PELIT, LEIKKI JA OSALLISTAVA PEDAGOGIIKKA Pelissä yhteinen kaupunki 2.11.2015 Webinaari Tutkijatohtori Marjaana Kangas (KT) Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos
PELIT OPETUKSESSA kaikkialla.fi
songhi Pelit, pelien tekeminen sekä pelillistäminen (Van Eck, 2006; Kapp, 2012) ovat entistä suositumpia opetus- ja opiskelumenetelmiä kouluopetuksessa Pelit ja leikillisyys ovat esillä myös uusissa opseissa Oppimispeleihin liittyvä tutkimus on vielä hajanaista Haasteena on pedagogisten mallien puute (Barab ym. 2010., Egenfeldt-Nielsen, 2005; Meyer & Holm Sorensen, 2011; Willamson, 2009)
PELIT OPETUKSESSA Hyvässä pelissä opiskeltava sisältöaines on integroitu pelin toimintamekanismeihin (Gee, 2014; Salen & Zimmerman, 2003; Lehtinen ym., 2014) Pelien kasvatuksellinen arvo tulisi perustua ymmärrykseen pelien merkityksestä sosiaalisissa ja kulttuurisissa käytännöissä (Pelletier 2009)
PELIT OPETUKSESSA Pelin piirteitä: päämäärä, säännöt, palaute, vapaaehtoinen osallistuminen (McGonigal, 2011) Pelillisyys Toimintojen leikillistämistä pelinkaltaisilla ominaisuuksilla, esim. myönnetään erilaisia saavutuksia, palkitaan suorituksia (Detering ym., 2011) tarjoaa mahdollisuuksia vertaisvuorovaikutukseen, vertaisarviointiin ja leikilliseen kilvoitteluun (Vesterinen & Mylläri, 2014) 5
LEIKILLISYYS Mielentila, asenne, orientoituminen Luovuus, ihmettely, innostuminen Luovuus on leikkiä, ja siitä voi rakentaa pelillisiä prosesseja (Kultima 2012) Yksilön ominaisuus vs. vuorovaikutuksessa syntyvä Leikillisyyttä voi pitää merkkinä yhteisöllisyydestä Leikillistyvä kulttuuri 6
OSALLISTAVA (PELI)PEDAGOGIIKKA
OSALLISTAVA PEDAGOGIIKKA Oppilaiden toimijuutta ja aktiivista osallistumista tuetaan Oppilaita ei nähdä vain tiedon vastaanottajina ja kuluttajina, vaan myös aktiivisina tiedon tuottajina ja luojina Oppilaat voivat toimia aloitteellisesti, tehdä päätöksiä ja ottaa vastuuta, niin toiminnan suunnittelussa kuin varsinaisen oppimisprosessin aikana Oppimisen tavoitteet ja prosessit jaetaan ja tehdään yhdessä näkyviksi (Krokfors ym., 2015)
PEDAGOGISIA LÄHTÖKOHTIA INFORMAALI OPPIMINEN FORMAALI OPETUS OSALLISTAVAT PEDAGOGISET PROSESSIT OSALLISTAVAT OPPIMISEN KONTEKSTIT OSALLISTAVA OPS Krokfors & Vitikka, 2010; Kangas, Vesterinen & Krokfors, 2014)
PEDAGOGINEN MALLI Oppimisteoriaan pohjautuva rakenne- tai prosessikuvaus siitä, miten opetus toteutetaan tai miten tiettyjä ympäristöjä käytetään ja millaista oppimista ne pyrkivät tukemaan (Bransford, Brown & Cocking, 1999; Krokfors, Kangas, Vitikka & Mylläri, 2010) Pedagoginen malli tarjoaa usein viitekehyksen oppimisprosessin etenemisen vaiheista (Bransford, Brown & Cocking, 1999)
OPETUKSEN PEDAGOGINEN MALLI PRE- INTERAKTIO OPETUS INTERAKTIO POST- INTERAKTIO Suunnittelu Opetustapahtuma Arviointi TAVOITTEELLISUUS VUOROVAIKUTUS TAVOITTEELLISUUS välitön välillinen Krokfors, 2012; 2014
PEDAGOGISEN INFRASTRUKTUURIN ELEMENTIT (Lakkala, 2013) Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön organisointi Tekniset rakenteet Kognitiiviset rakenteet Toimintatapojen mallintaminen ja käsitteellistäminen, suunnitteluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät Sosiaaliset rakenteet Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi, prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat Tietoon liittyvät rakenteet Tiedon käsittelyn tavat, tietolähteiden luonne ja merkitys, opettajan ja oppilaiden rooli tiedon käyttäjänä, jakajana ja tuottajana, tehtävien autenttisuus 13
LUOVAN JA LEIKILLISEN OPPIMISEN PEDAGOGINEN MALLI (Kangas, 2010) LAAJA- ALAISET TAIDOT?
OSALLISTAVAN PELIPEDAGOGIIKAN MALLI PREINTERAKTIO Suunnittelu Ja toki niinkun aina lähtökohtana pelin suunnitteluun tai pelillistämiseen on se SUUNNITTELURAKENTEET opetussuunnitelma, et sieltä ne sisällöt niinkun tulee. Et vaan että 1. KOGNITIIVISET ne sisällöt muutetaan siihen Miten tuetaan taitojen pelilliseen itsenäistä hallintaa muotoon. ja [---] Harjotellaan metakognitiota? oppimaan ja opitaan itestä jotakin ja vahvuuksia. Omia vahvuuksia käyttäen. 2. TIEDON LUONTEESEEN LIITTYVÄT Kuka tuottaa tieto, miten ja miksi? 3. SOSIAALISET Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan? 4. TEKNISET Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään? INTERAKTIO Opetustapahtuma ORIENTAATIO PELAAMINEN ELABORAATIO Miksi pelataan? Mitä oppimisprosesseja kokonaisuuteen sisältyy ja mitkä ovat niiden tavoitteet? Mitä on tarkoitus oppia? Kuka arvioi ja mitä? Miten ja millaisissa ryhmissä työskennellään? Miten peli osallistaa oppilaita? Mitä pelejä käytetään?miten toimintaa organisoidaan? Miten oppimisprosessit ja peliin päätöksenteko etenevät ja miten tätä ohjataan? Millaista tietoa pelissä rakentuu ja miten tätä ohjataan? Millaista toimijuutta ja millaisia prosesseja pelaaminen tukee ja miten tätä ohjataan? Miten oppilaat pelaavat ja ohjaavat toisiaan? Miten opettaja osallistuu ja ohjaa? Miten opittua reflektoidaan ja käsitteellistetään? Millaisia kokemuksia peli tarjosi ja miten se motivoi? Toimivatko ryhmätyö ja säännöt? Mitä on opittu? Miten aiheesta jatketaan pelin ulkopuolella? Millaista arviointitietoa peli tuottaa ja miten sitä käytetään? POSTINTERAKTIO Arviointi Toki niinkun siis niinkun 2000-luvun taidot, yhteistyötaidot ja ARVIOINTIRAKENTEET ryhmätoimiminen ja tämmönen on niinkun voimakkaasti esillä ollut koko ajan tossa näissä mitä ollaan tehty. 1. KOGNITIIVISET Miten tietojen itsenäinen hallinta ja metakognitio toteutuivat ja miten niitä kehitetään eteenpäin? 2. TIETOON LIITTYVÄT Miten tietoa tuotettiin ja miten prosessia jatketaan? 3. SOSIAALISET Miten yhteistyö ja sen organisointi toteutui ja miten sitä kehitetään? 4. TEKNISET Miten työkaluja ja teknologiaa käytettiin ja miten niitä kehitetään? Krokfors, Kangas & Kopisto, 2014 15
OPETTAJAN ROOLI Opettaja luo pedagogisen viitekehyksen, jossa määritellään tavoitteet ja toiminta sidotaan ops:iin Opettaja on pedagogisesti aktiivinen peliprosessin eri vaiheissa Opetukselliset hetket (teachable moments, Watson, 2011; real-time orchestration, Oksanen & Hämäläinen, 2012) Opettajien tulisi pelata peli ennen niiden opetuskäyttöä
LEIKILLISEN (JA PELILLISEN) OPPIMISEN OMINAISUUKSIA Leikillisyys Luovuus Narratiivisuus Yhteisöllisyys Kehollisuus Mediarikkaus Tunteet ja oppimisen ilo (ks. Kangas, 2010) Ajattelu ja toiminta; leikkisyys, huumori, innostus ja kokeileminen Mahdollisten maailmojen ajattelu, mielikuvitus, ajatuskokeet Tarinoiden rakentaminen, jaettu narratiivinen ajattelu, jaettu emotionaalinen sitoutuminen Yhteisöllinen tiedon luominen Yhteisöllisyyden rakentaminen Kaikkien aistien läsnäolo, koko keho viestii tunteita Erilaisen median ja digitaalisten välineiden hyödyntäminen Oppimisen ilo on kirjo erilaisia tunteita, innostus ja sitoutuminen (engagement) 17
Innostavia suunnitteluhetkiä! Leikillisyyttä peliin ja pelillisyyttä oppimiseen!