakenteen käyttöönotto Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuvat Pyydetään Sosteria laatimaan suunnitelma yksiportaisesta hoitomallista, jossa selvitetty oman tuotannon kustannukset verrattuna yksityiseen palvelutuotantoon sekä eri tilavaihtoehdot taloudellisine kannattavuuslaskelmineen helmikuun 2014 loppuun mennessä Omaishoidettavien määrä Valtakunnallisen tavoitteen saavuttaminen; tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä olevien osuus yli 75-vuotiaista on 9 % (nykytila 11 %). Laitoshoitopaikat ovat vähentyneet tavoitteen mukaisesti. Punkaharjun Helminauha-hanke etenee suunnitellusti. Muiden hankkeiden osalta suunnittelutyö on käynnissä ja etenee päätöksentekoon. 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä RAItoimintakykymittaustulokset (RAI on toiminta-kyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille) Omaishoidettavien määrä vuoden 2013 tasolla Asiakkaat/potilaat ovat oikea-aikaisen palvelun piirissä tavoite toteutunut Arvioidaan 31.12.2014 tavoite toteutunut 67

Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA 2014 + TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot 1 059 710 1 155 000 0 0 1 155 000 936 739 218 261 Muutosprosentti -11,6 % Toimintamenot 25 922 298 24 695 305 3 000 000 0 27 695 305 28 569 593 874 288 Muutosprosentti 10,2 % Toimintakate -24 862 587-23 540 305-3 000 000 0-26 540 305-27 632 854 1 092 549 Muutosprosentti 11,1 % Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 0 0 Muutosprosentti 0,0 % Yli-/alijäämä -24 862 587-23 540 305-3 000 000 0-26 540 305-27 632 854 1 092 549 Muutosprosentti 11,1 % Poikkeama Vanhusten sosiaalipalvelut ylittyivät yhteensä 874 287,90 eurolla, johtuen pääosin siitä, että Sosterin talousarvioesityksessä ei ole mukana omaishoidontuki, joten kaupungin talousarvio oli jo lähtökohdiltaan alimitoitettu. Tulot alittuivat 218 261,36 euroa pääosin siitä syystä, että inkeriläisveteraaneja oli aiempaa vähemmän. Lisäksi Kerimäen palvelutalojen ostopalvelut ylittyivät 192 790,81 euroa ja sos.palvelujen vanhat eläkevastuut ylittyivät 128 696 euroa. Tavoitteiden toteutuminen Sosiaalipalvelujen tavoitteet ovat toteutuneet ja suunnitelmat ovat edenneet. Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TP 2014 palveluasumisen ostojen vähentäminen Yhteensä 0 0 Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Palveluasumisen ostojen vähentämisen vaikutukset voidaan arvioida sitten, kun oman tuotannon lisäämisen vaikutukset toteutuvat. 68

Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 291 Terveyspalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Itä-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa terveyspalvelut Savonlinnan kaupungin väestölle Palvelujen kehittämissuunnitelma Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kehittäminen. Huolehditaan yhteisistä prosesseista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen 31.12.2014 2.2. Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrä Laitoshoitopäivien määrä vähenee, - 8 000 hpv tavoite on toteutunut 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä Aikuistyypin diabetestä sairastavien ja hoidon piirissä olevien määrä Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Diabeteksen hoidon toimintamalli on kysyntää vastaava. Lasten ja nuorten tupakointi vähenee. tavoite toteutunut tavoite toteutunut Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä RAItoimintakykymittaustulokset (RAI on toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille) Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn toimintamalli on väestön tarpeiden mukainen. Asiakkaat/potilaat ovat oikea-aikaisen palvelun piirissä. tavoite toteutunut tavoite toteutunut Ikääntyneiden kotona asumisen määrä 2.6. Toimivat lähipalvelut Asiakaspalvelupisteet Lähipalvelupisteissä on asiakasmääriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat). tavoite toteutunut Sosterin palvelukorttiin ehdotetut lisäykset ja muutokset Selvitetään pitkäaikaissairaiden osalta omalääkäripalvelu. Kilpailutuksen edellytyksenä on, että Sosteria pyydetään laatimaan suunnitelma yksiportaisesta hoitomallista, jossa on selvitetty oman tuotannon kustannukset verrattuna yksityiseen palvelutuotantoon sekä eri tilavaihtoehdot taloudellisine kannattavuuslaskelmineen helmikuun 2014 loppuun mennessä. 69

Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA 2014 + TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot 142 0 0 0 0 356 234-356 234 Muutosprosentti 250698,0 % Toimintamenot 86 302 668 87 596 208-3 000 000 0 84 596 208 86 054 376 1 458 168 Muutosprosentti -0,3 % Toimintakate -86 302 526-87 596 208 3 000 000 0-84 596 208-85 698 142 1 101 934 Muutosprosentti -0,7 % Suunnitelmapoistot 0 0 0 0 0 0 0 Muutosprosentti 0,0 % Yli-/alijäämä -86 302 526-87 596 208 3 000 000 0-84 596 208-85 698 142 1 101 934 Muutosprosentti -0,7 % Poikkeama Erikoissairaanhoito ylittyi 2 159 105,98 euroa. Kaupungin talousarvio oli jo lähtökohdiltaan pienempi kuin Sosterin talousarvio. Lisäksi Sosteri ei saavuttanut Savonlinnan kaupunginvaltuuston asettamaa 1 650 000 euron tasapainotustavoitetta vuonna 2014. Tavoitteiden toteutuminen Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TP 2014 terveyskeskusvuodeosastopaikkojen vähentäminen Palvelun lopettaminen itäisellä terveysasemalla 100 000 100 000 talouden tasapainotustoimenpiteet 1 650 000 0 Yhteensä 1 750 000 100 000 Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Itäinen terveysasema integroitiin pääterveysasemalle ja Kerimäen vuodeosaston toiminta muille vuodeosastoille. 70

71

72

73

74

75