1 OPPIMINEN JA SEN OHJAAMINEN 410068P Hanna Järvenoja LET Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö 26.10.2015
Yhden pään osaajan aika on ohi tarvitaan tiimejä yhteiseen tiedon luomiseen KAIKKIHAN OPPIA OSAA!?! Students are Diginatives With 21 st century skills Tieto ei riitä taito ja tahto ratkaisee
Scientific teaching Why do outstanding scientists who demand rigorous proof for scientific assertions in their research continue to use and, indeed, defend on the basis of the intuition alone, teaching methods that are not the most effective? Handelsman et al. (2004), Science, 304, 23, 521-523.
Mitä on ymmärtäminen ja uuden tiedon rakentaminen? Voiko paremmaksi oppijaksi kehittyä? Oppiminen on taitolaji!!! Perusasioita ja uutta tutkimustietoa tieto ihmisen oppimisesta auttaa opettamaan
TAVOITTEET Pyritään ymmärtämään oppimisprosessia ja sen kognitiivisia, motivationaalisia ja sosiaalisia erityispiirteitä. Pohditaan opettajan ja oppimisen ohjaajan roolia ja tutustutaan uusiin opettamisen malleihin. Analysoidaan hyvän oppijan ominaisuuksia teoriassa ja käytännössä ja perehdytään siihen miten oppimisen taitoja voidaan opettaa. -> LUENNOT -> LUENTOPÄIVÄKIRJA -> RYHMÄTENTTI
Oppiminen AIKATAULU ma 26.10 Johdanto ja Oppimisen motivaatio Hanna Järvenoja ke 28.10 ma 2.11 Oppimaan oppiminen - Oppimisen kognitiiviset perusteet Yhdessä oppiminen - Oppiminen sosiaalisena ilmiönä Jonna Malmberg Piia Näykki ke 4.11 Itsesäätöinen oppiminen ja sen tukeminen Hanna Järvenoja 6 Oppimisen ohjaaminen - Opettaja ma 9.11 TVTn käyttö oppimisen ja opettamisen välineenä Essi Vuopala ke 11.11 ma 16.11 Opettajan ammatillinen toimijuus ja työhyvinvointi Opettajaopiskelijan ammatillisen identiteetin kehittyminen 26.10.2015 Kirsi Pyhältö Raimo Kaasila ke 18.11 Opettajien yhteisölliset työskentelytaidot Niina Impiö ma 23.11 Ryhmätentti
TOTEUTUS Aktiivinen osallistuminen luennoille Luentopäiväkirja, josta tulevat esiin kaikkien luentojen teemat Ryhmätentti (ohjeistus luennolla ja wikissä) Arviointi: Hyv./ hyl. Kirjallisuus (valitse yht. 2 kirjaa): Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999 tai 2001. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo, WSOY tai uusin 2004 painos. Bransford, John, Brown, Ann L., & Cocking, Rodney R. (Eds.). (1999). How People Learn: Brain, Mind, Experience, and School. Washington, D.C.: National Academy Press http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=9853&page=r1 Bransford, J. D., Brown, A. L. & Cocking, R. R. (2004). Miten opimme: Aivot, mieli, kokemus ja koulu. Juva: WS Bookwell Oy. Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. 1994. Oppiminen ja koulutus. WSOY Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (Eds.) (2006) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. WSOY.
KURSSIN WIKI https://wiki.oulu.fi/display/ojo/oppiminen+ja+ sen+ohjaaminen+410068p+home
9 ORIENTAATIO - LÄHTÖKOHTIA TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA / osasto osasto osaston osasto / Etuniminen Sukuniminen-Sukuniminen 26.10.2015
TAVOITTEET TAVOITTEET Virittää ajattelemaan, mikä on oppimisen merkitys tänään ja tulevaisuudessa Herättää pohtimaan, kuka osallistuu oppimisen prosessiin ja miten 10
OPPIMINEN TÄNÄÄN JA HUOMENNA Epäselvät, muuttuvat, avoimet ongelmat kompleksit kokonaisuudet teknologia luovuus SELVITÄKSEEN ERILAISISTA OPPIMISEN AIKAISISTA HAASTEISTA OPPIJALTA EDELLYTETÄÄN Tiedon yhteinen tuottaminen KOULUSSA, TÖISSÄ VAI ELÄMÄSSÄ YLEENSÄ? itsenäisyys, vastuu, itsensä kehittäminen konfliktit ja kilpailevat motiivit
MITÄ OPPIJALTA EDELLYTETÄÄN? Aktiivista tiedonrakentelua Ymmärtävä oppiminen Tiedostettuja oppimisen ja ongelmanratkaisun taitoja Oppimisen strategiat Omaa tahtoa - Oppimisen motivaatio Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista Motivaation ylläpitäminen Osallistumista jaettuun tiedontuottamiseen Yhteisöllinen oppiminen Vastuun ottamista omasta oppimisesta Oppimisen itsesäätely
Oppiminen ei ole muistamista se on ymmärtämistä, jolloin oppijalla on aktiivinen mieli
OPPIJAN MUUTTUVA ROOLI HAASTE Haasteet - Miten saada oppilaat omaksumaan uusi rooli? MAHDOLLISUUS opitun sovellettavuus käytäntöön aitoon ymmärryksen syventämiseen vaikuttaa omaan oppimisprosessiin olla aktiivinen toimija oikean ja väärän vähempi korostuminen ß motivoivat tekijät
OPETTAJAN ROOLI TARVITAANKO ENÄÄ OPETTAJAA? Opettamisesta oppimisprosessin ohjaajaksi Epäsuoraa vaikuttamista Oppijan oman tiedonrakennusprosessin ja yhteistyön tukemista, Oppilaan ja ryhmän tehtävään suuntautuvan päämäärän ohjaamista Opettajat herättelijöitä, hoksauttajia, aloitteentekijöitä, mallintajia Vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä, Oppimisen vastuun jakamista ja vastuun siirtoa à Opettajan rooli entistä monipuolisempi
MITÄ OPETTAJA VOI TEHDÄ? Oppimisen organisointi, tehtävät Ongelmakeskeiset lähestymistavat Tutkiva työskentely Yhteisöllinen tiedonrakentaminen Kontekstin organisointi Sosiaalisen vuorovaikutuksen organisointi Arviointi oppimisen tukena prosessinaikainen, laadullinen palaute Suotuisan luokkahuone-ilmapiirin luominen à Pedagogiset mallit
17 MOTIVAATIO - KESKEINEN OSA OPPIMISTA FACULTY OF EDUCATION/ Learning and Educational Technology Research Unit/ Hanna Järvenoja 26.10.2015
18 TAVOITTEET TAVOITTEET Ymmärtää motivaation merkitys oppimisessa Herättää pohtimaan, miten motivaatiota voi tukea oppimisen eri vaiheissa FACULTY OF EDUCATION/ LET/ Hanna Järvenoja
MITÄ MOTIVAATIO OIKEASTAAN ON? Staattinen, persoonallisuuteen liittyvä olotila vai Aktiivinen ja muuttuva prosessi, johon voi vaikuttaa? Motivaatio on voima, joka saa ihmiset tekemään asioita ja saattamaan tekemisen loppuun asti (Pintrich & Schunk 2002) - Motivaatio suuntaa, ylläpitää tai estää toimintaa -
MITEN OPPIMISEN MOTIVAATIO RAKENTUU? LET.OULU.FI Learning and Educational Technology Research Unit
MISTÄ MOTIVAATIO RAKENTUU? Henkilökohtaiset motivationaaliset uskomukset esim. siitä, miten omaan toimintaan voi vaikuttaa Aikaisemmat kokemukset ja niiden tulkinta Tulkinnat asioiden onnistumisen/epäonnistumisen syistä ja seurauksista Henkilökohtaiset tavoitteet Emootioiden viriäminen Strateginen osaaminen, motivaation kontrolli TAHTO
MIKÄ VAIKUTTAA MOTIVAATIOON? Ei yksiselitteistä Epävarmuus/liika varmuus Ristiriidat/ itsestäänselvyydet Hajanaisuus/ennustettavuus-tasapaksuus Epäselvät, muuttuvat ja avoimet ongelmat Oman ja muiden osaamisen hyödyntäminen muuttuvissa olosuhteissa ja tilanteissa Sosiaaliset tekijät, esim. ryhmissä ja verkostoissa rakentuva oppiminen, osaamisen kehittäminen ja tiedon tuottaminen Teknologia
Riittävätkö taitoni? Mitä haluan saavuttaa? Kiinnostaako aihe? Kumpi asia olisi tärkeämpi? Mitä haluan tehdä? Olisikohan joku muu asia kiinnostavampaa? En enää jaksaisi. Miksi tämä on niin tylsää? Mitä jos epäonnistun? TAVOITTEESEEN SITOUTUMINEN Järvenoja & Järvelä, 2006
ARVOSTUS (VALUE) Tehtävän, toiminnan ja/tai aiheen arvo yksilölle. Oppimisen arvostus, yrittämisen arvostus jne Sisäinen/ulkoinen arvostus Odotukset -> uskomuksia ja ennakointeja itsestä ja tehtävästä Eccles, 2007
MINÄPYSTYVYYS (SELF-EFFICACY) Uskomukset, joita yksilöllä on omista resursseista organisoida ja toteuttaa toimintoja, jotta suoriutuisi tehtävästä toivotulla tavalla Muodostuvat aikaisemmista kokemuksista, emotionaalisista tuntemuksista, kasvatus ja sosiaalinen vuorovaikutus Vaikuttaa tavoitteiden ja tehtävien valintaan, ajatteluprosessien tasoon, sinnikkyyteen Bandura, 1989; Schunk, 1991
KIINNOSTUS (INTEREST) Affektiiviset reaktiot, tarkkaavaisuus ja sinnikkyys tehtävää tai asiaa kohtaan Tilannekohtainen kiinnostus: herää tilanteessa erilaisten kontekstuaalisten ja/tai sosiaalisten tekijöiden seurauksena. Luonteeltaan emotionaalista ja usein lyhytkestoista. Yksilöllinen kiinnostus: yksilön pysyvämpi ominaisuus. Syntyy vähitellen, vaikuttaa yksilön tietoihin ja arvoihin. Kehittyvä ominaisuus, esim. tilannekohtainen kiinnostus voi kehittyä yksillölliseksi kiinnostukseksi. Vrt. ulkoinen ja sisäinen motivaatio Ainley, 2007; Krapp, Hidi ja Renninger 1992
KAUSAALIATTRIBUUTIOT Subjektiiviset selitykset onnistumisen ja/tai epäonnistumisen syistä Sisäinen-ulkoinen, muuttumaton-muuttuva, kontrolloitavissa oleva- ei kontrolloitavissa oleva Näiden selitysten motivationaaliset seuraukset: motiivien ja tavoitteiden muotoutuminen (toiveet, pelot, odotukset) Intentio eli halu tehdä yritys eli kuinka intensiivisesti pyrkii päämäärään Weiner,1986
MOTIVATIONAALISET TAVOITTEET Tavoiteorientaatio(goal orientation): Yleisen tason päämääriä, joissa tavoitteiden luonne liittyy yksilön suhteellisen pysyviin ominaisuuksiin. Esim. Oppimisorientaatio, suoritusorientaatio, välttämisorientaatio Tilannekohtaiset tavoitteet (situational goals): tilanteessa muotoutuvia, vaihtelevia, päällekkäisiä, toistensa kanssa rinnakkaisia tavoitteita, jotka muokkaavat ja suuntaavat toimintaa. Omaan hyvinvointiin liittyvät tavoitteet, sosiaaliset tavoitteet, asian ymmärtämiseen liittyvät tavoitteet, suoriutumiseen liittyvät tavoitteet Pintrich, 2001; Urdan, 1997
MOTIVAATION JA EMOOTIOIDEN KONTROLLISTRATEGIAT Toiminnan seurausten manipulointi/vahvistaminen Motivationaalisten tavoitteiden vahvistaminen Kiinnostuksen lisääminen Ympäristön strukturointi Oman toiminnan mitätöiminen etukäteen Attribuutioiden kontrolloiminen Oman pystyvyyden hallinta Emootioiden kontrolli Wolters, 2003
30 MOTIVAATION TUKEMINEN Tiedostaminen Tunnistaminen Aktivoiminen
31 MITÄ TÄSTÄ OPIN? Mitä asioita huomioin kun opiskelen itse? toimin opettajana? Learning motivation animation: https://www.youtube.com/watch?v=z8uepa3ox5m Boekaerts, M. (2002). Motivation to learn. http://www.ibe.unesco.org/publications/educationalpracticesseriespdf/prac10e.pdf
32 KIITOS! Hanna.Jarvenoja@oulu.fi FACULTY OF EDUCATION/ LET/ Hanna Järvenoja 10/26/2015
RYHMÄTENTTI 23.11 33 Muodostakaa 3-4 henkilön ryhmä ja ilmoittakaa ryhmän kokoonpano Eetu Haatajalle (eetu.haataja@oulu.fi) 30.10. mennessä. Ilmoita myös, jos sinulla ei ole ryhmää! Pyrimme muodostamaan ryhmät kaikille mahdollisuuksien mukaan. Tentin suorittamisen yksityiskohdat käydään läpi marraskuun luennolla. Perinteinen kurssimateriaaliin perustuva tentti (muut, mikäli ryhmätentti ei ole mahdollinen): Suoritetaan kasvatustieteen yleisinä tenttipäivinä: Muista ilmoittautua tenttiin! 26.10.2015