Kasvinsuojelun luomukeinoja Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 8.2.2011
Rikkakasvien hallinnan luomukeinoja Ongelmarikkoja Ennaltaehkäisevä hallinta Niitot & kesannot Sänkimuokkaus & rikkaäestys Aluskasvit Kasvitaudit Tuholaiset 2 8.2.2011
Luomuviljelyn hankalimmat rikkakasvit ovat monivuotisia Peltovalvatti Pelto-ohdake Juolavehnä Kuvat: Timo Lötjönen 3 8.2.2011
Ongelmarikkoja Ohdake Viihtyy vähällä typellä Leviää nopeasti juurilla Valvatti Leviää juurista ja siemenistä Kulkeutuu kuivikeolkien mukana Hyötyy märkyydestä Juolavehnä Lietelanta ja kevyet maat Hyödyntää pitkät syksyt Huolimaton kyntö Jauhosavikka ja vesiheinä Hyötyvät runsaasta typestä 4 8.2.2011
Peltovalvatin, juolavehnän, pelto-ohdakkeen, leskenlehden ja peltokortteen juurten kasvusyvyys. Piirros: Tellervo Ruoho. 5 8.2.2011
Viljelykierto Ennaltaehkäisy Antaa viljelykasveille kasvuedellytykset Mikään rikkakasvi ei pääse ylivaltaan Maan kasvukunnon hoito Ojitus ja pinnanmuotoilu Kilpailukykyinen kasvilaji ja lajike Pelataan varman päälle Peittävät seokset epäilyttävissä tapauksissa 6 8.2.2011
Vihantaherneellä peittävyyttä 7 8.2.2011
Viljelyhygienia Ennaltaehkäisy Koneiden ja varastotilojen puhdistus Äestykset ajatuksen kanssa Puhdas kylvösiemen Saunakukka, hierakka, hukkakaura Muokkaus Kyntö esiauroin ja kuorimin 8 8.2.2011
Kyntö Lähes välttämätön luomukierrossa Rikkakasvit Kasvinjätteet Maan lämpeneminen Niin myöhään, kuin on mahdollista tehdä hyvissä oloissa Kevätkyntö sopii aikataulun puitteissa Huolellisuus! 9 8.2.2011
Esiaurat ja kuorimet 10 8.2.2011 Kuva: Tero Tolvanen
Kylvötekniikka Tavoitteena nopea orastuminen Kylvö lämpimään maahan Viivästetty kylvö ohralla ja rypsillä Kaura ja puitavat palkokasvit ajoissa maahan! Siemenmäärän lisäys 10 20 % Idätetyn siemenen käyttö Erillinen jyräys takapyöräkoneen tilalle Nauhakylvö? 11 8.2.2011
Jyräpyörät siemenriveillä 12 8.2.2011 Kuva: Tero Tolvanen
Niitot Pientareet on niitettävä kesäkuun alkupuolella, jos halutaan estää kestorikkojen leviäminen pellolle Kesannot niitetään 2 3 kertaa/kesä Ainoa luomukeino ohdakkeelle kivisillä mailla Kompensaatiopiste 6 8 lehteä Tiheä niitto vaatii hyvän jälkikasvun Valkoapilaa ja nurminataa seoksiin 13 8.2.2011
Ohdaketta ilman varjostusta 14 8.2.2011
Niitto ei vaikuta lehtialaan 15 8.2.2011
Vahva kilpailu 16 8.2.2011
Hyvät edellytykset niitolle 17 8.2.2011
Lehdet häviävät niitossa 18 8.2.2011
g ohdaketta/ koeruutu 2500 2000 1500 1000 500 0 0 3 4 5 6 9 18 Niittokertoja/ kesä Puna-apilanurmen niittokertojen vaikutus pelto-ohdakkeen määrään seuraavan vuoden kevätvehnässä. Koe tehtiin Uppsalassa. Lähde: Dock Gustavsson 1992. 19 8.2.2011
Viherleikkuri 20 8.2.2011
Juolavehnä heikoimmillaan 21 8.2.2011
Kesannot Kesannoksi lohkoa ei jätetä vaan otetaan Koko kesän mullos on harvoin tarpeellinen Juurten kuivatus keväällä Väsytys pitemmällä aikataululla Koneet Kvick-Finn Kultivaattori Joustopiikkiäes oikein käytettynä Keskikesän kesanto tehoaa valvattiin 22 8.2.2011
Juolavehnä pinnassa 23 8.2.2011
Keskikesän kesanto Nurmi rikotaan pinnasta säilörehun korjuun jälkeen Tehoaa hyvin valvattiin, pitkitettynä myös juolavehnään Ongelmana yleiskoneen löytäminen Lautasmuokkaimet Lapiorullaäkeet Kultivaattori Kvick Finn? Muokkauksia jatketaan kyntöön tai syysviljan/siepparin kylvöön saakka 24 8.2.2011
Nurmirikko lapiorullaäkeellä Kuva: Tero Tolvanen 25 8.2.2011
g/m² Nurmen lopetus 2001, VALVATIN määrä ohrassa 2002 8 6 4 2 0 1 2 3 4 5 6 7 Menetelmä Lähde: Petri Vanhala, MTT Menetelmät: 1) yksi nurmisato korjattu, heinäkuussa sänkimuokkauksia + kauran kylvö, kyntö lokakuussa 2) kaksi nurmisatoa korjattu, syyskuussa sänkimuokkaus, kyntö lokakuussa 3) kaksi nurmisatoa korjattu, ei syysodelmaa, syyskuussa kyntö 4) kaksi nurmisatoa korjattu, syysodelma saa kasvaa, kyntö lokakuussa 5) kaksi nurmisatoa korjattu, syysodelma saa kasvaa, kevätkyntö 6) yksi nurmisato korjattu, 8 sänkimuokkausta loppukesän aikana, kyntö lokakuussa 7) nurmi silputtu maahan 3 krt., kyntö lokakuussa 26 8.2.2011
g/m² Nurmen lopetus 2001, JUOLAVEHNÄn määrä ohrassa 2002 30 25 20 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 Menetelmä Lähde: Petri Vanhala, MTT Menetelmät: 1) yksi nurmisato korjattu, heinäkuussa sänkimuokkauksia + kauran kylvö, kyntö lokakuussa 2) kaksi nurmisatoa korjattu, syyskuussa sänkimuokkaus, kyntö lokakuussa 3) kaksi nurmisatoa korjattu, ei syysodelmaa, syyskuussa kyntö 4) kaksi nurmisatoa korjattu, syysodelma saa kasvaa, kyntö lokakuussa 5) kaksi nurmisatoa korjattu, syysodelma saa kasvaa, kevätkyntö 6) yksi nurmisato korjattu, 8 sänkimuokkausta loppukesän aikana, kyntö lokakuussa 7) nurmi silputtu maahan 3 krt., kyntö lokakuussa 27 8.2.2011
Sänkimuokkaus Pysäyttää juolavehnän vahvistumisen Idättää karisseita siemeniä Nopeuttaa olkien hajoamista Tehdään heti puinnin/säilörehun korjuun jälkeen Muokataan uudelleen, mikäli juolavehnässä on kolme lehteä ennen sopivaa kyntöajankohtaa - Riskinä syyssateet 28 8.2.2011
Sänkimuokkaus puitaessa 29 8.2.2011
Rikkaäestys Tehtävä ajoissa, koska teho perustuu rikkojen peittämiseen ja repimiseen Sokkoäestys ennen viljan orastumista Kun rikoissa on kaksi lehteä Toimiva keino jauhosavikalle Pillike on tiukemmassa Urakoitsijan kone Voidaan yhdistää heinänsiemenlaite 30 8.2.2011
Herneen rikkaäestys 31 8.2.2011 Kuva: Tero Tolvanen
Aluskasvi viljoille Kilpailee rikkakasvien kanssa Sitoo loppukesällä vapautuvat ravinteet seuraavalle vuodelle Palkokasvi aluskasvina tuo lisätyppeä Mukava kyntää Mahdollista laiduntaa syksyllä Pelto ei jää tyhjäksi, jos vilja korjataan vihantana 32 8.2.2011
Tuloksia, Partala kg/ha 1 200 1 000 800 600 400 200 Raiheinän kuiva-ainesato Rikkakasvien kuiva-ainesato 0 1 2 3 1 2 3 Seoksessa raiheinä Seoksessa ei raiheinää 33 8.2.2011
Aluskasvi käytännössä 5 kg/ha italianraiheinää sekoitetaan kylvettäessä viljan siemenen joukkoon Kasvaa rehevästi vasta viljan korjuun jälkeen Viljaa kylvettäessä heinänsiemenlaatikon kautta Helpoin toteuttaa Riskinä liian kova kilpailu satokasvin kanssa Estää rikkaäestyksen Kylvetään rikkaäestyksen yhteydessä Täyttää mukavasti rivivälejä Raiheinän siemen itää pinnassa heikosti Sokkoäestys + jyräys on toimiva malli 34 8.2.2011
Aluskasvilla ravinteet talteen 35 8.2.2011 Kuva: Tero Tolvanen
Myös huonommilta paikoin Kuva: Tero Tolvanen 36 8.2.2011
Palkokasvit aluskasveina Eivät käy, jos halutaan kiertoon apilakatko Nautatiloilla halutaan Persianapila-raiheinäseos Kasvaa hikevillä mailla rehevästi Ei jää rikkakasviksi Kylvömäärä 8-10 kg/ha Valkoapila aluskasviksi Huia edullinen yksivuotinen Isokalliosta itse uudistuva kasvusto Puhtaille viljatiloille Ei sovi, jos suunnitelmissa marjoja tai vihanneksia 37 8.2.2011
Persianapila-raiheinä Kuva: Tero Tolvanen 38 8.2.2011
Kasvitaudit Viljelykierron perussäännöt välivuosista Erikoiskasveja vain kerran kierrossa Ei apilaa apilan perään ilman välivuosia Elävä maa tuhoaa tehokkaasti myös taudinaiheuttajia Muokkaukset nopeuttavat hajotustoimintaa Uudet viljalajikkeet kestävämpiä taudeille Lajikekokeiden tuloksista löytyy eroja Viljelyhygienia 39 8.2.2011
Kirvat Tuholaiset Kunnon kirvavuosi joka kymmenes vuosi Ennustettuina vuosina vältettävä puhdasta kauraa Kääpiökasvuviroosi on imentä vioitusta pahempi uhka Rypsillä hallinta on onnistumisen edellytys Marjat ja vihannekset vaativat jatkokurssin 40 8.2.2011
Harmaahome mansikalla 41 8.2.2011