JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018



Samankaltaiset tiedostot
JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia

JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Lastenneuvolatyön strategia

JIK KY:N KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO STRATEGIA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

JIK-RTG STRATEGIA TULOSKORTTI ASIAKAS KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE MITTARI VASTUUTAHO

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Aikuisten terveysneuvonnan strategia

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Kasvun ja oppimisen lautakunta Liite nro 1 (1/9)

Kriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Henkilöstöstrategia Hyvinvoiva henkilöstö

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe

Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2021

JIK KY:N FYSIOTERAPIAN STRATEGIA

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Ei rakennettu yhdessä yössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa ja äitiysneuvolan suositusten valmistumisen ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Suun terveydenhuollon strategia päivitetty 1/2015

Kajaanin Mamsellin toimintastrategia

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Kainuun sote. Perhekeskus

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä. Lataa

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Strategiakortit 2015

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Kaupunginvaltuusto

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy

Kooste työskentelystä:

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuripalvelut; tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen malli

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

Kouvolan päihdestrategia

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Pohjois-Suomen lasten KASTE

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Hyvinvointiareena

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Transkriptio:

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 Leinonen Anu Kaakinen Sinikka Niemistö Maarit Syväjärvi Jaana Tekoniemi Anu Hakala Asta Koivumäki Raija Issakoff-Talala Katja Johtokunta 27.3.2015 Yhtymäkokous

Äitiys- ja perhesuunnittelutyön perustehtävä, arvot ja tavoitteet PERUSTEHTÄVÄ on tuottaa JIK ky:n alueella seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluja perhekeskeisesti ja moniammatillisesti. ARVOT 1. ASIAKAS- JA PERHEKESKEISYYS Hoidetaan yksilöä, mutta nähdään yksilö osana isompaa kokonaisuutta 2. TASA-ARVOISUUS palvelut kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan ja järjestetään kohdennettua tukea lisäseurantaa vaativissa tilanteissa 3. KUNNIOITUS ja ARVOSTUS Annetaan yhdenmukaista palvelua jokaiselle asiakkaalle riippumatta asiakkaan ja työntekijän erilaisuudesta Edistetään erilaisuuden hyväksymistä työyhteisössä ja tuetaan samalla työyhteisössä työskentelevien ammatillista kasvua ja kehittymistä TAVOITTEET 1. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen elämän eri vaiheissa 2. Raskaana olevan naisen, sikiön, vastasyntyneen ja perheen parhaan mahdollisen terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen 3. Parisuhteen sekä vanhemmuuteen kasvun tukeminen 4. Moniammatillinen ja monialainen perheen tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

JIK/ Äitiysneuvola- ja perhesuunnitteluneuvolatyön strategia ASIAKASVAIKUTTAVUUS MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE TAVOITETAS0/ MITTARI VASTUUTAHO Perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi 1. Terveyttä edistävä työote 1.1 Laaja terveystarkastus 1.2 Suositusten mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset 1. Tunnistaa varhain erityistä tukea tarvitsevat yksilöt, vanhemmat ja perheet 1.1 Tilastot (SPAT) 2. Moniammatillinen ja monialainen perheiden kanssa tehtävä yhteistyö perhekeskusmallin mukaisesti 3. Asiakasosallisuuden lisääminen 2.1. Moniammatillinen tiimityö 2.2 Perhekeskustoiminnan perhetyöntekijöiden ja perheohjaajien lisääminen perhekeskuksen perhetyöhön 3. Asiakaspalaute ja -kysely joka toinen vuosi

Palvelujen saatavuus 1. Neuvoloiden toiminnan 1.1 Työntekijäresurssien (hoitohenkilökunta ja lääkärit) seuraaminen 1. Valtakunnallisten neuvolasuositusten (2013) mukaisesti 76 synnyttäjää/ terveydenhoitaja/vuosi tarveharkintaisten lisäkäyntien osuus 20 % käytettävästä työajasta perhesuunnittelu 10 asiakasta/ työpäivä perhesuunnittelun ensikäynti viikon sisällä yhteydenotosta vastuulääkäri äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolaan 600 synnyttäjää/ kokopäivätoiminen lääkäri lääkäriresurssit riittävät ja tasapuoliset joka kunnassa Lähiesimies Palvelujen laadukkuus ja tasa-arvoisuus 1. Toiminta perustuu tieteelliseen näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin 1.Valtakunnallisten suositusten toteutuminen 1.1 Asiakaspalaute asiakastyytyväisyyskysely joka toinen vuosi Hoitotyön johtaja Lähiesimies 2. Henkilöstöresurssit oikein mitoitetut sekä ammattitaitoinen henkilökunta 2. Virat ja toimet täytetty pätevillä henkilöillä 3. Tasa-arvoiset palvelut lähipalveluina 3. Perhekeskus/neuvolatoiminta lähipalveluna

PROSESSIT MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE TAVOITETASO/MITTARI VASTUUTAHO Perheen kokonaisvaltaiset, terveyttä edistävät matalan kynnyksen palvelut 1. Moniammatillisen työotteen tehostaminen 1.1 Ennalta ehkäisevän yhteistyön eri yhteistyötahojen kanssa 1.1 Moniammatillinen työote perhekeskuksissa 1.2 Lastensuojeluun siirtyy vähemmän asiakkuuksia 2. Seksuaaliterveysneuvonnan 2. Raskauden keskeytysten ja sukupuolitautien määrän seuranta 3. Perhevalmennuksen 3.1 Vertaistukiryhmät 3.1 Perhevalmennuksen sisältöjen jatkuva päivittäminen 3.2 Asiakaspalaute 3.3 Sosiaalisen median hyödyntäminen Yhteistyö JIK kuntien ja Epshp välillä 1. JIK kuntien välinen yhteistyö 2. Yhteinen sähköinen asiakastietojärjestelmä 1.1 Yhteisesti sovitut toimintatavat 1.2 Yhteiset koulutus- ja yhteistyöpäivät 1.3 Tiedonkulun tehostuminen Epshp, JIK tietohallinto ja työntekijät Teknologian hyödyntäminen 1. Sähköisen asiointimahdollisuuksien lisääminen 1. Toimivat tietojärjestelmät, esim. sähköinen esitietolomake Tietohallinto 2. Ohjeistuksen ja terveyskasvatusmateriaalin jatkuva päivittäminen 2. Ohjeistukset löytyvät JIK:n internet- ja/tai intranetverkosta Tiedottaja

TALOUS MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE TAVOITETASO/MITTARI VASTUUTAHO Tarkoituksenmukaine n toiminta taloudellisesti 1. Realistinen talousarvio 1.1 Toimintasuunnitelman mukainen määrärahojen käyttö ja mahdollisuudet kehittää toimintaa talousarvion puitteissa 1.2 Neuvola-asetuksen ja äitiysneuvolasuosituksen edellyttämän toiminnan huomioiminen Lähiesimiehet 2. Henkilöstön taloustietoisuus 3. Riittävät resurssit terveyttä ja hyvinvointia edistäviin palveluihin 2.1 Lähiesimiehet osallistuvat talousarvion suunnitteluun ja seurantaan 2.2 Henkilöstö tietää talousarvion raamit ja toimii sen edellyttämällä tavalla 3. Korjaavien palvelujen tarpeen väheneminen 3.1 Erikoissairaanhoidon kustannusten seuranta Taloushallinnon henkilöstö Hoitotyönjohtaja Lähiesimiehet

HENKILÖSTÖ MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE TAVOITETASO/MITTARI VASTUUTAHO Osaava ja motivoitunut henkilöstö 1. Tarpeenmukainen koulutussuunnitelma 2. Toimiva työnjako 2.1 Erityisosaamisen hyödyntäminen 2.2 Tehtävänsiirrot lääkäriltä terveydenhoitajalle (esim. terveydenhoitajan tekemät normaalisynnytysten jälkitarkastukset ja ehkäisyn aloitus) 1. Täydennyskoulutusta keskimäärin 3-10 päivää/ hlö/ vuosi 2.1 Työntekijöiden erityisosaamisen lisääminen 2.2 Vähintään 38 synnyttäjää/ vuosi/ terveydenhoitaja Lähiesimiehet 3. Äitiyshuollosta vastaa asianmukaisen koulutuksen omaava työntekijä 3. Kätilökoulutuksen omaava kuntakohtainen vastuuhenkilö äitiyshuollossa 4. Seksuaalineuvonta 5. Alueellisesti kilpailukykyiset työedut 4. Seksuaaliterveyteen liittyvän osaamisen lisääminen 5. Työetujen säännöllinen tarkistus Työkyky 1. Jatkuva työhyvinvoinnista huolehtiminen 1.1 Resurssit suositusten mukaiset 1.1 Suunnitellussa työajassa pysyminen 1.2 Välittävä työyhteisö-mallin mukainen toiminta 1.3 Henkilöstöilmapiiri/työhyvinvoi ntikysely Lähiesimiehet 2. Osaavat sijaiset 2. Varahenkilöstön lisääminen 2.1 Perehdytyssuunnitelman Käyttö 3. Työnohjaus 3. Työnohjaustarpeen säännöllinen kartoittaminen

Avoin ja välittävä johtaminen 1. Johtamisen jatkuva 1. Keskusteleva työilmapiiri 1.1 Työhyvinvointikysely 1.2 Koko työyhteisön osallistuminen kehittämiseen Lähiesimies 2. Avoin ja aktiivinen tiedonkulku 2. Helmi henkilöstötiedote, intranet, sähköposti, säännölliset palaverit 3. Kehityskeskustelut 3. Henkilökunnalle kehityskeskustelu vähintään joka toinen vuosi