HÄMEENJÄRVEN HILJAISUUDEN KESKUKSEN ASEMAKAAVA

KAAVATUNNUS 564-2208 DIAARINUMERO 11060/2013 PROJEKTINUMERO 100280 SWECO TYÖNUMERO E24833 HÄMEENJÄRVEN HILJAISUUDEN KESKUKSEN ASEMAKAAVA Muutokset ja täydennykset vastineiden johdosta 23.3.2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Käsittelyvaiheet Vireilletulopäivämäärä 23.5.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 8.-22.4.2014 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) 27.1.-26.2.2015 - yleisötilaisuus 11.2.2015 Nähtävilläolo (MRA 27 ) 29.9. - 29.10.2015 - yleisötilaisuus 15.10.2016 Hyväksyminen, yhdyskuntalautakunta Hyväksyminen, kaupunginhallitus Hyväksyminen, kaupunginvaltuusto VAIHE PÄIVÄYS

Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus... 1 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 1.4 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Palvelut, kulttuuriympäristö ja rakennettu ympäristö... 18 3.1.4 Maanomistus... 20 3.2 Suunnittelutilanne... 21 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 21 3.3 Hiljaisuuden keskuksen toimintakonsepti... 26 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 27 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 27 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 27 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 27 4.3.1 Osalliset... 27 4.3.2 Vireilletulo... 28 4.3.3 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö... 28 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 28 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 30 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 30 4.4.3 Hankkeen asettamat erityistavoitteet... 30 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 31 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 32 5.1 Kaavan rakenne... 32 5.1.1 Mitoitus... 33 5.1.2 Palvelut... 33 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 33 S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5

5.3 Aluevaraukset... 34 5.3.1 Korttelialueet... 34 5.3.2 Muut alueet... 34 5.4 Kaavan vaikutukset... 35 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 36 5.4.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskuntatalouteen... 36 5.4.3 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, maisemaan ja arkeologiseen kulttuuriperintöön... 36 5.4.4 Vaikutukset Hämeenjärveen ja sen vedenlaatuun... 39 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen... 40 5.4.6 Muut vaikutukset Hämeenjärven loma-asukkaisiin... 41 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 42 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 45 5.7 Nimistö... 45 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 46 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 46 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 47 6.3 Toteutuksen seuranta... 47 Tämä selostus liittyy 4.9.2015 päivättyyn asemakaavakarttaan 1:2000, johon on 23.3.2016 tehty vähäisiä muutoksia vastineiden johdosta. 4 (68) repo001.docx 2012-03-29 o:\dokumentit\haukipudas\24833_hameenjarven_ak_isohatala\d suunnitelmat\selostus\

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Oulu Kaupunginosa Kalimenkylä 122 Kaavan nimi Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen asemakaava Asemakaava koskee seuraavia tiloja tai osia niistä: 4:223, 4:261 ja 4:244 Asemakaavalla muodostuvat korttelit 1 ja 2, sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet Kaavan laatija Yhteyshenkilöt Oulun kaupunki/yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/asemakaavoitus Asemakaavoituksen yhteyshenkilö Kaavasuunnittelija Aila Lomperi Solistinkatu 2, PL 32, 90150 Oulun kaupunki Konsultin yhteyshenkilö Arkkitehti Kristiina Strömmer, YKS-260 SWECO Ympäristö Oy, Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee Oulun Kalimenkylän kaupunginosassa Kuivasjärventien länsipuolella Hämeenjärven länsirannalla. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 38 ha. Hämeenjärvi Hämeenjärventie Asemakaava-alueen ja Eerolan tilan likimääräiset rajaukset Nurmeslehdontie Asemakaava-alueen sijainti Hämeenjärven länsirannalla Kuivasjärventie 1 (54)

1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 7.9.2015 2. Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen yksityistielinjauksen ja vesihuoltolinjan vaikutukset Natura-alueeseen Kummunlammit- Uikulanjärvi (FI1100404) (SWECO Ympäristö Oy) 19.5.2015 3. ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön lausunto tie- ja vesihuoltosuunnitelmasta 11.6.2015 4. Havainnekuva järveltä katsottuna 26.6.2015 5. Käyttösuunnitelma ilmakuvapohjalla 26.6.2015 6. Yleiskaavallisen selvityksen liitekartta: Alustavia tieja reittivaihtoehtoja 1:20 000 (AIRIX Ympäristö Oy) 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.3.2014, päivitys 4.9.2015 8. Asiantuntija-arvio koskien Hiljaisuuden keskuksen kunnallistekniikan rakentamisen yms. kaivutöiden mahdollisesti aiheuttamia pohjavesivaikutuksia (Geobotnia) 8.2.2016 Kaavakartta, merkinnät ja määräykset (ehdotusvaihe) 4.9.2015 vähäiset muutokset vastineiden johdosta 23.3.2016 1.4 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Hämeenjärven Hiljaisuuden keskus Yleiskaavallinen selvitys, Selvitysraportti liitteineen. (AIRIX Ympäristö 25.2.2013, päivitetty 25.11.2014) Yleiskaavallisen selvitysraportin liitteet: 1. Alustava huonetilaohjelma ja kerrosalalaskelma 2. Museoviraston rekisteri, muinaisjäännöskohteet Hämeenjärven lähiympäristössä 3. Arkeologin tarkastuskäynnin tulokset (Mika Sarkkinen 2005 ja 2012) 4. Hiljaisuuden keskus -hankkeen vuoden 2005 suunnitelmien vertaaminen vuoden 2012 hankesuunnitelmiin 5. Tie- ja reittivaihtoehtojen ominaisuuksia, alustavaa vertailua ja arviointia 6. Hämeenjärven vertailu Haukiputaan merenrannan loma-asuntoalueisiin Erilliset yleiskaavallisen selvityksen selvityskartat: o Yleissuunnitelma Alustavia tie- ja reittivaihtoehtoja 1:20 000 A3 (AIRIX Ympäristö Oy) o Hiljaisuuden keskuksen ulkoilureittien yhdistyminen Taskisenrannan venesatamaan, Kraaselin saareen ja seudulliseen rantareittiin A3 (AIRIX Ympäristö Oy) o Rakennemallivaihtoehdot (A3 noin 1:20 000, tulostettavissa myös 1:10 000), VE-1 Hiljaisuuden keskus rakennetaan VE-0 Hiljaisuuden keskusta ei rakenneta (Eerolan tila jatkaa kotieläintalouden suuryksikkönä ja tilan toimintaa kehitetään tältä pohjalta) Vuorovaikutusraportti (oas-vaihe 12.11.2014, luonnosvaihe 31.8.2015, ehdotusvaihe 5.4.2016) Erillisselvitykset, -suunnitelmat ja tausta-aineisto o Luontoselvityksen täydennys ja tieyhteyden sekä lähiulkoilureittien toteuttamista koskevat suositukset (Biologitoimisto Jari Venetvaara 2012) o Tielinjausvaihtoehtojen Ve A ja Ve B vaikutusarvio (Biologitoimisto Jari Venetvaara 2012) o Kummunlammit-Uikulanjärvi Natura-alueen kasvillisuuden seurantatutkimus vuosiraportti 2011 (Tutkimusraportti 102, Luonto-osuuskunta Aapa) 2 (54)

o o Kummunlammit-Uikulanjärvi Natura-alueen kasvillisuuden seurantatutkimus - vuosiraportti 2014 (Tutkimusraportti 135, Luonto-osuuskunta Aapa) Oulun lähialueen järvien tila (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 85) o Vesihuollon yleissuunnitelma (SWECO Ympäristö 6.8.2015) o kartta o pituusleikkaus o Yksityistiesuunnitelmaluonnokset (SWECO Ympäristö Oy 18.5.2015) o kartta ilmakuvapohjalla 1:5000 o kartta maaperäpohjalla 1:5000 o pituusleikkaus 1:100/1:1000 o poikkileikkaukset 1:1000 o Hannu Vehkaperä, lisensiaatintyö (Oulun yliopisto, Geologian laitos 1987) (3 liitettä) Pohjakartta Oulun kaupunki 2015 Ilmakuva Oulun kaupunki 2013 Viistoilmakuvat, kansikuva Tarja Isohätälä Muut valokuvat AIRIX Ympäristö Oy / Kristiina Strömmer (jollei kuvatekstissä toisin mainita) 3 (54)

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Käynnistysvaihe Oulun yhdyskuntalautakunnan päätöksellä on Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden asemakaavoituksessa 25.3.2014 tullut vireille asemakaavan laatiminen Kalimenkylän Hämeenjärven länsipuolelle Hiljaisuuden keskus nimistä hyvinvointi- ja matkailupalveluyritystä varten. Asemakaava on MRL 91 :n tarkoittama maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava. Maanomistajan kanssa tullaan tekemään maankäyttösopimus. Yhdyskuntalautakunta päätti yhteistoimintasopimuksesta 23.5.2014 176. Jo ennen asemakaavan vireilletuloa on hankkeen toimesta Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen ja muiden ympäristöviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti mm. selvitetty hankkeen vaihtoehtoisia tieyhteyksiä ja vesihuoltoratkaisuja, sekä täydennetty luontoselvitykset ja tehty arkeologinen tarkastuskäynti. Koska suunnittelualueella ei ole kunnan laatimaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, eikä Uuden Oulun yleiskaavan ennakoitu tulevan voimaan vielä asemakaavan laatimisen aikana, laadittiin asemakaavatyön pohjaksi v. 2012 yleiskaavallinen tarkastelu (MRL 54 ja 39 ). Tarkastelua päivitetään tarvittaessa siltä osin kuin sen taustaselvitykset ja suunnitelmat päivittyvät. Asemakaavan muutoksesta laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen tiedote osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arvioinnista asemakaavoituksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty arvioidun vaikutusalueen maanomistajille ja muille osallisille ja pidetty julkisesti nähtävillä 8.- 22.4.2014. Tässä yhteydessä saatiin yhteensä 17 mielipidettä tai viranomaiskannanottoa. Osassa mielipiteistä oli useita allekirjoittajia. Viranomaisneuvottelu pidettiin 13.6.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute annettiin 17.6.2014 tiedoksi yhdyskuntalautakunnalle. Referoidut mielipiteet ja niistä laadittu vastine on koottu vuorovaikutusraporttiin. Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä 27.1.-26.2.2015 http://oulu.ouka.fi/tekninen/suunnitelmat/projektikortti.asp?id=816 ja valmisteluvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 11.2.2015. Asemakaavaluonnoksesta saatiin nähtävilläoloaikana 11 mielipidettä ja 6 viranomaislausuntoa. Osassa mielipiteistä oli useita allekirjoittajia. Useissa mielipiteissä vastustetaan asemakaavahanketta. Palautteessa korostui vesihuollon ja yksityistieyhteyden järjestäminen tavalla, joka ei vaikuta haitallisesti Natura-arvoihin ja Hämeenjärven veden laatuun. Referoidut mielipiteet, lausunnot, ja niihin laaditut vastineet on koottu vuorovaikutusraporttiin. Ehdotusvaihe Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä MRL 65 :n ja MRA 27 :n tarkoittamalla tavalla 29.9. - 29.10.2015. Ehdotusvaiheen asukastilaisuus pidettiin 15.10.2015 Haukiputaan lukion auditoriossa. Asemakaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläoloaikana 12 muistutusta ja 4 lausuntoa. Osassa muistutuksista oli useita allekirjoittajia. Palautteessa korostuivat erityisesti hankkeen toteuttamisen vastustus, vesihuollon rakentamisen ja Hiljaisuuden keskuksen asiakkaiden 4 (54)

aiheuttamat mahdolliset haitalliset vaikutukset Hämeenjärveen ja sen ympäristöön kuten vedenlaatuun, vedenpinnan korkeuteen, kalakantaan, Hiljaisuuden keskuksen asiakkaiden vaikutus kalastuksen, uinnin, veneilyn, ulkoilijoiden yms. määrään, sekä mahdolliset visuaaliset vaikutukset. Muistutukset ja lausunnot, sekä niihin laaditut vastineet on koottu vuorovaikutusraporttiin. Kaava-asiakirjoihin on tehty vähäisiä muutoksia ja täydennyksiä edotusvaiheen palautteen pohjalta. Hyväksymispäätökset Hyväksymisvaihe Yhdyskuntalautakunta, hyväksyminen x.x.xxxx. Kaupunginhallitus, hyväksyminen x.x.xxxx. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan x.x.xxxx. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan MRL 94 :n mukaisesti. Oikeudesta valittaa hyväksymispäätöksestä säädetään MRL:n 191 :ssä. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan Kalevassa valitusajan päätyttyä.. 5 (54)

2.2 Asemakaava 6 (54) Suunnittelutehtävä on asemakaavan laatiminen Hämeenjärven lounaispuolelle Hiljaisuuden keskus - nimisen luonto- ja elämysmatkailuun sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvän hankkeen toteuttamiseksi Eerolan tilan alueelle. Hämeenjärventie jakaa asemakaava-alueen kahteen osaan, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 32,6 ha. Asemakaavalla muodostetaan Kalimenkylän kaupunginosan (122) Hämeenjärven Hiljaisuuden keskuksen asemakaavan korttelit 1 ja 2. Korttelit varataan palvelurakennusten rakentamiseen merkinnällä (P-3) Hiljaisuuden keskus -nimistä hyvinvointipalveluhanketta varten. Kortteleiden pinta-ala on yhteensä noin 13,4 ha ja rakennusoikeus yhteensä 8840 kem 2, josta olemassa olevien asuinrakennuspaikkojen osuus on yhteensä 560 kem 2. Lisäksi asemakaavassa osoitetaan maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-2). Tälle alueelle hankkeeseen liittyville erakkomajoille ja ulkoilurakenteille varataan rakennusoikeutta yhteensä 165 kem 2. Hankkeen toiminta-ajatuksena on tarjota luonnonympäristöön ja sen kokemiseen tukeutuvia kokonaisvaltaisia hyvinvointi- ja Green Care -palveluita, sekä majoitus-, koulutus- ja kokouspalveluita yrityksille, järjestöille ja yksityisille. Green Care tarkoittaa luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus ) hyödyntämistä hyvinvoinnin lähteenä (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/greencare). Hiljaisuuden keskus -hanke sisältää mm. majoitustilat, ravintolan ja auditorio-kirkkosalin n. 140 henkilölle, ateljee-, harrastus- ja kokoustiloja, biokaasulaitoksen, sekä virkistäytymiseen, luonnon kokemiseen, hiljentymiseen ja mietiskelyyn tarkoitettuja rakenteita, kuten kappeli, laavut, ulkokatsomo ja erakkomajoja. Kaavatyön luonnosvaiheeseen liittyi Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnan opiskelijoille suunnattu syventävien opintojen ideointityö, jossa ideoitiin hiljaisuuden arkkitehtuurin rakentamistapaa. Ideoinnista Kaavatyön ehdotusvaiheessa laadittiin käyttösuunnitelma, jossa ideoinnin pohjalta osoitetaan yksi tapa toteuttaa hanke. Käyttösuunnitelma käsittää myös Eerolan tilan maa- ja metsätalousalueet, joille on aikomus toteuttaa virkistysreittejä ja vastaavia rakenteita. Ideoinnin johdosta käyttösuunnitelmassa esitettiin myös peltoalueelle kappelivaraus ja päärakennuksen viereen mahdollisuus toteuttaa osa hotellin vuodepaikoista metsämökkeinä. Samantyyppistä hanketta on aikaisemmin suunniteltu maanomistajan ranta-asemakaavalla, jossa lähtökohtana ei ollut alueen viemäröinti ja kotieläintalouden suuryksikön toiminnan alasajo Hiljaisuuden keskuksen toiminnan alkaessa, ja jossa ajoyhteys oli järven pohjoispuolelta Hämeenjärven lomaasutuksen ohi Hämeenjärventietä pitkin. Myös hakkeen taustalla oleva hyvinvointipalvelukonsepti on kehittynyt aiempaan verrattuna. Tavoitteena on ottaa aiempaa paremmin huomioon liikenteen vaikutukset olevaan loma-asutukseen ja muutenkin arvioida hankkeen vaikutuksia asemakaava-aluetta laajemmalla alueella. Hiljaisuuden keskukselle järjestetään uusi yksityistieyhteys järven eteläpuolelta Nurmeslehdontien kautta ja keskus liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kyseessä on MRL 91 :n tarkoittama maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava. Maanomistajan kanssa tullaan tekemään maankäyttösopimus. Ennen rakennusluvan myöntämistä asemakaava-alueelle rakennetaan uusi yksityistieyhteys ja varaudutaan vesihuollon toteuttamiseen, ELY-keskuksen antaman lausunnon (11.6.2015) mukaisesti. Alueen rakennukset, joissa on vesijohto, viemäröidään ja liitetään kunnalliseen vesihuoltoverkostoon.

3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavoituksen peruslähtökohtia on aiemmin selvitetty yleiskaavallisessa selvityksessä. Tässä asemakaavaselostuksessa lähtökohtina käsitellään suunnittelualueen olosuhteet, asemakaava-aluetta koskeva suunnittelutilanne, päätökset ja selvitykset, Hiljaisuuden keskuksen toimintakonsepti, sekä hiljaisuus-käsite tässä yhteydessä. Hiljaisuuden keskus hyvinvointipalveluhankkeen asettamat lähtökohdat käsitellään yleispiirteisesti kohdassa 4.4 Asemakaavan tavoitteet. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Hämeenjärven lounaisrannalla, linnuntietä noin 14 km Oulun keskustasta. Alue on yksityisomistuksessa. Suunnittelualueella on toimiva Eerolan maatila rakennuksineen (kotieläintalouden suuryksikkö, 170 lihanautaa), pelto- sekä metsämaata, sekä rannalla kaksi omakotitaloa. Suunnittelualueen ulkopuolella, omakotitalojen pohjoispuolella on muutamia loma-asuntoja. Tilan maiden sisälle jää yksi suunnittelualueeseen kuulumaton lomaasunto. Hämeenjärven rannalla on kaiken kaikkiaan hieman yli 60 loma-asuntoa. Suunnittelualueen läpi kulkee Hämeenjärventie, jonka länsipuolella sijaitsevat karjatilan tuotantorakennukset, laidunalueet ja pellot. Nykyinen ajoyhteys maatilalle on Hämeenjärven pohjoispuolitse kiertävän yksityistien, Hämeenjärventien, kautta. Hämeenjärventien metsäautotiemäinen jatke yhdistyy suunnittelualueen eteläpuolella maa-ainesten oton yhteydessä tehtyyn Nurmeslehdontiehen ja edelleen Kuivasjärventiehen. Suunnittelualueen pääosan muodostaa Eerolan maatila peltoineen ja metsäalueineen. Asemakaava-alueeseen kuuluu noin avointa pelto- ja laidunmaata ja tuotantotilojen alue. Tilan länsipäässä asemakaava-alueeseen sisältyy metsäalue, jonka länsipuolitse kulkee 110 kv:n voimalinja. Rannan puoleinen osa suunnittelualueesta on pääosin mäntymetsää ja pientalojen pihaaluetta, osalla aluetta on rannan tuntumassa myös suota. Eerolan tilaan kuuluu myös palstoja suunnittelualueen ulkopuolella. Alue ei ole asemakaavoitettu, eikä sitä ole liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. 3.1.2 Luonnonympäristö Kallioperä, maaperä, rakennettavuus Hämeenjärven ympäristö on maaperältään osa laajaa Haukiputaan Runtelista Jäälin kautta Oulujärven pohjoispuolelle ulottuvaa luode-kaakko suuntaista, katkeilevaa ja paksuudeltaan vaihtelevaa hiekka- ja soramuodostumaa. Hämeenjärvellä hiekka- ja sora-alueita on myös järven eteläosan soiden alla ja Kummunlampi Takalampi Hamppulampi -alueella. Maaperältään hiekkainen kannas on muinoin erottanut järven merestä ja padonnut Hämeenjärven. Järven eteläpäässä ja Eerolan tilan länsiosan metsäalueilla on muutamia moreenialueita. Suunnittelualueen eteläpuolelta, Nurmeslehdontien varressa olevalta alueelta, on otettu soraa ja alueelle on tämän johdosta muodostunut lampia. 7 (54)

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tavoitteena on kartoittaa Suomen happamat sulfaattimaat ja näiden aiheuttamat kuormitusriskit yhtenäisin menetelmin vuoteen 2015 mennessä. GTKn lähtöaineiston tietojen perusteella Oulun seudulla saattaa olla potentiaalisesti happamia sulfaattimaita muinaisen Litorinameren peittämillä alueilla noin 50 km etäisyydelle meren rannasta. Yksinkertaistetussa karttaesityksessä sora- ja hiekka-alueet on esitetty vihreällä ja moreenimaat ruskealla sävyllä. Pohjavesialueet ja pohjaveden muodostumisalueet on esitetty viivarajauksella. Rakennetut alueet louhosalue näkyvät vaaleanpunaisina. Maanmittauslaitoksen paikkatietopalvelu 2014 8 (54) Ote GTKn maaperäkartasta. Sora- ja hiekka-alueet on esitetty vihreällä ja karkea hieta keltaisella. Pintamaaltaan eloperäiset kerrostumat on esitetty ruskealla vaakaviivoituksella, pintakerroksen paksuus on n. 0,4-0,9 m. Moreenimaat on esitetty vaaleanpunaisina ja soramuodostumat turkoosinvihreällä.

Vesistöt ja vesitalous Pintavedet Perämeren rannikkoalueen päävesistöön kuuluva Hämeenjärvi sijaitsee Kiiminkijoen Naturavesistön eteläpuolella. Järvi on pinta-alaltaan noin 105 hehtaaria, ja se on loivarantainen ja matala. Järven suurin syvyys on vain noin 2 metriä. Hämeenjärvi kuuluu Kalimenojan valumaalueeseen (84.114). Järvellä ei ole näkyvää lasku-uomaa. Hämeenjärven rantaviivan pituus on noin 5200 m niin sanottuna mitoitusrantaviivana. Valuma-alueiden rajat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2011 ennen Uuden Oulun kuntaliitosta Kiiminkijoen ja järven välissä on Hämeenkankaan, Metsikanankankaan ja Hautakankaan muodostama vedenjakaja. Lähialueen samaan valuma-alueeseen kuuluvia pintavesistöjä ovat mm. Hämeenjärveen ojan kautta laskeva Kummunlampi, sekä Hamppulampi ja Takalampi. Kiiminkijoen valuma-alue käsittää mm. Hämeenjärven pohjoispuolisen kankaan ja Alakyläntien itäpuolella sijaitsevan Nurmijärven. Valuma-alueen raja on lähimmillään noin kilometrin päässä suunnitellusta Hiljaisuuden keskuksesta. Järvi sijaitsee pinnanmuodoiltaan laakealla harjualueella, ja sen rannat ovat valtaosin kuivahkoja mäntykankaita. Järveen purkautuu todennäköisesti pohjavesiä harjualueelta. Vesi on kirkasta ja sen humuspitoisuus on alhainen. Ravinteiden ja a-klorofyllin pitoisuudet ilmentävät Hämeenjärvessä vähäravinteisuutta tai korkeintaan lievää rehevyyttä. Järven kyky vastustaa happamoitumista on heikko ja järvi on kärsinyt happamoitumisesta ainakin 1970-luvulla. Kalkitusten ja laskeuman vähenemisen myötä veden puskurikyky oli v. 2000 tietojen mukaan kohonnut ajoittain tyydyttäväksi. Veden laadusta on olemassa kirjallista tietoa aikaväliltä 1978-2000 (Oulun lähialueen järvien tila, Alueelliset ympäristöjulkaisut 85, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2011). Järven rannalla on runsaasti loma-asutusta. Eerolan tilan pellot ja karjasuojat sijaitsevat kauempana rannasta Hämeenjärventien länsipuolella. Erityisesti järven etelä- ja itärannalla on ojittamattomia suoalueita. Ympäristön ojitusalueilta ei ole johdettu vesiä järveen, lukuun ottamatta järven kaakkoisosan ojaa, johon ilmeisesti yhdistyvät myös muutama vuosi sitten suoalueen halki tehdyn ajoyhteyden reunaojat. 9 (54)

Hämeenjärven eteläosa ja Kummunlampi Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkuna 23.10.2014 Pohjavedet Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat Jäälissä (Laivakangas, luokka I, n. 6 km kaakkoon) ja valtatien 4 varressa (Murtoperä, luokka III, n. 5 km länteen, sekä Saviaronkangas, luokka I, n. 6,5 km länteen). Hämeenjärvellä ei ole näkyvää lasku-uomaa, joten on todennäköistä, että järven pintavettä suodattuu maaperässä pohjavedeksi. Eerolan tilan alueella sijaitsee pohjaveden havaintoputki (Eerola, AK 105). Lähimmät pohjavesialueet, OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu. 10 (54)

Maisemarakenne, maisemakuva ja pinnanmuodot Maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät. Maiseman ominaisuudet johtuvat luonnon ja ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Maiseman perusrungon muodostavat maa- ja kallioperä, pinnanmuodot ja ilmasto-olosuhteet, jotka puolestaan määrittävät vesiolosuhteet ja kasvillisuuden. Suunnittelualueella ei ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Uuden Oulun yleiskaavan selvityksissä (VILMO) ei tältä alueelta ole tunnistettu arvokkaita maisemakokonaisuuksia. Eerolan tilalla tai sen lähiympäristössä ei myöskään ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Paikallisesti tärkein maisemaelementti on Hämeenjärvi, joka sijaitsee Jäälistä luoteeseen suuntautuvan harjujakson luoteispäässä. Lähiympäristön maasto laskee länteen ja on maastomuodoiltaan loivapiirteistä. Eerolan tila sijaitsee korkeusvälillä + 29 - +37 mmpy ja Hämeenjärven vedenpinta korkeustasolla 33,9 mmpy (N60).Järven länsirantaa padottavat harjun reunamuodostumat ja pohjoispuolella on Kiiminkijoen vedenjakaja. Kiiminkijoen ympäristön korkeuserot ja kumpareisuus kasvavat pohjoisen ja idän suuntaan. Asemakaavoitettavan alueen eteläpuolella on muutamia maisemallisesti huomionarvoisia hiekkavalleja, joita Eerolan tilan eteläpuolella on paljastunut näkyville metsänhakkuun yhteydessä. Hämeenjärven ympäristön korkokuva ja Kiiminkijoen vedenjakajan likimääräinen sijainti sinisellä viivalla esitettynä Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkuna 23.10.2014. Maanmittauslaitoksen paikkatietopalvelu 2012. Hämeenjärven ympäristön maaperä on pääosin karkeahkoa hiekkaa (maaperäkartassa vihreä), mikä ilmenee maisemassa mäntymetsänä. Turvealueita esiintyy järven eteläkaakkoisosassa ja pienialaisina myös luoteisosalla. Eerolan tilan pohjois- ja eteläpuolella on rantavalleja (mustat poikittaisviivajaksot maaperäkartassa). Ote maaperäkartasta GTK. 11 (54)

Järvi ei juuri näy sitä kiertävälle Hämeenjärventielle, lukuun ottamatta pieniä pilkahduksia lomaasuntoalueen kohdalta järven pohjoispäässä. Sen sijaan suunnittelualueen eteläpuolelle kaavaillulta uudelta tieyhteydeltä on maisemallisesti merkittäviä vesistönäkymiä maa-ainesten otossa syntyneille lammille, joiden rannat alkavat oton päätyttyä vähitellen muuttua luonnonmukaisemmiksi. Suuri osa Hämeenjärven rannoista on rakennettu ja loma-asunnot sijaitsevat yleensä lähellä rantaviivaa ja näkyvät järvelle. Loma-asutuksen maisemakuvassa näkyvät erityisesti ne lomaasunnot, joiden avoin nurmikenttä ulottuu lähes vesirajaan. Pisimmät rakentamattomat rantaosuudet ovat suota. Järvi ei ole nykyisestä runsaasta lomarakentamisesta ja isoista huviloista johtuen maisemaltaan luonnontilainen tai erämaamainen. Kaavaillun Hiljaisuuden keskuksen alueella rannan tuntumassa on laakeahko hiekkamuodostuma ja rannan eteläosassa on lahden pohjukassa kapeahko suovyöhyke. Vasemmalla uudehkoa huvilarakentamista Hämeenjärven itärannalla. Oikeanpuoleisessa kuvassa rakentaminen ulottuu myös hyvin lähelle rantaa, mutta tumma väritys saa rakennukset istumaan paremmin rantamaisemaan. Vasemmalla Eerolan tilan asuinrakennus. Oikealla niemi ja rantaa Eerolan tilalla. 12 (54)

Vasemmalla näkymä järvelle Eerolan tilan päärakennuksen kohdalta, oikealla Hämeenjärven rantametsää kaavaillun Hiljaisuuden keskuksen rakennuksen paikkeilta koilliseen. Näkymiä vastapäiseltä mökkirannalta. Alempi kuva on zoomattu 70-200 mm objektiivilla polttovälillä 112 mm kohti kaavailtua päärakennuksen paikkaa. Vasemmalla näkyy lähin loma-asunto asemakaavaalueen itäpuolella ja oikealla Eerolan tilan päärakennus. Kuvat Arto Savela 13 (54)

Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueella ja sinne kaavailtujen tieyhteysvaihtoehtojen ympäristössä on tehty erillisiä luontokartoituksia, joka ovat painottuneet kaavoituksessa huomioon otettaviin luontotyyppeihin (Yleispiirteinen kasvillisuusselvitys, Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky, 2004). Eerolan tila ja asemakaavoitettava alue Eerolan tilan alueelta ei ole löytynyt luonnonsuojelu-, vesi-, tai metsälain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai uhanalaisia kasvilajeja. Hämeenjärventien ja järven välisen alueen kivennäismaat ovat kulutusherkkiä, joten kulkuyhteyksien suunnittelu tulee tehdä huolella. Eerolan tilan itäosan ojittamattomalla suoalueella on kaksi kasvillisuudeltaan säilyttämisen arvoista pienialaista kohdetta, jotka sopisivat esim. osittain pitkospuurakentein toteutettavan luontopolun kohteiksi. Ne jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Suo on valtaosin luonnontilaista ja kulutusherkkää. Ote kuviokohtaisesta luontoselvityksestä 2004 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky. Tähdellä on esitetty mielenkiintoisimmat suokohteet. Rantametsän kuvion 1 kasvillisuustyyppi on puolukka-jäkälätyyppi - kuivaa ja nuorehkoa mäntykangasta (rungon läpimitta 10-20 cm), jossa seassa on jonkin verran pienehköjä haapoja. Kuvion 7 (varsinainen isovarpuräme, VIR) kasvillisuus kuten kuvio 1, mutta paikoitellen tupasvilla esiintyy runsaampana ja pohjakerroksessa valtalajina on seinäsammal. Tievaihtoehtojen ympäristö Yleiskaavallisen selvityksen laatimisen yhteydessä selvitettiin tievaihtoehtojen ympäristön luontoarvot ja tehtiin Natura-arvion tarveselvitys (Hämeenjärvi Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB luontoselvitys, Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky, 2012). Tievaihtoehto A käyttää hyväksi Nurmeslehdontietä ja oikaisee Natura-alueiden jälkeen kohti Eerolan tilaa. Vaihtoehtona B tutkittiin hieman lyhyempi yhteys, joka kulkisi Alakyläntieltä Naturan suoalueiden välistä kangasta pitkin Takalammen eteläpuolelta Eerolan tilalle. Selvityksen mukaan kummankaan tielinjausvaihtoehdon reitillä ei kasvanut mitään uhanlaista tai harvinaista kasvilajia eikä ollut uhanalaista luontotyyppiä. Sensijaan tielinjausvaihtoehtojen välille suunnitellulla retkeilypolun kohdalla Natura-alueella on hyvin herkkää ja kulumiselle alttiita, melko ohutturpeisia (turvekerroksen paksuus on vain 10-20 cm, jonka alla hiekka) uhanalaisia suotyyppejä, ruohokorpea (RhK) ja ruohoista sararämettä (RhSR). 14 (54)

Kaavan ehdotusvaiheessa vaihtoehdon A linjausta tarkennettiin luontoselvityskartan nykyisen Hämeenjärven metsätien (vihreä palloviiva) ja tien oikaisun (oranssi viiva) välisellä alueella. Luontoselvityksessä suositeltiin tievaihtoehtoa VeA, joka kulkee Nurmeslehdontietä maaaineisten ottoalueen ja oton myötä syntyneiden lampien pohjoisreunalla. Natura-alueet Hämeenjärven eteläpuolella Suunnittelualueen ulkopuolella, noin 0,8 km etäisyydellä asemakaava-alueen rajasta Nurmeslehdontien ja Hämeenjärven välissä sijaitsevat ojittamattomat suot muodostavat osan Kummunlammit-Uikulanjärvi nimisestä Natura-alueesta (FI1100404). Aluetyyppi on luontodirektiivin mukainen SCI- ja lintudirektiivin mukainen SPA-alue. Tämä 297 ha laajuinen Natura-alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan ja sitä on kuvattu seuraavasti ympäristöhallinnon nettisivuilla: Alue koostuu kolmesta erillisestä, lähes luonnontilaisesta suoalueesta. Suoalueilla on useita suolampia, joilla on merkitystä vesilinnustolle. Suoalueita halkovat hiekkaiset harjut. Alue on esimerkki vähäravin- 15 (54)

teisesta aapasuosta, jonka avosuoalueet ovat karuja nevoja ja puustoiset suoalueet lähinnä saravaltaisia rämeitä. Hämeenjärven eteläpuolella sijaitseva Heinisuo on verraten yhtenäinen ja luonnontilainen suoalue, jonka länsiosat ovat rimpipintaisia. Luontodirektiivin luontotyyppien jakauma on: humuspitoiset lammet ja järvet 10%, aapasuot (priorisoitu luontotyyppi) 89% ja puustoiset suot 10 %. Lintudirektiivin liitteen I lintuja alueella ovat kalatiira, kuikka, lapintiira, laulujoutsen, liro, mustakurkku-uikku ja suokukko. Vasikkasuon laaja maa-aines- ja kallionottoalue sijaitsee 1-2,5 km etäisyydellä Naturaalueesta, Alakyläntien itäpuolella. Haukiputaan kunnan toimesta alueella on vuodesta 2004 ollut meneillään seurantatutkimus ottotoiminnan vaikutuksista Natura-alueen suojeluarvoihin, erityisesti vesitalouteen. (Siira, Kummunlammit-Uikulanjärvi Natura-alueen kasvillisuuden seurantatutkimus. Tutkimusraportti 102, 2011). Luonnosvaiheessa tutkituista tievaihtoehdoista VeA kulkee Heinisuon länsipuolella ja VeB e Heinisuon ja Kummunlammit välistä. Linjausvaihtoehdolla VeB alueen 16 läheisyydessä Naturaalueen puolella olevan Takalammen kohdalla voi tien rakentaminen lintujen pesimäaikaan aiheuttaa häiriöitä lammella pesiville linnuille (kuikka, lapintiira, kalalokki, laulujoutsen). Muuten teiden rakentaminen suunnitellulla tavalla tuskin aiheuttavat uhkaa Natura-alueille, koska kuivalle kankaalle ei tarvita syviä kuivatusojia eikä liikenteen pölyhaitta ole saveuksen jälkeen kovin iso. Suurimpana uhkana nykyisin Natura-alueen soille on Alakyläntien itäpuolella tapahtuva maa-ainesten otto. Sen on havaittu aiheuttavan Natura-alueen soiden itäosien kuivumista. Vaikutusarvion johtopäätökset ja suositukset Erillisessä luonnosvaiheen vaikutusarviossa arvioitiin Hiljaisuuden keskuksen tielinjausten vaikutuksia viereisille Natura-alueille, sekä selvitettiin tievaihtoehtojen välille sijoittuvan suunnitellun retkeilypolun ja muualla Natura-aluetta sivuavan retkeilyreitin tilanne. Kyseessä on Naturaarvion tarveselvitys (Hämeenjärvi Tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB vaikutusarvio, Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky, 2012). 1. Tielinjausvaihtoehto VeA Nykyisen tien pohjan muuttaminen savipintaiseksi ja tielinjauksen oikaisu lännessä Naturaalueen vieressä. Heinisuon Natura-alueen vesitalous on havaintojen mukaan muuttunut kuivempaan suuntaan itäpuolisen soranoton vuoksi (Siira 2011). Selvityksessä ei ilmennyt mitään mikä vaatisi Natura-arvion tekemistä tien rakenteen muuttamisessa suunnitellulla tavalla tai kun valmista tietä liikennöidään. 16 (54)

2. Tielinjausvaihtoehto VeB Takalammen lokkikolonia ja muut pesimälinnut häiriintyisivät tietyön aikana, mikäli se tehdään 1.4. - 31.7. välisenä lintujen pesintä-aikana. Tietyöstä kuuluu työkoneiden ääntä, pölyhaittoja ja on liikehdintää häiritsevässä määrin pesimäalueen läheisyydessä. Valmiin tien käyttämiseen ne luultavasti tottuisivat melko nopeasti. Tie tulisi enimmäkseen korkealle suon yläpuolelle, joten se ei vaikuttane kuivalle kankaalle rakennettuna suon vesitalouteen. Natura-arvio ei siten ole aivan välttämättömyys, jos rakentaminen voidaan tällä kohtaa tehdä lintujen pesimäajan ulkopuolella. Luontoselvityksen suositus Ongelmattomin tielinjausvaihtoehto Naturan kannalta on VeA. Lisäksi kannattaa jättää rakentamatta uusi retkeilyreitti mesotrofiselle Heinisuon osalle Natura-alueella (alue 29), tielinjausvaihtoehtojen VeA ja VeB välillä. Tarkennukset asemakaavan ehdotusvaiheessa Kaavan ehdotusvaiheen vaikutusarviossa arvioitiin tarkemmin vaikutuksia Natura-alueeseen vesihuoltolinjan ja VeA:n pohjalta laaditun yksityistielinjauksen erityisesti Nurmeslehdontieltä Hämeenjärventiehen yhtyvällä oikaisuosuudella. Suosituksena on, että tie linjataan tällä osuudella hieman kauemmas Natura-rajasta, jolloin se sijaitsee myös vähän korkeammalla maastossa. 17 (54)

3.1.3 Palvelut, kulttuuriympäristö ja rakennettu ympäristö Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluita. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät Kiimingin keskuksesta, Linnanmaalta ja Ritaharjusta. Lähimmät koulupalvelut ovat löytyneet Alakylältä. Kunnallisten palveluiden sijoittuminen tulevaisuudessa riippuu Oulun palvelumallia koskevista tulevista päätöksistä. Kulttuuriympäristö Esihistoria Museoviraston tietokantojen mukaan asemakaava-alueen länsipuolella sijaitsee muinaisjäännöskohde Murhisaaret (1000007556) ja alueen eteläpuolella kohteet Haravasuo (1000010365) ja Kello Kantoperä (1000006423). Hämeenjärventien metsätien lähiympäristössä on lisäksi peruskarttamerkintöjen mukaan yksi tervahauta, joka ei sijaitse lähellä kaavailtuja tievaihtoehtoja. Tilalla ja sinne etelästä johtavien metsäteiden lähiympäristössä on tehty arkeologinen maastotarkastus (Mika Sarkkinen 2012). Asemakaavoitettavalta alueelta ei ole arkeologin tarkastuskäynneillä löytynyt muinaisjäännöksiä. Kuoppakohde Haravasuon kolme kuoppakohdetta sijaitsevat Hämeenjärventien metsätien molemmin puolin. Ajoyhteys Hiljaisuuden keskukselle on tarkoitus järjestää tästä suunnasta Nurmeslehdontien kautta. Muinaisjäännöskohteet voidaan kiertää itäpuolelta, mikä ei edellytä arkeologisia kaivauksia. Välittömästi kaavoittavan alueen länsipuolella oleva Murhisaarten kuoppakohde on jakaantunut kahteen osaan. Kohteen itäisemmän osan etäisyys suunnitelma-alueen etelärajasta on noin 20 metriä ja muinaisjäännösrekisterin paikkatiedon tarkkuus käsi-gps laitteilla mitatuille kohteille ± 15 metriä, joten se saattaa sijaita hyvin lähellä asemakaava-alueen rajaa. On tärkeää, että kohde on tiedossa ja että sen olemassaolo huomioidaan asemakaava-alueen ulkopuolelle kohdistuvissa toimissa, kuten esim. metsänhoidossa tai erilaisten kulkuyhteyksien järjestämisessä. 18 (54) Ote muinaisjäännösrekisteristä Maanmittauslaitos 2012

Muut kulttuurihistorialliset arvot Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Kaikki suunnittelualueen rakennukset on rakennettu 1980-luvulla tai sen jälkeen, asuinrakennukset 1986-89. Eerolan tilan maiden sisään, suunnittelualueen ulkopuolelle jää yksi kesämökki, joka on rakennettu 1966. Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee rannan tuntumassa kaksi pientaloa, joista toinen on Eerolan tilan maatilayrittäjän asuinrakennus ja toinen sukupolvenvaihdossa isovanhemmille jäänyt asuinrakennus. Tilalla on lisäksi lihakarjatilan tuotantorakennukset (kotieläintalouden suuryksikkö, lihanautoja 170 kpl) ja varastot, joita voi ainakin osittain hyödyntää biokaasulaitoksessa ja mahdollisesti muussa Hiljaisuuden keskuksen toiminnassa työ- ja Green Care tiloina. Muita rakennuksia tai rakennelmia ovat lietesäiliö 1500 m 3, kattamattomat laakasiilot 2 kpl a 460 m 3 ja katettu siilo 400 m 3. Vasemmalla Eerolan tilan tuotantorakennuksia, oikealla päärakennus Tiestö, liikenne ja joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen yhteydet Tällä hetkellä alueelle johtaa Alakyläntieltä (yhdystie, tienumero 18709) Hämeenjärventien yksityistie. Hämeenjärventien metsäautotiemäinen jatke yhdistyy eteläpuolella maa-ainesten oton yhteydessä tehtyyn Nurmeslehdontiehen ja edelleen Alakyläntiehen. Kaavaillun hyvinvointikeskuksen majoitus- ja kokoontumistilojen ajoyhteys järjestetään yksityistietoimituksena kaavaprosessin aikana Nurmeslehdontien kautta. Alue ei ole joukkoliikennepalveluiden piirissä, eikä sinne johda pyörätietä. Karjatilan nykytoiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä erityisesti lanta-, rehu- ja eläinkuljetuksista. Raskaan liikenteen kuljetuksia on nykyisin vuodessa seuraavasti: lantakuljetukset pelloille noin 365 kuljetusta ja ruohokuljetukset tilalle noin 110 kuljetusta, yhteensä noin 475 edestakaista kuljetusta vuosittain. Kuljetukset suuntautuvat Tarhakankaantien (ent. Lintumaansuontie) kautta Kellossa sijaitseville pelloille. eläinkuljetukset, noin 20 edestakaista kuljetusta (Hämeenjärventien kautta) 19 (54)

rehu-, vilja- ja lannoitekuljetukset noin 10 edestakaista kuljetusta (Hämeenjärventien kautta) jätekuljetukset noin 25 edestakaista kuljetusta (Hämeenjärventien kautta) yhteensä noin 530 edestakaista (=n.1060 yhdensuuntaista) kuljetusta vuodessa ja niistä vajaat 70 % on lantakuljetuksia. Lannasta levitetään noin 60 % keväällä ja noin 40 % syksyllä yhteensä noin 10 vuorokauden aikana, jolloin tästä aiheutuva liikenteen määrä on suurimmillaan. Kuljetukset suuntautuvat pääosin pohjoisen suuntaan paitsi eläinkuljetukset. Alla olevassa kuvassa on esitetty pääasiallinen kuljetusreitti punaisin nuolin. Kuljetusreitti Kellon suuntaan Tarhakankaantien (ent. Lintumaansuontie) kautta. Maanmittauslaitos, kopiointilupa 790/KP/11. 20 (54) Tekninen huolto Alue ei ole kunnallisen vesihuollon piirissä. Alueelle johtaa 20 kv sähköjohto. Ympäristöhäiriöt Alueen lähiympäristöön kohdistuu kotieläintalouden suuryksikön toiminnasta johtuvia ympäristöhäiriöitä. Asemakaavoitettavan alueen ulkopuolella Eerolan tilan länsipään kautta kulkee pohjois-etelä suunnassa Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohto Pyhäkoski Leväsuo. Voimajohdon johtoalue tai rakennusrajoitusalue eivät ulotu suunnittelualueelle. Rakennettavuus Maaperä ei rajoita asemakaavoitettavalle alueelle rakentamista. Alueella mahdollisesti esiintyvistä happamista sulfidimaista johtuen pohjavedenpinnan alentaminen ei ole suositeltavaa ilman tarkempia maaperätutkimuksia. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisomistuksessa.

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Valtioneuvosto on vuonna 2000 tehnyt päätöksen tavoitteista, ja niitä on tarkistettu marraskuussa 2008. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan vuonna 2005. Maakuntakaavassa suunnittelualueeseen ei kohdistu aluemerkintöjä. Alue sisältyy maakuntakaavan Oulun kaupunkiseutu (kk-1) kehittämisen kohdealueeseen, joka ei ota kantaa tämän tyyppisiin hankkeisiin. Hämeenjärven länsipuolelta kulkee voimalinja ja järven kaakkoispuolella on luonnonsuojelualueita (SL). Maakuntakaavan muutos on vireillä. 1. vaihemaakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja siinä suunnittelualueen länsipuolelle on osoitettu tuulivoimapuisto (tv-1). Maakuntakaavan muutos on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Ote voimassa olevan maakuntakaavan ja 1. vaihekaavan yhdistelmästä. Suunnittelualue on osoitettu punaisella soikiolla. Vaihemaakuntakaavan 2. vaihe tulee käsittelemään kulttuuriympäristöä, maaseudun asutusrakennetta, virkistystä ja matkailua, sekä jätteenkäsittelyä. Oulun seudun yleiskaava Oulun seudun yleiskaava tuli lainvoimaiseksi vuonna 2006. Alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnöillä M ja M-1, jossa todetaan että alueelle on sijoittunut loma- 21 (54)

asutusta. Lisärakentaminen ratkaistaan oikeusvaikutteisella yleis- tai asemakaavalla. Alueelle kohdistuu myös vihreiden nuolien osoittamia viheryhteystarpeita. Ote Oulun seudun yleiskaavasta 2020. Eerolan tilan sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. Yleiskaava Haukiputaan kunta ei ole aikoinaan laatinut alueelle osayleiskaavaa. Vireillä oleva Uuden Oulun yleiskaava tulee korvaamaan Oulun seudun yleiskaavan. Uuden Oulun yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 19.2.-21.3.2014 ja ehdotus 5.8.-7.9.2015. Alue sisältyy maaseutukehittämisen vyöhykkeellä 2 Maaseutu sijaitsevaan vapaa-ajanasumisen vyöhykkeeseen. Maaseutuvyöhykkeelle voi mm. sijoittaa maa- ja metsätaloutta ja muuta maaseutumaista elinkeinotoimintaa palvelevaa rakentamista ja asumista. Rakennukset on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu merkittävää maisema- eikä ympäristöhaittaa. Vapaa-ajanasumisen vyöhyke-merkinnällä on osoitettu kaupunkikehittämisvyöhykkeiden läheiset rantavyöhykkeet, joilla on erityistä merkitystä loma-asumisen alueina. Vyöhykkeillä edistetään vapaa-ajan asumisen lisäksi rantojen ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Rakentamista tulee tarvittaessa ohjata rakennuspaikkakohtaisilla yleiskaavoilla tai ranta-asemakaavoilla. Ote Uuden Oulun yleiskaavaehdotuksesta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. 22 (54)

Yleiskaavallinen selvitys Oulun kaupungin yleiskaavoitus on edellyttänyt, että asemakaavahankeen pohjaksi laaditaan yleiskaavallinen selvitys. Airix Ympäristö Oy on laatinut 2012 selvityksen, jonka yhteydessä on hanketta varten kerätty lähtötietoja, selvitetty ympäristön arvokkaat alueet, sekä tarkasteltu hankkeen toteuttamisen vaikutuksia laajemmalla alueella (MRL 54 ). Luontoarvoja on selvitetty lähireitti- ja tievaihtoehtojen ympäristössä ja valittu tältä pohjalta alustava linjaus uudelle tieyhteydelle Nurmeslehdontien kautta. Selvityksessä esitetyt reittimahdollisuuskartoitukset eivät suoranaisesti liity asemakaavan toteuttamiseen, vaan palvelevat laajempaa aluekokonaisuutta. Yhteyttä meren rantaan ja edelleen veneitse/jäitse Kraaselin saareen on kuitenkin tarkoitus hyödyntää pyhiinvaellusreitin tapaisesti. Aluetta koskevien taustaselvitysten ja suunnitelmien, kuten 1. vaihemaakuntakaavan, valmistumisen johdosta yleiskaavallista selvitystä on päivitetty syksyllä 2014. VIVA tavoite- ja toteuttamissuunnitelmat ja VILMO tavoitesuunnitelma VIVA 2007 -suunnitelmassa (seutuhallitus 2008) esitetään seudullinen virkistys- ja vapaa-ajan alueiden verkosto, jonka reittien varrella on esitetty matkailullisesti ja virkistyksellisesti merkittävät kohteet ja alueet. Tavoitesuunnitelmaa konkretisoimaan on vuonna 2010 laadittu toteuttamissuunnitelma. Tavoitesuunnitelmassa on esitetty ulkoilun yhteystarve Nurmeslehdontieltä Hämeenjärven länsipuolitse Kiiminkijoen suuntaan ja moottorikelkkaura järven eteläpuolelle. Hiljaisuuden keskuksen toiminta ei tarvitse edellä mainittua moottorikelkkareittiyhteyttä. Hämeenjärveltä on mahdollisuus järjestää metsätieverkoston kautta yhteys VIVA suunnitelman Pohjoiselle merenrantareitille ja Mannersaariston ja Virpiniemen virkistysalueille. Ote VIVA 2007 tavoitesuunnitelmasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. Suunnittelualueen kautta on esitetty virkistysyhteystarve Nurmeslehdontieltä Kiiminkijoelle. Pohjoinen merenrantareitti on esitetty punaisella palloviivalla. Uuden Oulun yleiskaavaan liittyvässä VILMO -suunnitelmassa (Oulun kaupunki ja Ramboll 2014) esitetään päivitetty viheralueverkosto, sekä ns. ekosysteemipalvelunäkökulmaan perustuen maisemaja luontoarvot, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet. Suunnitelmassa ei asemakaavoitettavalta alueelta ole löytynyt huomioon otettavia arvoja. Asemakaava-alueen ulkopuolella VILMOssa on osoitettu Natura-alueet ja ojittamattomat suot, sekä Hämeenjärven pohjoispäässä luonnon monimuotoisuuskeskittymä. VILMOn taustaselvitykseksi laaditussa Oulun maisemaselvityksessä (Oulun kaupunki 2013) Hämeenjärven ympäristö on esitetty laaksoalueena. 23 (54)

Vasemmalla ote VILMO tavoitesuunnitelman suosituskartasta 1:80 000. Oikealla ote kanta-oulun suosituskartasta 1:25 000, jossa kaupungin sisäkehältä on osoitettu pääviherkäytävä Kuivasjärveltä Aaltokankaan ratsastusalueiden ohi Kalimenojalle ja Hämeenjärven suuntaan. Vesihuoltosuunnitelmat Oulun Vesi ja Hiljaisuuden keskus hanke laativat yleissuunnitelmavaihtoehdot Hiljaisuuden keskuksen vesihuollosta paineviemäröintinä (vaihtoehto A) ja viettoviemäröintinä Hämeenjärven alkupäässä (vaihtoehto B). Vesihuoltosuunnitelmaa on tarkennettu asemakaavan ehdotusvaiheessa vaihtoehdon A pohjalta, siirtämällä samalla vesihuoltolinjan länsiosaa kauemmas järvestä, järven eteläpään mökeille vievän tien eteläreunaan. Vesihuoltolinja Hämeenjärven eteläpuolelta, asemakaavan luonnosvaiheen vaihtoehto B 24 (54) Vesihuoltolinjan länsiosa, asemakaavan ehdotusvaihe (6.8.2015)

Vesihuoltolinjan itäosa, asemakaavan ehdotusvaihe (6.8.2015) Yksityistiesuunnitelmat ja yksityistietoimitus Hiljaisuuden keskuksen liikennettä varten on tarkoitus rakentaa uusi tieyhteys Kuivasjärventielle (ent. Alakyläntie) yksityistietoimitukseen perustuen ja Nurmeslehdontien tieuraa hyväksi käyttäen. Yksityistietoimitus on laitettu vireille. Yksityistietoimituksen I kokouksessa 21.4.2015 on todettu, että edellytykset tieoikeuden perustamiselle täyttyvät. ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön tie- ja vesihuoltosuunnitelmasta 11.6.2015 antaman lausunnon mukaan tiesuunnitelmien mukaisesti rakennettu tie ei aiheuta heikentäviä vaikutuksia Naturaalueelle. ELY-keskus katsoi kuitenkin, että lähimpänä Natura-aluetta kulkeva VE1 ei ole toteuttamiskelpoinen varovaisuusperiaatteen vuoksi, koska jos myöhemmin tulisi tarve kaivaa tielle kuivatusojia, niillä voisi olla Natura-alueelle haitallisia kuivattavia vaikutuksia. ELY-keskuksen Liikenne ja Infrastruktuuri -vastuualue on todennut 3.7.2015 kannanottonaan, että Nurmeslehdontien liittymällä (tieosoitteessa 18790/3/ 3424/vasen) ei ole käyttörajoituksia ja että toimintojen lisäämiselle nykyisen liittymän varaan ei ole estettä. Ote yksityistiesuunnitelmaluonnoksella tutkituista linjausvaihtoehdoista tien oikaisun kohdalla (Sweco Ympäristö 18.5.2015). Suositeltava linjaus (VE2) on esitetty mustalla. 25 (54)

3.3 Hiljaisuuden keskuksen toimintakonsepti Hiljaisuus ja hiljaiset alueet Hiljaisuutta ja hiljaisia alueita on käsitteenä selvitetty mm. maakuntakaavoitukseen liittyen. Hiljaisena alueena voitaneen tämän hankkeen yhteydessä pitää sellaisia alueita, joilla kuuluu lähinnä luonnon ääniä, ja joille uuden loma-asutuksen sijoittaminen taajamien ulkopuolella on Ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan mahdollista (yöohjearvo 35 dba). Hiljaisuus-sanaa voidaan käyttää myös kuvaamaan henkistä tilaa ja henkistä hiljentymistä, rauhaa ja keskittymistä. Tämän hankkeen yhteydessä hiljaisen alueen voisi määritellä esimerkiksi alueeksi, jolla luonnon äänet ovat pääsääntöisesti vallitsevia, ja joka tarjoaa hyvät häiriintymättömät olosuhteet keskittymiseen, rauhoittumiseen, luovaan työskentelyyn ja luonnon monipuoliseen kokemiseen. Triangelin / Hiljaisuuden keskuksen toiminta-ajatus ja rakennussuunnittelun lähtökohdat Hiljaisuuden ja luovuuden matkailukeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota luonnonympäristöön ja sen kokemiseen tukeutuvia kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluita, henkistä keskittymisja rauhoittumismahdollisuutta, sekä majoitus- ja kokouspalveluita yrityksille, järjestöille ja yksityisille asiakkaille kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla. Alustava huonetilaohjelma: noin 140 majoituspaikkaa o hotelli noin100 majoituspaikkaa o mökkikylä noin 40-45 majoituspaikkaa n. 17 kpl 2 hengen mökkejä (sauna) ja n. 3 kpl 4 hengen mökkejä (sauna) o talonmiehen asunto o nykyiset pientalot 2 kpl (käyttö asiakkaiden rantana mahdollista) o erakkomajat 5 kpl (a 25 m2, 1-2 henkeä) Ravintola 140 hengelle Auditorio 140 hengelle (toimii myös kirkkosalina) Kokous- ja ryhmätyötiloja Taideateljee ja kirjasto Harraste- ja oleskelutiloja Lahjatavaramyymälä / kahvila Saunamaailma Biokaasulaitos, laitoksen koko on noin 1175 MWh o Biokaasureaktori 900 m3 o Jälkikaasusäiliö n. 1000 m3 o Syötteen syöttörakennus ja separointirakennus n. 100 m2 o Energiantuotantotila 30 m2 o Liikennepolttoaineen tuottolaitteisto n. 20 m2 (konttiratkaisu) Varasto- ym. talousrakennuksia, Green Care toimintatiloja, mahdollisesti myös kasvihuonetiloja Ulkoilmanäyttämö ja ulkokappeli Hiljentymis- ja mietiskelypaikka Asemakaavan luonnosvaiheessa etsittiin vaihtoehtoisia rakentamisideoita Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnan opiskelijatöiden avulla. Töistä saatiin asemakaavaehdotusta varten ideat kappeliksi peltoalueelle ja metsänäkymiä tarjoavista majoitustiloista hotellin tuntumassa. 26 (54)

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelutehtävä on asemakaavan laatiminen Hämeenjärven lounaispuolelle luonto- ja elämysmatkailuun sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvän hankkeen toteuttamiseksi Eerolan tilan alueelle. Asemakaavan laatiminen on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Hankkeen kokonaiskerrosalan tarve on noin 9000 k-m2, mikä pitää sisällään myös nykyiset asuinpaikat ja korttelialueiden ulkopuolelle sijoittuvat erakkomajat, sekä hiljentymiseen, ulkoiluun tvst. liittyvät rakenteet. Hanketta on suunniteltu työnimellä Hiljaisuuden keskus. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Yhdyskuntalautakunta on 25.3.2014 päättänyt käynnistää osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisen hankkeen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja yhteistyötavat on esitelty tämän selostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (jäljempänä OAS), joka on ollut nähtävillä 8.-22.4.2014. 4.3.1 Osalliset Kaavan osallisia ovat kaava-alueen ja arvioidun vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat, sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Asemakaavan laatimisesta tiedotettiin erikseen seuraaville osallisille: kaava-alueen ja arvioidun vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulun seutu Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan museo Yhdyskuntalautakunta Rakennusvalvontavirasto Oulun seudun ympäristötoimi Oulun Vesi Haukiputaan sähköosuuskunta DNA Oyj Telia-Sonera Finland Oyj Finngrid Oyj Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulun kihlakunnan poliisilaitos Oulun Luonnonsuojeluyhdistys ry Oulun kaupungin vammaisneuvosto 27 (54)

4.3.2 Vireilletulo 28 (54) Oulun vanhusneuvosto Hämeenjärven kalastuskunta ry Hämeenjärven tiekunta ry Kellon jakokunta Kiimingin hevosystävät ry Asemakaavan suunnittelu tuli vireille yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 25.3.2014 157. Vireilletulosta on kuulutettu sanomalehti Kalevassa ja Oulu 10:ssä. Lisäksi vaikutusalueen maanomistajille lähetettiin kirjeet. 4.3.3 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ja niihin liittyvä tiedottaminen tapahtuvat osallistumisja arviointisuunnitelmassa tarkemmin kuvatulla tavalla. (OAS, liite 1) Ensimmäinen viranomaisneuvottelu on pidetty 13.6.2014. Viranomaisten kanssa pidetään lisäksi tarvittaessa työpalavereja. Asemakaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä 27.1.-26.2.2015. Valmisteluvaiheen kuulemisessa saatiin runsaasti mielipiteitä osallisilta. Mielipiteiden ja ehdotusvaiheen tarkentavien suunnitelmien johdosta hankkeeseen tehtiin muutoksia viemäri- ja vesihuoltolinjan sijaintiin (siirrettiin kauemmas järvestä), sekä yksityistiesuunnitelmiin (linjattiin oikaisu Nurmeslehdontieltä Hämeenjärven metsätielle hieman kauemmas Natura-rajasta). Näistä suunnitelmista pyydettiin ELY-keskuksen lausunto. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 29.9.-29.10.2015. Tässä yhteydessä saatiin 12 muistutusta ja 4 lausuntoa. Hyväksymiskäsittelyyn vietävään asemakaavaan tehtiin tarkennuksia ja vähäisiä muutoksia, joista merkittävimmät kohdistuivat erillisiin kaavamääräyksiin. Kaavamerkinnät yhtenäistettiin Oulun asemakaavoituksen käyttämien merkintöjen kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on osoittaa asemakaavalla rakentamisalueet Hiljaisuuden keskus -nimistä hyvinvointipalvelu-, hotelli- ja matkailupalveluhanketta varten. Hanke sisältää mm. majoitustilat, ravintolan ja auditorio-kirkkosalin n. 140 henkilölle, ateljee-, harrastus- ja kokoustiloja, erakkomajoja 5 kpl, sekä muita hiljentymiseen ja hyvinvointipalveluihin liittyviä tiloja, rakennuksia ja rakennelmia. Hankkeella tuetaan Kaupunkistrategia Oulu 2020 tavoitteita elinvoiman parantamisesta, elinkeinoelämän uudistumisesta ja kilpailukyvystä, sekä kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisesta luomalla hyvinvointi- ja Green Care -palveluita kotimaiselle ja ulkomaiselle asiakaskunnalle. Hanke tukee tervettä elämäntapaa ja yhteisöllisyyttä, kehittää matkailualalle uudenlaista palvelutarjontaa sekä luo työpaikkoja. Lisäksi hanke toteuttaa Oulun kaupungin Matkailustrategiaa 2015, jonka tavoitteena on kehittää matkailua vientituotteena, matkailuyritysten liiketoimintaa ja kansainvälistymistä, sekä parantaa kaupunkiseudun vetovoimaa ja kehittää matkailun toimintaympäristöjä ja kohteita. Hanketta on aikaisemmin suunniteltu maanomistajan ranta-asemakaavalla, jossa ajoyhteys oli Hämeenjärven pohjoispuolelta kiertävää Hämeenjärventietä pitkin. Tavoitteena on ottaa nyt

aiempaa hanketta paremmin huomioon esimerkiksi liikenteen vaikutukset olevaan lomaasutukseen ja muutenkin arvioida hankkeen vaikutuksia asemakaava-aluetta laajemmalla alueella. Yleiskaavallisessa selvityksessä kartoitettiin ulkoiluun käytettävissä olevia nykyisiä metsäpolkuja ja metsäteitä ja tutkittiin vaihtoehtoisia tieyhteyksiä ja viemärilinjausta, joiden suunnittelu jatkuu rinnan asemakaavasuunnittelun kanssa. Yleiskaavallisen selvityksen suosittelema tievaihtoehto A kulkee maa-aineisten otossa syntyneiden lampien pohjoisrannalla. Tielinjausta on tarkennettu keväällä 2015 yksityistiesuunnitelmaluonnosten avulla. Tievaihtoehtoja ja niiden vaikutusta luontoarvoihin selvitettiin erillisessä luontoselvityksessä, jonka suositusten pohjalta tievaihtoehdoksi valittiin A. Ajoyhteys Hiljaisuuden keskukselle on tarkoitus järjestää yksityistietoimituksella Hämeenjärven eteläpuolelta Nurmeslehdontien kautta niin, että liikenne ei häiritse Hämeenjärven loma-asutusta. Tie kulkee maa-aineisten otossa syntyneiden lampien pohjoisrannalla. Maa-ainesten ottaminen alueelta on loppunut ja sorarekkoja varten tehtyä Nurmeslehdontietä voidaan merkittävällä osalla käyttää uuden tieyhteyden pohjana. Tieyhteyden linjausta on tarkennettu yksityistiesuunnitelmaluonnoksilla keväällä 2015. Tavoitteena on myös Hiljaisuuden keskuksen liittäminen kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Luonnosvaiheen kuulemisessa nousi esiin halukkuutta liittyä viemäriin Hämeenjärventien itäpäässä, missä on ympärivuotista asutusta. Asemakaavaprosessin kanssa samanaikaisesti suunnitellaan Hiljaisuuden keskus -hankkeen ja Oulun Veden yhteistyönä Hiljaisuuden keskuksen liittyminen kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Yleissuunnitelmavaihtoehdot on laadittu syksyllä 2014 ja niitä on tarkennettu keväällä 2015. Suunnitelmasta tiedotetaan maanomistajia. Vesihuollon yleissuunnitelman ja yksityistiesuunnitelmaluonnosten sisältöä on selostettu tarkemmin kohdassa 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 29 (54)

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamia tavoitteita ovat toisaalta Hiljaisuuden keskuksen hankesuunnitelman asettamat lähtökohdat ja toisaalta ympäristön arvokkaiden osien säilyttäminen sekä ympäristönsuojelulliset tavoitteet. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi kohteen viemäröinti siten, että Hämeenjärven tilaa ei huononneta, lähiympäristön kasvillisuudeltaan säilyttämisen arvoisten pienialaisten kohteiden turvaaminen ja tieyhteyden järjestäminen siten, että alueen uusi käyttö ei aiheuta merkittävää haittaa tai rasitusta loma-asukkaille eikä vaikuta Natura-arvoihin. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Luonnosvaiheen kuulemisessa tavoitteena korostui vesihuollon ja yksityistieyhteyden järjestäminen tavalla, joka ei vaikuta haitallisesti Natura-arvoihin tai Hämeenjärven veden laatuun. Ehdotusvaiheen kuulemisessa korostuivat erityisesti vesihuollon ja muun rakentamisen toteuttaminen tavalla, joka ei vaikuta haitallisesti Hämeenjärven veden määrään ja muuhun ympäristöön, sekä vaikutukset Hämeenjärven ranta-asukkaiden maisemaan. 4.4.3 Hankkeen asettamat erityistavoitteet Hankkeen tavoitteet on määritelty pääosin hankesuunnitelmassa. 30 (54)

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaava on laadittu alustavien hankesuunnitelmien pohjalta. Hankesuunnitelma ei sisällä vaihtoehtoisia huonetilaohjelmia. Vaihtoehtoisia toteuttamistapoja selvitettiin asemakaavan luonnosvaiheessa Oulun Yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnan nykyarkkitehtuuri V opinnäytetyönä ja siihen liittyvänä Architectural Design jatkokurssina, jossa tutkittiin suunnittelunäkökulmia, kuten hiljaisuus-teemaa, luonnonvaloa ja materiaaleja. Opiskelijat saivat vapaasti tutkia vaihtoehtoja rakennusten sijoittumiseen. Osa ideoista kohdistui myös Eerolan maiden sisään jäävälle, eri maanomistajan loma-asunnon rakennuspaikalle, eivätkä siksikään ole sovellettavissa asemakaavaehdotuksen pohjana. Hankkeen ydintoiminnot ja laajuus määräytyvät hankesuunnitelmien pohjalta siten, että hankkeen tavoitellut toiminnot ja kannattavuus mahdollistetaan. Arkkitehtiopiskelijoiden opinnäytetöistä saatiin kuitenkin ideoita hiljaisuuden arkkitehtuuriin sopivasta materiaalien käytöstä, pelto- ja metsämaiseman hyödyntämisestä ja yksittäisten rakennusten massoittelusta. Esimerkkejä opiskelijatöiden ns. rakeisuuskartoista (muodostuva kokonaisrakenne ja rakennusten sijoittuminen), sekä rakennustyypeistä Kristiina Kuusiluoma Huseyin Tahir Oyanik 31 (54) Anna-Sofia Hekkala Tiia Anttila Matti Lakkala

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue koostuu kahdesta korttelista joiden käyttötarkoitus on palvelurakennusten korttelialue P-3, sekä maa- ja metsätalousalueesta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MU-1. Kortteleiden väliin, asemakaava-alueen ulkopuolelle, jää Hämeenjärventien yksityistie. Asemakaavan rakenne. Katso tarkemmin asemakaavakartta 23.3.2016 mittakaavassa 1:2000. Hiljaisuuden keskukselle järjestetään yksityistietoimituksella uusi ajoyhteys järven eteläpuolelta Nurmeslehdontien kautta. 32 (54) Ote yksityistiesuunnitelmakarttaluonnoksesta ilmakuvapohjalla. Yleiskaavallisen selvityksen tievaihtoehdon A pohjalta tarkennetussa suunnitelmassa yhteys Nurmeslehdontietä suuntautuu Natura-alueen ohitettuaan Hämeenjärven metsätielle (tielinjaus 2, musta katkoviiva). Osaa metsätiestä voidaan käyttää ulkoiluun.

5.1.1 Mitoitus Asemakaavaluonnoksessa asemakaava-alueelle on varattu rakennusoikeuksia Triangel / Hiljaisuuden keskusta koskevien hankesuunnitelmien mukaisesti yhteensä 9005 k-m 2, mukaan lukien tilaan kuuluvat nykyiset rakennuspaikat ja tuotantorakennukset. Hotelli-, kokous- ja ravitsemuspalveluille on varattu noin 4500 k-m 2, muille majoitustiloille noin 1625 k-m 2, saunamaailmalle 280 k-m 2, työtila-, harrastus- ja GreenCare toiminnalle ja biokaasulaitokselle yhteensä noin 2000 k-m 2, sekä nykyisille asuinkäytössä oleville pientaloille 560 k-m 2. Lisäksi rakennusoikeutta on osoitettu jonkin verran erilaisille virkistäytymiseen ja hiljentymiseen tarkoitetuille rakennuksille ja rakenteille (40 k-m 2 ). Kerrosalat on asemakaavan ehdotusvaiheessa jaettu rakennusaloille osa-alueittain. 5.1.2 Palvelut Alueella tarjotaan hyvinvointi-, kokous-, koulutus-, ravitsemus- ja harrastustoiminnan palveluilta erilaisille yhteisöille, yrityksille, matkailijoille ja yksityishenkilöille. Hiljaisuuden keskus puolestaan tarvitsee lähinnä kunnallisteknisiä ja liikennepalveluita, joiden järjestämisestä ja ylläpidosta vastaa maanomistaja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Tavoitteena on, että ympäristön laatu tukee hankkeen toimintoja, ja että ympäristö säilyy rauhallisena, kauniina, viihtyisänä ja terveellisenä. Keskeisenä tavoitteena on yksityistie- ja vesihuoltojärjestelyjen toteuttaminen niin, että niillä ei ole haitallista vaikutusta Natura-arvoihin tai Hämeenjärven vedenlaatuun. Yksityistie- ja vesihuoltosuunnitelmat on laadittu yhteistyössä ELYkeskuksen ympäristöviranomaisten kanssa niin, että uusi yksityistieosuus ja vesihuoltolinja kulkevat riittävän etäällä Natura-alueen rajasta. Vesihuoltolinja on tarkoitus toteuttaa siten, että kaivanto peitetään vesijohdon ja paineviemärin asennuksen yhteydessä niin, että kaivumassat eivät jää tulvavesille alttiiksi. ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö on antanut lausunnon tieja vesihuoltosuunnitelmasta ja toteuttamistavasta (11.6.2015). Rakentamisohjeena on, että vesihuoltolinja sijoitetaan olevien teiden viereen siten, että tie toimii patona järvelle päin. Vesihuoltolinja tulee rakentaa siten, että kaivanto täytetään välittömästi kaivuutöiden ja putkien asennuksen jälkeen. Suositeltavaa on myös tehdä työt talvella kun maa on jäässä. Kaivuusta mahdollisesti jäävät ylijäämämaat tulee kuljettaa pois alueelta. Karjankasvatuksen lakatessa Hiljaisuuden keskuksen toiminnan alkamisen myötä voidaan nykyisiä laidun- ja peltoalueita käyttää peltoenergian tuotantoon ja/tai muuttaa niitä esimerkiksi maisemapelloiksi ja Hiljaisuuden puutarhaksi. Maisemapellot ja hiljaisuuden puutarha majoitusmökkeineen muodostavat viimeistellymmän ympäristön kuin nykytilanteen lihakarjatila. Rakennettaville alueille laaditaan pihajärjestely- ja istutussuunnitelma ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi. 33 (54)

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaava-alueelle osoitetaan kaksi P-3 korttelia. 5.3.2 Muut alueet Maankäyttömerkinnällä MU-2 on osoitettu aluetta, johon voidaan toteuttaa P-3 -korttelien käyttöön liittyviä vähäisempiä rakennuksia ja rakennelmia. MU-2 alueelle ja P-3 korttelialueen sisälle on osoitettu rakennusala tai ohjeellinen rakennusala merkinnöillä seuraavia toimintoja. Asemakaavan merkinnät on päivitetty kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta 23.3.2016. 34 (54)

Energiahuolto Eerolan tilan nykyisissä asuinrakennuksissa on sähkölämmitys. Hiljaisuuden keskuksen lämmitystavan valinta on vielä avoin. Todennäköinen valinta on biokaasulaitos. Kaavassa varataan mahdollisuus rakentaa energiatuotoltaan vuodessa noin 2300 MWh tuottava biokaasulaitos, jonka raaka-aineeksi on kaavailtu peltobiomassaa ja ruokohelpeä. Laitos tuottaa lämmön, lämpimän käyttöveden, sähkön ja liikennepolttoainetta (biometaani). Ruokohelven kuljetukset tapahtuisivat pääosin pohjoisesta Tarhakankaantien (ent. Lintumaansuontie) kautta Eerolan tilaan kuuluvilta Kellon suunnassa sijaitsevilta pelloilta. Prosessissa syntyvä käsittelyjäännös palautettaisiin samoille pelloille lannoitteeksi. Raaka-aineen tarpeeksi on arvioitu noin 1000 t ruokohelpeä/vuosi. Pelloille lannoitteeksi palautettavan käsittelyjäännöksen määräksi on alustavasti arvioitu noin 1000 t/v. Biokaasulaitos ei vaadi hanke-yva:aa. Lainsäädännön mukaan hanke- YVA:aa sovelletaan biokaasulaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 t/v syötemäärälle. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 mukaisella tavalla. Selvitysten ja muiden lähtötietojen pohjalta arvioidaan sanallisesti tuomalla esiin kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alueen yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Arvioitavia vaikutuksia ovat ympäristövaikutusten lisäksi sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan vaikutusten arvioinnilla on tarkoituksena selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset ennakolta. Kaavoitustyössä arvioidaan miten ympäristön todetut arvot ja hyvät ominaisuudet säilyvät, miten alueen suunnittelulle asetetut tavoitteet toteutuvat ja mitä ongelmia saattaa ilmetä. Kaavan vaikutuksia verrataan nykytilaan tai nykytilan kehittymiseen, jos asemakaavaa ei laadittaisi. Vaikutuksia tarkastellaan kaava-aluetta ja sen lähiympäristöä koskevana, ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan rajatulla vaikutusalueella niiden vaikutusten osalta jotka tuolle alueelle kohdistuvat. Myös positiiviset vaikutukset tuodaan esiin. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteita mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa asemakaavan toteuttamisen keskeisinä vaikutuksina on mainittu: vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen toiminnan muuttuminen kotieläintalouden suuryksiköstä matkailupalvelujen alueeksi ja sen vaikutukset olevaan loma-asutukseen, mukaan lukien sosiaaliset vaikutukset vaikutukset luonnonympäristöön ja luontoarvoihin vaikutukset liikenteeseen (uusi tieyhteys) vaikutukset maisemaan (karjatilan muuttuminen matkailupalvelujen alueeksi, rakentamisen vaikutukset) Arvioinnissa painotetaan viranomaisten ja muiden osallisten OAS:in ja asemakaavaluonnoksen nähtävilläolojen yhteydessä tärkeiksi kokemia asioita, kuten ympäristön häiriötekijöitä (liikenne, melu, hankkeen yleinen sopivuus alueelle) ja mahdollisia muita vaikutuksia loma-asutukseen, yhdyskuntarakenteeseen, arkeologiseen kulttuuriperintöön, luonnonympäristöön ja Hämeenjärven vedenlaatuun. Ehdotusvaiheessa ja kaavan hyväksymisvaiheessa on myös varmistettu viranomaisilta, että läheisiin Natu- 35 (54)

36 (54) ra-alueisiin ja Hämeenjärven vedenkorkeuteen ei kohdistu haitallisia vaikutuksia hankkeen ja siihen liittyvien yksityistie- ja vesihuoltosuunnitelmien toteuttamisesta johtuen. Vaikutusarvioiden pohjana on käytetty laadittuja selvityksiä ja kirjallisuutta, sekä maastokäyntejä ja vuorovaikutusta viranomaisten kanssa. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava-alueella ei ole erityisiä maisema- tai kyläkuvallisia arvoja, eikä alueella ole erityisen laajoja, kyläkuvan mannalta maisemallisesti arvokkaita peltoja. Isot navettarakennukset istuvat kohtuullisen hyvin maalaismaisemaan. Tältä kannalta myöskään mittakaavaltaan loma-asutuksesta poikkeavat uudet hotelli- ja kokoustilat eivät vaikuta laajalti ympäristöön. Ne toki voivat olla yllättäviä, kun alueelle saavutaan metsätietä pitkin. 5.4.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskuntatalouteen Yhdyskuntatalouteen vaikuttaa merkittävästi pysyvän asutuksen sijainti ja määrä, koska kunnille on lainsäädännöllä asetettu velvollisuuksia huolehtia asukkaiden palveluista. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen aiheuttaa kunnille kustannuksia erityisesti teknisen huollon järjestämisen ja kuljetuskustannusten johdosta. Asemakaavalla suunniteltaessa kunnille aiheutuu lisäksi teknisten palveluiden osalta rakentamis- ja kunnossapitovastuita, jotka kuitenkin voidaan MRL 91 :n mukaisesti sopia maanomistajan kustannettavaksi. Yhdyskuntataloudellista hyötyä saadaan kun toteuttaminen tarjoaa rakentamisen ja toiminnan aikaisia työpaikkoja ja toteuttaa Oulun seudun elinkeinoelämän ja matkailupalveluiden kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Hämeenjärven asemakaava on MRL 91 :n mukainen maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava. Maanomistaja vastaa tiestön ja vesihuollon rakentamisesta ja ylläpidosta, joten kustannuksia ei niiden osalta koidu Oulun kaupungille. Vesihuollon yleissuunnitelmia on laadittu sillä periaatteella, että Oulun Vesi huolehtisi Hämeenjärventien itäpään pysyvän asutuksen viemäröinnistä ja Hiljaisuuden keskuksen vesihuollon liittymäpiste olisi tämän alueen jälkeen, niillä kohdin mistä viemäri erkanee Hämeenjärventieltä kohti Eerolan tilaa. Epävarmuustekijänä on, että kaupungille saattaa välillisesti aiheutua kustannuksia esimerkiksi koululaiskuljetuksista ja kotipalveluiden tuottamisesta, jos Hiljaisuuden keskuksen vesihuoltojärjestelyt tekevät Hämeenjärven alueesta selvästi nykyistä kiinnostavamman pysyvän asumisen kannalta. Hämeenjärven loma-asutus on kuitenkin jo nykyään muuttunut ja edelleen muuttumassa paremmin varustelluksi. Useisiin loma-asuntoihin on mm. tehty vesivessoja. Tämä muutos on tapahtunut ennen kuin Hiljaisuuden keskuksen asemakaavaa on alettu laatia. Vaikutuksen ei voi katsoa johtuvan tästä hankkeesta, vaan pikemminkin yleisestä vaatimustason kasvusta loma-asutuksen varustelun suhteen. Tätä näkökohtaa on käsitelty laajemmin yleiskaavallisessa selvityksessä, jossa aluetta on mm. verrattu ominaisuuksiltaan Virpiniemen merenrantaan, missä vaikutukset ovat huomattavasti isommat johtuen mm. asukkaita houkuttelevasta merenrannasta ja lyhyemmästä etäisyydestä keskuksiin. 5.4.3 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, maisemaan ja arkeologiseen kulttuuriperintöön Luonto ja luonnonympäristö Suunnittelualueella ja kaavaillun uuden yksityistieyhteyden (yleissuunnitelman tievaihtoehdon A yksityistiesuunnitelmalla tarkennettu tielinjaus 2) lähiympäristössä ei ole suojeltavia luontotyyp-

pejä, joihin voisi kohdistua haitallisia vaikutuksia. Tie ja myös vesihuoltolinja kulkisivat kuitenkin suhteellisen läheltä Natura-aluetta. Erillisissä luontoselvityksissä on tarkasteltu tien toteuttamisen vaikutuksia ja laadittu Natura-arvion tarveselvitys. Tarveselvityksessä ja myös viranomaisneuvottelussa on todettu, että nämä selvitykset ovat riittävät ja tien toteuttamiseen Nurmeslehdontien kautta ei ole estettä myöskään Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Asemakaavan ehdotusvaiheessa tarkennettiin ja muutettiin vesihuollon yleissuunnitelmaa, sekä laadittiin yksityistiesuunnitelmaluonnokset, joilla tarkennettiin uutta tieyhteyttä erityisesti Nurmeslehdontieltä Eerolan tilalle johtavalla osuudella lähellä Natura-alueen länsipäätä, josta osoitettiin neljä eri linjausvaihtoehtoa. Vesihuollon ja uuden tieyhteyden toteuttamisen vaikutuksia arvioitiin ja suunnitelmista sekä arviosta pyydettiin lausunto ELY-keskukselta. Arvio ja lausunto ovat tämän selostuksen liitteenä. Ehdotusvaiheen palautteen johdosta pyydettiin asiantuntijaarvio Hiljaisuuden keskuksen kunnallistekniikan rakentamisen yms. kaivutöiden mahdollisesti aiheuttamista pohjavesivaikutuksista, ja siihen liittyen vaikutuksesta Hämeenjärven vedenkorkeuteen. Arvion (Geobotnia 8.2.2016) pohjalta ELY-keskuksen luonnonsuojeluosasto totesi käydyissä jatkokeskusteluissa, että ELY-keskuksen aiemmat pohjavesitutkimukset ja Geobotnian tutkimukset tukevat toisiaan, joten tuloksia voidaan pitää luotettavina, ja että jos samoja hiekkaisia kaivumaita voidaan käyttää kaivannon täyttöön, niin mitään pohjavesiongelmia tai järven tyhjentymistä ei ole näköpiirissä. Lausunnon mukaan vesihuoltolinja olisi perusteltua toteuttaa sen vaihtoehdon mukaisena, jossa runkolinjan läheisyydessä olevien kiinteistöjen liittyminen viemäriin on helpompaa, ja vesihuoltolinjan kaivutyöt on suoritettava erillisessä vaikutusarviossa esitetyllä tavalla Natura-alueen läheisyydessä. Lausunnon mukaan tiehankkeella ei katsota olevan vaikutuksia Natura-alueelle. ELY-keskus katsoi kuitenkin, että lähimpänä Natura-aluetta kulkeva linjausvaihtoehto 1 ei ole toteuttamiskelpoinen varovaisuusperiaatteen vuoksi. Muut linjausvaihtoehdot ovat ELYkeskuksen mukaan toteutettavissa. Luonnonsuojelualueiden luoteispuolelle ojittamattomalle suoalueelle (luo2) rakennettavalla paineviemäri- ja vesijohtolinjalla voi olla paikallisia vaikutuksia suomaisemaan. Kuitenkin luo2 - alueelle vedettävä viemärilinja maisemoidaan putkistojen rakentamisen jälkeen. Vesihuolto on tarkoitus toteuttaa kun maa on roudassa ja avattu linja peitetään ja tiivistetään saman tien putkien asennuksen jälkeen. Näin rakentamisen vaikutukset ovat erittäin vähäiset. Luonnonympäristöön saattaa kohdistua vaikutuksia myös mahdollisen kulutuskestävyydeltään heikon maaston kulumisen johdosta kulumisherkillä suoalueilla ja muinaisilla rantavalleilla. Vaikutusta pyritään lieventämään ohjaamalla ulkoilua Eerolan tilan alueelle rakennettaville reiteille. Hiljaisuuden keskus tullaan liittämään yleiseen viemäriverkkoon ja lihakarjan kasvatus lopetetaan uuden käyttötarkoituksen myötä, millä on positiivinen vaikutus maaperään. Muilta osin vaikutukset maaperään ovat vähäisiä. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus rakentaa biokaasuvoimala, jossa raaka-aineena käsitellään peltobiomassaa. Vaikka laitos ei myisikään farmisähköä valtakunnan verkkoon, se tukee omalta osaltaan uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, millä toivotaan saavutettavan positiivisia ilmastovaikutuksia. Häiriötilanteessa biokaasulaitoksesta voi aiheutua vähäistä hajuhaittaa ilmaan laitoksen välittömässä lähiympäristössä. Vaikutuksia on tarkasteltu kohdassa 5.5 Ympäristön häiriötekijät. 37 (54)

Maisema Maisemavaikutusten osalta voidaan arvioida, että mitä selvemmin ja mitä suurempana maisemassa oleva häiritsevä elementti nähdään, sitä suuremmaksi haitta koetaan. Maisemahaittojen vaikutuksen on yleisesti arvioitu olevan suurin lähimaisemassa eli lähempänä kuin 200 metrin etäisyydellä tarkasteltavasta kohteesta (Rahikka 2007). Hiljaisuuden keskus -hankkeen toteuttamisessa jonkinasteisena maisemallisena haittana voi arvioida olevan kooltaan muusta Hämeenjärven rakentamisesta poikkeavat hotelli-kokoustilat, riippuen uusien rakennusten massoittelusta ja sijoittelusta. Myös rakennusten valot muuttavat jonkin verran maisemaa järveltä katsottuna, millä saattaa olla vaikutusta pimeänä aikana. Hotelli sijaitsee asemakaavaluonnoksessa lähimmillään noin 850 m etäisyydellä vastarannan rantaviivasta. Asemakaavaluonnoksen mukaan hotellin voi sijoittaa lähimmillään noin 70 m etäisyydelle rannasta. Väliin jää noin 40-80 m syvyinen vyöhyke kasvatusmetsäksi harvennettua nuorehkoa mäntymetsää, jossa kasvaa seassa haapaa (valokuva s. 13). Metsän voi arvioida lieventävän maisemavaikutuksia ja peittävän hotellirakennusta. Hotellin näkymistä järven vastarannan loma-asunnoille on arvioitu havainnekuvan avulla. Sen pohjana on käytetty vastarannalta otettua valokuvaa. Laaditussa havainnekuvassa on oletettu, että rantapuustoa harvennetaan voimakkaasti, ja että rakennukset sijaitsevat kerrosluvultaan kaavakartan mukaisina käyttösuunnitelmassa esitetyillä kohdilla. Rantametsän peittävyys riippuu siitä kuinka paljon puustoa harvennetaan. Havainnekuvasta ilmenee, että 2-kerroksinen rakennusmassa ei vastarannalta katsoen kohoa rantatörmällä kasvavien mäntyjen latvuksen yläpuolelle. Ehdotusvaiheen havainnekuva Hämeenjärveltä katsottuna. Kuvalla havainnollistetaan Hiljaisuuden keskuksen päärakennuksen ja saunamaailman näkymisestä vastarannalle. Kuvassa on huomioitu rantametsän harventaminen päärakennuksen ja saunojen kohdalla. Hämeenjärventien länsipuolelle sijoittuvat erillismökit ja navettarakennukset eivät näy järvelle. Kuvaupotuksen pohjana oleva valokuva Arto Savela, polttoväli f=52. 38 (54)

Vaikutusta voi arvioida sen lisäksi myös tämän selostuksen sivuilla 13-14 olevista järveltä ja vastarannalta otetusta valokuvista. Niissä näkyy tilan nykyinen 1,5-kerroksinen asuinrakennus, jonka etäisyys rantaviivasta on n. 44 m. Asuinrakennuksen rannan puolella on osalla aluetta yksittäispuita ja osalla noin 30-35 m vyöhyke nuorta mäntymetsää. Rakennusmassan suuruuden lisäksi rakennusten näkyminen riippuu niiden värityksestä, valaistuksesta, valo-olosuhteista ja tarkasteluetäisyydestä. Havainnekuvassa päärakennuksen on oletettu olevan vaalean harmaa. Tummempi väri katoaisi enemmän puuston joukkoon. Rakennuksen järven puoleinen julkisivu jää hyvin varjoon iltapäivällä ja illalla. Toisaalta pimeän aikaan järvelle näkyy valoa käytössä olevista huoneista. Myös saunat näkyvät järven suuntaan. Saunamaailma on tarkoitus toteuttaa kolmena rakennuksena, jolloin rakennusten koko ei ratkaisevasti poikkea järven rannan nykyisten loma-asuntojen koosta. Lähin loma-asunto (Eerolan tilan sisällä sijaitseva) sijaitsisi tulevasta hotellista noin 130 m etäisyydellä ja muut lähimmät loma-asunnot n. 400 metrin etäisyydellä idässä ja hotellin kanssa samalla puolella järveä n. 200 m etäisyydellä pohjoisessa. Viimemainittujen ja hotellivarauksen välissä on mäntymetsää ja kaksi pientaloa rakennuksineen, joten näköyhteyttä ei ole. Eerolan tilan navettarakennukset, jotka otetaan harrastuskäyttöön ja jotka saattavat myöhemmin korvautua muulla harrastustoimintaan ajatellulla rakentamisella, sijaitsevat noin 170 metrin etäisyydellä lähimmistä lomaasunnoista ja noin 220 metrin etäisyydellä rannasta (n. 970 metrin etäisyydellä vastarannasta). ne eivät näy järvelle. Yhteenvetona voisi sanoa, että visuaalinen vaikutus järven suuntaan jää suhteellisen vähäiseksi lukuun ottamatta talvea ja muuta pimeää aikaa, jolloin rakennusten valot näkyvät vastarannalle. Vaikutusta pystytään lieventämään jättämällä hotellin ja rannan väliin puuryppäitä, jotka katkaisevat julkisivun näkymisen yhtenäisenä. Lisäksi etäisyyksiä lähimpiin loma-asuntoihin ja järvelle voi pitää niin suurina, että merkittävää maisemallista haittaa ei esiinny. Kulttuuriympäristö ja arkeologinen kulttuuriperintö Pohjois-Pohjanmaan Museon mukaan asemakaava-alueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa ja myös arkeologista kulttuuriperintöä koskevat selvitykset ovat riittävät. Asemakaava-alueella ei siis ole odotettavissa vaikutuksia kulttuuriperintöön. Muinaisjäännöskohde Haravasuon (1000010365) kolme kuoppakohdetta sijaitsevat Hämeenjärventien metsätien molemmin puolin. Ajoyhteys Hiljaisuuden keskukselle on tarkoitus järjestää metsätien ja Nurmeslehdontien linjauksia hyväksi käyttäen. Muinaisjäännöskohteet kierretään laaditun yksityistiesuunnitelman mukaan itäpuolelta, mikä ei edellytä arkeologisia kaivauksia. Museoviranomaiset lausuvat kaavan ehdotusvaiheessa vaikutuksista arkeologiseen kulttuuriperintöön kaava-asiakirjojen liitteenä olevien yksityistiesuunnitelmaluonnoksien pohjalta. 5.4.4 Vaikutukset Hämeenjärveen ja sen vedenlaatuun Hiljaisuuden keskuksen rakennukset tulee kaavan mukaan liittää kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Myös rantasaunat liitetään viemäriverkostoon. Voidaan arvioida, että vedenlaatuun kohdistuvat riskit pienenevät siirryttäessä kotieläintalouden suuryksiköstä uuteen toimintaan ja järjestetyn vesihuollon piiriin. Hämeenjärvi on hiekkapohjainen, mutta rantasaunojen kohdalla on suorantaa, joka on tarpeen kunnostaa uimalaiturin ympäriltä hiekkapohjaiseksi. Hiekkaa on tarpeen lisätä myös kuivan 39 (54)

maan puolelle oleskelualueeksi. Uimarannan rakentaminen voi hetkellisesti ja paikallisesti vaikuttaa järven vedenlaatuun, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset voidaan arvioida vähäisiksi. Uimarannan käytön vaikutukset Hämeenjärven vedenlaatuun lienevät vähäiset. Alueelle suunniteltu vesihuoltolinja (viemäri ja vesijohto) kulkisi vesihuollon yleissuunnitelman mukaan Natura-alueen pohjoispuolitse Hämeenjärven etelärannalla. Kaavan ehdotusvaiheessa yleissuunnitelmaa on muutettu niin, että vesihuoltolinjaa on länsiosaltaan siirretty kauemmas Hämeenjärvestä. Vesihuoltolinja sijoittuisi järven eteläpäässä Hämeenjärventien ja oleville mökeille vievän tonttitien eteläreunalle niin, että tie toimii patona järvelle päin. Linjaus ei siis enää oikaise Hiljaisuuden keskuksen rakennuksille rantasuon poikki, mutta linja on toisaalta tällä kohdalla lähempänä Natura-alueen rajaa. Etäisyys Natura-alueen rajaan on lyhimmillään 20 m Hämeenjärven rannassa oleville mökeille vievän tien reunassa. Lyhin etäisyys Natura-alueen rajaan olemassa olevan tielinjan itäpuolella on 110 m. Vesihuollon ja uuden tieyhteyden toteuttamisen vaikutuksia arvioitiin ja suunnitelmista sekä arviosta pyydettiin lausunto ELY-keskukselta. Arvion mukaan: Vesihuoltolinja sijoitetaan olevien teiden viereen siten, että tie toimii patona järvelle päin. Vesihuoltolinja tulee rakentaa siten, että kaivanto täytetään välittömästi kaivuutöiden ja putkien asennuksen jälkeen. Suositeltavaa on myös tehdä työt talvella kun maa on jäässä. Kaivuusta mahdollisesti jäävät ylijäämämaat tulee kuljettaa pois alueelta. Näin toimien vesihuoltolinjan rakentamisesta ei aiheudu vaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteena oleville luontodirektiivin liitteen II luontotyypeille. Häiriötä linnustolle voidaan välttää ajoittamalla vesihuoltolinjan rakennustyöt lintujen pesimäajan ulkopuolelle (15.4. 31.7.), jolloin vaikutuksia ei aiheudu lintudirektiivin liitteen I lintulajeille. Alueelle rakennettava viemäri mahdollistaa nykyisten kiinteistöjen liittymisen keskitettyyn viemäriverkostoon. Näin vähennetään jätevesien aiheuttamaa kuormitusta Hämeenjärveen ja edesautetaan järven tilaa. ELY-keskus edellytti lausunnossaan noudatettavaksi näitä ohjeita. Vaikutusarvio (Sweco Ympäristö Oy 19.5.2015) ja ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön lausunto (11.6.2015) ovat tämän selostuksen liitteenä. Kun vesihuoltolinjan kaivutyöt ajoitetaan lintujen pesimäajan ulkopuolelle ajankohtaan, jolloin maa on jäässä, vältetään samalla myös kaivutyöt kevättulvien aikaan ja mahdollinen kiinteän aineksen joutuminen järveen tulvan aikana. 5.4.5 Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset liikennemääriin Hiljaisuuden keskuksen liikenne hoidetaan Nurmeslehdontien ja uuden yksityistieyhteyden kautta mahdollisen biokaasulaitoksen raaka-ainekiertoa lukuun ottamatta. Tieoikeutta on haettu Hiljaisuuden keskuksen liikenteelle. Yksityistietoimitus on tarkoitus tehdä kaksiosaisena ja perustaa määräaikaisena niin, että jos asemakaava saa lainvoiman, tieoikeus jää pysyväksi. Muussa tapauksessa tieoikeus lakkaa ja toiminta tilalla jatkuu kotieläintalouden suuryksikön kehittämisenä ja laajentamisena nykyisen Hämeenjärventien yhteyden varassa. 40 (54)

Arvio Hiljaisuuden keskuksen liikennemääristä perustuu arvioituun toimintaan. Markkinoinnissa tullaan keskittymään ryhmämatkailuun, jonka vuoksi linja-autoliikenteen osuus on oletettavasti suuri. Liikennemäärien arvioinnissa yhteen henkilöautoon on laskettu 2 hlöä ja linja-autoon n. 30 henkilöä. Suunnittelussa varaudutaan siihen, että alueelle voidaan pysäköidä kerralla kolme linja-autoa. Keskimääräisen päivittäisen linja-autojen lukumäärän arvioidaan olevan kaksi. Henkilökunnan määräksi on arvioitu ensimmäisenä vuonna noin 10 henkilöä. Eerolan tilaan liittyvien peltoalueiden käytön, mahdollisen pienimuotoisen Green Care kotieläintoiminnan ja biokaasuvoimalan kuljetuksia ei ole tässä yhteydessä arvioitu. Hiljaisuuden keskus-toiminnon keskimääräiseksi liikennemääräksi vuorokaudessa yrittäjä on arvioinut edellä mainitun pohjalta seuraavaa. henkilöautoa/vrk asiakkaat/henkilökunta arkipäivisin lauantai sunnuntai viikoittain 16 / 4 = 20 16 / 4 = 20 16 / 4 = 20 112 / 28 = 140 linja-autoa/vrk 2 3 3 14 päiväkävijät henk.a 7 7 7 35 huoltoajoneuvoja/vrk 1 0 0 5 yhteensä ajon/vrk 23 23 23 194 raskaan liikenteen osuus 5.4.6 Muut vaikutukset Hämeenjärven loma-asukkaisiin n. 10 % n. 5 % n. 5 % n. 9 % Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen palautteessa Hämeenjärven rannan loma-asukkaat toivat esiin sen, mitä haitallisia vaikutuksia he arvioivat Hiljaisuuden keskus-hankeen aiheuttavan. Näistä vaikutuksista on edellä käsitelty vaikutuksia luontoon, maisemaan, liikenteeseen ja Hämeenjärven vedenlaatuun. Muista vaikutuksista asukkaat toivat esiin mm. Hiljaisuuden keskuksen asiakkaiden retkeilyn ja ulkoilun aiheuttamat vaikutukset, sekä melu- ja hajuvaikutukset, joita on käsitelty myös kohdassa 5.5 Ympäristön häiriötekijät. Retkeilyn ja ulkoilun aiheuttamat vaikutukset Ulkoilevien ihmisten aiheuttamaa vaikutusta ei voine pitää suurena, koska Hiljaisuuden keskuksen toiminta ei keskity ulkoiluaktiviteetteihin, vaan pääosassa on hiljentyminen ja luova toiminta. Suunnittelualueen lisääntyvän käyttäjämäärän vaikutusta pyritään lieventämään ohjaamalla ulkoilua Eerolan tilan alueelle rakennettaville reiteille ja niiden varteen kaavailluille retkeilyä tukeville rakenteille, kuten laavuille. Todennäköisesti ulkoilijoiden määrä lisääntyy myös Hämeenjärventiellä ja tien jatkeena olevalla metsäautotiellä, Hiljaisuuden keskuksen lähialueella. Ulkoilijoiden määrä lisääntyy oletettavasti lähellä Hiljaisuuden keskusta esimerkiksi tunnin kävelyretkellä pystyy käymään Hämeenjärven pohjoispäässä tai Nurmeslehdontien varrella lähimmän lammen rannalla. Ulkoilijat lienevät lähinnä niitä, jotka yöpyvät Hiljaisuuden keskuksessa. Seminaareihin tai vastaaviin tilanteisiin osallistuvilla päiväkävijöillä on oma ohjelmansa, jossa vapaa-ajan määrä on rajoitettu ja ulkoilutauot vietetään rakennusten lähiympäristössä. Ulkoilijoiden määrä lienee edellä mainituista syistä suhteellisen vähäinen. Lisäksi etäisyys Hämeenjärventieltä mahdollisesti häiriintyviin kohteisiin on niin iso, että tien ja kohteiden väliin jää 41 (54)

42 (54) suojapuustoa, joten todennäköisesti ulkoilijat eivät huomattavasti häiritse loma-asutusta. Tieltä loma-asuntoihin on noin 80-150 m ja Hämeenjärveen noin 100-350 m matka. Havainnollistavana vertailukohteena voisi pitää esimerkiksi Virpiniemen liikuntaopiston sekä ulkoilu- ja urheilualueiden vaikutuksia läheiseen loma-asutukseen. Virpiniemi on aktiivisuudeltaan ja käytöltään moninkertainen kaavailtuun Hiljaisuuden keskukseen verrattuna ja sen toiminta perustuu pääasiassa päiväkävijöihin, vaikkakin liikuntaopistossa on majoitustiloja noin 120-130 henkilölle. Hiljaisuuden keskuksen asiakkaan ympäristöönsä aiheuttamien vaikutusten voi katsoa olevan tyypiltään selkeästi ulkoiluun ja urheiluun suuntautuneen Virpiniemen vaikutuksia vähäisemmät, koska Hiljaisuuden keskuksen toiminnot suuntautuvat enemmän sisätiloihin. Yleiskaavallisen selvityksen yhteydessä kartoitettiin lähiympäristön ja merenrannan suunnan metsätieyhteyksiä, jotka mahdollisesti erilliseen suunnitteluun perustuen olisivat käytettävissä ulkoiluun ja pyhiinvaellusreittinä. Pyhiinvaellusreitiksi on ajateltu metsätieyhteyttä merenrannan suuntaan ja edelleen veneitse Kraaselin saareen. Osa yleiskaavallisen selvityksen liitekartoilla esitetyistä reiteistä sisältyy ns. VIVA-suunnitelmaan (seudullinen virkistyssuunnitelma). Nämä reitit eivät liity Hämeenjärven asemakaavan toteuttamiseen, vaan osoittavat yleisempiä, koko Oulun pohjoisosaa koskevia virkistysyhteystarpeita. Yksi näistä VIVA-reiteistä on moottorikelkkareitti, joka ei liity Hiljaisuuden keskuksen toimintaan, vaan pikemminkin häiritsisi keskuksen toimintaa. Näitä reittejä ei ole toistaiseksi perustettu. Melu- ja liikennemeluvaikutukset, sekä biokaasuvoimalan vaikutukset Vaikutuksia on tarkasteltu kohdassa 5.5 Ympäristön häiriötekijät. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Hiljaisuuden keskuksen toiminnan mahdollisesti aiheuttama melu Hiljaisuuden keskuksen toiminta-ajatukseen ei kuulu melun tuottaminen. Toki alue, jolla oleskelee ihmisiä, ei ole täysin äänetön. Vesistön rannalla äänet kantautuvat kauemmas kuin peitteisessä maastossa. Rannalle on osoitettu vain saunat ja uimarantaa, joten meluhaitat lienevät vähäisiä. Lisäksi käyttösuunnitelmassa on tilan omistamaan niemekkeeseen, jonne johtaa metsätie, tarkoitus järjestää hiljentymispaikka ja laavu tai kota. Suunnittelualueen ulkopuolelle kantautuvien äänien määrä jäänee suhteellisen vähäiseksi, koska aktiivisimmat toiminnot sijoittuvat yli 70 metrin etäisyydelle rannasta. Esimerkiksi ulkokatsomo/esiintymispaikka ja kappeli, joista musiikki- ym. esitysten ääniä voisi kantautua, on kaavailtu sijoitettavaksi Eerolan peltoalueelle noin 250-1000 metrin etäisyydelle rannasta. Hotellin pysäköintipaikat on käyttösuunnitelmassa sijoitettu lähimmillään noin 170 m etäisyydelle rantaviivasta. Liikenne, liikennemelu, sekä nykytoiminnan ja uuden toiminnan vaikutukset liikenteeseen Hiljaisuuden keskuksen asiakas- ja huoltoliikenne tullaan hoitamaan uuden yksityistien kautta, joten tältä osalta meluvaikutuksia ei kohdistu Hämeenjärven loma-asutukseen. Karjatilan nykytoiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä erityisesti lanta-, rehu- ja eläinkuljetuksista. Biopolttoainekuljetukset, peltoviljely ja Hiljaisuuden puutarha-toiminnot tuottavat huomattavasti vähemmän liikennettä. Jonkin verran peltoviljelystä johtuvaa liikennettä suuntautuu Hämeenjärventien länsiosalta Tarhakankaantielle (ent. Lintumaansuontie) ja edelleen valtatien 4 ylikulkusillan kaut-

ta Kellon suuntaan, mistä on tarkoitus tuoda biopolttoainetta. Tämän tieosuuden kohdalla Hämeenjärven rannalla on loma-asuntoja, jotka sijaitsevat 120-240 metrin päässä tiestä. Nykytilanteeseen (n. 530 edestakaista raskasta kuljetusta/v, joista pääosa Hämeenjärventien koko pituudella) verrattuna sekä liikennemelutilanne että liikenneturvallisuus Hämeenjärventiellä paranevat. Liikenteen visuaalisia vaikutuksia lieventää suhteellisen peittävän puustovyöhyke tien ja loma-asuntojen välillä. Biokaasuvoimala ja sen vaikutukset Hiljaisuuden keskus -hankkeeseen liittyen Hiljaisuuden keskus -hankkeeseen liittyy biokaasuvoimala, jossa raaka-aineena hyödynnetään oman tilan nurmea tai ruokohelpeä ja mahdollisesti lisäksi muilta tuottajilta ostettavaa ruokohelpeä. Biokaasulaitoksessa on tarkoitus käsitellä vain peltobiomassaa (nurmi, ruokohelpi tvst.) ja mahdollisesti teollisuuden sivuvirtoja, ei lietelantaa. Karjatilan suuryksikön toiminta ja siihen liittyvä liikenne loppuisivat samoihin aikoihin kuin biokaasulaitoksen toiminta alkaisi. Aiemmassa ranta-asemakaavaprosessissa kaavailtua lietelantaa käyttävää biokaasulaitosta ei siis tulla rakentamaan, koska lihakarjan kasvatuksesta luovutaan Hiljaisuuden keskuksen rakentamisen myötä. Hanke lisää jonkin verran alueelle suuntautuvaa raskasta liikennettä raaka-ainekuljetusten ja prosessissa syntyvän jätteen kuljetusten takia. Liikennemäärän lisääntyminen ei ole merkittävää, eikä se oletettavasti lisää loma-asutukseen kohdistuvia liikennemeluvaikutuksia, kun tilannetta verrataan nykytilanteeseen. Nykyinen karjanhoitoon liittyvä, koko Hämeenjärventietä käyttävä liikenne loppuu uuden toiminnan alkamisen myötä. Mahdollisen biokaasulaitoksen kuljetustarpeet muodostuvat raaka-aineen tuonnista ja prosessissa syntyvän käsittelyjäännöksen kuljetuksesta. Ruokohepeä tuotaisiin mahdollisesti rekoilla Tarhakankaantien kautta n. 1000 t/v. Kuljetusta ja säilytystä varten ruokohelpi pakataan 700 kg pyöröpaaleihin -> 1430 pyöröpaalia/vuosi -> 80 pyöröpaalia / rekka -> 18 rekkakuormaa vuodessa. Pääosa matkoista on yhdensuuntaisia ja rekka voi poistua Nurmeslehdontien kautta. Prosessissa syntyvän käsittelyjäännöksen (arviolta 1000 t/v) kuljetukset tapahtuisivat samaa reittiä traktorin peräkärryllä (a 20 m3 = noin 1000 kg). Traktorikuormia tulisi vuodessa 50 ja matkat ovat edestakaisia, joten traktoriajoa tulee 100 kpl/vuosi. Kuljetuksia on arviolta yhteensä noin 120-130 yhdensuuntaista (=n. 65 edestakaista) matkaa vuodessa. Mikäli biopolttoaine kuljetettaisiin pelkkinä traktorikuljetuksina, kasvaisi traktorikuljetusten määrä noin kuudellasadalla olettaen, että traktorikuormaan mahtuu kaksi pyöröpaalia. 43 (54)

Ruokohelven/nurmen ja käsittelyjäännöksen kuljetusreitti Kellon suuntaan Tarhakankaantien (ent. Lintumaansuontie, punainen nuoli) kautta. Mikäli raaka-aineen kuljetus tapahtuu rekalla, ne voivat poistua uuden kaavaillun tieyhteyden (Nurmeslehdontie, sininen nuoli) kautta. Jos kuljetus tapahtuu traktorilla, kohdistuu liikenne vain punaisella osoitetulle reitille. Maanmittauslaitos, kopiointilupa 790/KP/11. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös haisee huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi raakaliete, sillä prosessissa suurin osa hajukomponenteista hajoaa. Häiriötilanteessa biokaasulaitoksesta voi aiheutua hajuhaittaa välittömään lähiympäristöön. Häiriötilanne voi sattua esim. jos reaktorimassaa käsitellään mekaanisesti kesken prosessin. Peltoenergian ja biokaasun tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset ovat monelta osin positiivisia, kun niitä käytetään suoraan energianlähteenä sähkön ja lämmön tuotannossa. Esimerkiksi korvaamalla energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita biopohjaisilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Prosessi mahdollistaa myös ravinteiden kierrätyksen ja väkilannoitteiden käyttötarpeen merkittävän vähenemisen. Lähimmät herkät kohteet, kuten nykyiset asunnot ja vapaa-ajanasunnot sijaitsevat noin 230 metrin, Hämeenjärvi ja kaavailtu hotelli noin 300 m ja uudet erillismajoitusmökit yli 150 m etäisyydellä kaavaillusta biokaasulaitoksesta, joten ne eivät häiriinny normaalitilanteessa, ja niiden häiriintyminen satunnaisessa häiriötilanteessakin on epätodennäköistä. Nykyisiin tuotantotiloihin (tai korvaaviin uudistiloihin välittömästi biokaasulaitoksen viereen rakennettaviin uudistiloihin) sijoitettavat Hiljaisuuden keskuksen harrastus- ja taidetoiminnot saattavat hieman häiriintyä biokaasulaitoksen mahdollisessa häiriötilanteessa ja harrastustilojen takapihalta kuuluvista äänistä, kun biopolttoaineita siirretään välivarastoalueelta biopolttoprosessiin. Vapaa-ajantoimintaa on kuitenkin mahdollista järjestää myös muualla Hiljaisuuden keskuksen tiloissa. 44 (54)

5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavakartalla on osoitettu alueet, joita saadaan käyttää rakentamiseen, sitovin rakennusalamerkinnöin. Tämän lisäksi biokaasulaitoksen ja pysäköintialueiden sijainti on esitetty ohjeellisin merkinnöin. Kaavamerkinnät ja niitä koskevat määräykset käyvät ilmi kaavakartalta. Erillisissä asemakaavamääräyksissä on asetettu seuraavia vaatimuksia: 5.7 Nimistö Suunnittelualue jakaantuu kahteen osaan, joiden väliin jää Hämeenjärventie-niminen yksityistie. Asemakaava-alueella ei ole katuja, tiealueita tai puistoja, joten nimistöä ei tarvita. 45 (54)

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kyseessä on MRL 91 :n tarkoittama maanomistajan toteuttamisvastuulla oleva asemakaava. Maanomistajan kanssa tullaan tekemään maankäyttösopimus. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjataan asemakaavalla ja viranomaisten antamien ohjeiden avulla. Vesihuollon suunnittelu ja toteutus tapahtuu yhteistyössä Oulun Veden kanssa. Uusi tieyhteys toteutetaan yksityistietoimitukseen perustuen. Asemakaavasta on laadittu rakentamista havainnollistava käyttösuunnitelma ilmakuvapohjalle. Rakentaminen sijoittuu asemakaavassa pistekatkoviivalla osoitetuille rakennusaloille. Käyttösuunnitelma näyttää yhden vaihtoehdon rakentamisen sijoittumisesta. Suunnitelmien mukaisesti päärakennus ja saunamaailma sijoittuisivat Hämeenjärventien rannan puolelle kortteliin 1 ja erillismajoitusmökit sekä aputoiminnot Hämeenjärventien länsipuolelle kortteliin 2. Päärakennuksesta on tarkoitus saada näkymiä vesistöön ja mahdollisesti myös länteen, maisemapeltojen ja kappelin suuntaan. Erillismajoitusmökit ja kappeli on sijoitettu kylämäisesti peltoalueelle istutettavaan Hiljaisuuden puutarhaan. Rakennuksista on näkymät maisemapellolle ja puutarhaan. Ideaasteella on ajatus toteuttaa Hiljaisuuden puutarhan yhteyteen uima-allas pesutiloineen. Harrastus- ja aputilat sijaitsisivat joko kunnostettavissa nykyisissä navettarakennuksissa tai niille rakennetaan ko. alueelle täysin uudet tilat. Biokaasuvoimala sijoittuu korttelin 2 pohjoisosaan, aputilojen lähelle. Korttelialueiden ulkopuoleisille metsäalueille on käyttösuunnitelmassa osoitettu ulkoilureittejä ja niihin liittyviä rakenteita, kuten laavuja ja ulkoilmakatsomo, sekä muutamia pieniä yhden hengen erämökkejä. 46 (54) Ote ehdotusvaiheen käyttösuunnitelmasta, joka on laadittu ilmakuvapohjalle. Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan opiskelijoiden nykyaikaisen arkkitehtuurin harjoitustöinä laatimia ideasuunnitelmia on esitetty kohdassa 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot.

Asemakaavan ulkopuolisella alueella toteuttamista ohjataan yksityistiesuunnitelman ja Oulun veden kanssa yhteistyössä laadittavien vesihuoltosuunnitelmien pohjalta. Suunnitelmat ovat luonnosvaiheessa. Vesihuollon ja tieyhteyden rakentaminen tulee tehdä ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön antaman lausunnon (lausunto tie- ja vesihuoltosuunnitelmasta 11.6.2015) mukaisesti. Lisäksi ELY-keskus suosittelee, että rakentamisen suunnittelun ja työturvallisuuden vuoksi ennen rakentamisen tarkempaa suunnittelua tehdään lisätutkimuksia, ja että samassa yhteydessä asennetaan pohjavesiputki pohjaveden pinnankorkeuksien varmistamiseksi ja seuraamiseksi. Alueella mahdollisesti esiintyvistä happamista sulfidimaista johtuen pohjavedenpinnan alentaminen ei ole suositeltavaa ilman tarkempia maaperätutkimuksia. Hiljaisuuden keskuksen päärakennuksen ja saunamaailman rakennusaloilla tulee säilyttää puustoa ja täydentää sitä uusilla istutettavilla puuryhmillä siten, että ne rajoittavat rakennusten näkymistä järvelle. Toteuttamista ohjaa viherrakentamisen asiantuntijan laatima pihajärjestely- ja istutussuunnitelma. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Hanke toteuttaa asemakaavaan liittyvät rakennukset ja ympäristötyöt. Vesihuolto toteutetaan ja suunnitellaan yhteistyössä Oulun Veden kanssa. Osallisia kuullaan erikseen vesihuollon suunnitelmista. Vesihuolto tulee toteuttaa suunnitelmaluonnoksista annetun vaikutusarvion (Sweco Ympäristö 19.5.2015) ohjeiden mukaisesti. Uusi tieyhteys toteutetaan yksityistietoimitukseen perustuen rakennuslupavaiheessa niin, että tie on käytössä rakentamisaikana. Tieyhteys ja kaavaprosessin selvitysten ja vaikutusarvion pohjalta tarkennettu ja suositeltu Hämeenjärventien ja Nurmeslehdontien välinen linjausvaihtoehto (VE2) on esitetty yksityistiesuunnitelmaluonnoksissa. Toteutuksessa ja tietoimituksessa tulee ottaa huomioon yksityistiesuunnitelmaluonnoksista pyydetty Museoviraston lausunto. Asemakaava-alueen länsiosan toteuttamisessa tulee ottaa huomioon lähialueella sijaitsevat muinaisjäännökset. Muinaisjäännökset on hyvä paikantaa jos kyseiselle alueelle asemakaavaalueen rajan tuntumaan suunnitellaan polkuja tai muita rakentamistoimenpiteitä. Toteuttaminen käynnistyy asemakaavan saatua lain voiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Oulun rakennusvalvonta seuraa hankkeen toteuttamista. Oulussa 4.9.2015, tarkennukset 23.3.2016 Sweco Ympäristö Oy tark Kristiina Strömmer Arkkitehti / projektipäällikkö Tapio Tuuttila DI / aluejohtaja Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista on kohdassa 1.3 47 (54)

48 (54)

Liite 1, s. 1/2 49 (54)

Liite 1, s. 2/2 50 (54)

Liite 2, s. 1/2 51 (54)

Liite 2, s. 2/2 52 (54)

Liite 3, s. 1/2 53 (54)

Liite 3, s. 2/2 54 (54)

1 (4) Liite 4 havainnekuva

Liite 5 käyttösuunnitelma 2 (4)

3 (4) Liite 6 yleiskaavallisen selvityksen tie- ja reittivaihtoehtoja

4 (4)

Liite 7, s. 1/4 1 (6)

Liite 7, s. 2/4 2 (6)

Liite 7, s. 3/4 3 (6)